pomppasin tänne, kun hierarkiat otti vastaan tuolla alempana...
olen juuri lähdössä tekemään pientä projektia, enkä ennätä sepustamaan kummempia!
hiukan mietin noita kysymyksiäsi, enkä meinaa oikein ponimaija, mitä tarkoitat, kun kysyt "jääkö tämä uudestisyntyminen kokematta, jos on aina ollut uskossa".
mittee sie nyt oikein meinaat? kristinuskoa vaiko ateismiin uskomista?
kristinuskosta puheenollen juttu on niin, että jos uudestisyntyminen on kokematta, ei ole myöskään uskossa.
tilanne on siis vakava tulevaisuutta ajatellen!
jos juttu vielä kiinnostaa su-iltana, niin jatketaan! leppoisaa viikonloppua!
olen juuri lähdössä tekemään pientä projektia, enkä ennätä sepustamaan kummempia!
hiukan mietin noita kysymyksiäsi, enkä meinaa oikein ponimaija, mitä tarkoitat, kun kysyt "jääkö tämä uudestisyntyminen kokematta, jos on aina ollut uskossa".
mittee sie nyt oikein meinaat? kristinuskoa vaiko ateismiin uskomista?
kristinuskosta puheenollen juttu on niin, että jos uudestisyntyminen on kokematta, ei ole myöskään uskossa.
tilanne on siis vakava tulevaisuutta ajatellen!
jos juttu vielä kiinnostaa su-iltana, niin jatketaan! leppoisaa viikonloppua!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Lasse: >> mitä on uudestisyntyminen ?? >>
Tode : >> se on sitä, että tulee uskoon! >>
***************
Siinä on alakuperäset viestit uudestaan.
Kyllä minä meinaan juuri kristinuskoa.
Ei uskoon voi tulla jos on uskossa jo ennestään, vai kuinka ?
En minäkään ole tullut ateistiksi, tai en ainakaan muista mitään sellaista tapahtuneen.
Uudestisyntyminen tuntuu olevan tärkeä tapahtuma uskovien (helluntalaisten ?) tavassa erotella jyviä akanoista !
>> jos uudestisyntyminen on kokematta, ei ole myöskään uskossa. >>
Miten esim. 10v lapsi voi kokea uudestisyntymisen, jos hän ei muista koskaan olleensa mitään muuta kuin uskova ?
Voiko 'uskossa olon' tulkita joksikin muuksi kuin ihmisen omaksi vakaumukseksi oman 'sielunsa' tilasta ?
Kukas täällä Lasse kirjoittaa käsittämättömiä. Rupesin jo epäilemään itseäni tuolla ateistipuolella.
...tämän keskustelun kanssa, nobody.
Odotellaan sunnuntai-iltaan saakka niin kyllä Tode sitten vastaa ja selittää asian niin että minäkin ymmärrän, jos nyt vastaus on pelkällä järjellä ymmärrettävissä, uskonasiat eivät toisinaan ole.
Lue sinäkin vastaus ja kysele sitten lisää, jos mitä epäselvää jää. Toden viestit kannattaa aina lukea tarkasti, sen tiedän vanhasta kokemuksesta.
siihen, mitä uskovainen sanoo. Parempi muljautella epäuskoisen näköisenä silmämunia. Mutta Tode kertoikin, että hänellä oli vaikeuksia ymmärtää sinun aivoituksia ja tämä kommentti todisti, että minä en olekaan ainoa, joka pulisee syvällisiä.
Tuki tulee aina yllättävältä taholta.
no johan on kysymys poikineen!
olin ihan tosiaan hiukan jumissa perjantaisten kysymyksiesi jälkeen.. vai kumpi on enemmän jumissa tämän uudestisyntymis-probleeman kanssa?
minusta tuntuu, että sinulla olisi myös ongelmia ymmärtää, jos minä tekisin kysymyksiä esim. seuraavasta: "terän hallitsemiseksi karteesissa koordinaatistossa määrätyin suurein täytyy terän hallinnasaa käytettävän terän käänteiskinematiikka ratkaista."
