kaapeli tv:ssä hyvä heikki männikön artikkeli aiheesta josta laitan tähän luettavaa ja kysymyksen
"LÄNSIMAAT VESITTÄVÄT SAKSAN VASTAISEN SOPIMUKSEN"
"Lontoossa oletettiin Saksan nyt suuntaavan ensi-iskunsa Neuvostoliittoon. Näin uskoi myös Ranskan hallitus sen jälkeen, kun 6.12.39 allekirjoitettiin Ranskan ja Saksan hyökkäämättömyyssopimus. Toisin kuitenkin kävi. Sopimuksista välittämättä valtasi Saksa 15.3.-38 koko Tšekkoslovakian ilman, että Ranska ja Englanti tekivät mitään Tšekkoslovakialle Münchenissä antamiensa turvatakuiden eteen. Saksalla oli nyt tie auki koko itäiseen Eurooppaan ja sen voima kasvoi kaiken aikaa. Vaikka esitykset Saksan vastaisesta rintamasta olivat valuneet hiekkaan, teki Neuvostoliitto vielä yhden aloitteen. Ranskan ja Englannin hallituksille jätettiin 17.4.1939 Neuvostoliiton huolellisesti valmisteltu esitys Saksan agression vastaisen kolmiliiton muodostamisesta. Ranskan ja Englannin hallitukset suostuivatkin neuvotteluihin, mutta todellisuudessa he “pelasivat vain aikaa”. Ensin neuvotteluja käytiin diplomaattiteitse, mutta syyskesällä 1939 maiden sotilasasiamiesten kesken Moskovassa. Mutta neuvottelut eivät edenneet ja ne keskeytettiin, että länsimaiden edustajat saisivat hallituksiltaan lisäohjeita. Sitten 21.8.-39 kävi lopullisesti selväksi, että mitään uusia ohjeita ei ollut eikä tullut"
Miksi länsivallat vesittivät kaapeli tv:n esityksen mukaan kesän ja syksyn neuvottelut jotka toteutuessaan olisivat estäneet mahdollisesti koko toisen maailmansodan syttymisen?
"LÄNSIMAAT VESITTÄVÄT SAKSAN VASTAISEN SOPIMUKSEN"
"Lontoossa oletettiin Saksan nyt suuntaavan ensi-iskunsa Neuvostoliittoon. Näin uskoi myös Ranskan hallitus sen jälkeen, kun 6.12.39 allekirjoitettiin Ranskan ja Saksan hyökkäämättömyyssopimus. Toisin kuitenkin kävi. Sopimuksista välittämättä valtasi Saksa 15.3.-38 koko Tšekkoslovakian ilman, että Ranska ja Englanti tekivät mitään Tšekkoslovakialle Münchenissä antamiensa turvatakuiden eteen. Saksalla oli nyt tie auki koko itäiseen Eurooppaan ja sen voima kasvoi kaiken aikaa. Vaikka esitykset Saksan vastaisesta rintamasta olivat valuneet hiekkaan, teki Neuvostoliitto vielä yhden aloitteen. Ranskan ja Englannin hallituksille jätettiin 17.4.1939 Neuvostoliiton huolellisesti valmisteltu esitys Saksan agression vastaisen kolmiliiton muodostamisesta. Ranskan ja Englannin hallitukset suostuivatkin neuvotteluihin, mutta todellisuudessa he “pelasivat vain aikaa”. Ensin neuvotteluja käytiin diplomaattiteitse, mutta syyskesällä 1939 maiden sotilasasiamiesten kesken Moskovassa. Mutta neuvottelut eivät edenneet ja ne keskeytettiin, että länsimaiden edustajat saisivat hallituksiltaan lisäohjeita. Sitten 21.8.-39 kävi lopullisesti selväksi, että mitään uusia ohjeita ei ollut eikä tullut"
Miksi länsivallat vesittivät kaapeli tv:n esityksen mukaan kesän ja syksyn neuvottelut jotka toteutuessaan olisivat estäneet mahdollisesti koko toisen maailmansodan syttymisen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Todennäköisesti sen takia, että ne ei luottaneet Staliniin ja kuvitteli, että Hitler hyökkää Venäjälle.
