Luin juuri Kirjo-lehteä ja Niin & Näin -filosofian lehteä, molemmissa käsiteltiin anarkismia todella syväluotaavasti ja todettiin, että anarkismi vallitsee jo suurta osaa maailmaa. Tämä globaali kapitalismi ei tule kestämään jatkuvia kriisejään ja tuhlailevaa luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Kirjossa todettiin, että on palattava primitivismiin, siis eräänlaiseen esiteolliseen aikakauteen, jossa kulutus ja kulutushysteria eivät ole ainoa kantava voima. Tämä antaa myös hedelmiä marxilaisuudelle, että mitenkä yhdistää ns. vasemmistolainen anarkismi marxilaisuuteen. Mielenkiintoisia kysymyksiä ja toivonkin, että tämä herättää laajempaakin keskustelua kapitalismin kriisien analysointiin ja eneen kaikkea poliittiseen toimintaan kapitalismia vastaan. Meillä on jäjlellä kohta sivilisaation rappio, kuten spenglerkin kirjoitti, jos emme muutasuuntaa, kurssin muutosta kohti ekologisempaa ja järkevämpää maailmaa loputtomiin tuhlaavalta kapitalismin tieltä.
Luin juuri Kirjo-lehteä ja NIIN &Näin filosofia-lehteä
xx
95443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 95
Vanhimmat
" Siksi on esitettävä myös filosofinen väite: paljo teoreettinen puhe kapitalismin ympärillä koskee tätä konkreettista kapitalismia eikä abstraktia kapitalismia, vaikka puhe ei itse sitä aina tiedäkään. Esimerkiksi kun Marx Engelsin kanssa Kommunistisessa manifestissa (1848) puhuu kapitalismista järjestelmänä, joka liuottaa kaikki pyhät ja pysyvät asiat ilmaan, niin silloin puhutaan tästä konkreettisesta, halvalla fossiilisella energialla ruokitusta talouskasvukapitalismista. Tämä kapitalismi muuttuu hiilen ja öljyn talouden mukana hiirestä koiraksi ja koirasta norsuksi. Muodonvaihdokset eivät ole abstraktin kapitalismin platonisia ilmiöitä, vaan suoraan kiinni mustien raaka-aineiden liikkeistä". Tämän sitaatin poimin Tere Vadènin kirjoituksesta. Paljon aihetta keskusteltavaksi kapitalismin jatkuvasta muodonmuutosprosessista ja sen kestävyydestä. Olemmeko jo kohtakapitalismin tien päässä?
Koska markkinatalous muuttuu suorassa suhteessa mielipideilmaston kanssa.
Ympäristönsuojeluun tuleva kysyntä ohjaa siihen parhaat voimat ja markkinatalouden pääomat.
Kannattaa hellittää metusaalemin aikaisista pamfleteista ja katsoa välillä ikkunastakin ulos.
Kommarin reppanat eivät koskaan olisi saaneet kehiteltyä vety Hondaa.
Eikä aurinkokennoa joka pojalle, puhumattakaan porakaivoon yhdistetystä ilmalälmpöpumpusta.
Kysyntä on se joka tahdin määrää.
Kysynnän laatua ohjaa sivistys.
Ei propaganda.
olivat aktiivisia ympäristöasioissa 70- ja 80-luvulla. Muutoin kapitalistit olisivat jo hukuttaneet maailman paskaan.
Nykyinen monopolistinen kapitalismi kasaannuttaa pääomia yhä harvempiin käsiin, ja sitä kautta yhteiskunnallistaa tuotantoa (esim. Kiina-ilmiö, jossa köyhät työläiset myyvät työvoimansa pääoman lisäarvon riistona). Anarkismin suosima lähidemokratia, paikallinen päätöksenteko ja suora lähidemokratia voisivat toimia tämän klikkiytyneen kapitalismin avaajina siirtäessään päätäntävaltaa ja demokratiaa suuryrityksiltä lähemmäs ihmisiä ja lähiyhteisöjä.
Kommunistinen liike, mm. Lenin ei ole juuri anarkisteja erityisemmin arvossa pitänyt, vaan pikemminkin käsittänyt heidät pikkuporvarillisiksi haihattelijoiksi:
"Anarkismi on nurinpäin käännettyä porvarillista individualismia. Individualismi koko maailmankatsomuksen perustana... Anarkismi on epätoivon aikaansaannos. Raiteiltaan suistuneen intellektuellin tai kulkurin, mutta ei proletaarin psykologiaa." ( http://www.marxists.org/suomi/lenin/1901/1901_anarkismi_sosialismi.htm )
Kuitenkin, juuri anarkistit ja heidän yhteisönsä voisivat olla juuri leimallisemmin Leninin maalailemia "vapaiden ihmisten vapaita yhteenliittymiä." Juuri anarkistit toisivat joukkoliikkeeseen myös yksilöllisyyden psykologiaa, ja hajauttaisivat kapitalismin klikkiytyneisyyttä itsehallinnollisempiin pienyhteisöihin, joiden tuotantovälineet olisi otettu tuon yhteisön haltuun. (Lenin, Valitut teokset, s.100)
Anarkismi vetoaa tänä yksilöä ylikorostavana aikana kommunismia paremmin, ja siksi anarkismi kommunismin "sisäisenä korjausliikkeenä" olisi palautettava takaisin työväenliikkeeseen. Monet anarkistit toisaalta myös etsivät laajempaa aatteellista kotia, ja tämän liikkumisvapauden olisi punavihermustan puolueen ja liikkeen kyettävä heille tarjoamaan.
ei pysty nykyistä väestöä elättämään, nytkin on paikoin pulaa elintarvikkeista. Tosin jako on puutteellisesti organisoitu mutta väki lisääntyy hallitsemattomasti. Kysehän on reilusta puolesta ihmismäärässä, kuka alkaa vähentämisen? Se lienee todella rankka urakka, saksalaisethan organisoivat tuhoamiskampanjan yhdelle ihmisryhmälle ja myytamassa vuodessa saivat hävitettyä muutaman miljoonan. Nyt pitäisi hävittää tuhat kertainen määrä, oletko itse jo jonoon menossa? Vapaaehtoisia lienee vaikeaa löytää moista määrää.
Todellisuudessa nytkin on menossa Köpiksessä kokous joka hieman viittaa tuon suuntaiseen kehitykseen joten osin saatamme pystyä pelastamaan mitä tästä nyt sitten pelastettavissa lieneekään. Luonto saattaa olla se tasapainottava tekijä kuten sopuleillakin kun niiden kannat tulevat liian suuriksi. Tulee vaikka sikaflunssan jälkeen kameliflunssa joka vie puolet väestöstä ja lopuilla on tilaa enemmän. Toisaalta pari miljardia ruumista yhtä-äkkiä saattaa olla aikamoinen lisäkuorma luonnolle joten toivokaamme kohtuullista vähennysvauhtia.
Maapallo kantaa hyvin vielä sellaiset 10-15 miljardia asukasta, sitten alkaa tulemaan kasvun rajat vastaan asukasmäärien ja ruokahuollon kanssa. Maailmassa on tälläkin hetkellä riittävästi ruokaa kaikkien syöttämiseen, puute koskee lähinnä koulutusta, lähidemokratian puutetta, kuten myös suur- ja kauppayhtiöiden sopimusvaltaa, jotka imperialistisin ottein kyykyttävät kehitysmaita lie'assaan. Ennen näiden asioiden korjaamista ei kannata halailla paluuta esiteolliseen aikaan, joskin muutos mm. kestävään energiantuotantoon on hyvä pistää alulle jo nyt.
John Zerzanin kirjoitus Koneiden iltahämärässä Kirjo-lehdestä, lainaan siitä seuraavan otteen: "Primitivistien vahvuutena voi pitää heidän käsitystään siitä, että riippumatta siitä kuinka köyhää meidän elämästämme onkaan tullut viimeisten kymmenen tuhannen vuoden aikana, ihmiselämä on kuitenkin lähes kahden miljoonan planeetalla eletyn vuoden ajan näyttänyt olleen terveellistä ja välitöntä. Me, tämä auktoriteettien vastainen virtaus, liikehdimme primitivistisen naturalismin suuntaan, toisin kuin kaikki se mikä hyvin määrätietoisesti pyrkii pois niistä olosuhteista. Me -kuten Dario Fo ilmaisisi asian - " ihmiset jotka organisoidumme kautta maailman" ". Zerzanin mukaan anarkismi on vain sana niille jotka ottavat vastaan sen tarjoaman lupauksen vapautumisesta ja eheydestä, ja lähtevät rohkeasti sille matkalle joka meidän on pakko kulkea päästäksemme perille. Eli primitivismi ja anarkismi yhdistettynä näyttävät suuntaa Zerzanin mukaan ihmiskunnan tulevaisuudelle.
Lueskelin juuri Naomi Kleinin Vastarintaa ja vaihtoehtoja -teosta, jonka alussa tekijä hahmottelee juuri anarkismia tulevaisuuden toimintamallina. Klein hahmottaa anarkistien toiminnan mm. juuri WTO -kokouksissa ns. rattaanpyörä-mallilla. Keskellä pyörää on ratas, s.o. löyhä ja joustava eri anarkistiryhmien keskittymä, joka suunnittelee ylimalkaisesti toimenpiteitä. Rattaasta lähtevät puolapuut, s.o. yhteyttä muihin anarkistiryhmiin pitävät henkilöt, ja lopulta pyörän navat,s.o. erilaiset anarkistiryhmät yksilöllisine tavoitteineen. Toiminta WTO -kokouksissa on spontaanin ja suunnitellun välimaastossa, jossa jokainen ryhmä ja yksilö toteuttaa itseään yksilöllisesti itseään kuitenkin osana suurempaa, jäsentymätöntä kokonaisuutta (nettiaikakauden radikaaleja siis).
