Englanti kiinnostaa, mutta....

K: Kuinka laajat uramahdollisuudet valmistuneilla on?

V: Yleisimmät ammatit kielten opiskelijoilla ovat tietysti opettaja tai kääntäjä - näin omallakin kohdalla. Toisaalta tiedän ihmisiä, jotka toimivat toimittajana, copywriterina mainostoimistossa, myyntiassistenttina, kustannustoimittajana, kirjailijana jne.


K: Miten hyvä kielitaito täytyy olla sisäänpääsemiseksi?

V: Englannin kohdalla vaaditaan erittäin hyvä kielitaito. Englanti on suosittu oppiaine ja suurin osa koululaisistahan lukee englantia A-kielenä. Lisäksi englannin kielen yliopisto-opinnot ovat täysin englanniksi, joten pohjan täytyy olla kunnossa.


K: Mitataanko pääsykokeissa myös suullista kielitaitoa?

Ei, pääsykoe on kirjallinen.


K: Olen katsonut yliopistojen sivuja, mutta voiko opettajaksi siis valmistua mitä kautta vain, jos pääaineena on englanti?

Opettajaksi voi pätevöityä jo yliopisto-opintojen aikana suorittamalla aineenopettajan pedagogiset opinnot tai vasta opintojen jälkeen - itse suoritan parhaillaan opettajan pätevyyttä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.


K: Vai täytyykö opettajaksi haluavien opiskella erikseen jollain aineenopettajaksi tähtäävien linjalla..?

V: Joissain yliopistoissa voi jo hakuvaiheessa hakea suoraan opettajankoulutukseen tähtäävälle linjalle - toisaalta päätöksen voi tehdä myös vasta opintojen aikana tai tosiaankin jopa vasta FM-tutkinnon jälkeenkin.


K: Oli sitten kyseessä englantilainen filologia, kääntäminen ja tulkkaus tjsp.

En ole 100% varma antaako kääntämisen oppiaine mahdollisuutta pätevöityä opettajaksi - käsittääkseni opintojen aikana tämä ei ainakaan onnistu, mutta ilmeisesti kääntäjäkoulutuksen käynytkin voi pätevöityä esim. juuri ammatillisessa opettajakorkeakoulussa FM-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mutta tästä en tosiaan ole ihan varma.


K: Mitä yliopistoa pidätte parhaana, jos tahtoo englantia opiskella?

Englantia voi opiskella pääaineena Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa (Turun yo ja Åbo A), Oulussa ja Vaasassa. Kaikki ovat hyviä, mutta toki Helsinki on suosituin ja myös laitoksella tehtävä tutkimus on korkealuokkaista. Itse opiskelin englantia Vaasassa ja olen tyytyväinen. Lisäksi opiskelin muita aineita Oulun, Joensuun ja Helsingin yo:ssa.


K: Entä jos ei halua opiskella muuta kieltä kuin englantia, onko työnsaantimahdollisuudet silloin tulevaisuudessa huonommat kuin niillä jotka ovat opiskelleet useampaa kieltä?

Eivät välttämättä huonommat. Tosin jos nyt sattuu olemaan jokin sopiva toinen kieli rinnalla (en kyllä varmuudella osaa sanoa, mikä kieli se sitten olisi), niin esim. tuntiopettajana voi saada tietysti enemmän opetettavia tunteja kuin vain yhdellä kielellä. Toisaalta taas kääntäjänä voi saada enemmän tietysti töitä, mutta hyvin usein kääntäjilläkin on yksi pääasiallinen kielipari (etenkin jos vielä on kyse jotain erikoisalaa kääntävästä henkilöstä). Kääntäjäksi suuntautuvan on tietysti hyvä (ja joissain paikoissa myös pakko) opiskella jonkin verran suomea.


K: vai pystyykö yliopistossa aloittamaan jonkun ihan uuden kielen lähes alkeista?

Periaatteessa kyllä. Se on sitten eri asia, miten realistista on jaksaa suorittaa niin paljon opintoja (eli perus- ja aineopinnot), että voi kyseistä kieltä opettaa.

Kannattaa muistaa, että englantilaisen filologian opinnot pitävät sisällään aika tavalla kirjallisuuden, kirjallisuustieteen ja kielitieteen opintoja, jonkin verran käännöstieteen ja kääntämisen opintoja ynnä muuta. Opiskelu on hyvin, hyvin erilaista kuin kielen opiskelu lukiossa.

Kyse ei usein niinkään ole kielen opiskelusta vaan enemmänkin englannin kielellä opiskelemisesta. Englantilaisen filologian opintoja voi monessa suhteessa verrata vaikkapa yleisen kirjallisuustieteen opintoihin - opintojen aikana käydään kirjallisuuden ja kirjallisuusteorian kursseilla läpi samoja asioita (toki painottaen englanninkielistä maailmaa) kuin yleisen kirjallisuustieteen opinnoissa, mutta sillä erotuksella että opetus on englanniksi. Tai toisaalta filologian opinnoissa on myös paljon kielitieteen kursseja, kuten edellä mainitsin. Jos taas haluaa astetta käytännöllisempää opetusta ja käytännönläheisempiä opintosisältöjä, niin silloin kääntämisen oppiaine lienee parempi vaihtoehto kuin filologia.