Lähetin taannoin nettipappi.fi-sivuston kautta kysymyksen asiasta joka kummastutti minua. Kysyin näin:
- - -
Häpäiseekö piispan hiippa kristuksen?
1. Korinttolaiskirje 11:
"3 Teidän tulee kuitenkin tietää, että jokaisen miehen pää on Kristus, naisen pää on mies ja Kristuksen pää on Jumala.
4 Jos miehellä on päähine päässään, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä.
5 Sen sijaan jos nainen on avopäin, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä, sillä sehän on samaa kuin hän olisi antanut ajaa hiuksensa pois.
6 Ellei nainen peitä päätään, hän voi yhtä hyvin leikkauttaa hiuksensa. Mutta jos kerran hiusten leikkaaminen tai pois ajaminen on naiselle häpeällistä, hänen tulee peittää päänsä."
Häpäisevätkö piispat päänsä eli Kristuksen, jos rukoilevat piispan hiippa päässä? Entä häpäisevätkö naiset päänsä rukoillessaan ilman päähinettä? Esim. viime vuonna olin ystäväni lapsen ristiäisissä, ja siellä naiset kaikki tyyni, naispappi mukaan lukien olivat paljain päin, ja lukivat rukouksia. Onko raamatussa virhe tuossa kohtaa, vai häpäisevätkö nämä ihmiset itseään toimimalla vastoin uuden testamentin opetusta? Entä ne piispat? Luulisi heidän tuntevan raamattua tuon verran, etteivät hattuja pitäisi päässään. Jos piispat todella häpäisevät päänsä eli Kristuksen, niin voiko heitä silloin syyttää lain mukaan Jumalanpilkasta?
- - -
Nyt sain Nettipapilta vastauksen:
- - -
Muistan hyvin, miten vielä joitain vuosikymmeniä sitten vanhemmat naishenkilöt tulivat ehtoollispöytään hatut päässä. Joidenkin herätysliikkeiden naiset yhä käyttävät seurakuntakokouksissa tarkoin aseteltua huivia päänsä päällä. Tähän käytäntöön on johtanut mainitsemasi raamatunkohta. Valitettavasti kohta on vain ymmärretty väärin. Minkäänlaisesta päähineestä, harsosta tai hunnusta ei naisten kohdalla kyse. Ajatus on vieras ajan kreikkalaiselle ja juutalaiselle kulttuurille. Hiusten tuli olla kuitenkin siveästi laitettu. Valtoimenaan olevat hiukset viittasivat prostituoituun. Juutalaisnaiset palmikoivat tarkoin hiuksensa ja järjestelivät palmikot tarkoin päälaelle kahden pienen villahuivin ja otsanauhan avulla. Koko laitteen piti koossa verkko. Arvonsa tuntevat naiset pukeutuivat tämän mukaisesti myös kotonaan.
Korintin seurakunnassa ilmeisesti kokoonnuttiin varakkaimpien seurakuntalaisten yksityiskodeissa. Paavali antaa ohjeita tällaiseen tilanteeseen korinttilaisten kysymysten johdosta. Paavali ei anna ohjeitaan "omasta päästään". Hänellä on mielessään hyvää järjestystä noudattavien seurakuntien tapa, jonka mukaisesti miehet rukoilevat ja profetoivat avopäin ja naiset hiukset järjestettynä. Valitettavasti emme tiedä, mistä Paavali on saanut tämän käytännön. Kyseessä on kuitenkin kaiken kaikkiaan aikaan ja paikkaan sidottu tapa, jota ei ongelmattomasti voi pitää luovuttamattomana ja ikuisena käytäntönä.
On mahdotonta tietää, mitä kulloinkin Paavali tarkoittaa kirjoittaessaan "päänsä häpäisemisestä". Mahdollisesti tarkoitetaan Jumalaa, Kristusta, miestä tai naista itseään.
