Taas on aika joulun. Mikä se on? Mitä varten sitä pitää viettää? Mitä varten siinä tarvitaan mitään lainsäädännöllä vahvistettuja kansallisia vapaapäiviä? Mitä tieteellisiä perusteluja on olemassa? Vastaus jokaiseen kysymykseen on sama: Ei mitään, ei mitään tarvetta, ei mitään syytä. Joulunvietto on vain jäänne muinaisuskonnosta, jonka juhlien viettäminen kyseenalaistaa valtion katsomusneutraaliuden. Joulun "pyhät" voi aivan huoletta lakkauttaa ja palauttaa tavallisiksi työtätekevien arkipäiviksi. Melutkoot hihhulit iltaisin kodeissaan ja kirkoissaan joulujoikauksillaan, kunhan eivät häiritse normaalin työtätekevän kansan elämänmenoa. Vähin erin joulun merkitys vähenee ja vapauttaa ihmiset monenlaisesta tuskailusta. Ateistit saavat keskittyä rauhassa työelämään ja he vapautuvat lainakulttuurin rasitteesta ja näin saavat nauttia normaalista arkielämästä aivan tavallisina arkipäivinä ilman pakonomaista tarvetta riehua ja meuhkata. Tämä on tieteelliseen maailmankatsomukseen perustuvaa elämää, sillä joulunvietolle ei ole mitään tieteellistä syytä tai perustelua. Sillä vain todellinen on positiivista, epätodellinen ei ansaitse olemassaoloa. Joululla ei todellisia syitä, siksi se on epätodellinen ja negatiivinen ilmiö.
Ja taas "joulu"
Höynä
27306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Muusta olen samaa mieltä,mutta negatiivinen ilmiö? Ihan samanlaista arkipäivää se on kuin kaikki muutkin. Samalla periaatteella voisi kyseenalaistaa vaikkapa romaanien lukemisen;fiktiotahan en ovat.
Siksi, koska joulu ei perustu mihinkään todelliseen. Suomessa joulu on kristinuskon alueelle kuuluva ja tuo uskonto ei perustu todelliseen, vaan on epätodellinen. Epätodellisesta seuraa yksistään negatiivista, koska vain todellinen voi tuottaa positiivista. Ne piirteet, jotka kristinusko on omaksunut joulunviettoonsa, ovat peräisin muiden uskontojen tavoista viettää vuoden pimeimmän hetken juhlaa. Kaikki se on peräisin epätodellisesta, sellaisesta mitä ei ole olemassa. Ja mitä positiivista uskonnoista on seurannut?? Ei mitään. Siten joulu on tähän samaan asiaan luokiteltavaa, epätodellisesta seurannutta, joka on yksistään negatiivista.
Romaaneja ei kannata sotkea tähän. Ne käsittelevät todellista maailmaa ja ihmisiä. Ne nousevat todellisesta, josta voi seurata positiivista. Ei pitäisi olla ongelma.
Romaanit ovat yleisesti ottaen fiktiota. Ne eivät useinkaan perustu mihinkään todelliseen.
Esimerkki: Isaac Asimovin robottikirjat. Ne ovat täysin fiktiota, Asimov kirjoitti täysin fantastista fiktiota jossa ei kovinkaan paljoa ollut mitään "todellista". Silti ne ovat aivan pirun puhuttelevia ja nostavat esiin kysymyksiä, joita jokaisen pitäisi pohtia (kuten mitä on rakkaus, mitä on olla tietoinen, miten määritellään tietoisuus, voiko keinotekoisesti luoda tietoisuutta, sekä paljon kysymyksiä moraalista ja etiikasta). Kaikki nämä kysymykset ovat erittäin tärkeitä, vaikka ne perustuvat täysin fiktiiviseen fantastiseen maailmaan.
Entä sitten sarjakuvat? Perustuuko Asterix todellisuuteen. Nouseeko Asterix todellisuudesta? Olisi hupsu ajatus jos Asterix käsittelisi todellista maailmaa ja ihmisiä. Silti se on saanut aikaan aivan jumalattoman paljon hyvää (jo pelkästään naurun ja huumorin mielessä). Minäkin, yksinäinen ja sisäänpäinkääntynyt lapsi sain mielekkyyttä elämään hakemalla joka perjantai koulun jälkeen ison läjän sarjakuvia kirjastosta ja lukemalla niitä joka viikonloppu.