"uskoon ei voi tulla, jos on uskossa ennestään"?
asia on niin, että kukaan ei ole uskova syntymästään, vaan aivan pienenä ollaan ns. lapsenuskossa eli ei tiedosteta näitä pelastuskysymyksiä ollenkaan. jossakin vaiheessa lapsikin joutuu ottamaan henkilökohtaista kantaa Jumala-asioihin ja usein on niin, että lapsenusko vaihtuu ikäänkuin huomaamatta eläväksi uskoksi ilman senkummempia tärinöitä.
hyvin moni uskovan kodin lapsi voi kertoa, ettei osaa kovin selkeästi sanoa, milloin on uudestisyntynyt. viimeksi eilen sain kuulla tämän todeksi erään 23-vuotiaan opiskelija-pojan suusta. hän kertoi, että vaikka uskonasiat olivat tuttuja ja niitä imettiin kuin äidinmaitoa ikään, tiettyyn ikään tullessa vanhempien usko ei enää kantanut/riittänyt, vaan täytyi tehdä henk. koht. ratkaisu puoleen tahi toiseen.
koska uudestisyntyminen on aina ihme/mysteeri ja Jumalan teko, tuskin tässä tapauksessa osataan varmasti sanoa, milloin kyseinen poika uudestisyntyi eli tuli uskoon.
tuolla alempana murtsi kertoilee selkokielellä, kuinka "vanhána voi syntyä uudestaan". aikuisiässä uskoontulo on kyllä jo usein nimenomaan järjenpäätelmän tulos ja monelle tosi järisyttävä kokemus.
sanot, että uudestisyntyminen tuntúu olevan tärkeä tapahtuma uskovien tavassa erotella jyviä akanoista. sellaisen kuvanhan siitä saa kieltämättä! sille ei nyt kyllä mitään mahda, että uudéstisyntyminen on kristillisyyden tärkein pointti! mitäs muuta varten arvelet Jeesuksen tarvinneen tulla tänne tekemän 30 vuodeksi kuin syntisiä pelastamaan eli uudestisynnyttämään?
helluntailaiset, kuten monet muutkin uskovat eivät nimittäin usko, että joku tulee uskoo eli syntyy uudesti ylhäältä eli ottaa Jeesuksen vastaan vauva-kasteessa. uskotaan, että usko Jumalaan on oman valinnan, päätöksen tulos, eikä kukaan aikuinen siis voi olla uskossa tietämättään.
ja vielä se uskossa olon tulkintajuttu...taas tuli "terän asettamis-tasoinen kysymys"! ymmärsinköhän siis,mitä haluat kysyä?
jos tuudittautuu siihen, että kaste pelastaa, niin eikö jo se ole mahdollisuus tehdä väärää tulkintaa? kyllä se, joka on uudestisyntynyt, tietää sen aivan varmasti.
Tärkeinpinä uskovan tunnusmerkkinä pitäisin rakkautta, sävyisyyttä ja nöyryyttä. Tunnen vain harvoja ihmisiä jotka edes jotenkin täyttävät em.kriteerit. Heissä on myös atesteja. Itsekkydessään ihminen ei voi tietää uudestisyntymisestään. Vain Jumala tietää.
Tämä oli minun mielipiteeni. Sävyisyyteni ja nöyryyteni joutuu kovalle koetukselle tavatessani ihmisen joka sanoo itse olevansa uudestisyntynyt. Onpa minulle juotettu tälläkin palstalla toisten katkeruuden maljasta joskus melkoisia kulauksia. Uudestisyntyneeltä luulisin tuon maljan kokonaan kadonneen.
