Materiaalinen köyhyys on ainoastaan seurausta henkisestä köyhyydestä eikä se ole näin ollen itse asian ydin. Ja katsonkin, että köyhät ovat köyhyytensä ansainneet, ihan jo luonnonvalinnan näkökulmasta. Hyvää Joulua.
On vain henkistä köyhyyttä
Ei niin köyhä
6258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet siis ilmeisesti saanut lähiaikoina mittavamman perinnön? Henkiseen rikkauteen ei nähdäkseni kuulu muiden alentaminen, tai juuri myöskään oman varallisuuden mainostaminen köyhien keskellä.
Se on totta, että monikaan suomalainen ei hallitse raha-asioitaan, itseasiassa viimeaikojen perusteella yllättävänkään moni, eikä kaikilla myöskään riitä henkiset varannot päästä kovimmille ansioille. Miten voisikaan? Jos ei ole köyhiä, ei ole myöskään rikkaita. Sekin on toki totta, että jotkut ovat itse itsensä tilaansa saattaneet, ehkä ansainneetkin sen, mutta loppujenlopuksi useimmilla on vain käynyt elämässä huono tuuri, eikä taas monilla näillä ole sitten ollut taitoa tehdä vähästään paljoa. Toiset eivät edes pysty, vaikka se taito voisi ollakin.
Mutta hyvää joulua vain.
Muuten pitkälle samaa mieltä, mutta terveytensä menettäneillä se on erijuttu.
Terve voi aina tehdä mitä vain, mutta entäpä jos on sairas ja toisten armoilla, mitäs sitten vaikka olisi kuinka viisas?
Itse olen erittäin kiitollinen että olen terve ja voin tehdä kaikkea mitä haluankin. Ilman terveyttä moni asia olisi toisin.
Hyvää joulua vaan
Köyhyyden yleisin syy on laiskuus.
Yksi syy voi olla myös liian isot menot. Vaikka olisi ahkera ja tienaisi palkkaa, niin voi olla köyhä jos ei ymmärrä rahankäyttöä, eli on liian isot menot. Toisin sanoen ostaa liian kallista. Tai ei tajua säästää kun on parempia aikoja.
ei edes ole todellista köyhyyttä. Tuskin kukaan kuolee nälkään ja sosiaaliturva paikkaa jos tulot ovat vähäiset. On erilaisia tukia jotka paikkaavat vajeen.
Olen nähnyt elämää aika lailla - yli 60v. Kun muistelee omaa lapsuutta ja nuoruutta niin silloin valitettu mistään. Kaikki ruoka kelpasi mitä äiti toi pöytään, leikit olivat ulkoleikkejä yleensä ympäristössä, jo lapsena opimme poimimaan marjat metsistä.
Tapasin hiljattain lapsuuden ystävättären ja muistelimme ja vertasimme nykyaikaa ja sen tyytymättömyyttä.
Nykyään on kaikkea liikaa ja ei juuri muuta kuule kuin tyytymättömyyttä ja valitusta. On tavaraa ja sen metsästystä. Lapset saavat liikaakin virikkeitä ja siksikö heistä suuri osa on vilkkaita ja joutuvat elämässä usein väärille poluille?
Nykyaikaa mitataan vain rahalla ja tavaralla. Lapsuusajan kodissa ei ollut edes jääkaappia, maito säilytettiin lähellä olevassa lähteessä ja syötiin perinteistä suomalaista ruokaa. Ja oli työtä ja ei tainnut olla stressiä mistään. Itse lähdin 15 v maailmalle, niin kuin moni muu. Itse olen elättänyt itseni sen jälkeen ja opiskellut aikuisena, perustanut perheen ja tehnyt monenlaista työtä. Eläkkeeni olen ansainnut työtä tekemällä.
Kirjoituksestasi pisti silmään pari lausetta "Tuskin kukaan kuolee nälkään ja sosiaaliturva paikkaa jos tulot ovat vähäiset. On erilaisia tukia jotka paikkaavat vajeen."
Periaatteessa olet oikeassa, mutta käytännössä et sitten olekaan. Minulla on yksi kaveri joka tekee pätkätöitä. Hän menee jopa 60 kilometrin päähän päiväksi töihin, jos kutsu käy. Tulot ovat erittäin epäsäännölliset pätkätöiden takia, ja joskus tulot jäävätkin tosi pieneksi. Silloin hän olisi oikeutettu toimeentulotukeen, joka on mainitsemasi sosiaaliturva. Viime vuonna hän meni kaksi kertaa sosiaalitoimistoon hakemaan toimeentulotukea, ja hän olisi tulojen puolesta ollut siihen oikeutettu. Kuitenkaan hän ei saanut toimeentulotukea, sossun TIETOISESTI tekemän väärän normilaskelman vuoksi. Ja tietoisen siksi, että automaattisesti sossutyöntekijän pitäisi osata tehdä toimeentulotukilainmukainen päätös, sehän on hänen työtänsä.
Kaverini valitti sosiaalilautakuntaan, joka ei muuttanut päätöstä. Sen jälkeen hän valitti hallinto-oikeuteen, ja siellä päätös todettiin lainvastaiseksi ja asia palautettiin takaisin sosiaalilautakuntaan. Tässä tapauksessa kyse oli n. 400 eurosta, joka on suuri summa pienituloiselle.
Uskon, että monikaan joka ei sossussa itse joudu käymään, tuskin arvaakaan että asioiminen on tällaista. Luullaan vaan, jotta kyllä yhteiskunta huolehtii. Näin ei valitettavasti käytännössä tapahdu.
Entäs sitten tämä toinen kerta? No, valitettavasti käsittely hallinto-oikeudessa kestää nykyisin vähintään vuoden, ja vastausta valitukseen ei vielä ole tullut.