Joten mielestäni on typerää väittää, että kaikki joka ei perustu todellisuuteen, automaattisesti olisi vain negatiivista. Silloin roolipelit, fantasiakirjallisuus, salaiset kansiot, absurdi huumori, ja monet muut erittäin luovat asiat olisivat haitallisia ihmisille. Ja mihin ylipäänsä perustat väittämäsi, että kaikki mikä ei perustu todellisuuteen tuottaa vain negatiivisia asioita? Siihenkö, että koska uskonnot tuppaavat tekemään näin, pitää kaiken muunkin toteuttaa samaa kaavaa?
eiköhän muuten vuoden lyhin päivä ole kohtalaisen todellinen.
Romaanit, sarjakuvat yms. fiktiokirjallisuus on positiivista, koska ne selkeästi esitetään filtiona, ei faktana. Siinä tulee ero todellisen ja epätodellisen välille. Teosten kautta todella voi tuoda esille filtiivisten hahkojen välillä todellisia kysymyksiä, joihin ihminen haluaa saada vastauksen. Se, että fiktiivinen kirjallisuus tuottaa psyykkistä mielihyvää, on positiivinen asia. Ovathan teokset olemassa ja peräisin sellaisesta, mikä on oikeasti olemassa, eli ihmisestä. Siksi fiktio on positiivista, kun se kerta esitetään selvästi sellaisena. Positiivinen seuraa vain todellisesta, sillä epätodellinen ei sellaiseen pysty. Mutta, todellinen voi tuottaa myös negatiivista, sitä en ole kieltänyt myöskään. Uskontojen kohdalla fiktio esitetään totuudeksi, joten siinä menee todellisen ja epätodellisen raja. Tämän jälkeen seuraus on vain negatiivista.
"Ovathan teokset olemassa ja peräisin sellaisesta, mikä on oikeasti olemassa, eli ihmisestä"
Se on varmasti selkeää, että ei fiktiota synny ilman sellaista mikä on oikeasti olemassa. Aina kaikkeen fiktioon tarvitaan joku luoja, joka on oikeasti olemassa.
Joten en pysty ymmärtämään, miten tämä liittyy mihinkään. Sillä, onhan ne uskonnotkin olemassa ja peräisin sellaisesta, mikä on oikeasti olemassa, eli ihmisestä.
Totta, monia asioita uskonnossa sanotaan faktoiksi, vaikka niiden todenperäisyyttä ei pystytä todentamaan. Mutta, jos se on kriteeri sille miten tuollaiset asiat tuottavat negatiivista, niin eikö silloin Placebo-lääkkeetkin pitäisi tuottaa pelkästään negatiivista: niidenhän kohdalla valehdellaan ihmiselle, että kyllä tämä on toimivaa lääkettä, vaikka todellisuudessa annetaan vain sokeripillereitä, jotka eivät itsessään tee mitään. Tällöin sanotaan faktaksi asiaa, joka ei ole totta. Tällöin, tuollaiset lääkkeet pitäisi tuottaa aina vain ja ainoastaan negatiivisia lopputuloksia. Ja kuitenkin Placebo-lääkkeistä on ollut paljon hyötyä monille ihmisille.
Miksi ihmeessä sotkea tieteellisen tutkimuksen asioita tähän? Placebojen käyttö on tieteellisesti perusteltua, joten niiden ei pitäisi olla ongelma. Placebot perustuvat todelliseen olemassaolevaan todistettuun faktaan, käytön syyt ovat todelliset. Seuraukset voivat tällöin olla positiivisia ja valehtelemiselle ovat perustellut rationaaliset syyt.
Monellakin tapaa fiktiivinen fantasia tai muu sellainen kirjallisuus voi kuitenkin olla haitallista, sillä ne silti perustuvat paljolti epätodelliseen. Samoja kysymyksiä voi vallan mainiosti tarkastella fantasiamaailman ulkopuolellakin, esim. näitä kysymyksiä robotin elämästä tai tietoisuudesta ja vastaavasta. Ei näitä varten filtiivistä todellisuutta välttämättä tarvitse edes rakentaa. Ongelma tulee eteen siinä, että ihmiset voivat ottaa tämänkaltaisen mielikuvituksellisen todellisuuden liian todesta ja siitä seuraa epärationaalista toimintaa ja se epätodellisena on yksistään negatiivista. Se on pidemmän päälle vain haitallista, se katkaisee yhteyden oikeaan todellisuuteen ja vähentää kykyä tarkastella todellisuutta ja sen kysymyksiä, kun tilalle on tullut fiktiivinen todellisuus. Pienessä määrin fiktio on ihan positiivista, mutta laajemmin negatiivinen.
esille siksi, koska siinä on omasta mielestäni kyse juuri samasta asiasta, mitä vastaan sinä olet:
Eli, annetaan ihmiselle jotain epätodellista, josta on jotakin hyötyä.
kun sanot:
"Placebojen käyttö on tieteellisesti perusteltua, joten niiden ei pitäisi olla ongelma. Placebot perustuvat todelliseen olemassaolevaan todistettuun faktaan, käytön syyt ovat todelliset."