Näin kokiessni en varmaankaan ole uudestisyntynyt enkä varsinkaan läheskään täydellinen.
ettäkö varmuus Jumalanlapseudesta olisi itsekkyyttä tahi ylpeyttä? nyt en taas ymmärrä sinua.
uudestisyntynyt eli uskova ei ole yhtä kuin täydellinen, valitettavasti ei siis useinkaan rakkaudellinen, sävyisä tai nöyrä. nuo hengen hedelmät ovat tavoiteltavia ja saatavissakin, mutta ne eivät ole uskon mittapuita.
kuten huomautit, myös ateisti voi omata(todistettavasti näin myös on :-)!) em. luonteenpiirteitä, ja niin ollen ne eivät siis voi olla varsinaisia tunnusmerkkejä uskosta/uudestisyntymisestä.
mitä eroa sinun mielestäsi siis on uskolla ja uudestisyntymisellä? olen ymmärtänyt, että et pidä niitä synonyymeina?
Olen aina mieltänyt syntymän 'tapahtumaksi', en 9kk ja mahdollisesti risat ottavaksi prosessiksi.
Niinpä olen ihmetellyt miten vielä toinenkin yhtä käänteentekevä 'tapahtuma' voi sattua jokaisen uskovan kohdalle.
>> usein on niin, että lapsenusko vaihtuu ikäänkuin huomaamatta eläväksi uskoksi ilman senkummempia tärinöitä >>
Jos ymmärrän ylläolevan oikein niin 'uudestisyntyminen' tavallisesta syntymisestä poiketen voi olla hyvinkin pitkäaikainen prosessi, 'syntymävuottaan' eivät ilmeisesti kaikki edes pysty määrittelemään ?
>> ...täytyy terän hallinnasaa käytettävän terän käänteiskinematiikka ratkaista >>
Tuo vaikuttaa vahvasti psedotieteelliseltä kielilläpuhumiselta ( rappakalja på svenska ).
On se vaan luojan lykky että sinä huolehdit sieluista ja minä koordinaattisysteemeistä :o) . Päinvastainen roolijako johtaisi pikaiseen katastrofiin molemmilla aloilla.
niin, lasse, nämä kaksi syntymää erovat toisistaan siinä, että ensimmäisessä synnytään biologisten vanhempien lapsiksi, kun toisessa taas Jumalan! kun on kokenut kummatkin, myös jälkimmäinen tuntuu luonnolliselta ja itseasiassa aivan välttämättömältä.
oikein olet ymmärtänyt, että joillakin Jumalan lapseksi syntyminen voi kestää pitkäänkin, mutta kyllä sen jokatapauksessa tietää jossakin vaiheessa. monet ovat kasteasiaan törmätessään tunnustaneet ensimmäisen kerran julkisesti olevansa uskovia!
:-) onhan se hyvä, ettei minusta voi tulla yht`äkkiä kokoomalinjan vastuumiestä terästehtaalle ja voipi ollakin, ettei tässä iässä enää taida ennättääkään...mutta mitenkähä lienee siellä se yht`äkkinen alanvaihto? :-) se ei olisikaan yhtä katastrofaalinen juttu, uskoisin!
ja oikeastaan ei voi olla varma siitä, että tämä roolijako on ollenkaan luojan lykky. minä kun en ole niitä rakastettavampia ja sydämellisimpiä...tunnen kyllä olevani omalla paikallani, mutta kyllä luoja ilmeisesti joutuu harmittelemaan harva se päivä valintaansa, vaikka sanansa mukaan Hän ei valintaansa kadu!
ps. onpa kumma sattuma, kun eilen aamulla erästä pöytää siivotessani käteeni osui `rappa kalja´-niminen peliloota! se oli ylimmäisenä muiden lauta- ym pelilaatikoiden pinossa ja tuo nimi jäi erikoisena mieleeni. täytyypä ottaa selvää, kuinka sitä pelataan...
en oikein löytäny kunnon määritelmää uudesti syntyneistä.
Arpaksadin syntymän jälkeen Seem eli vielä 500 vuotta, ja hänelle syntyi lisää poikia ja tyttäriä.