Marxin tavarafetismi on ajankohtaisempaa kuin kenties koskaan, nyt kun materialistinen elämänmeno ja narsismi alkavat nakertaa ihmisyyttä toden teolla. Anarkismin sisältävä primitiiviimpi elämänmuoto voi tarjota lähtökohdan inhimillisempään kanssakäymiseen lähipäätännän ja omavaraisuuden muodossa (lähiruoka, neuvostojen ja kommuunien yhteiskokoukset, ja päätökset, suora mahdollisuus vaikuttaa) vastapainona julkisen tilan kaupallistamiselle ja "oman itsen" brändäämiselle. Tällainen toiminta olisi täysin spontaania ja vapaata, ja seuraisi kestävän kehityksen periaatteita, ja järjestyisi jokseenkin löyhästi tuollaisen rataspyörä -mallin avulla.
Ennen teollistumisen aikoja edistys ymmärrettiin tarkoituksenmukaisuutena ja sopivaisuutena, teollisuuden aikoina vasta jatkuvana teknologisena kehityksenä. Psykososiaalisen paineen kasvaessa talouskasvun tarkoituksenmukaisuus saatettaneen ennen pitkää sovittaa jälleen yhteen esiteollisella tavalla, ihmisten todellisia tarpeita ja kykyjä vastaavaksi, primitiivisen anarkismin ja sosialismin ihanteiden mukaiseksi.
aloittaja oli viemässä meitä primitiiviseen esiteolliseen yhteiskuntaan, siinä on tuottavuudessa vissi ero nykyaikaan.
lähiruuasta tuli mieleen, että sehän on pop tänä päivänä; kuluttajat tietävät mitä vaatia ja tuottajat tietävät mitä tuottaa; minä saatan polkea kesäisin pernajaan juomaan paikallisen panimon olutta ja nauttimaan upean kartanon miljööstä, saatan poiketa kauppaan missä myydään lähiseudun kalastajien anteja, lähimaanviljelijöiden vihanneksia ja vaikka hunajaa tutuilta mehiläisenkasvattajilta, puhumattakaan vaikkapa torin antimista... joitain vuosia takaperin tapasin polkupyöräreissuillani iltahämärissä pitää pientä oluttaukoa erään kartanon pellon vierellä ja katselin märehtivää lihasonnia; sieltä ostin pihvini. valitettavasti tämä toiminta loppui myöhemmin... tarkoitan vaan sanoa, että kyllähän ihmiset osaavat jo eettisesti valita ja kuluttaa, ei siinä mitään mutta kaikki tämä hyvä tarjonta meille ei ole mitään vapaaehtoista tai vilpitöntä eettisyyttä; sen kaiken takana on tarve tehdä rahaa. raha pyörittää maailmaa ja rahan tähden tehdään.
on aivan jonninjoutavaa haahuksia siitä, että tälläiset hyvät asiat tapahtuisivat siksi, että me ihmiset vaan vilpittömästi haluaisimme tehdä hyvää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_anarkistiliitto
Kommunistit ja sosialistit joka tapauksessa tuomitsevat anarkismin.
Anarkismi on liberalismin äärimmäisin muoto, joten se sijoituu porvarillisen kentän vasempaan laitaan, mutta on sosialismista päin oikealla.
että anarkismi tai paluu mihinkään primitiiviseen esiteolliseen aikakauteen on mikään realistinen vaihtoehto niin kauan kun ihmiskunnalla on vielä valta valita. globaali riistokapitalismi toivottavasti saadaan suitsittua kuriin mutta ei kukaan halua luopua saavutetuista eduistaan aivan lopullisesti. kyllä maailmassa ruokaa ja varallisuutta riittää, niiden oikeudenmukainen jako on kenties vääristynyt mutta kivikaudelle palaaminen voi olla pentti linkolan tai muutaman kapinoivan teinin ajatusmaailma vaan ei normaalien ihmisten.
ei, vähän sääntöjä ja kuria ja ylhäältäpäin säännösteltyä markkinataloutta niin homma pelaa taas. pois villin lännen meininki niin asioihin saadaan tolkku. joku aika takaperin uutisissa oli, että fosfori alkaa olla loppuun louhittu ja muutaman vuosikymmenen päästä tehomaanviljely on vain muisto ellei jotain uutta kehitetä ja ihminen alkaa radikaalisti muuttua vasta kun näkee nälkää. pitkä on matka siihen, että ihminen vapaaehtoisesti luopuisi mannastaan.
Marxismissa ajatellaan aineellisten tuotantotapojen ja -suhteiden määräävän ihmisen ajattelua ja tajuntaa ja koko olemista ylipäätäänkin. Tämä tarkoittaa, että niin kauan kuin on olemassa kapitalistisia valtioita, ja valtio rakenteena ylipäätäänkin, on olemassa niitä ihmistä riistäviä rakenteita ja tuotantosuhteita, jotka määrittelevät hänen tajuntaansa ja vääristävät sitä kaiken ristiriitaistavalla kilpailuttamisella ja narsismilla. Kun riistoon johtavia syitä vähennetään ja poistetaan, myös kulttuurimme ja sitä kautta tajuntamme alkaa vähitellen, askel askeleelta muokkautua kohti aidompaa ja välittömämpää kanssakäymistä ja ihmisyyttä. Siksi on täysin mahdollista yhteiskunnan muokkautua myös anarkistisessa hengessä pienemmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi, jolloin jokainen voi valita paremmin mieleisensä yhteisön ja sen erilaiset toimintamallit.
Olkoonpa tuo yhteiskunta sitten nimeltään kommunistinen, sosialistinen tai anarkistinen, on se joka tapauksessa yhteiskunta, jossa korkeiden tuotantovoimien vallitessa ihmisen persoonallisuuden kehitys ja kukoistus on tullut korvaamaan kapitalistista rahan ja voiton tavoittelua talouden ja markkinoiden ohjautuessa palvelemaan ihmisen ja luonnon etua. Nykyinen kapitalismi sellaisenaan riistää ja näännyttää ihmiset aivan läkähdyksiin väkivalta- ja päihdekulttuurillaan. Punavihreää muutosta tarvitaan, ja vähäsen punamustaa kenties myös.
otan esimerkin; sain tänään kutsun pelaamaan pokeria viikonloppuna. en pääsisi kun pitäisi lauantai ja sunnuntai olla töissä aamuvuorossa. no, soitin sitten työkaverille ja sovin vaihdosta, että hän tekee viikonloppuni ja minä hänelle jouluaaton ja päivän yövuoron. ajattelin nääs voittaa parikolmesataa ja vetää lärvit ja kaveri pääsee viettämään joulua vaimon ja lasten kanssa; molemmat voittaa. kaveri jos olisi lankoja pitkin päässyt käsiksi niin kaksimetrinen ystäväni olisi rutistanut minut hengiltä: ikäänkuin minä olisin hänelle tehnyt palveluksen.
vähän kaukaa haettu mutta näkisin, että ihminen toimii oman lyhytnäköisen omakeskeisen toimintansa mukaan. se ajattelee omaa etuaan ja toimii sen mukaan. nämä marxin teoriat aina edellyttäisi, että kaikki ajattelee jotenkin kollektiivisesti toista, ei itseään.
muutoin niin sanottakoon se nyt vielä kerran, Neuvostoliitossa joka kovasti väitti olevansa kommunistinen ja sosialistinen oli todella suuri alkoholiongelma joten tuskin se poistuu ainakaan järjestelmää vaihtamalla. Saattaa jopa lisääntyä koska mullistus vie ainakin pari vuosikymmentä ennen kuin se tasaantuu, se nähdään Baltian maista ja jopa "rikkaasta" Venäjästä.
tuo väkivalta jonka mainitsit on meillä kansalaisten välistä ja pääasiassa juoppojen välistä. Sosialistisissa maissa sen järjestää hallinto viran puolesta (NKVD, KGB, Stasi jne.).
Kommunistista valtiota ei vielä Marxin tarkoittamassa mielessä ole ollut olemassa, eivätkä Neuvostoliiton esittämät väitteet omasta sosialistisuudestaan tai kuvitellun saavutetusta kommunistisuudesta sitä muuksi muuta.
Vallankumouksen edistyessä, s.o. sosialistisen yhteiskunnan kehittyessä ja muovautuessa, myös ihminen ja hänen tietoisuutensa muovautuu toisenlaiseksi, kun jatkuva tarve oman edun valvomiseen vähitellen helpottaa markkinoiden palvellessa todellisia tarpeita. Silloin jokaisen yksilön vapaa kehitys on jokaisen vapaan kehityksen edellytys, s.o. jokaisen yksilön kyvyt ja tarpeet tyydyttyvät kulttuurisesti niin syvällisellä tavalla, ettei itsekkyyteen ole tarvetta.