Niin haluaisin tietää, miten se on tieteellisesti perusteltua. Okei, en ole lääketieteen viimeisistä saavutuksista perillä, mutta vielä jokin aika sitten Placebo-efektin (ja sen vastaefektin Nocebo-efektin) perustasta ei oltu selvillä ollenkaan. Ihmeteltiin, miten moinen on mahdollista, eikä sille ollut mitään tieteellistä perustelua, eikä ne perustuneet mihinkään todelliseen olemassa olevaan todistettuun faktaan.
Jos nyt pkäsitetään tuollaisen "olemassa olevan todistettun faktan" olevan sitä, että niin lukuisissa tutkimustuloksissa sen on huomattu auttavan jossakin määrin potilaita, ok. Mutta kysymys kuuluu, miksi se auttaa potilasta? Vielä silloiillä nyt vaan on sattunut useissa kokeissa olevan positiivinen vaikutus". Tuo ei ole mielestäni minkäänlaista tieteellistä perustelua että "kun nyt vain sattuu käymään niin, että lukuisissa kokeissa se auttaa".
Joten siksi otin Placebo-efektin mukaan keskusteluun. Minun itseni on hyvin vaikea ylipäänsä käsittää näkemystäsi siitä, että vain todellinen synnyttäisi jotakin positiivista, ja kaikki epätodellinen synnyttäisi vain negatiivista. Sen vuoksi yritin ottaa keskusteluun mukaan jotain sellaista, joka oman käsitykseni mukaan on juuri niin epätodellista kun voi olla, ja joka silti tuottaa positiivisia tuloksia.
Jotenkin mystisesti viestistäni katosi pieni pätkä. Joten korjaan sen tähän:
...
Mutta kysymys kuuluu, miksi se auttaa potilasta [huomaa korostettuna sana miksi]? Vielä sill[oin kun minä kävin lukiota ei oltu ollenkaan tietoisia miksi ne tuotti haluttuja tuloksia. Lähtökohtana oli vain että "n]iillä nyt vaan on sattunut useissa kokeissa olevan positiivinen vaikutus". Tuo ei ole mielestäni minkäänlaista tieteellistä perustelua että "kun nyt vain sattuu käymään niin, että lukuisissa kokeissa se auttaa".
Saa lapsetkin jonkun riemutapahtuman talve pimeinä aikoina, paitsi uskovaiset lapset, he saavat piskaa ja joutuvat katsomaan mel gibsonin passion of the christin volyymi täysillä ja trauma mielessä.
"Mitä tieteellisiä perusteluja on olemassa?"
Historia on tiedettä. Joulua on kristikunta viettänyt monen monta vuosisataa työstä vapaana. Siispä joululla on histiriallinen eli tieteellinen traditioperuste myöskin vapaapäivän suhteen. MOT. Toisaalta jouluna on hyvin moni töissä, koska yhteiskunnan on pyörittävä, itsekin olen töissä jouluna. Sinun on siis etsittävä työ, jossa halutessaan voi olla töissä joulunakin.
Joulua ei ole pakko viettää, tosin normaalielämää joulu haittaa, kun enemmistö viettää kotijuhliaan ja vähemmistö joutuu kärvistelemään, kun yhteiskunta palveluineen on lähes kiinni.
Tieteellinen maailmankatsomus ei ole mitenkään ristiriidassa joulun olemassaolon kanssa, koska faktisesti tieteellinen tosiasia on, että joulu on olemassa kalenterisamme, katso vaikka yliopiston almanakasta.