Ainakaan 500 vuotta en halua enää elää, on tuo ruumiini senverran raihnainen jo nyt. Pesen käteni koko uudesti syntymisestä. Olen joskus yrittänyt tarjota omaa elämänmuutokseni ihmettä uudesti syntymiseksi.
Ei ole kelvannut, eikä se minua mitenkään haittaa.
Omasta mielestäni olen kokenut hengellisen heräämisen. Sitäkään en suuremmin halua mainostaa.Ulospäin näkyvä on ehkä todellisempaa kun oma käsitykseni. Kovasti vajaavainen tunnen itseni edelleen olevan.
>> ei voi olla varma siitä, että tämä roolijako on ollenkaan luojan lykky. >>
Olen tavattoman huono antamaan tunnustusta kenellekkään, vaikka olenkin usein sellaista itselleni kärkkymässä. Roolijaon suhteen olen kuitenkin täysin varma, jos kaikki hellarit olisivat kuin sinä, ei ev.lut olisi kauan Suomen suurin kirkkokunta (on rauhoittavaa silloin tällöin hiukan silmäillä nimikkopalstaanne, vastamyrkyksi).
Tämä 'henkilöpalvonta' ei estä minua olemasta sitä mieltä että kirkkosi opeissa ja/tai joidenkin hellareiden ajattelutavassa on fundamenttalismiin viittaavia piirteitä, ettekä pyri ekumeniaankaan läheskään niin tarmokkaasti kuin mielestäni pitäisi.
Alanvaihdosta puheenollen, sinun vihjailusi asiasta ymmärtää helposti lempeäksi huumoriksi, mutta mitäs sanot seuraavasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000002814487
Vai satuit törmäämään sanaan 'rappakalja' kahdesti samana päivänä ? Outo sattuma tosiaan, vähän niinkuin palstan ensimmäiset maininnat tiehöylien teränsäädöistäkin.
En ole sen nimisestä pelistä kuullut, olisiko joku muunnelma 'Trivial Pursuit'ista ? Sen taisi aikoinaan Roland Regan nostaa maailmanmaineeseen, dementiaoireita vastaan kamppaillessaan.
tuntuu pahalta, kun sanot peseväsi kätesi uudestisyntymän vastaanottamiselta. eli nyt kuulostaa siltä, kuin et olísi edennyt toivomisesta elävään toivoon eli uskonvarmuuteen?
olen kyllä huomannut, että olet kokenut hengellisen heräämisen joskus aikoinaan ja olet jo siitäkin puhunut meille iloiten monen monta kertaa! odotan, että otat vielä askeleen eteenpäin ja astut uuteen elämään sisälle!
raamatusta löytyy paljonkin määritelmiä uudestisyntymisestä; tässä sinulle, rakas turust:
"ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
jotka JUMALAN VOIMASTA USKON KAUTTA VARJELLUTTE PELASTUKSEEN,joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
SENTÄHDEN TE RIEMUITSETTE, vaikka te nyt kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,
että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen uskotte, vaikka ettet nyt häntä näe, ja riemuitsette sanattomalla ja kirkastuneella ilolla,
sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen." 1 piet. 1:3-9
ja tässä lisää: "puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljesrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti ja puhtaasta sydämmestä,
te jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta." jae 23 (tosiasiassa sinulla on jo nyt tuota veljesrakkautta aimo annos..)
siis sanan siemen puhjetessaan synnyttää uskon eli uudestisynnyttää Jumalan lapseuteen!
kun otat Ison Kirjan käteesi, lue myös koko 3. luku, joka on myös tosi väkevää tekstiä.
itseasiassa koko uusi testamentti puhuu uudestisyntymisestä muodolla jos toisellakin!
aika kiperään tilanteeseen on nobody sinut asettanut. etten sanoisi aivan Jumalan asemaan!