Myönnetään, tuollaista yhteiskuntaa ja ihmistä voi olla kenties hyvin vaikea kuvitella nykyisissä olosuhteissa olemassaolevaksi. Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on kenties lähimmäksi toteutunutta marxilaisuutta. Kyseessä onkin jotain todella vasta tulevaa, jolle meillä ei ole olemassa kuin vaillinaisia sanastoa ja symboliikkaa, mutta jonka puolesta kannattaa tehdä töitä, ja jonka puolesta kannattaa taistella.
En kannata sen enempää yksilöllistä kuin rakenteellistakaan väkivaltaa millään muotoa. SKP kirjasi jo 50-luvulla periaateohjelmaansa rauhanomaisen siirtymisen sosialismiin, ja myös Stalinin diktatuurin uhrien muiston. Sitä ei ole syytä unohtaa, kun puhutaan väkivallasta.
kommunismi meinaan; muistat varmaan H.G Wellsin loistavan tarinan nimeltä "aikakone"? siinä aikamatkustaja pääsi lopulta tutustamaan kommunistiseen yhteiskuntaan; sosialistien peräänkuuluttamaan paratiisiin jossa maito virtasi joissa, ihmiset kylpivät hunajassa ja kirmailivat alastonna päivänkikkarepelloilla. kaikki hymyilivät, kukaan ei ajatellut. mutta auringonpaisteessa on aina varjopaikkojakin; kaikki olivat mahat täynnä välinpitämättömiä; tyttö oli hukkua niin kukaan ei auttanut, aurinko laski niin kukaan ei osannut tehdä mitään; kukaan ei päähänsä saanut kiskaista oksaa puusta aseeksi itsensä ja perheensä suojaksi. kaikki vaan vapisi kollektiivisesti; oma ajattelu oli tukahdettu. auringon laskettua morlokit - pahat kapitalistit tuli ja vei - ja auringon noustessa kaikki taas hymyili, ei tehnyt mitään hyödyllistä ja odottivat taas uutta auringonlaskua. kommunismi ei tarjonnut muuta kuin valoisan ajan vatsantäytteen. kirjat oli hävitetty, teknologia oli hävitetty... mitään järkevää ei ollut; kollektiivisuus oli pelkkä vitsi.
ihminen ei ole mikään termiitti - tai onhan se mutta toisessa tarinassa - siis ihminen ei ole mikään aivoton muurahainen, joka pelkän vaiston varassa rakentaa kekoaan palvellakseen kuningatartaan oli tämä sitten punikkiruhtinatar tai kapitalistinen paha äitipuoli. ihminen on ihminen.
Ei ajattelu ja tunne-elämä lakkaa sosialismissakaan, korkeiden tuotantovoimien vallitessa se ainoastaan jäsentyy ja hienostuu, ja hakeutuu alati kohti uusia ulottuvuuksiaan, kohti parempaa ihmisyyttä.
Sinä kun niin tykkäät puhua tarinoin ja vertauskuvin, niin siteeraanpa minäkin välillä Kristiina Halkolan laulunsanoja: "Silloin ihminen vasta on Ihminen, kun Työmme on tavoitteessaan!"
mutta luulen hänen vanhemmilla päivillään hieman tarkistaneen käsitettään "työ on tavoitteemme"; totuus varmasti tavoitti lopulta Kristiinankin; mitä hänen ideologiansa antoi käsitteelle "työ"; minä rakastan työtäni; saan hyvin rahaa ja teen töitä mistä saa lukea lehdissä; ministerit käy pitämässä minun kunniaksi puheita vaikka kepulaisia ovatkin. minä tunnen tehneeni jotain on se sitten loppupelissä hyvin tehty tai väärin. silti on yritetty. mutta Kristiina; mitä hänelle jäi ideoligiastaan käsiin muuta kuin vankileirien saaristot ja vielä valistuneisuudenkin aikana muuta kuin systeemin määräämä työpaikka? kaikki kun ei voi olla puolueen mahtimiesten jälkeläisiä...
sinä luotat liikaa kommunismiin - kollektiivisuuteen; me ollaan vaan ihmisiä.
Haastattelussa kysyttiin, onko Kristiina yhtä ehdoton kuin nuorena. Muutaman vuoden takainen haastattelu, taisi olla Seura-lehti. Eikä Kristiina hävennyt nuoruuden aatteitaan, vaan kunnioitti tekojaan ja vakaumustaan yhä vanhempanakin. Ja essintyihän Kristiina Agit-Propinkin kanssa kokonaiselle uudelle nuorelle vasemmistosukupolvelle, ja tätähän Ben Zyskowich kauhun kangistamana katseli eduskuntatalon ikkunasta, että miten noita nuoria NOIN paljon voi mennä Halkolaa katsomaan... Ei tainnut silloin Kristiina paljon ajatella millään Vankileirien saaristoilla häntä syyllistäviä ihmisiä, varsinkaan kun hän ei itse ollut semmoisiin mitenkään osallinen.
Jep, ollaan vaan ihmisiä. Mitä suurimmissa määrin, ja eteenpäin tähyten. ;)
niin Kristiinalle pisteet siitä, että tänä päivänkin seisoo aatteensa takana. silti jos Kristiinaa ei hätkähdytä vankileirien saaristo tai yleinen tietous kommunistisesta historiasta niin totean vain etten jaa samaa arvomaailmaa Halkolan kanssa. me näemme maailman eri tavalla. mutta kollektiivisuudesta haluaisin ottaa esiin vähän; natsi-saksa oli paha; se hyökkäsi, raiskasi ja murhasi. se hävisi ja sai kantaa tekojensa seuraukset. siitä on aikaa mutta vielä tänäkin päivänä saksalaiset - jotka eivät välttämättä edes olleet syntyneet silloin - myöntävät kollektiivisen syyllisyytensä ajan tekoihin.
kommunistit tekivät samoja asioita; neuvostoliiton perilliset eivät myönnä syyllisyyttään mihinkään, Halkola tietää totuuden mutta esiintyy pystyinpäin agitpron kanssa ja sinäkin peräänkuulutat kommunismia viis veisaten mitä se on tähän päivään asti edustanut.
minä vaan ihmettelen miten yksisilmäinen ihminen voi olla.
kyllä varsin hyvin vankileirien saariston todellisuuden, ja uskoisin hänen varsin hyvin myös tiedostavan sen todellisuuden, joka on ollut. Ja niin muuten tiedostan itsekin, ja vähän ihmettelen, miksi kuvittelet minun viis veisaavan sellaisista asioista. Eikö virheistä kuitenkin olisi aina tarkoitus oppia?
Natsi-Saksa hävisi sodan. Natsi-Saksa oli häviäjä, ja voittajien alaisuudessa sotasyyllinen. Kahtiajakautuneen kansakunnan ylle lankesi voimakas psykososiaalinen taakka, jota yhä edelleen saadaan karistaa keinolla jos toisella. Neuvostoliito oli taas sodan voittaja, ja kasvoi supervallaksi, sääntöjen ja politiikan sanelijaksi. Natsi-Saksa/ nykyinen Saksa ei ole kuitenkaan vähemmän "paha" kuin Neuvostoliitto/Venäjä sillä perusteella, että se tuntee ja kokee jonkinlaista julkista syyllisyyttä häviämiskulttuurinsa puolesta.
Neuvostoliitossa 2. Maailmansota oli myös Suuri Isänmaallinen Sota, joka kaikessa ristiriitaisuudessaan teki Stalinista syvästi rakastetun hahmon (Stalin oli äskettäin äänestetty 3. rakastetuimmaksi venäläiseksi kautta aikojen) Neuvostoliiton aika on alettu nyky-Venäjällä nähdä myös eräänlaisena suuruuden aikana, jota ei ole syytä hävetä - tapahtuihan hajoaminen kuitenkin suht verettömästi, toisin kuin Natsi-Saksan perikato. Toki myös vankileirien saaristo luo oman tumman ja tiedostetun varjonsa nyky-Venäjälle, mutta kuten huomaat, asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin mitä haluaisit niiden olevan.
en huomannut sinun tunnustaneen neuvostoliiton rikosia ihmisyytä vastaan - ja Luojamme tietää että niitä riittää alkaen yhteisestä hyökkäyksestä puolaan yhdessa natsi-saksan kanssa - ja huomasin myös, että puolustit Kristiinaa; ne ole koskaan hänenkään kuullut tuomitsevan yhtäkään neuvostoliiton rikosta; en etnisten ryhmien pakkosiirtoja, en orjatyöleirejä, en yhteiskunnan pakkomääräämiä asuntoja tai työpaikkoja... kaikki nämät ovat Kristiinan turvatussa taiteilijaelämässä niin toisarvoisia asioita; nehän eivät ole koskettaneet häntä eivätkä ne kosketa sinuakaan. kommunismia on teidän näkökulmasta hyvä puolustaa. lintukodossa on hyvä katsoa maailmaa korkealta ja pikkuriikkisten pisteiden elämä siellä ruohonjuuritasolla on toisarvoinen linnun - muurahaisen näkökulmasta Jumalan - näkökulmasta.
hölmöjä te silti olette; olette Kristiinan kanssa niin vitun hyviä ja sivistyneitä ja osaavia. tiedätte niin hyvin miten maailma makaa. mutta ette te tiedä; neuvostoliitossa - sivistyneisyyden aikaan - te olisitte olleet valtaapitävien kanarialintuja häkissään; olisitte tanssineet balettia puolue-eliitin edessä ja olisitte saaneet todistaa kommunistisen järjestelmän sivistyneisyyttä ulkomaisen lehdistön edessä; siinähän olisit kekkuloinut sukkahousut; me työmiehet oltaisiin kuivattu aral-järvi tai oltaisiin tapeltu afganistanissa, akkamme olisi siivonnut metroja... jos Sinä Kristiinan kanssa olisitte elänyt kommunistisessa paratiisissanne ennen valistuksen aikaa niin olisitte sukkahousuissanne esittäneet stalinille näytelmiä iivana julmasta ja me työmiehet oltais kuoltu orjatyöleirille tai sitten annettu niskalaukaus kansanvihollisille ja akkamme olisi siivonnut stalinin maanalaista...
aika mietoa on; suokoon Korkein ettei kansakuntamme koskaan tarvitse nähdä valtaanpääsyänne.