Luottavaisin mielin ja rohkeasti voimme noudattaa toisenlaisia tapoja pään peittämisessä kuin oli tapana Paavalin edustamissa seurakunnissa.
- - -
No, tästähän voi vetää jos jonkinlaista johtopäätöstä. Ensinnäkin pistää silmään tuo että väistettiin täysin kysymys piispojen hiipoista. Sitten todetaan että eihän sitä voi tietää mistä päästä Paavali puhuu. Että tarkoittiko hän Jumalaa, Kristusta, miestä vai naista. Mielestäni se sanottiin ihan siinä sitaatin alussa. Kolmanneksi tuli esiin tuo kulttuurisidonnaisuus. Jos raamatun jonkun kohdan voi halutessaan jättää käyttämättä, vedoten siihen että se on kulttuurisidonnaista, eikä päde meidän aikanamme, niin eikö tätä samaa tekosyytä voi käyttää kaikkeen muuhunkin Raamatun sisältöön?
- - -
Häpäiseekö piispan hiippa kristuksen?
1. Korinttolaiskirje 11:
"3 Teidän tulee kuitenkin tietää, että jokaisen miehen pää on Kristus, naisen pää on mies ja Kristuksen pää on Jumala.
4 Jos miehellä on päähine päässään, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä.
5 Sen sijaan jos nainen on avopäin, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä, sillä sehän on samaa kuin hän olisi antanut ajaa hiuksensa pois.
6 Ellei nainen peitä päätään, hän voi yhtä hyvin leikkauttaa hiuksensa. Mutta jos kerran hiusten leikkaaminen tai pois ajaminen on naiselle häpeällistä, hänen tulee peittää päänsä."
Häpäisevätkö piispat päänsä eli Kristuksen, jos rukoilevat piispan hiippa päässä? Entä häpäisevätkö naiset päänsä rukoillessaan ilman päähinettä? Esim. viime vuonna olin ystäväni lapsen ristiäisissä, ja siellä naiset kaikki tyyni, naispappi mukaan lukien olivat paljain päin, ja lukivat rukouksia. Onko raamatussa virhe tuossa kohtaa, vai häpäisevätkö nämä ihmiset itseään toimimalla vastoin uuden testamentin opetusta? Entä ne piispat? Luulisi heidän tuntevan raamattua tuon verran, etteivät hattuja pitäisi päässään. Jos piispat todella häpäisevät päänsä eli Kristuksen, niin voiko heitä silloin syyttää lain mukaan Jumalanpilkasta?
- - -
Nyt sain Nettipapilta vastauksen:
- - -
Muistan hyvin, miten vielä joitain vuosikymmeniä sitten vanhemmat naishenkilöt tulivat ehtoollispöytään hatut päässä. Joidenkin herätysliikkeiden naiset yhä käyttävät seurakuntakokouksissa tarkoin aseteltua huivia päänsä päällä. Tähän käytäntöön on johtanut mainitsemasi raamatunkohta. Valitettavasti kohta on vain ymmärretty väärin. Minkäänlaisesta päähineestä, harsosta tai hunnusta ei naisten kohdalla kyse. Ajatus on vieras ajan kreikkalaiselle ja juutalaiselle kulttuurille. Hiusten tuli olla kuitenkin siveästi laitettu. Valtoimenaan olevat hiukset viittasivat prostituoituun. Juutalaisnaiset palmikoivat tarkoin hiuksensa ja järjestelivät palmikot tarkoin päälaelle kahden pienen villahuivin ja otsanauhan avulla. Koko laitteen piti koossa verkko. Arvonsa tuntevat naiset pukeutuivat tämän mukaisesti myös kotonaan.