eikö vastuu nobodyn Jumala-suhteesta paina jo raskaasti hartioillasi?
tuosta hellari-palstasta vielä... niin, minä en kyllä tottatosiaan tunnista sieltä omaa seurakuntaani kovinkaan usein! lähes jokainen jutunjuuri kärjistyy aivan äärimmilleen ja vain harvoin joku terveentuntuinen hellari eksyy paikalle sanomaan jotakin järkevää ja asiallista.
nyt siellä näkyy olevan käynnissä taas kaste-keskustelu, joka on tähän saakka edennyt aivan suht` asiallisissa merkeissä!
mitä sinun mielestäsi olisi oikeanlainen ekumenia?
>> mitä sinun mielestäsi olisi oikeanlainen ekumenia? >>
Tästä taisimme kiistellä jo NYT'ssä ? Muistaakseni kutsuit kantaani naiviksi ?
Kai lähtökohta ekumeniaan on minulla ja monella muullakin ateistilla juuri tämä paljon käytetty: Jos on vain yksi Jumala, miten voi ola niin monta erilaisia uskontoa ja uskonlahkoa jotka kaikki väittävät oppinsa olevan juuri se oikea ?
Ainoa järkevä vastaus kysymykseen on että KAIKKI ihmisten tulkinnat jumalista ovat ainakin osittain virheellisiä.
Koska kukaan ei voi varmuudella todistaa uskoaan oikeaksi, on tarpeetonta kinastella yksityiskohdista, rituaaleista ja muodollisuuksista. Niin tärkeitä kuin kasteet, uudestisyntymiset, ripit, ehtoolliset jne. uskoville ovatkin, ovat ne mielestäni pikkuseikkoja (trivials on english, rappakalja på svenska) tärkeisiin verrattuna.
Olen jostakin lukenut että kristinuskon tärkein sisältö on rakkaus. Jos näin on, en usko rakkauden uskonnon alullepanijan panevan pahakseen pieniä eroja palvelusmenoissa, kunhan tarkoitus on hyvä ja mieli vilpitön. Oikeastaan en usko hänen mitään senkummempaa palvomista kaipaavankaan, mielikuvitukseni ei riitä jumalaan joka kärsisi alemmuuskompleksista.
Hänen nimissään tapahtuva valtataistelu ja voimavarojen käyttäminen keskinäiseen riitelyyn lähimmäisten auttamisen kustannuksella tuskin rakkauden jumalaa miellyttävät, vai mitä olet mieltä ?
Luulen että nobody ajattelee samansuuntaisesti kuin minäkin, vaikka epäilemättä pystyisi asian elegantimmin ilmaisemaan.
Mikä minä olen hänen 'uskoaan' horjuttamaan :o) ?
kristinuskon tärkein sisältö on rakkaus, olet sen bonjannut aivan oikein, mutta Rakkauteen itseensä ei voi saada elävää kontaktia ilman uskoa eli uudestisyntymistä. näin Rakkaus itse antaa ymmärtää sanassaan, joka meillä tunnetaan nimellä raamattu (engl. holy bible, ruots. bibel).
minulla on sellainen käsitys, että vilpitön mieli ei auta loppupelissä, vaan siinä on tärkeintä juuri tämä kiistelty uudestisyntyminen! kantani perustuu siis kristinuskon peruskivijalkaan eli raamattuun, ei mihinkään muuhun pyhäksi sanottuun kirjaan.
em. mielipiteeni takia minutkin siis luetaan fanaattiseksi fundamentalistiksi, eikö niin?
siinä olet oikeassa, että voimavaroja menee turhiin valtataisteluihin. luin tuossa juuri äsken (kun istuin liiterin edustalla aurinkoa palvomassa) apostoli pietarin ajatuksia/ohjeita:
"että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä,
niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla on vapaus pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat." :-)
on se tosi hienoa, että Herra puhuu jopa ymmärtämättömän pakanan suulla muistuttaakseen tärkeistä asioista koskien nimenomaan lähimmäisen palvelemista. kiitos sinulle, taas kerran!