Sinähän varsinainen huuliveikko olet. Siitä pisteet sinulle.
Tiedän kyllä ihan samat perusasiat kuin sinäkin. Ihmisoikeuksia ja ihmisyyttä vastaan rikottiin. Ja sanottakoon Neuvostoliitosta vielä sekin, että perestroikassa 80-luvulla Gorbatshov asetti tavoitteekseen reaalisosialistisen yhteiskunnan, joka lähenteli ruotsalaista kansankoti-mallia. Siitä pisteet kommunisti Gorbatshoville.
kuka kenenkin tarpeet määrittelee, onko se yksilö itse vai valtion komitea. Meillä sen tekee yksilö ja ainoa ongelma on tulonjako joka ei anna kaikille mielestään riittävää osuutta. Sosialismia yrittävissä maissa kuten Neuvostoliitto ja vaikkapa Kuuba ja P-Korea taas valtionkomitean määritys on mennyt aina pieleen ja ihmiset eivät loppujen lopuksikaan ole kovin tyytyväisiä oloonsa.
Kuten olen aiemminkin sanonut niin vapailla vaaleilla tehdyt muutokset ovat parhaat koska ne voidaan seuraavissa vaaleissa vetää takaisin jos tuntuu pahalta. Siksi onkin luotava sellainen järjestelmä johon enemmistö mieltyy eikä sellaista jossa täytyy pyssyn kanssa vahtia ihmisten mielipiteitä. En usko kommunismin ikinä yltävän tuohon tavoitteeseen.
Kuitenkin NL oli luonnonvarojen käytössä kaikkein tuhlailevin ja saastuttavin valtio. Iskulausekin oli, neuvostokansa ryöstää luonnolta sen rikkaudet. Tänäkin päivänä Venäjä saastuttaa (käyttää energiaa) enemmän kuin Kiina, Yhdysvallat, tai Eurooppa, tuotettua yksikköä kohti laskettuna.
siinä oli S. Albert Kivisen loistava novelli "keskiyön mato ikaalisissa"; siinä kirjoittaja muisteli viisikymmenluvun loppua ja kuusikymmenluvun alkua lomanviettopaikassaan ikaalisissa; kysrösjärjvellä löytyi vanha - kansan kammoksuma - luoto nimeltä "ruutinkari". tällä pikku kallioluodolla tapahtui kammottavia asioita H.P Lovecraftin henkeen; oli keskiyön matoa ja käärmettä ja ikiaikaisia kauhuja. hyvä novelli mutta se mikä mieleen juolahti oli kappale novellin välissä otsikoituna "vanha punakaartilainen muistelee"; se taas sopii kommunistiseen puolueeseen; punakaartilaisille kävi huonosti; hirviö söi ne, eikä siinä mitään pahaa mutta ne edellytykset, että paha söi punikit niin ne perustuu tositapahtumisiin; punakaartilaiset sousi saareen etsimään aseita ja "laittomia elintarvikevarastoja". mikä vitun oikeus jollain kommunistilla on määrittää mitä torrakoita tai kuin paljon suolasmuikkua saa ihmisellä kellarissaan olla? mikä jumala kommunisti luulee olevansa?
tarkoitin sanoa, että maailma on hyvin järjestetty; ihminen elää ihmisen elämää ja toimii sen mukaan. kaikki on ok. sitten tulee kommunisti ja yrittää sotkea sen pienen ihmisen elämän ja varastaa sen työn hedelmät. sen jälkeen jäljelle jää anarkismi; kaikki on kaaosta kun mihinkään et voi luottaa; kasvata perunan, sipulin, porkkanan ja kalastat lahnan ja juuri kun saat veden padassa kiehumaan, lisäät siihen suolan ja ruohosipulin ja alat kaivamaan kätköistäsi muita tykötarpeita niin rantaasi sotkee kommunisti aseen kanssa, puhuu "oikeudenmukaisesta jaosta" ja varastaa ruokasi. miksi ihmeessä ihmesten pitäisi uskoa kommunistien liirumlaarumia? paskapuhetta?
Ei kommunismi merkitse henkilökohtaisen omistuksen loppumista (saat pitää suolamuikkusi ja perunasi), vaan ainoastaan sellaisten yksityisomistuksen muotojen lakkauttamista, jotka luovat ja ylläpitävät riistoa. Kuten yhdessä allaolevassa viestiketjussa eräs kirjoittaja sen parhaiten kiteytti: "Kommunismin keskeisenä ideana on riistosta vapaa yhteiskunta. Eli kommunismissa luonnonvarat ja tuotantovälineet ovat yhteisön omistuksessa. Lisäksi kommunismissa työn tulos jaetaan niin, että siitä saadaan maksimaalinen hyöty jokaiselle yhteisön jäsenelle." Siinä se.
mutta perustuu tosiasíoihin; neuvostoliitto on vastuussa ukrainan kansanmurhasta; siellä ihmiset tapettiin kirjaimellisesti nälkään; kommunistit veivät aatteen nimessä joka ikisen haltuunsa saaneen viljanjyvän ja jättivät ukrainalaiset kaivamaan kastematoja lapsilleen ruuaksi, kiinan kommunistit tappoivat maon johdolla kymmeniä miljoonia ihmisiä kuolemaan nälkään aatteensa nimissä - jumalauta tuli dokumentti missä oli raadollista kuvaa kommunistisesta kiinasta kulttuurivallankumouksen ajalta; siellä kuolleita lapsia keitettiin lannotteeksi kommunistien toimesta... kambotseassa tapettiin ihmisiä nälkään vankiloissa siksi, että heillä oli silmälasit. kommunistien aatetta. mitä luulet; miten pohjoiskoreassa nyt menee kommunistisen järjestelmän huomassa? toki tarkan kuvan saamme vasta lähitulevaisuudesta kun kommunistinen eliitti syrjäytetään ja saamme nähdä oikean totuuden...
kommunismi on aina merkinnyt kaiken loppumista; pahimmillaan elämäsi.
"Kommunismin keskeisenä ideana on riistosta vapaa yhteiskunta. Eli kommunismissa luonnonvarat ja tuotantovälineet ovat yhteisön omistuksessa. Lisäksi kommunismissa työn tulos jaetaan niin, että siitä saadaan maksimaalinen hyöty jokaiselle yhteisön jäsenelle."
Miten maksimaalinen hyöty voidaan saada jokaiselle yhteisön jäsenelle?
Maksimaalinen hyöty yhdelle jäsenelle on koko hyöty kokonaisuudessaan - se on jokaisen yksilön maksimaalinen hyöty. Mutta jos yksikin yhteisön jäsen saa maksimaalisen hyödyn niin silloin muut eivät saa mitään.
Ettekö te kommunistit ymmärrä edes yksinkertaisimpia talouselämän periaatteita - jos yksi saa maksimaalisen hyödyn yhteisön tekemästä työstä niin silloin muut yhteisön jäsenet eivät saa mitään hyötyä.
..........
Eli tästä alkaisi se perinteinen Mun aate on tappanut vähemmän ihmisiä kuin sun aate -keskustelu. Kaikenlaisissa yhteiskunnissa on aina ollut läsnä sortoa ja väkivaltaa, ei vähiten kommunistisiksi itseään kutsuneissa 1900-luvun valtioissa, joissa Stalinin hahmottelema diktatuuri jäi valitettavan usein rakentuvan vallan stereotypiaksi. Valta ei rakentunut demokraattisesti alhaalta ylöspäin neuvostojen liitoksi, ja Neuvostoliiton syntyolot olivat ylipäätäänkin alkuaikoina kehittymättömät ja raa'at, mikä haittasi suuresti vallan organisoimista, ja aiheutti byrokratiaa. Mutta ei pelkkää pahaa ellei jotain hyvääkin: NL on ollut edelläkävijä monien työllisyysetujen turvaajana, ja hillitsemässä kapitalismin kaikkein räikeimpien muotojen puhkeamista. Eikä kukaan ollut vanhassa Neukkulassa koditon, kaikilla oli koti. Ihan kaikilla, ja tämän väitteen takana seisoo Neukkulassa ja nyky-Venäjällä syntynyt ja kasvanut tuttavani. Olen keskustellut useiden itäblokissa asuneiden ihmisten kanssa, ja he ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että on hyvin väärin väittää elämän kommunistihallinnossa olleen pelkkää sortoa, pelkoa ja kuolemaa. Tämä on minun kokemukseni.
