Näin kevään korvalla monen tekee mieli ostaa vaunu tai matkailuauto. Miettikää tarkasti ostatteko sellaista. Itse luovuin moisesta riesasta ja siirryin takaisin retkeilyyn.
Meikäpoika matkustelee edukkaasti pitkin ja poikin maailmaa. Tänäkin suvena meinasin huristella emännän kanssa Riminille ja Monacoon. Aikaa otetaan kuukauden päivät.
Kalustona on henkilöauton mitoilla kulkeva 2003 mallin pikkupaku, jossa yöpyy tarvittaessa kaksi. Mukana on tietenkin teltta, joka hyällä säällä pystytetään. Trangia on totiveden keittelyyn. Pakun perälle tein ohuesta kovalevystä kopin, jossa on portapotti paskahuussina. Käyttö ei ehkä ole helpoin mahdollinen, kun pitää noustessa varoa päätään, ettei lyö kattoon, mutta muuten menetelee paremminkin kuin pienen vaunun vessatila. Käynti vessaan on takaluukusta, jos joku kyttää, niin kytätköön, sen verran on elintä näyttää. Emäntää varten kuitenkin laitoin tummennusta takaikkunaan. Vesiposti on 10 litran hanallinen kanisteri, josta tyhjennys kätevästi maahan. Siinäpä tärkeimmät varusteet. Toki on mukana telkkari ja akku-jääkaappi, vaikka ne nyt turhia ovatkin. Kylmää tarttee vain kaljat. Ihan oikeesti.
Mutta hintaero matkoilla on merkittävä. Pelkästään lauttamaksut ovat moninkertaiset vaunulla tai m- autolla. Kulutus pysyttelee kuudessa litrassa, kun saman hintaisen m-auton kulutus on reippaasti tuplat. Leirintämaksut ovat tismalleen samat. Hyvällä pakulla tai henkilöautolla matkavauhti on ihan toista luokkaa, kuin m-autolla, puhumattakaan vaunusta. Parkkeeraaminen käy kätevästi ja tilaa ylipäätään jostain löytyy. Miettikää onko kaasuhellalle keitetyt kahvit oikeasti sen arvoiset? Tai säästöllä ostetut luksushotellihuoneet? Korvaako ne kuitenkin sadesäällä omassa vaunussa keitetyt kaurapuurot? Uskallan väittää jokaiselle, että ei korvaa. Molemmat tavat on tullut katsottua monet kerrat.
Vielä homepesistä. Talvella niistä vasta riesaa on, jos ei ole tallia. Ainoana autona m-auto on kurjuuden huippu. sitä pitää lämmitellä ja ajella jouten, että pysyisi edes jonkinkaisessa kunnossa. Ainoaksi autoksi siitä hyvin harvalle on, koska jää kiinni mäkiin ja vaihteistot laukeaa kaupunkiajossa piakkoin. Turhan kova kulutuskin niissä on.
Meikäpoika matkustelee edukkaasti pitkin ja poikin maailmaa. Tänäkin suvena meinasin huristella emännän kanssa Riminille ja Monacoon. Aikaa otetaan kuukauden päivät.
Kalustona on henkilöauton mitoilla kulkeva 2003 mallin pikkupaku, jossa yöpyy tarvittaessa kaksi. Mukana on tietenkin teltta, joka hyällä säällä pystytetään. Trangia on totiveden keittelyyn. Pakun perälle tein ohuesta kovalevystä kopin, jossa on portapotti paskahuussina. Käyttö ei ehkä ole helpoin mahdollinen, kun pitää noustessa varoa päätään, ettei lyö kattoon, mutta muuten menetelee paremminkin kuin pienen vaunun vessatila. Käynti vessaan on takaluukusta, jos joku kyttää, niin kytätköön, sen verran on elintä näyttää. Emäntää varten kuitenkin laitoin tummennusta takaikkunaan. Vesiposti on 10 litran hanallinen kanisteri, josta tyhjennys kätevästi maahan. Siinäpä tärkeimmät varusteet. Toki on mukana telkkari ja akku-jääkaappi, vaikka ne nyt turhia ovatkin. Kylmää tarttee vain kaljat. Ihan oikeesti.
Mutta hintaero matkoilla on merkittävä. Pelkästään lauttamaksut ovat moninkertaiset vaunulla tai m- autolla. Kulutus pysyttelee kuudessa litrassa, kun saman hintaisen m-auton kulutus on reippaasti tuplat. Leirintämaksut ovat tismalleen samat. Hyvällä pakulla tai henkilöautolla matkavauhti on ihan toista luokkaa, kuin m-autolla, puhumattakaan vaunusta. Parkkeeraaminen käy kätevästi ja tilaa ylipäätään jostain löytyy. Miettikää onko kaasuhellalle keitetyt kahvit oikeasti sen arvoiset? Tai säästöllä ostetut luksushotellihuoneet? Korvaako ne kuitenkin sadesäällä omassa vaunussa keitetyt kaurapuurot? Uskallan väittää jokaiselle, että ei korvaa. Molemmat tavat on tullut katsottua monet kerrat.
Vielä homepesistä. Talvella niistä vasta riesaa on, jos ei ole tallia. Ainoana autona m-auto on kurjuuden huippu. sitä pitää lämmitellä ja ajella jouten, että pysyisi edes jonkinkaisessa kunnossa. Ainoaksi autoksi siitä hyvin harvalle on, koska jää kiinni mäkiin ja vaihteistot laukeaa kaupunkiajossa piakkoin. Turhan kova kulutuskin niissä on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta useimmille se itse matkailu eli uusien asioiden näkeminen on sivuseikka ja tärkeämpää onkin näkyminen!Jotkut viihtyvät samalla meluisalla leirintäalueella koko ikänsä kesästä ja ehkä talvestakin toiseen ja sosiaalinen yhteiselo (tavalla tai toisella) on tärkein asia.Itse emme juuri leirintäalueilla oleile vaan haluamme nähdä uusia asioita kohtuu hintaan.Olemme ostaneet hyväkuntoisen tilavan pakun jossa kulkevat perheen lisäksi kaikki se mitä ennen otettiin telttaretkille ja vähän enemmänkin(jääkaappi sekä lämmitys)Tämän paketin hinnalla saa loppuunajetun matkailuauton.
on se helppoa kun jokainen voi tehdä niin kuin haluaa.... ihmeellistä ,käsittämätöntä.....
toiset on mökillä toiset tienpäällä...kuinka tämä on mahdollista.....
mökillä on kivaa sama ranta,sama ei vaihtelua jos ei ota vuodenajan vaihteluja huomioon...
27 mökkeilyä 15 vaunuilua...ja yhtä aikaa kuvitelkaa ...käsittämätöntä...
eli näin
varmaan asetumme eläkepäiviä viettämään....kuka tietää?
En ole masokisti. Niinpä osti uuden asuntoauton.
käyhän se retkeily noin säiyketölkissäkin. itse kuitenkin pidän matkailua avartavampana ja onhan se mukava kölliä auton "lipalla" raskaan taivalluksen jälkeen.
se tietysti selvää että kun tulee ikää tai terveys on heikko niin tulee mukavuudenhaluiseksi ja paikallaan olokin on mukavaa.Ennenvanhaa sitä pakattiin teltta ja perhe kuplavolkkariin ja ajettiin luonnonhelmaan ulkoilemaan.Teltta oli vain sateensuoja.Sitten tuli huvilateltat, matkailuvaunut ja Nokia......
se matkailuautolla taivaltaminen yleensä on....