mutta siitä en periksi anna, että uudestisyntyminen/rakkaus Jumalaan ei olisi tärkein juttu Jumala-suhteessa. vasta sitten tulee lähimmäisen ja itsensä rakastaminen ynnä niihin liittyvät asiat.
lasse, on liikaa vaadittu, että alkaisin siis harjoittamaan ekumeniaa budhalaisen kanssa, vai mitä? täällä omissa ympyröissäni koen ekumeniaa päivittäin, mutta en voi kertakaikkiaan ajatella itseäni sytyttämässä uhri-tulta budhan patsaan
äärellä.
noihin raamatunkohtiin. En vaan itse tunne olevani läheskään sellaisella hyvyyden asteella, että kykenisin itseäni nimittämään uudestisyntyneeksi.
Varauksin valitettavasti suhtaudun myös lähinmäisiini jotka itse itseään tuolla nimellä nimittävät. Uskon myös niitä jotka sanovat minulta tuon uudestisyntymän puuttuvan, vaikkakin heidän motiivinsa tuohon arviointiin usein tuntuvat vähintäinkin Raamatun vastaisilta.
Kitollinen ja iloinen olen osakseni tulleesta hyvyydestä. Kaikesta ennakkoluuloisuudesta toisia ihmisiä kohtaan haluaisin erityisesti luopua.
Kiitos Tode sinulle kauniista sanoistasi!
Huomaan itsessäni myös kyynisyyden synnin.
Pari sitaattia edellisestä:
>> em. mielipiteeni takia minutkin siis luetaan fanaattiseksi fundamentalistiksi, eikö niin? >>
>> ..Herra puhuu jopa ymmärtämättömän pakanan suulla muistuttaakseen tärkeistä asioista >>
Minulla on hämärä mielikuva jostain värssystä: '..autuaita olette te, joita minun nimeni tähden vainotaan..' tai jotakin !
Yritin kyllä esittää huomautukseni fundamentalismista niin hienovaraisesti ettet käsittäisi sitä henkilökohtaiseksi vainoamiseksi, aivan täysin en tainnut onnistua ? Toisaalta, voinhan minäkin kysyä että vaikka 'pakana' 100% totta onkin niin mistäs tuo 'ymmärtämättömän' on peräisin ?
>> en voi kertakaikkiaan ajatella itseäni sytyttämässä uhri-tulta budhan patsaan
äärellä >>
Kuten sanoin, en usko rakkauden uskonnon perustajan kaipapaavan mitään erityistä palvomista. Katseleepahan luotujansa, niin kristittyjä kuin buddhalaisiakin, vähän sillä silmällä, että kaikenlaisia riitapukareita tulikin luotua.
Ja kenenkään muun viaksi ei voi luomisen tulosta vierittää, kaikkivaltias kun on.
hyvä veli, et ole viellä..
>>vaikka te nyt kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,
että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan,>uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
tonkinut mitä moninaisemmat pimeyden luolat ja synnin pesät. Tulipa erilaisia mielleyhtymiä noista aikaisemmista murtsin kirjoituksista rahanjakamisesta Pietarin tunneleissa.
Olenpa minäkin rahojani jaellut aikanaan Leningraadin hämäräperäisimmissä luolissa enkä liioin ole koskaan tullut ryöstetyksi. Arvelen sen johtuvan siitä, että kyllä koira on koiran tuntenut. Siinä minun silloinen varjelukseni.
Minulle onkin tullut ajatus, tuota uskoa ja rakkautta ilmeisesti jaetaankin ehkä määrämitalla. Esimerkiksi 1000 litraa per. henkilö. Tällöin lähtökohtani on muita siksi paljon alempana etten vieläkään yllä normaali-ihmisen alimmallekaan tasolle vaikka olen tuon koko 1000 litran annoksen kukkuroillaan saanutkin ja olen siitä kovasti kiitollinen.