Niin? On joulu kirjoitettuna yliopiston almanakkaan. On sinne merkitty perjantait ja sunnuntaitkin, sekä viikotkin on myös numeroitu, kun viimeksi katsoin. Viittasin joulunvieton perusteisiin. Ovatko ne tieteellisiä? Antaako tiede mitään rationaalista syytä viettää joulua? Ei... Aurinko ei ole jumala (kuten pakanauskonnoissa sellaisena on pidetty), vaan palava kaasupallo. Tämän on tiede todistanut. Joulun korvilla on vuoden lyhyin päivä, se on matemaattisesti todennettu. Aivan luonnollinen asia, ei mitään erikoista. Vuoden lyhin päivä oli vuosi sitten ja on ollut myös viimeiset vuosimiljoonat. Ei mitään uutta. Historia on tiedettä, mutta vaikka tieteellisesti miten todistettaisiin, että joulua on vietetty, niin ovatko viettoperustelut tieteellisen tarkastelun kestäviä? Eivät. Historia kertoo, että joulua on vietetty uskonnollisena juhlana, niin entä sitten? Se ei siitä yhtään perustellummaksi ole muuttunut. Jouluun uskontojen kytkemät uskomukset ovat tieteellisesti kestämättömiä.
Joulu on uskontojen juhla, ei uskonnottomien. Itse asiassa joulunviettäminen on uskonnottomia syrjivää, sillä he joutuvat kärvistelemään uskontojen vapaapäivistä ja osallistumaan osaltaan, verkosta, lehdistä, radiosta ja televisiosta tulevan uskontomoskan vastaanottamiseen. Jotta tässäkin kohdeltaisiin katsomuksia tasa-arvoisesti, joulun julkiset vapaapäivät perutaan ja siirrytään ihan normaaliarkeen. Normaalityöelämään, virastot auki, kaupat auki tavalliseen tapaan, koulu ja työt jatkuvat ja niin edelleen. Uskonnotonta joulua kun ei ole olemassa, koska mitään, ei yhden yhtäkään, tieteellistä perustelua asialle löydy. Joulu ei ole uskonnottomalle mitään muuta kuin pelkkä tavallinen päivä keskellä talvea, jolloin ihan luonnollisista syistä nyt sattuu olemaan talvipäivän seisaus eikä kukaan uskonnoton nyt Aurinkoa lähde palvomaan. Ei perusteluja, pitäisi olla harvinaisen selvä asia.
"Ovatko ne tieteellisiä? Antaako tiede mitään rationaalista syytä viettää joulua?"
Ei anna, eikä sellaista tarvetta olekaan.
"Joulu on uskontojen juhla, ei uskonnottomien."
Jokainen saa itse päättää, miten niitä juhlia viettää, uskonnollisesti tai ei. Käytäntö sanelee sen, että ihmiset pitävät pyhäpäivät samaan aikaan.
"Uskonnotonta joulua kun ei ole olemassa, koska mitään, ei yhden yhtäkään, tieteellistä perustelua asialle löydy."
Uskonnottomuus ei ole tieteellisistä perusteluista kiinni. Joulua voi viettää ihan ilman uskontoakin.
"Jotta tässäkin kohdeltaisiin katsomuksia tasa-arvoisesti, joulun julkiset vapaapäivät perutaan ja siirrytään ihan normaaliarkeen."
Ne ovat ihan yhtä tasa-arvoisia myös silloin, kun kaikille annetaan samat päivät vapaaksi. Mieluummin vapaata kuin töitä.
"Joulu ei ole uskonnottomalle mitään muuta kuin pelkkä tavallinen päivä keskellä talvea"
Ei se ainakaan minulle ole vaikka minulla ei olekaan mitään uskontoa. Se on päivä, jolloin vietetään Joulua, jota en vietä millään tavalla uskonnollisissa merkeissä. Oleellista on perheen kokoontuminen ja muut sellaiset asiat.
Ihminen on moraalinen ja rationaalinen eläin, joka kykenee käyttämään järkeään eikä elämään pelkästään vaistojensa varassa. Järjellä ihminen voi kontrolloida vaistojaan ja arvioida tilannetta, kuinka reagoida vaistonsa antamaan toimintasuositukseen. Yksinkertaisesta ihminen ohjaa toimintaansa järjellään!!
