"Alkoholijuomiin käytetään Euroopassa 105 miljardia jenkkitaalaa.
Nälänhädän poistaminen globaalisti ja välittömän terveydenhuollon palvelut
kaikille maailman ihmisille maksaisivat vastaavasti lisäpanostusta nykyiseen
13 mrd jenkkitaalaa eli vain vähän enemmän kuin Euroopassa kulutetaan jäätelöön
(11 miljardia jenkkitaalaa)."
Ihminen on pohjimmalta luonteeltaan ahne ja itsekäs. Muuhun johtopäätökseen on vaikea tulla.
Nälänhädän poistaminen globaalisti ja välittömän terveydenhuollon palvelut
kaikille maailman ihmisille maksaisivat vastaavasti lisäpanostusta nykyiseen
13 mrd jenkkitaalaa eli vain vähän enemmän kuin Euroopassa kulutetaan jäätelöön
(11 miljardia jenkkitaalaa)."
Ihminen on pohjimmalta luonteeltaan ahne ja itsekäs. Muuhun johtopäätökseen on vaikea tulla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen pohtinut täsmälleen samoja asioita. Jäätelön lisäksi on helppo keksiä vielä paljon enemmän säästäviä tekoja. Esimerkiksi makeiset, meikit, elektroniikkaromu, sanomalehdet ja vaatteet ovat päihteiden lisäksi sellaisia tekijöitä, josta voisi helposti säästää kymmeniä miljardeja, jos vain haluttaisiin.
Minä sen sijaan en lahjottaisi koskaan rahaa suoraan ruokaan. Tämä on sama kuin kaivaisi maata omien jalkojen alta: muutaman vuoden päästä olemme kaksi kertaa pahemmin upottu suohon, kun ihmisiä on paljon enemmän, ja tilanne on muuten sama. Yltiökulutuksesta säästetyt rahat pitäisi käyttää pääasiassa koulutukseen ja kehitysmaiden kehittämiseen. Koulutus vähentää väestönkasvua ja auttaa ihmisiä tulemaan toimeen omillaan. Myös joillekin monikansallisille yrityksillä pitäisi kasata paineita parantaa työskentelijöiden elinoloja. Suuri osa Aasiassa tehdyistä, eli meidän kuluttamista, tavaroista on tehty surkeilla palkoilla surkeissa oloissa.
Mielestäni ihminen ei kuitenkaan ole ahne tai itsekäs, vaan ajattelematon idiootti, joka näkee vain asiat, jotka tuodaa hänen lähelle. Jos ihmisille oikeasti näytettäisiin, mitä esimerkiksi nälänhätä tarkoittaa, olisivat ihmiset varmasti iloisia auttaessaan tuntemattomiakin ihmisiä.
Tosiasiassa aika moni ei välitä vähääkään. On heitä, jotka haluavat auttaa, mutta enenmmän on niitä, jotka sulkevat silmänsä. Helppo tapa olla näkemättä, niin ei itseään ahdista. Olen itse yhteiskunnan pohjasakkaa ja saanut kovemman kautta tuntea, että minulla ei ole todella mahdollisuutta tulla kuulluksi. Esim. kansanedustajissa on tosi kolkkoja ihmisiä. Jos yritämme ajaa jotain asiaa vaikkapa mielenosoituksella eduskuntatalon portailla, niin jotkut kansanedustajat ovat suorastaan aggressiivisia, kun emme suostu hyväksymään heidän näkemyksiään. Ja me olemme ne, jotka koemme sitä todellisuutta, josta he päättävät. He päättävät, ilman että heillä olisi mitään kokemusta meidän todellisuudesta.
Sama pätee kaikkeen muuhunkin, kuten ilmanstonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien inhimillisten kärsimysten torjuntaan. Jos koko maailma lakkaisi huutamasta "minä ensin" ja sanoisi ja toimisi sen sijaan "me yhdessä -periaatteella", niin tässä ei olisi mitään hätää. Nyt koko maailman toiminta perustuu kulutukseen, ja välittämättä maailman ja ihmiskunnan tuhoutumisesta, suuryritysten omistajat eli todelliset valtaapitävät tekevät parhaansa välttääkseen omaa rikastumistaan estävät asiat. (Josta päädymme siihen, että ilmastonmuutosta ei ole, tai se on naapurin ongelma. Kieltämällä ongelma poistuu, tai näin on luultu.) Jos sen sijaan tässä maailmassa jokaisella olisi ihmisarvoa, ja sitä kunnioitettaisiin, niin maailmakin pelastuisi.