Joten on minullakin melkoisen moninaisia kiusauksia ollut. Useimpiin olen nuorempapana myös suin päin syöksynyt. Varsin hämmästyneenä niitä joskus muistelen ja olen entisestään kiitollisempi.
On tämä elämä kummallinen sattuma? Merkillistä on että ilokseni olen saanut viedä sanomaa vielä kärsiville lähimmäisilleni. Tarkoitan nyt laitapuolen kulkijoita. Varsinaisen Jumalan sanan lähetyssaarnaajaksi minusta ei ole. Eikä selainen saarna mielestäni jokaisen sillan alle edes sovi.
Minulla on oma paikkani Herramme yrttitarhassa:) Niinkuin sinullakin :pp. :)
no enhän minä ole kokenut olevani vainottu, vaikka olevinani tunnistan itseni fundamentalistin mallikappaleista! siis niistä, jollaisia esitetään tämänkin foorumin keskusteluissa.
on vain aika metkaa, että uskoon tuleminen ei ole niin "paha juttu" kuin uudestisyntyminen, vaikka ne itseasiassa ovatkin yksi ja sama asia!
ymmärtämättömällä pakanalla tarkoitin yksinkertaisesti sitä, että et minun ymmärtääkseni ole oikein perillä näistä uskonasioista!
tuokin fundeerauksesi "rakkauden uskonnon perustajan palvonnan kaipauksesta" kertoo tietämyksestäsi/tietämättömyydestäsi jotakin :-)!
budhan & co palvomisesta tuli mieleeni Kaikkivaltiaan ensimmäinen käsky "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia minun rinnallani". minä olen ymmärtänyt tuon käskyn niin, että "minun onneni on Herraa lähellä".
en siis voi vierittää uskonriitoja Kaikkivaltiaan viaksi!
eihän uudestisyntymisessä ole kyse hyvyyden asteista, siis hyvistä teoista, vaan armosta!
tässä vielä sinulle Herran sana paavalin kautta:
"...mutta,kun Jumalan, meidän vapahtajamme hyvyys ja ihmisrakkaus tuli näkyviin, Hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta.
hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät....
...tämä sana on varma ja haluan sinun tähdntävän näitä asioita, jotta ne, jotka uskovat Jumalaan, tekisivät ahkerasti hyvää..." tiituskirje 3:5-8
lue myös jakeet 9 ja 10! :-))
suo anteeksi, jos koet tulleesí jollain tavoin loukatuksi! minä olen vain nyt kakaissut ulos sen, mitä olen halunnut sanoa sinulle "tutustuttani" sinuun näitten keskustelujen pohjilta. en missään tapauksessa halua, että koet minun olevan yläpuolellasi, vaan toivon sinun ymmärtävän, että ajattelen sinun parastasi!
varmaan olet huomannut, että minä en ole niitä täydellisimpiä? Jumala ei olekaan tehnyt minusta täydellistä, vaan hän on uudestisynnyttänyt minut lapsekseen! tiedän kyllä, että suhtaudut luterilaisen taustasi takia (?) varauksella niihin, jotka suureen ääneen julistavat uskoaan. älä kuitenkaan jää miettimään heidän Jumala-suhdettaan "mato matkamies"- asenteella, vaan anna palaa!
Olen sinulle joskus kertonut tuon oman uudestisyntymiseni ihmeen, joka minulle on ollut äärimmäisen kongreettinen. Täsmälleen edes muista sinun suhtautumistasi. Mielestäni et ole suhtautunut minuun koskaan kielteisesti, en ainakaan niin ole kokenut. Tuo oman uudestisyntymisen julistukseen olen vaan tullut hieman kyyniseksi josta itseäni moitin.