Ns. "juhlapyhien", joita ei "pyhinä" ateisteilla ole laisinkaan, vietolle ole ateisteille rationaalisia syitä. Joulu on ja pysyy uskonnollisena juhlaa jo lähtökohdiltaan. Oli se saturnalia tai minkä tahansa jumalan syntymäjuhla. Oli se vuoden pimeimmän päivän juhla, jolloin valo voittaa pimeyden. Tähän kaikkeen on sijoitettu uskonnollista yksistään. Kun se riisutaan pois, jäljelle jää vain vuoden lyhin päivä. Ja mikä syy se on juhlia?? Ikään kuin ateistin pitäisi lähteä palvomaan maankiertokulkua, pimeää päivää, että Aurinko sattuu olemaan huomenna minuutin pari kauemmin taivaalla??? Todella hölmö ja epärationaalinen syy. Yksinkertaisesti ateistille joulua ei ole olemassakaan eikä yhtäkään, pienintäkään rationaalista syytä viettää sitä. Tiede ei anna syytä juhlinnalle, kun tieteellisin keinoin ihminen on järjellään tarkastellut joulun alkuperää ja juhlinnan syytä. Jäljelle jää Auringon palvonta... Joten ei tieteellistä syytä, kuten ei tarvitsekaan olla, eikä sen puoleen rationaalistakaan syytä. Miksi ns. "joulua" pitäisi juhlia? Se, mihin maailmankatsomuksensa rakentaa, pitää antaa syyt katsomuksensa mukaiselle toiminnalle. Ateistin kohdalla luonnollisesti tieteeseen ja tieteelliseen maailmankuvaan.
"Joulua voi viettää ihan ilman uskontoakin. "
Salli minun nauraa!! Hahhahhahhaa!!! Kiitos! Ei tuollaista kukaan voi järjellisesti laukoa! Joulua ei voi viettää ilman uskontoa, koska joulu on uskonnollinen juhla. Jos ateisti viettää joulua, hän toimii kuin kristinusko aikoinaan, omii aineksia ympäriltään ja riisuu niistä omaan katsomukseensa sopimattomat merkit ja sijoittaa ne omaan kontekstiinsa. Krisselit antoivat kopioimilleen asioilleen uuden sisällön, ateistit eivät mitään. Se on hihhuleitten elämän matkimista, hihhulismin pussausta, suosimista! Juhlitaan ilmaa, tyhjää, tyhjänpäiväistä!! Hehhehhee, ei rationaalista selitystä. Epärationaalista todella ja siksi epätodellista. Vain todellinen on positiivista, epätodellinen ei ansaitse olemassaoloa. Tuosta seuraa yksistään negatiivista, ei yhtään mitään positiivista.
Ainoa, siis ainoa rationaalinen syy, kokoontua yhteen joulun alla ateistille on vain se, että valtakäytäntö sanelee sen, oikeastaan valtion lainsäädäntö pakottaa ateistit kärsimään siitä tuskaisesti. Hihhulit kokoontuvat, joten ateistit voivat kokoontua myös ja tavata sukulaisiaan, ystäviään ja viettää aikaa perheensä kanssa. Tämä ei kysy mitään uskontoa, eikä sen puoleen mitä tiettyä ajankohtaa toimia tällä tavalla. Näin voi toimia milloin tahansa, vaikka jo ylihuomenna! Kokoontuminen toimii parhaiten joulun alla, harmi vain, että useat ateistit tekevät siitä jonkin epärationaalisen joulunvieton, jolle heidän vakaumuksensa ei anna pienintäkään rationaalista syytä.
Tietenkin, järjellisen olennon toiminnalle on oltava rationaaliset syyt. Järjenkäyttöä ja hallintaa kohtihan sitä on kehityttävä ja sitä pystyy itse kehittymään käyttämällä järkeään ja riisumaan elämästään epärationaalinen. Se edistää ihmisen evoluutiota. Muunlainen toiminta on evoluution kannalta taantumista, vietteihinsä sortumista. Yksilö osoittautuu heikoksi, kun harjoittaa negatiivista epätodellisia asioita. No, evoluutio onneksi pyyhkii olemattomiin tällaiset yksilöt ja etenee sokeasti eteenpäin kohti suurempaa kehitystä.
"Mitä tieteellisiä perusteluja on olemassa?"
Mitä perusteluja on yleensä millekään ihmisen toiminnalle?
Tieteen tehtävänä ei ole antaa ihmiselle mitään arvoja.
Ihmisen toimintoja voi tieteellisesti tarkastella. Mutta ovatko ne tieteellisesti päteviä, on toinen kysymys.
"Ihmisen toimintoja voi tieteellisesti tarkastella."
Sinä kysyit perusteluista. Voiko siis mitään ihmisen toimintaa (miksi jollain tapaa pitäisi tehdä) perustella?
Ihmisen tulisi tehdä työtä, että ihminen voisi elää. Se on tieteellisen loogista laskemista. Se ei kuitenkaan poista ongelmaa. Miksi ihmisen pitäisi elää? Kuten huomaat, ei tiede anna perusteluja millekään arvoille, joten tieteellisten perustelun pyytäminen juhlapyhille on aivan turhanpäiväistä, koska tiede ei edes pyri vastaamaan sellaisiin kysymyksiin.
