Suomessa asuva ihminen saa säteilyä mm. seuraavista lähteistä. Huoneilman Radon 54%, luonnon taustasäteily 30%, säteilyn käyttö lääketieteessä 15%, Tshernobyl 1%.
Säteilyn terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta säteilyä voidaan käyttää vastuuntuntoisesti ja säteilysuojelu toteuttaa optimaalisesti. Suurten äkillisten säteilyannosten vaikutukset perustuvat laajaan solukuolemaan. Jos kudostuho on riittävän suuri, siitä voi olla seurauksena palovamma, luuydinvaurio tai muu elinvamma. Säteilylähteiden käytössä täytyy aina toimia siten, että tällaisia vaikutuksia ei vahingossa synny. Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan. lähde:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002326607
Ydinvoimaloiden läheisyys on säteilyannoksen kannalta erittäin marginaalinen.
http://www.stuk.fi/sateily_ymparistossa/ydinvoimalaitosten_ymparistot.html
Jos halutaan minimoida saatu säteilyannos, on ydinvoimalan lähaisyys yksi merkityksettömimmistä asioista, jotka pitää ottaa huomioon. Itse asiassa sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos on noin 4 millisievertiä vuodessa. Merkittävin vältettävä säteilyn lähde on Radon, jonka pitoisuus huoneilmassa ei ole millään tavalla yhteydessä ydinteknologiaan.
/-Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 becquereliä kuutiometrissä. Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. Kaikkein tehokkaimmin vähennettäisiin suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta. Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivovesien radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman suurimpia.-/lähde STUK
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/radon.html
Toiseksi merkittävin säteilyn lähde on luonnon oma taustasäteily. Sen voimakkuus vaihtelee alueittain, joten asuinpaikan valinnalla voidaan periaatteessa vaikuttaa säteilyannokseen. Terveyshyödyt tällaisesta ympäristön muutoksesta olisivat kuitenkin niin marginaaliset, että asian ottaminen huomioon asuinpaikkakuntaa valittaessa olisi absurdia.
Kolmanneksi merkittävin säteilyn lähde on lääketieteelliset kojeet ja varjoaineet. Niiden osuus säteilyannoksesta on keskimäärin 15%. Vaikka säteily periaatteessa on epäterveellistä saadut hyödyt ovat kuitenkin tässä tapauksessa merkittävästi suuremmat, joten lääkärissä käyntiä ei kannata ryhtyä rajoittamaan.
Neljänneksi merkittävin säteilyn lähde on Tshernobyl. Se vaikuttaa enimmäkseen laskeuma-alueella. Sen merkitys on vähäinen.
Säteilyn terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta säteilyä voidaan käyttää vastuuntuntoisesti ja säteilysuojelu toteuttaa optimaalisesti. Suurten äkillisten säteilyannosten vaikutukset perustuvat laajaan solukuolemaan. Jos kudostuho on riittävän suuri, siitä voi olla seurauksena palovamma, luuydinvaurio tai muu elinvamma. Säteilylähteiden käytössä täytyy aina toimia siten, että tällaisia vaikutuksia ei vahingossa synny. Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan. lähde:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002326607
Ydinvoimaloiden läheisyys on säteilyannoksen kannalta erittäin marginaalinen.
http://www.stuk.fi/sateily_ymparistossa/ydinvoimalaitosten_ymparistot.html
Jos halutaan minimoida saatu säteilyannos, on ydinvoimalan lähaisyys yksi merkityksettömimmistä asioista, jotka pitää ottaa huomioon. Itse asiassa sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos on noin 4 millisievertiä vuodessa. Merkittävin vältettävä säteilyn lähde on Radon, jonka pitoisuus huoneilmassa ei ole millään tavalla yhteydessä ydinteknologiaan.
/-Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 becquereliä kuutiometrissä. Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. Kaikkein tehokkaimmin vähennettäisiin suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta. Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivovesien radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman suurimpia.-/lähde STUK
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/radon.html
Toiseksi merkittävin säteilyn lähde on luonnon oma taustasäteily. Sen voimakkuus vaihtelee alueittain, joten asuinpaikan valinnalla voidaan periaatteessa vaikuttaa säteilyannokseen. Terveyshyödyt tällaisesta ympäristön muutoksesta olisivat kuitenkin niin marginaaliset, että asian ottaminen huomioon asuinpaikkakuntaa valittaessa olisi absurdia.
Kolmanneksi merkittävin säteilyn lähde on lääketieteelliset kojeet ja varjoaineet. Niiden osuus säteilyannoksesta on keskimäärin 15%. Vaikka säteily periaatteessa on epäterveellistä saadut hyödyt ovat kuitenkin tässä tapauksessa merkittävästi suuremmat, joten lääkärissä käyntiä ei kannata ryhtyä rajoittamaan.
Neljänneksi merkittävin säteilyn lähde on Tshernobyl. Se vaikuttaa enimmäkseen laskeuma-alueella. Sen merkitys on vähäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.