Korintin seurakunnassa ilmeisesti kokoonnuttiin varakkaimpien seurakuntalaisten yksityiskodeissa. Paavali antaa ohjeita tällaiseen tilanteeseen korinttilaisten kysymysten johdosta. Paavali ei anna ohjeitaan "omasta päästään". Hänellä on mielessään hyvää järjestystä noudattavien seurakuntien tapa, jonka mukaisesti miehet rukoilevat ja profetoivat avopäin ja naiset hiukset järjestettynä. Valitettavasti emme tiedä, mistä Paavali on saanut tämän käytännön. Kyseessä on kuitenkin kaiken kaikkiaan aikaan ja paikkaan sidottu tapa, jota ei ongelmattomasti voi pitää luovuttamattomana ja ikuisena käytäntönä.
On mahdotonta tietää, mitä kulloinkin Paavali tarkoittaa kirjoittaessaan "päänsä häpäisemisestä". Mahdollisesti tarkoitetaan Jumalaa, Kristusta, miestä tai naista itseään.
Luottavaisin mielin ja rohkeasti voimme noudattaa toisenlaisia tapoja pään peittämisessä kuin oli tapana Paavalin edustamissa seurakunnissa.
- - -
No, tästähän voi vetää jos jonkinlaista johtopäätöstä. Ensinnäkin pistää silmään tuo että väistettiin täysin kysymys piispojen hiipoista. Sitten todetaan että eihän sitä voi tietää mistä päästä Paavali puhuu. Että tarkoittiko hän Jumalaa, Kristusta, miestä vai naista. Mielestäni se sanottiin ihan siinä sitaatin alussa. Kolmanneksi tuli esiin tuo kulttuurisidonnaisuus. Jos raamatun jonkun kohdan voi halutessaan jättää käyttämättä, vedoten siihen että se on kulttuurisidonnaista, eikä päde meidän aikanamme, niin eikö tätä samaa tekosyytä voi käyttää kaikkeen muuhunkin Raamatun sisältöön?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Piispojen päähine 'mithra', joka on paitsi päähine, myös 'kohtu' kreikassa.
Päähine on noin kaksi kolmannesta ns. kalanrakkokuviosta, joka on vulvan symboli. Piispat kulkevat siis "v,,,u päässä".
Eikös Mithra ole myös persialainen jumala? Sattumalta mithraalla oli aurinkopäähine, sillä Mithra oli auringon jumala.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mithra
Ja muuten:
"Mithran palvonta kilpaili kristinuskon kanssa ja lakkasi vasta 400-luvulla, kun kirkko omi Mithran päivän Jeesuksen syntymäpäiväksi."
Nyt sitten tämäkin tiedetään.
Kristinuskon juhlapäivänä kun juhlimme Jeesuksen syntymää, todellisuudessa juhlimmekin Mithraan syntymää(joka btw on muuten astronominen ilmiö, ei sattumaa).
Piispanhiippa, mitra, on päähine, jota piispa kantaa liturgisen asun kanssa. Tämän kaksihuippuisen päähineen historia juontaa ainakin kristillisen kirkon itäisen haaran varhaiseen aikaan. Päähineen historia vie kuitenkin vielä tätäkin kauemmas. Samankaltaista päähinettä kantoivat nimittäin Persian ja Assyrian kuninkaat kauan ennen kristinuskoa. Kristillisen kirkon yleiseksi piispan vaatetukseksi mitra tuli 1100-luvun vaiheilla. Mitran kaksihuippuinen muoto kehittyi vähitellen samalla kun päähinettä koristeltiin rikkaasti. Päähineen kaksi huippua kuvaavat Vanhaa ja Uutta testamenttia, joita piispa virassaan pitää esillä ja selittää.
Hiippaan on kiinnitetty ristikoru, jonka keskellä Beryllikide. Kivi kuvaa Mariasta maailmaan syntynyttä jumalallisen valon liekkiä eli Kristusta.
lähde: http://espoonhiippakunta.evl.fi/hiippakunta/piispa/piispan_liturginen_vaatetus/piispan_hiippa/
Tällaiset kirkolliset asusteet on ladattu täyteen symbolisia merkityksiä, ja aika kiinnostavaa on nähdä, miten tässäkin keskustelussa on nostettu jo monta erilaista. Hiippa ei jätä ketään kylmäksi.