Itse olen enemmän kiinnostunut Marxin näkemyksistä ja mm. Pariisin kommuunin tavoista toteuttaa ja järjestää työväenvaltaa pienemmissä mittasuhteissa. Kommunistit ovat olleet vahvasti mukana suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa 1900-luvulla, ja sitä perinnettä on yhä syytä ylpeänä jatkaa.
minun aatteeni; pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole paljon ihmisiä murhannut; virheitä on tehty; antautuneita punaisia on tapettu, saamelaiset syrjäytetty ja mustalaisista maksettu tapporahaa... virheitä on tehty mutta kaikkia niitä virheitä yritetään tänäänkin sovittaa ja yritetään ottaa virheistä oppia; että oltaisiin suvaitsevaisempia ja viisaampia.
mutta miten sinun aatteesi kommunismi; paljon se on sortanut. onko se anteeksi pyytänyt? onko se yrittänyt kehittyä vai perustuuko se edelleen vanhoihi periaatteisiinsa ja yrittääkö se vanhoilla metodeilla taas päästä valtaan? onko se oppinut mitään menneistä virheistä? en usko koska sen kannattajat tänäkin päivänä puolustavat vanhoja stalinin totuuksia ja puolustavat tämän päivän kommunistisia diktaattoreita. puolustavat castroja, chavesisia ja kimjongilleja... kaiken maailman paskapäitä, jotka eivät yhteisöllisyydestä tiedä hevon vittua ja joiden kaikki voimavarat kuluu oman valtansa koossapitämiseen.
te kommunistit olette tyhmiä eikä siinä sinänsä olisi mitää pahaa mutta; teidän tapaisten ihmisten takia - omaan ajatteluun kykenemättömien tähden - hitlerit ja mussolinit pääsevät valtaan ja saavat tehdä pahaa. te nostatte galiculat hevosen selkään.
Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan. Maksimaalinen hyöty = kyseisen yksilön senhetkinen tarve jonkin tietyn asian suhteen.
Ajattelet asiaa markkinatalouden voittojen saavuttamisen kautta, kun taas sosialismissa työläisen työ palvelee häntä itseään ja hänen yhteisöään. Kapitalismissa voiton tavoittelu perustuu aina riistoon, siinä missä sosialismissa työläiset saavat työn tulokset itselleen, yhteiseen hyötykäyttöön.
Kukaan valistunut kommunisti ei ole enää reilusti yli puoleen vuosisataan kannattanut mitään Stalinia tai muutakaan diktaattoria. Kuten edellä olevassa viestissäni kirjoitin, jo 50-luvulla SKP otti tavoitteekseen rauhanomaisen siirtymisen sosialismiin ja Stalinin terrorin tuomitsemisen, ja uhrien muiston kunnioittamisen. Siinä sinulle anteeksipyyntöä.
" Maksimaalinen hyöty = kyseisen yksilön senhetkinen tarve jonkin tietyn asian suhteen."
Pötyä, kommunististi paskaa ja käsitteiden vääristelyä.
Maksimaalinen hyöty yhdelle jäsenelle on koko hyöty kokonaisuudessaan - se on jokaisen yksilön maksimaalinen hyöty. Mutta jos yksikin yhteisön jäsen saa maksimaalisen hyödyn niin silloin muut eivät saa mitään.
Ettekö te kommunistit ymmärrä edes yksinkertaisimpia talouselämän periaatteita - jos yksi saa maksimaalisen hyödyn yhteisön tekemästä työstä niin silloin muut yhteisön jäsenet eivät saa mitään hyötyä.
..........
"Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan."
Kuka tai mikä kommunismissa päättää Kallen tarpeista ja työkyvystä?
Mihin päätöksestä saa valittaa?
Kalle on kysynyt asiaa aikaisemminkin mutta aina jäänyt ilman vastausta ja niin jää nytkin. Höpinä "jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan" on vain kommunistista satua, jolla herkkäuskoisia ihmisiä huiputetaan. Jos kysymyksessä ei ole satu niin miksi ette pysty vastaamaan tähän:
Kuka tai mikä kommunismissa päättää Kallen tarpeista ja työkyvystä?
Mihin päätöksestä saa valittaa?
.....................
Sinun pötysi on pelkkää copy-pastea sinun omasta viestistäsi. Jokainen yksilön erillinen tarve, jonka yhteisöllinen työ täysin tyydyttää, on toteutunut maksimaalisen hyödyn funktio.
" 50-luvulla SKP otti tavoitteekseen rauhanomaisen siirtymisen sosialismiin "
Marx sanoo suuressa viisaudessaan näin:
"Kommunistit pitävät halveksittavana salata mielipiteitään ja aikomuksiaan. He selittävät avoimesti, että heidän päämääränsä voidaan saavuttaa ainoastaan väkivaltaisesti kumoamalla koko tähänastinen yhteiskuntajärjestys. Vaviskoot vallassa olevat luokat kommunistisen vallankumouksen edessä."
Kuulostaa kovin rauhanomaiselta toiminnalta. Marxin mukaan kommunistit saavuttavat tavoitteensa ainoastaan väkivallalla. Kommunistit kannattavat siis väkivaltaa ja tämähän näkyy hyvin kommunistien historiassa, joka on täynnä väkivaltaa ja kansan kurjistamista.
...............
Kallella (kenestä nyt oikein puhutaan?) on luultavasti aivan tavallisia ihmisen jokapäiväisiä tarpeita (ruoka, kengät jalkaan, asunto jne.) Ei kai Kallen tarpeita kukaan Kallen puolesta päätä, kuten ei kai työkykyäkään. Kuka sitten Kallen työkyvyn muuten viime kädessä määrittelee, esim. työviranomainen tms., tai psykiatri, jos Kalle tulee työkyvyttömäksi jne..
Mihin päätöksestä saa valittaa, kaipa tuostakin jollekin paikalliselle työviranomaiselle jne. Mitä te tuollaisia edes kyselette.
Maksimaalinen hyöty on suurin mahdollinen hyöty. Jos yksi tarve tulee tyydytettyä niin uusia tarpeita tulee esille ja yksilön maksimaalinen hyöty on saada yhteisön koko tuotto itselleen.
Jos yksilön tarve on porsaankyljyksiä ja perunamuusia niin sen saatuaan yksilön tarpeet muuttuvat ja aina syntyy uusia tarpeita edellisten tultua tyydytettyä.
Milloin yksilön tarpeet loppuvat?
Milloin yksilöllä ei ole mitään uusia tarpeita?
Ymmärrättekö te kommunistit lainkaan mikä yksilö on?
Kuka tai mikä päättää yksilön tarpeista ja työkyvystä kommunismissa?
Eikö ole tietoa?
Hahhaa.......
Kerrot vakavalla naamalla täällä, että kommunismissa kaikki saavat tarpeidensa mukaan ja kaikki tekevät työtä kykyjensä mukaan. Mutta kuitenkin jätät työkyvyn ja tarpeet jokaisen yksilön omaan harkinnan varaan. Toisin sanoen Kallen tarpeet eivät ole tulleet tyydytetyiksi ennenkuin hän on saanut itselleen koko yhteisön tuoton tekemättä itse mitään.
Jos Kalle päättää itse tarpeensa ja työkykynsä niin silloin hänen tarpeensa ovat yhteisön yhteenlaskettu tuotto ja työkykynsä pyöreä nolla.
Koska me saadaan kommunismi tänne?
/Kalle, joka ei voi käsittää kommunistien todella lapsellista käsitystä ihmismielestä - ei ihminen ole luontojaan solidaarinen vaan hänellä on aina oma suu lähempä kuin kontin suu.
SKP on puolueohjelmassaan sitoutunut "Marxilaisen ja leniniläisen teorian kehittämiseen." Marxin Pääoman aikoina ajat olivat hyvin erilaiset. Ei Marxiakaan kannata lukea niin kuin piru Raamattua itselleen sopivia sitaatteja poimien, vaan oman aikansa kuvajaisena. Lainaa kirjastosta SKP:n pitkäaikaisen puheenjohtaja Aarne Saarisen teos Suomalaisen kommunistin kokemuksia, niin ymmärrät mitä tarkoitan.
"kaikille tarpeidensa mukaan ja kaikilta kykyjensä mukaan" haiskahtaa pahankerran orjuudelta sillä siinä jokin ulkopuolinen taho päättä työläisen tarpeista ja työkyvystä eikä työläisellä ole päätökseen valitusoikeutta.
Millä oleellisella tavalla työläisen elämä kommunismissa eroaa neekeriorjien elämästä amerikkalaisilla puuvillaviljelmillä?
/Kalle, joka toteaa kommunismin ja orjatalouden olevan lähisukulaisia ja kommunistien historia vahvistaa epäilyt.......
SKP on sitoitunut muuttamaan ( kehittämmään, hehhee) marxin oppeja eikä siis näin ollen toimi marxin oppien mukaan. SKP ei siis ole marxilainen puolue.
Jos marxin opit ovat tiedettä niin silloin niitä voidaan lukea niin kuin piru Raamattua - sanasta sanaan ja tavu tavulta. Jos se taas on uskontoa niin silloin sitä voidaan selittää erilaisin sanakääntein kuten esim. "kaikille tarpeidensa mukkann ja kaikilta kykyjensä mukaan" ei tarkoitaisi mukamas orjuutta.
..............