Mun mielestä on bailut kuitenkin aina kivoja.
Niin on. tiede ei kuitenkaan perustele, että ne on kivoja.
Totuuden nimessä ei bailut nyt IHAN aina kivoja ole.
Kai tostakin joku tilastotieteilijä,
tai epätodennäköisyysmoottorin kehittelijä jotain löytää:-)
"Ihmisen toimintoja voi tieteellisesti tarkastella. Mutta ovatko ne tieteellisesti päteviä, on toinen kysymys."
Kyseessä on sinulla nyt behavioristinen näkökulma, ikäänkuin ihmisen käyttäytymistä tarkastellaan ihmisen ulkopuolelta, toisen ihmisen taholta. Se on tieteellisestikin pätevä näkökulma, myös joulun vietossa.
Toinen näkökulma voisi olla vaikka kulttuurinen näkökulma eli joulua vietetään kultturisidonnaisista syistä ja sen vietosta aikanaan säädetyt laitkin velvoittavat rauhallista käytöstä. Sekin on tieteellinen näkökulma.
Kolmas on vaikka sitten uskonnollinen näkökulma. Joulua vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana. Sekin on tieteellinen näkökulma.
Neljäs voisi olla vaikka työläisen näkökulma. Joulu on sovittu erityisiksi vapaapäiviksi, koska silloin kulttuurissamme hiljennytään viettämään perhejuhlaa, joka on kristityille tärkeä. Sekin on tieteellinen näkökulma.
Viides voisi sitten olla vaikka täysin ei-kristillinen lähestymistapa, keskitalven juhlanvietto Saturnalia. Sekin on aivan absoluuttisesti tieteellinen näkökulma.
Kaikkia näitä variaatioita voidaan tieteellisesti tarkastella ja ne ovat tieteellistä faktaa. Eri asia tietenkin on, hyväksyykö juhlan syyn ja sen perinteen, mikä siihen vietettyyn juhlaan liittyy, uskooko siihen perusteeseen, miksi kukin juhlansa viettää.
Tiede kun ei sitä selitä, se taas liittyy ihmisen katsomuksiin ja niiden tulkintaan. Tosin sekin on tiedettä, behaviorismia.
Kannattaisikohan kuitenkin hyväksyä se, että moni ateistikin viettää mielellään muutaman vapaapäivän vuoden pimeimpänä aikana, syö hyvin ja viettää aikaa läheistensä kanssa. En käsitä, miksi sille pitäisi olla jokin tieteellinen peruste.
Ja hyvä, että ay-liike on sellaiset palkalliset meille neuvotellut.
"joulunvietolle ei ole mitään tieteellistä syytä tai perustelua"
Kyllä se on ihan tieteellisesti tutkittu että työntekijän tehokkuus laskee jollei hän saa välillä paria päivää lomaa. :)
Tässä olkoon kaikille tarpeeksi syytä viettää tieteellisen ateistista muinaista keskitalven ja hedelmällisyyden pakanajuhlaa täysin rinnoin kukin haluamallaan tavalla ja intensiteetillä!
Siis hyvää ja riemuisaa joulunodotusta kaikille tasapuolisesti!
Tiedemiehet ovat todenneet, että jokainen, joka syö ruokaa, kuolee aikanaan.
Tiedemiehet ovat todenneet, että jokainen joka ei syö ruokaa, kuolee aikanaan.
Jos siis tiedeuskovainen tulkitsee näitä havaintoja, hänellä ei ole mitään yksiselitteistä tieteellistä totuutta, vaan itse asiassa ihan ristiriitaiset, toisiaan kumoavat havainnot. Jos syöt, kuolet. Jos et syö, kuolet. miksi sitten yleensä syöt tai et syö, kun kuitenkin kuolet.
Jos ainoa ohje katsomuksessasi on todella tieteellinen näkökulma, miten oikein toimit tässä tapauksessa, olettamuksella, että haluat elää lajisi mukaista elämää. Miksi siis söisit, mutta miksi olisit syömättä, kun kuitenkin tarkoitus olisi elää? Tieteelinen perustelu, kiitos kovasti etukäteen.
Jos et syö kuolet viikon sisällä, jos syöt niin elät vanhaksi.
silloinkun jumalasi jakoi viisautta niin sinä taisit olla ulkona röökilla.