Kristinuskossa on lukemattomia erlaisia tulkintatraditioita ja perinnäisiä tapoja, jotka ovat aikojen kuluessa sekoittuneet. itse en kyllä ottaisi niitä uskonnollisesti kovin vakavissaan, normi ihminen ei tiedä mitään niistä ja niiden merkityksistä. Itse näen, että kristinuskon perinteessä merkityksellistä on se, miten pelastushistoria on totta nykyäänkin vaikka tavat ja säännöt ovat muuttuneet aikojen kuluessa.
Alkuperäinen kysyjä ihmettelee, eikö mitä tahansa voida sitten tulkita aikaan sidottuna. Itse näen, että voi. Joku hylkää Raamatun kokonaan, joku osan siitä, joku ottaa sen kirjaimellisesti. Kirkossa tällä hetkellä pidetään yllä pelastuksen näkökulmaa, eli sitä, että pelastussanoma on totta ihmiselle nyt ja aina eli Kristus on kuollut ihmisen syntisyyden tähden ja siksi ihminen on nyt vapaa ja armahdettu. Koko ajan tutkitaan sitä, mitä oli Raamatun aika ja sen kulttuurihistoria, jotta voidaan ymmärtää raamatun tekstejä ja kontekstia paremmin.
Mielestäni alat lähestyä raamatuntulkinnan keskeisiä kysymyksiä. Raamattua on aina tulkittu, myös alkukirkossa ja Raamatun itsensä sisällä. Luterilaisuudessa erityisesti on painotettu sitä, että kirjaimellinen tulkinta ei "aja kohti Kristusta", ei siis johda Raamatun punaisen langan äärelle, joka on Jumalan Pojassaan valmistama pelastus kaikille ihmisille. Se, että Raamatussa selkeästi on kulttuurisidonnaista ainesta ei merkitse, että koko Raamattu olisi aikansa elänyt. Esimerkiksi luomikertomuksella Raamatun alussa on edelleen ajaton sanoma, vaikka maailmaa ei todellakaan luotu kuudessa päivässä, vaan vuosimiljoonien mittaan. Tuskin kukaan väittää, että rajanveto ikuisen sanoman ja aikaansa sidotun tekstin välillä olisi helppoa, mutta kirkolle se on välttämätöntä.
realitetttina lähteä siitä mikä raamattu on, erään kohta mytologiaksi muuttuvan uskonnon satukirja?
> "kirjaimellinen tulkinta ei "aja kohti Kristusta", ei siis johda Raamatun punaisen langan äärelle, joka on Jumalan Pojassaan valmistama pelastus kaikille ihmisille"
Tuo on sinun tulkintasi siitä, mikä on Raamatun punainen lanka. Minä taas tulkitsen Raamatun niin, että koko pelastusoppi on pelkkää Paavalin tehtailemaa suurta hölynpölyä. Eikä sitä tarvitse pitää totena sen enempää kuin Paavalin käsityksiä naisen asemasta seurakunnassa.
Jeesus ei puhunut mitään pelastusopista. Se oli todennäköisesti hänen ajattelulleen täysin vieras oppi. (Toki jotkut onnistuvat vääntelemään/tulkitsemaan Jeesuksen puheita niin, että sieltä löytyvät kaikki samat jutut kuin Paavalilta.)
eikö siitä ole jo aikaa, kun kysymyksen laitoit.
Tuo ei tosin ollut edes vastaus, vaan väistelyä.
Mielenkiintoista tosin on se, miten hän liittää (tosin historiaan viitaten) prostituution naisen hiuksiin.
"Luottavaisin mielin ja rohkeasti voimme noudattaa toisenlaisia tapoja pään peittämisessä kuin oli tapana Paavalin edustamissa seurakunnissa."
- Mahtaisiko kirkko alkaa luottavaisin mielin antaa myös naisille ja homoseksuaaleille nykyaikana yleisesti tunnustetut ihmioikeudet.