Ihmisellä on erilaisia tarpeita niin kauan, kuin ihminen elää. Sinulla itselläsi on luonnollisia tarpeita, jotka tyydyttyvät kommunismissa muiden ihmisten antamasta työpanoksesta. Työkykysi saattaisi arvioida vahingon sattuessa jokin paikallinen viranomainen.
Kommunismissa yksilö ei ole mikään siankyljyksiä tarpeillaan loputtomasti rohmuava kapitalistiporsas, vaan yksilö jonka työ rikastuttaa häntä itseään, hänen lähimmäisiään ja kulttuuriaan. Työ, joka palkitsee tekijäänsä palvelemalla muiden tarpeita, ja työ, jonka tekijä tulee myös itse palvelluksi ja tarpeiltaan tyydytetyksi.
Kallen sopii nyt muistaa, että tiedekin on aina oman aikansa tiedettä. Ja tuo kyseinen Marxin sitaatti ei muuten ole edes mitään tieteellistä analyysiä vielä sinällään, vaan taistelunjulistus, johon vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset (demokraattisia vaaleja pitämään alkanut pienyhteisö jyrättiin väkivaltaisesti)
Marxin tavarafetismin erittely ja mm. kuvaus lisäarvon riistosta ovat yhä kantavia voimia nykyajan marxilaisessa tieteentutkimuksessa. SKP on omaksunut marxilaisia piirteitä itseensä koko olemassaolonsa ajan, ja se on useammasta eri riippumattomasta lähteestä määritelty marxilaiseksi. Sitä tosiasiaa eivät Kallen ehdottomat mielipiteet muuksi muuta.
Ihmisellä on erilaisia tarpeita niin kauan, kuin ihminen elää. Sinulla itselläsi on luonnollisia tarpeita, jotka tyydyttyvät kommunismissa muiden ihmisten antamasta työpanoksesta. Työkykysi saattaisi arvioida vahingon sattuessa jokin paikallinen viranomainen.
Kommunismissa yksilö ei ole mikään siankyljyksiä tarpeillaan loputtomasti rohmuava kapitalistiporsas, vaan yksilö jonka työ rikastuttaa häntä itseään, hänen lähimmäisiään ja kulttuuriaan. Työ, joka palkitsee tekijäänsä palvelemalla muiden tarpeita, ja työ, jonka tekijä tulee myös itse palvelluksi ja tarpeiltaan tyydytetyksi.
Ihmisen tarpeet eivät tule koskaan tyydytettyä sillä vanhojen tyydytettyjen tarpeiden tilalla tulee hetkessä uusia. Joten kommunismissakaan ei ihmisen tarpeet tule tyydytetyiksi - jos ei tätä usko ja ymmärrä niin silloin on joka tyhmä tai valehtelee itselleen.
Jos taas kommunismi tyydyttää vain ihmisen luonnolliset tarpeet niin silloin kommunismi on hyvin läheistä sukua orjataloudelle, jossa myös orjien luonnolliset tarpeet tyydytettiin orjien pysymiseksi hengissä ja he lisääntyivätkin vielä.
......
Voisiko marxin kirjallinen muistiinpano ja yksi ehkä hänen eniten luetuista teksteistään olla jotakin muuta kuin tiedettä?
Mitähän se sitten on?
Uskontoa?
Marx julkaisi muuten manifestinsa jo 1840-luvulla ja Pariisin kommuuni oli vasta 1870-luvulla. Joten Pariisin kommuuni ei ole vaikuttanut vuosikymmeniä aikaisemmin kirjoitettuun tekstiin. Olet siis siinäkin asiassa väärässä - historian tietosi pätkiiiiii.
....................
Miten niin eivät tule tyydytetyiksi? Juuri sosialismissahan tarpeet nimenomaan tulevat jatkuvalla syötöllä tyydytetyiksi, ja vielä jalostuvatkin luonnollisista tarpeista entistäkin inhimillisemmiksi, kun tietoisuus oman työn yhteisöllisestä palvelevuudesta tuotannon tarkoituksena tulee keskeiseksi. Voittojen ja ahneuden tavoittelun sijasta keskiöön nousee ihmisten oikeuksien, tarpeiden, kykyjen ja kulttuurin kehitys.
Olisit voinut mainita lainauksesi lähdeviitteen. En voi millään tietää tai muistaa kaikkien asiayhteyksistään irrotettujen tekstien alkuperäistä lähdettä. Syyttä suotta siis yhdistät minun kommuuniesimerkkini omaan manifestilainaukseesi. Marx ei käyttänyt kommuunia esimerkkinä Manifestissaan, vaan myöhemmissä teksteissään, mutta ylipäätäänkin se oli hänelle konkreettinen esimerkki rauhanomaista järjestystä tavoitelleen työväenyhteisön väkivaltaisesta jyräämisestä. Ei siis ihme, että hän noissa olosuhteissa kannatti väkivaltaista vallankumousta. Ja väitteeni pitää ylipäätäänkin paikkansa, vanha valta suojeli itseään mustasukkaisesti ja väkivaltaisestikin 1800-luvulla, joten Marxin provokatorisien tekstien henkeä ei siinä mielessä kannata ihmetellä.
Marxin manifesti on poliittinen ohjelmanjulistus, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia yhteiskunnan paremmaksi järjestämiseksi, mm. progressiivinen verotus ja perintöoikeuden lakkauttaminen. Kuulostaa poliittiselta tekstiltä, vai mitä? Jos tiedettä kaipaat, niin suosittelen lukemaan Pääomaa.
Näin sanoit:
"Ja tuo kyseinen Marxin sitaatti ei muuten ole edes mitään tieteellistä analyysiä vielä sinällään, vaan taistelunjulistus, johon vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset (demokraattisia vaaleja pitämään alkanut pienyhteisö jyrättiin väkivaltaisesti)"
Tiesit siis hyvin mistä tekstistä oli kysymys mutta huonon historian tuntemuksesi takia luulit todellakin Pariisin kommuunin tapahtumien vaikuttaneen tekstiin - tekstiin, joka kirjoitettiin yli 20 vuotta ennen Pariisin kommuunia.
Joten älä yritä valehdella vaan pysy linjassasi tai myönnä erehdyksesi.
...............
Ihmisen tarpeet eivät tule koskaan tyydytettyä sillä vanhojen tyydytettyjen tarpeiden tilalla tulee hetkessä uusia. Joten kommunismissakaan ei ihmisen tarpeet tule tyydytetyiksi - jos ei tätä usko ja ymmärrä niin silloin on joka tyhmä tai valehtelee itselleen.
Jos taas kommunismi tyydyttää vain ihmisen luonnolliset tarpeet niin silloin kommunismi on hyvin läheistä sukua orjataloudelle, jossa myös orjien luonnolliset tarpeet tyydytettiin orjien pysymiseksi hengissä ja he lisääntyivätkin vielä
mille se haiskahtaa??????? juostaan rahan perässä ja tehdään siellä missä on halvinta eikä välitetä tekeekö työt sitten aikuiset vai lapset???
Kalle sanoi:
'
"kaikille tarpeidensa mukaan ja kaikilta kykyjensä mukaan" haiskahtaa pahankerran orjuudelta sillä siinä jokin ulkopuolinen taho päättä työläisen tarpeista ja työkyvystä eikä työläisellä ole päätökseen valitusoikeutta.
Millä oleellisella tavalla työläisen elämä kommunismissa eroaa neekeriorjien elämästä amerikkalaisilla puuvillaviljelmillä?
'
Eikö sinulla todellakaan ollut mitään sanottavaa kommunismin puolustamiseksi vaan hyväksyit Kallen ajatukset kommunismin todellisesta luonteensa sellaisenaan?
/Kalle, joka muistuttaa totuuteen havahtunutta toveria siitä, että toveri voi myös repiä jäsenkirjansa totuuden hänelle valjettua.....
koska vihaan kommareita ja kapitalisteja ovat saaneet vaan pahaa aikaa.
kommarit 1900-luvulla ja kapitalistit 2000-luvullaz
Miten niin eivät tule tyydytetyiksi? Juuri sosialismissahan tarpeet nimenomaan tulevat jatkuvalla syötöllä tyydytetyiksi, ja vielä jalostuvatkin luonnollisista tarpeista entistäkin inhimillisemmiksi, kun tietoisuus oman työn yhteisöllisestä palvelevuudesta tuotannon tarkoituksena tulee keskeiseksi. Voittojen ja ahneuden tavoittelun sijasta keskiöön nousee ihmisten oikeuksien, tarpeiden, kykyjen ja kulttuurin kehitys.
Miten olisin voinut mitenkään antaa yksittäiseen, asia- ja aikayhteydestään yleisesti irtileikattuun sitaattiin muuta kuin yhtä yleisen toteamuksen sen sisällöstä suhteena Marxiin yleisesti? Pääväitteenihän on, ettei kyseinen lainaus ole tieteellistä tekstiä, vaan poliittinen manifestaatio (mikä pitää hyvin paikkansa.) Aikayhteys ja alkuperäinen lähde jäi pimentöön, mutta siitä ei voi syyttää kyllä kohtuudella ketään muuta kuin sinua. En todellakaan voinut pelkän poimimasi sitaatin perusteella muistaa tai tietää, mistä teoksesta olisi kyse suhteessa Pariisin kommuunin vuosiin.