Tällä palstalla vaan joskus jää hieman ikäänkuin suu auki, on täällä senverran moninaista julistajaa. En mitenkään noihin kaikkiin julistuksiin kykene enkä haluakkaan samaistua tai sitoutua, en liioin haluaisi ketään tuomita vakaumuksensa vuoksi. Vakaumukseton ihminen on kuin kusi laudalla. (huh,huh onpa ankaraa kielenkäyttöä) Ateismikin on vakaumus.
Olen minä vähän kehittynyt. Kykenen hyväksymään nykyisin jopa ev.lut. kirkon vaikka koville se on ottanut:D
Kaikenlainen vihasta irroittautuminen kun helpottaa minun elämääni.
Niin pyrin valitsemaan paikan missä ja koska tuosta uudestisyntymisestä julistan.
>> budhan & co palvomisesta tuli mieleeni Kaikkivaltiaan ensimmäinen käsky "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia minun rinnallani >>
Ehkä tämä sukellus uskon syvyyksiin alkaakin riittää tältä kerralta, ei makeaa mahan täydeltä.
'Muista jumalista' sen verran että sen käskyn minä pidän erittäin hyvin, en todellakaan pidä muita jumalia.
Kun konkretisoin ateistisia tuumailujani puhumalla jumalasta, se ei ole 'muu jumala'. Puhun yhdestä ainoasta maailman luojasta, sekä kristittyjen, buddhalaisten, hindujen että kaikkien muidenkin jumalasta, ainoana mahdollisena vaikkakin erittäin epätodennäköisenä vaihtoehtona ateistiselle maailmankuvalle johon ei minkäänlaista jumalaa kuulu.
Tälle jumalalle minulla on kovat vaatimukset, pokkurointia ja palvontaa vaativat, pikkumaiset tai kostonhimoiset henkiolennot eivät kelpaa edes vaihtoehdoksi.
Kiitos kärsivällisyydestäsi Tode, tältä kerralta.
Katekismuksen takaosan hakemistossa on mainittu myös sana uudestisyntyminen ja neljä sivua, joissa asiasta kerrotaan. Löysin mm. seuraavaa: "Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia ja kristillisen kirkon jäseniä. Vaikka olemme syntymästämme saakka ihmiskunnan yhteisen syyllisyyden alaisia, kasteessa meille annetaan kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen. Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin." Eikö tuosta nyt saa sen käsityksen, että uudestisyntyminen tapahtuu jo kasteessa? Vai onko olemassa monenlaisia uudestisyntymisiä?
Vaikka viestini ei varsinaisesti olekaan vastaus sinun viestiisi, niin tulin tänne sinun turviisi, kun ajattelin, että puolustaisit minua, jos joudun taas jonkun ärhäkän nimimerkin hampaisiin.
Kyllä minäkin voin puolustaa sinua muita ateisteja vastaan paitsi itseäni, jos tahdot.
suunnaton. Profetoinkin jo jossakin ketjussa sinun matkoistasi:)
Sinun kaltaistasi tasapainoista realistista uudestisyntyjää olen kovasti kaivannut. Käyttäydyin tässä jo samoin kuin Pietari aikoinaan eli olin kieltämässä koko uudestisyntymisen, pian olisin kieltänyt varmaan syntymisen yleensäkin.
Eipä silti kyllä olen saanut hyviä ajatuksia todeltakin ja monelta muulta. Noista Lassenkin ajatuksista voin ottaa mallia useimmissa asioissa niin pakanaksi kun hän itseään väittääkin.
Lämpimät tervetulo toivotukset odotetun paluusi johdosta!
lähes kaikki suomalaiset ovat uudestisyntyneitä uskovia?
olet kyllä hyvä ihminen ilman uudelleensyntymistäkin. Minun uskoni mukaan, joka on luonnollisesti oikea, kun on kerran syntynyt maailmaan, se riittää. Syntykööt ne uudelleen jotka haluavat vaikka kuinka monta kertaa.
Minäkin olen kyyninen, ja nautin siitä.