Suurin osa länsimaisista ihmisistä, köyhimmätkin, kuluttavat aivan sairaasti luonnonvaroja. Kulutusta on varaa vähentää, ravintotottumuksia muuttaa, asua tiheämmin ja ahtaammin ja matkustaa vähemmän. Kuluttamisesta arvot voisi kääntää henkiseen puoleen. Kun kiire, suorittaminen, ansaitseminen ja kuluttaminen unohdettaisiin, niin henkiset arvot täyttäsivät niiden jättämän "tyhjiön" (lainausmerkit siksi, että nykyinen elämä on tyhjää, ei tyhjään voi jäädä tyhjiötä). On helpompaa jatkaa totuttuun malliin ja ajatella, että köyhien maiden ongelmat ovat niiden omia. Samaa palloa tässä kuitenkin asutetaan ja samaa maata kaivetaan jalkojemme alta. Hyvinvointia pitäisi tasoittaa.
Ihminen tarvitsee hyvin vähän asioita selvitäkseen elämässä. Suojaa säältä, puhdasta juomavettä, yksinkertaista kasvispainotteista ravintoa, kohtuullisissa määrin terveydenhuoltoa (länsimaissa priorisointiin on varaa), sosiaalisia suhteita, hyväksyntää. Hyväksyntä on ihmisen tarvelistan kärkipäästä. Jos ihminen on hyväksytty, hän pärjää vähemmälläkin maallisella mammonalla. Hyväksyntä tarkoittaa ihmisarvoa. Ihmisarvo puolestaan torjuu sotia ja väkivaltaa. Nykyisessä globaalissa järjestelmässä ihmiset on arvotettu enemmän tai vähemmän julkisesti, jolloin hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ei ole mahdollisuuksia.
Vaadittavan ajattelumallin muutos maailman pelastamiseksi ennenkaikkea kasvihuoneilmiöltä on niin massiivinen, että sitä tuskin tapahtuu. Tämä "korkea"kulttuurimme tuhoutuu. Toivottavasti ei koko planeetta ihmisen mukana.
Oikeasti ihmisiä pitäisi olla reilusti alle miljardi eli ei se tilanne ainakaan nälänhädän poistamisella parane. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ne rahat pitäisi käyttää. Tollainen hätäilevä aktivismi on turhaa eikä niitä asioita saada läpi jollain muutaman ihmisen mielenosoituksella. Kun perehdyt asioihin enemmän niin tajuat, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin miltä näyttää ja kuulostaa. Kaikki kulttuurit ovat tuhoutuneet aikanaan ja ehkä tämä on meidän tuhomme. Joko pysymme samanlaisina ja kuolemme johonkin sosio-maantieteellispohjaiseen katastrofiin tai muutumme ja menetämme tämän kulttuurin perusidean: pröystäilyn ja kuluttamisen.
Yllätys yllätys! Ihminen on eläin joka pyrkii maksimoimaan oman hyvinvointinsa. Mitähän muuta sitä voisi odottaa evoluution tuottavan?
Nyt tietenkin uskovaiset alkavat itkeä, että paha darwinisti tässä julistaa että ihmisten pitää käyttäytyä ahneesti ja itsekkäästi. Ei, vaan päinvastoin. Meidän pitää myöntää tosiasiat ja pyrkiä etsimään niihin ratkaisuja, sen sijaan että yritetään keksiä satuja, joilla ihmiset saadaan selitettyä joko umpihyviksi tai sitten taikahedelmän syömisen pilaamiksi josta puhdistuu kun liittyy just meidän omaan lahkoon (mikä on muuten myös ahneutta ja itsekkyyttä tuon lahkon osalta).
Ihmisiä pitää manipuloida, jotta he kokisivat tarpeen antaa omasta paljoudestaan toisille. Normaalissa ihmisyhteisössä tämä auttamispaine tulee toisten ihmisten puolelta, mutta se ei toimi oman yhteisön ulkopuolelle. Ihmiseläin on sopeutunut n. 150 henkeä kattavaan yhteisöön. Näiden pikkuyhteisöjen sisällä voidaan luoda sopeutumispaineita. Esimerkiksi jos ihminen tietää, että kaikki hänen tuttunsa antavat kympin kuussa kolmannen maailman maiden hyväksi, hänelle tulee väkisinkin tunne, että hänen pitäisi myös tehdä jotain ettei olisi muita huonompi. Myös yleinen tieto siitä, että tämä ihminen ei anna mitään kun toiset auttavat luo häpeän tunteen, joka motivoi toimimaan.
Siis koska ihminen on itsekäs ja ahne, pitää saada ihmisen itsekkäiden etujen mukaiseksi auttaa ja pistää ihmiset ahnehtimaan auttamisesta saatavaa hyväksyntää. Muuten voidaan hakata loputtomiin päätä seinään julistamalla kuinka ihmisten pitäisi lopettaa viinanjuonti/jäätelön syönti/tupakanpoltto/kahvin lipitys toisten ihmisten hyväksi. Ihmiset välittävät aina itsestään ja kavereistaan enemmän kuin muista.