Aika säälittävää, että joudut turvautumaan tällaiseen pilkunviilaamiseen yrittäessäsi epätoivoisesti päästä niskan päälle väittelyssä.
ostin tässä altaan täytteeksi parilla sadalla vesikasveja ja nyt toteutan tälläistä köyhän miehen bonsai-harrastusta eli kun kuitenkin leikkaisin itseäni sormeen yrittäessäni kahlita männyntainta kasvamaan kääpiöksi niin toteutan itseäni sisustamalla akavaariota. hyvää hermolepoa ja hyvin terveellinen harrastus; siinä tuntee jotain lämpöä rinnassaan ja minulle se on eräs monen monista tarpeistani. jotkut kuitenkin sanovat akvaarioharrastuksen olevan todella epäeettinen; että kalojen jalostus, maahanrahtaaminen samoin kuin kasvienkin on maapalloa kuluttavaa... kaikki altaat tykötarpeineen, ruuat ja lannoitteet ja parannusaineen ynnä muut tilpehöörit ovat heidän mielestään täysin turhia ja he kieltäisivät ihmisiltä tämän. hekö minun tarpeistani päättäisivät jos olisivat vallankahvassa? enkä nyt tarkoita nimenomaisesti kommunisteja vaan yleistyksenä. on vaarallista, että joku kansanryhmä alkaa esittämään maanpäällistä messiasta ja julistamaan, että mikä ihmiselle on tarpeen ja mikä ei... tarpeita on niin monenlaisia ja voin ottaa esimerkin, että suurin osa ihmisistä ei pidä esimerkiksi kommunisteja lainkaan tarpeellisina; onko tämä valtaenemmistön näkemys tarpeellisuudesta sitten syy esimerkiksi kieltää kommunistinen järjestö?
Näin sanoit:
"Ja tuo kyseinen Marxin sitaatti ei muuten ole edes mitään tieteellistä analyysiä vielä sinällään, vaan taistelunjulistus, johon vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset (demokraattisia vaaleja pitämään alkanut pienyhteisö jyrättiin väkivaltaisesti)"
Tiesit siis hyvin mistä tekstistä oli kysymys mutta huonon historian tuntemuksesi takia luulit todellakin Pariisin kommuunin tapahtumien vaikuttaneen tekstiin - tekstiin, joka kirjoitettiin yli 20 vuotta ennen Pariisin kommuunia.
Joten älä yritä selitellä vaan pysy linjassasi tai myönnä erehdyksesi.
Ihmisen tarpeet eivät tule koskaan tyydytettyä sillä vanhojen tyydytettyjen tarpeiden tilalla tulee hetkessä uusia. Joten kommunismissakaan ei ihmisen tarpeet tule tyydytetyiksi - jos ei tätä usko ja ymmärrä niin silloin on joka tyhmä tai valehtelee itselleen.
Jos taas kommunismi tyydyttää vain ihmisen luonnolliset tarpeet niin silloin kommunismi on hyvin läheistä sukua orjataloudelle, jossa myös orjien luonnolliset tarpeet tyydytettiin orjien pysymiseksi hengissä ja he lisääntyivätkin vielä
Kuka tai mikä päättää yksilön tarpeista ja työkyvystä kommunismissa?
.........
Miten olisin voinut mitenkään antaa yksittäiseen, asia- ja aikayhteydestään yleisesti irtileikattuun sitaattiin muuta kuin yhtä yleisen toteamuksen sen sisällöstä suhteena Marxiin yleisesti? Pääväitteenihän on, ettei kyseinen lainaus ole tieteellistä tekstiä, vaan poliittinen manifestaatio (mikä pitää hyvin paikkansa.) Aikayhteys ja alkuperäinen lähde jäi pimentöön, mutta siitä ei voi syyttää kyllä kohtuudella ketään muuta kuin sinua. En todellakaan voinut pelkän poimimasi sitaatin perusteella muistaa tai tietää, mistä teoksesta olisi kyse suhteessa Pariisin kommuunin vuosiin.
Aika säälittävää, että joudut turvautumaan tällaiseen pilkunviilaamiseen yrittäessäsi epätoivoisesti päästä niskan päälle väittelyssä.
Miten niin eivät tule tyydytetyiksi? Juuri sosialismissahan tarpeet nimenomaan tulevat jatkuvalla syötöllä tyydytetyiksi, ja vielä jalostuvatkin luonnollisista tarpeista entistäkin inhimillisemmiksi, kun tietoisuus oman työn yhteisöllisestä palvelevuudesta tuotannon tarkoituksena tulee keskeiseksi. Voittojen ja ahneuden tavoittelun sijasta keskiöön nousee ihmisten oikeuksien, tarpeiden, kykyjen ja kulttuurin kehitys.
Ei kukaan yksilö tai mikään taho erityisesti päätä tai määrää kommunistisessa yhteiskunnassa ihmisten tarpeiden olemuksesta tai määrästä, vaan tarpeet ovat yksinomaan aineellisten tuotantosuhteiden muokkaamia ja määräämiä. Ja kysymykseen työkyvystä vastasinkin jo tuossa ylempänä.
ei sanonut juuta eikä jaata. eikö teillä kommunisteilla ole vastausta siihen, että kuka tai mikä yksilön tarpeet määrittää?
rajoittunusta työkyvystä en ole kysynyt. minusta on itsestään selvää, että jos ihminen on sairas tai loukkaantunut niin yhteisön tehtävä on pitää tästä yhteisömme täysmääräisestä jäsenestä huoli kunnes hän paranee tai jos vaivansa on korjaamaton niin sitten meidän kaikkien tehtävä on pitää tästä huoli. tämä itsestäänselvyys ei ole mikään kommunistisen järjestelmän patentti.
No mutta kun sehän se on se vastaus, mikä ne tarpeet kommunismissa määrittää. Määrittäväthän aineelliset tuotantosuhteet tälläkin hetkellä sinun tarpeitasi ja tajuntaasi. Tarpeet ovat noiden tuotantosuhteiden päällysrakennetta, yhteiskunnallismateriaalisesta todellisuudesta lankeavia fyysisiä tai henkisiä pyyteitä, jotka tyydyttyvät yhteisöllisessä työnteossa omasta ja muiden työpanoksesta.
jollet itse siihen pysty niin pyydä jotain työmiestä puolueestasi suomentamaan minulle nuo määritelmäsi tarpeistani...
ja pahalla tämä ei ollut sanottu; olet harvinaisen miellyttävä keskustelukumppani kommunistipuolelta mutta oma rajoittuneisuuteni ei kykene aina ymmärtämään kaikkea mitä ajatte takaa.
Jos tarpeet eivät koskaan lopu niin silloin ne eivät tule myöskään tyydytettyä.
Onko vaikea käsittää?
.............
Näin sanoit:
"Ja tuo kyseinen Marxin sitaatti ei muuten ole edes mitään tieteellistä analyysiä vielä sinällään, vaan taistelunjulistus, johon vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset (demokraattisia vaaleja pitämään alkanut pienyhteisö jyrättiin väkivaltaisesti)"
Jos et tiennyt, että mistä tekstistä oli kysymys , niin miten sitten saatoit "tietää", että siihen vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset??
Seli seli, sanoo Kalle kommunistin sotkeutuessa aina pahemmin omiin valeisiinsa.
.............
"tarpeet ovat yksinomaan aineellisten tuotantosuhteiden muokkaamia ja määräämiä."
Siis aineelliset tuotantosuhteet määräävät ihmisten tarpeet???
Mutta eiväthän nämä aineelliset tuotantosuhteet määrää ihmisen tarpeita nyt - miten ne sitten määräisivät ne yhtäkkiä sosialismissa?
Selitähän tarkemmin miten tarpeiden määräytymisprosessi tapahtuu.
....
"Määrittäväthän aineelliset tuotantosuhteet tälläkin hetkellä sinun tarpeitasi ja tajuntaasi."
Ihmisen tajunnan määrää muuten vain ja ainoastaan hän yhteiskunnallinen olemisensa eikä mitkään aineelliset tuotantosuhteet.
...............
Näin sanot:
""tarpeet ovat yksinomaan aineellisten tuotantosuhteiden muokkaamia ja määräämiä.""
Määrittelikö aineelliset tuotantosuhteet neukkalassa työläisille tarpeen pureskella amerikkalaistyyppistä purukumia vai miten selität sillä olleen niin suuren kysynnän siellä. Miksi tarve omistaa ja pitää hallussaan sukkahousut, farkut ja Marlboro-aski oli kysyttyä ja ennen kaikkea miksei järjestelmä tyydyttänyt näitä tarpeita?
Eikö siis sosialistinen järjestelmä neukkulassa pystynyt tyydyttämään tuotantosuhteiden muokkaamia ja määrittelemiä tarpeita?
Jos ei, niin miksi ei?
Jos pystyi niin miksi sukkahousut olivat kuitenkin niin kysyttyjä eikä niitä ollut tarvetta vastaavaa määrää ja laatua saatavana?
/Kalle, joka asettaa mielellään kiperiä kysymyksiä kommunisteille koskien heidän omia väitteitään aatteensa ja oppinsa sisällöstä.....
Yhteiskunnallisen olemisen määräävät puolestaan aineellisen elämän tuotantotapa ja tuotantosuhteet, joten mistään paskapuheesta ei ollut kyse.
Aineellisen elämän tuotantotapa ja tuotantosuhteet ovat yhteisiä kaikille ihmisille yhteiskunnassa.
Jos ne tekijät määräisivät yksin ihmisen tajunnan ja tarpeet niin silloin kaikilla ihmisillä olisi sama tajunta ja tarpeet yhteisessä yhteiskunnassa.
Näin ei kuitenkaan ole, joten puhut puhdasta paskaa.
.................
Neuvostoliitossa kansanvalta ei rakentunut alhaalta ylöspäin neuvostojen vallaksi ja yksilön vapauden toteutumiseksi. Samoin ei ymmärretty, ettei pelkkä valtiollistaminen voi korvata kysyntään ja tarjontaan perustuvia markkinoita. Keskusjohto etääntyi kansasta ja kansan tarpeista, tuotantosuhteet jäivät jälkeen tuotantovoimista, ja perusta NL:n hajoamiselle luotiin. Tarpeiden tyydyttymisen tiedostamiseksi tarvitaan kollektiivista kansanvaltaa, mitä Neuvostoliitossa ei ollut.
Aineellisen elämän tuotantotapa ei määrää yhteisöllisesti identtistä, vaan yhteisöllisesti samansuuntaista tajuntaa.
Eikö sosialismi itsesäänkorjaavana järjestelmänä pystynytkään tyydyttämään kansan tarpeita mm. sukkahousuissa, farkuissa ja purukumissa?
Katsotko siirtymisen kapitalismiin olleen sosailsitisen järjestelmän tekemä itseäänkorjaava liike?
Eikö neukkula ollutkaan työläisten paratiisi, jossa kaikki tarpeet tyydytettiin nopeasti järjestelmän toimesta?
.............
Ovatko aineellisen elämän tuotantotapa ja tuotantosuhteet yhteisiä kaikille ihmisille samassa yhteiskunnassa?
Jos eivät ole niin miten ja miksi ne vaihtelevat eri yksilöiden välillä?
................
Jokainen tarve tyydyttyy kukin vuorollaan, yhteisestä työstä ja taistelusta. Ei se sen kummempi juttu ole.
Koska uusia tarpeita syntyy samaan tahtiin kun vanhat ovat tyydytetyt.
Tämä totuus on ihmisen menestyksen salaisuus vuosituhansia pitkässä taistelussa elintilasta maapallolla.
Tyytymätön ihminen haluaa jotakin muutosta asioihin ja kehitystä tapahtuu. Sosialismissa ihmiset olisivat tyytyväisiä oloonsa ja näin kehitys pysähtyy. Jos sosialismi olisi vallinnut 100000 vuotta sitten ihmisten asuessa luolissaan niin he olisivat siis olleet tyytyväisiä siihen ja parempaan ei olisi edes pyritty - miksi olisi pyritty sillä kaikkien koto-olot olivat tyydytetyt.
Ettekö te kommunistit vieläkään ymmärrä, että tyytyväinen ihminen on kehityksen jarru.
Keskusteltiin yleisellä tasolla Marxin tekstien väkivaltaisuudesta, ja nostin kuvaavana esimerkkinä esiin historian tutkimuksen yleisesti painottaman pointin, Marxin tuohtumuksen Pariisin kommuunin jyräämisestä. En sillä haavaa kauheasti miettinyt intertekstuaalisia seikkoja. Olisi ehkä pitänyt ilmaista itseään hieman täsmällisemmin, niin ei olisi sinulle tullut tällaista väärinkäsitystä
Näin väität:
"Aineellisen elämän tuotantotapa ei määrää yhteisöllisesti identtistä, vaan yhteisöllisesti samansuuntaista tajuntaa."
Koska ihmisen tajunnan määrää hänen yhtesiskunnallinen olemisensa niin silloin kaikkien samassa yhteiskunnassa olevien tajunta ei ole vain samansuuntaista vaan yhtenevää.
Perustelehan siis väitteesi, että yhteiskunnassa asuvien ja elävien ihmisten tajunta ei olisi identisiä.
Miten ja miksi heidän yhteiskunnallinen olemisensa eroavat toisistaan?
...................
Näin sanoit:
"Ja tuo kyseinen Marxin sitaatti ei muuten ole edes mitään tieteellistä analyysiä vielä sinällään, vaan taistelunjulistus, johon vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset (demokraattisia vaaleja pitämään alkanut pienyhteisö jyrättiin väkivaltaisesti)"
Jos et tiennyt, että mistä tekstistä oli kysymys , niin miten sitten saatoit "tietää", että siihen vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset??
Seli seli, sanoo Kalle kommunistin sotkeutuessa aina pahemmin omiin valeisiinsa
Ei tarpeiden tyydyttyminen sosialismissa merkitse esim. tieteellisen tutkimuksen päättymistä, tai laakereillaan lepäilemisen utopiaa, vaan päinvastoin korostuneesti parantuneita mahdollisuuksia tutkia todellisuutta ja tehdä töitä. Sosialismissa tarpeiden tyydyttyminen on ihmisen jalostumista, kykyä ja halua auttaa itseään ja ympäristöään, ei suinkaan makoilla ja pysäyttää kehitystä.
Harjoittaa väkivaltaa ihmisiä kohtaan.
Siinä on aika iso ero.
Ehkä se on tyhmän vaikea käsittää.
Miten olisin voinut mitenkään antaa yksittäiseen, asia- ja aikayhteydestään yleisesti irtileikattuun sitaattiin muuta kuin yhtä yleisen toteamuksen sen sisällöstä suhteena Marxiin yleisesti? Pääväitteenihän on, ettei kyseinen lainaus ole tieteellistä tekstiä, vaan poliittinen manifestaatio (mikä pitää hyvin paikkansa.) Aikayhteys ja alkuperäinen lähde jäi pimentöön, mutta siitä ei voi syyttää kyllä kohtuudella ketään muuta kuin sinua. En todellakaan voinut pelkän poimimasi sitaatin perusteella muistaa tai tietää, mistä teoksesta olisi kyse suhteessa Pariisin kommuunin vuosiin.
Aika säälittävää, että joudut turvautumaan tällaiseen pilkunviilaamiseen yrittäessäsi epätoivoisesti päästä niskan päälle väittelyssä.
Etkö todellakaan ymmärrä, että kaikkia tarpeita ei voida koskaan eikä missään tyydyttää vaan uusia tarpeita syntyy samaan tahtiin kun vanhat toteutuvat, ellei jopa nopeammin.
Jos sinä taas puhut vain perustarpeiden tyydyttämisestä niin silloin sosialismi on orjayhteiskunta sillä myös orjien perustarpeet tulivat tyydytetiksi niin, että he jaksoivat tehdä työtä ja lisääntyä.
"Sosialismissa tarpeiden tyydyttyminen on ihmisen jalostumista"
Sosialismi on siis rodunjalostustakin.
Näihän se on......
Luehan erään kommunistin rehellinen lausunto kommunismista oppina:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/732470
"Jos oppi on kiistatta hyvä,älyllinen,edistyksellinen,onko se tuomittava ja unohdettava sen vuoksi että ihminen on yhä psyykkisesti kykenemätön toteuttamaan opin vaatimaa henkistä kasvua?"
Kommunismi ei sovi nykyihmiselle vaan tarvitsee jalostaa uusi sosialismin kestävä ihmislaji. Ja siitähän sinäkin viestissäsi puhut.
............
Jos et luullut "tietäväsi", että mistä tekstistä oli kysymys, niin miten sitten saatoit "tietää" Pariisin kommuunin tapahtumien vaikuttaneen siihen?
Jos et luullut "tietäväsi" tekstin alkuperää niin miten sitten saatoit kirjoittaa näin:
"tuo kyseinen Marxin sitaatti ei muuten ole edes mitään tieteellistä analyysiä vielä sinällään, vaan taistelunjulistus, johon vaikutti mm. silloisen Pariisin kommuunin negatiiviset kokemukset"
..........
Filosofit alkavat ymmärtää että heidän aikansa on ohi ja että kansa ei pitkään elätä paskanjauhajia.
Joten;
filosofit yrittävät muka tieteellisesti perustella "sitä sun tätä" "sieltä sun täältä" ainoana perusteenaan on se että heille maksettaisiin edelleenkin tyhjän paskan suoltamisesta, eikä heidän tarttis lähteä oikeisiin töihin.
Sillee se menee, katsokaapa hieman tarkempaa.
Jokainen täysjärkuinen ymmärtää kun lukee heidän tuotoksiaan, että "voi pyhä lehmä, paskaa ukko jauhat". Filosofi on vähän niinkuin intialainen lehmä, jauhaa tyhjää ja suoltaa kuivaa paskaa..
sinäkin istuisit päreen valossa peläten jumalan vihaa.
mutta ei se muita liikuta..
"Miten maksimaalinen hyöty voidaan saada jokaiselle yhteisön jäsenelle?"
Kumpi hyödyttää maksimaalisesti jokaista yhteisön jäsentä?
Yleinen tie, jota kaikki saavat käyttää vapaasti vai yksityinen tie, jota vain yksi yhteisön jäsen saa käyttää.
Eli kyseisessä tapauksessa ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki yhteisön jäsenet saavat maksimaalisen hyödyn, kun taas jäklimmäisessä vain yksi jäsen saa maksimaalisen hyödyn, muiden jäädessä täysin vaille hyötyä.