Näin ne ajatteli, joutuvansa mukaan heti alussa tähän sotaan.
Stalin tekikin Hilerin kanssa oman sopimuksen saadakseen sen hyökkäämään länteen, jonka Hitler myös teki.
suostumuksen aluevaatimuksiinsa. Länsivallat eivät voineet luvata NL:lle Baltiaa ja Suomea, tai osaa Romaniasta ja Puolasta. Siinä koko juttu.
Tshekkoslovakian jako ei vielä mahdollistanut eikä aloittanut suursotaa, mutta NL:n liitto natsien kanssa mahdollisti sen. Hitlerillä ei ollut pelkoa kahden rintaman sodasta. Näin NL mahdollisti Puolan valtauksen, Saksa NL:n hyökkäykset ja NL Saksan hyökkäyksen länteen.
Vain kommunistipropaganda voi väittää muuta.
Neuvostoliittoon tukien 1938, ja parhaimpana reittinä Suomen ja Baltian kautta, koska 1918-9 yhteistyö ja etupiiri toimi. Lue tutkia Tuomo Polvisen Venäjän vallankumous ja Suomi 2:osa liitteineen, niin tiedät enemmän ja luulet vähemmän.
Senajan Suomi kiitti itsenäisyys tunnustuksen, hyökkäyssodalla, lännen, baltian ja Venäjän valkoisten kanssa.
Helsinki oli kaikkien sotaherrojen lymyilypaikka, kestityksineen, nälkää näkevässä Suomessa.
Puola päätti valloitusalueiltaan sodan hyökkäämällä, vaikka nyky varisealaisuus on vallalla siitäkin .
Viroon, Puolaan ja Ukrainaan sekä tukivat punaisten kapinaa Suomessa. Senhän Polvinen juuri selvittää.Luettu pitäisi myös ymmärtää, tiesitkö Pöpi-Aappo sitä?
aaprahami yksinkertaiselle riittää kun ihan oikeasta kirjasta löytyy kokonainen lause siinä muodossa mikä tukee aaprahamin omia mielikuvitustotuuksia. Tulee mieleen joku muukin vastaava aktiivikeskustelija...
Lue itse se ensimmäinen osa tai koko kirja niin ymmärrät, kuinka Lenin vehkeili punakapinan Suomen äärivasemmiston kanssa ja näinollen on vastuussa seurauksista.
Vaan kaikki tapahtumat ja päätökset ovat monen asian summa. Jälkiviisaudella voi monia asioita pitää yksinkertaisina ja mustavalkoisina. Tuskin sotaa olisi voitu estää, mutta ehkä siirtää.
Yksi syy kuitenkin oli varmasti bolshevismin vastenmielisyys Ranskan ja Englannin kannalta. Stalin ja NL oli kuitenkin aatteellisesti heidän suurin vihollisensa. Hehän julistivat levittävänsä vallankumousta ja bolshevismin ilosanomaa ympäri maailman.
Toisaalta Saksahan oli vasta vaatimassa ja ottamassa "omiaan" pois 1. maailmansodan uusjaon jälkeen. Kyse oli sudeettialueista, mutta ikäänkuin "vahingossa" tuli mukana Tsekkoslovakia. Hitler kuvitteli vielä ottavansa Puolan ilman että joutuisi sotaan Ranskan ja Englannin kanssa. Tämä varmistettiin sopimuksella Nliiton kanssa, että puolaan hyökätään yhtä aikaa. Tällöin Ranska ja Englanti eivät uskalla lähteä sotaan Sekä Saksaa että Nliitoa vastaan. Mutta Stalin jarrutti Puolaan hyökkäystä jonka seurauksena Ranska ja Englanti julistivat sodan Saksalle. Tämä oli Hitlerille järkytys. Stalin sai taas haluamansa; sotatilan länsivaltojen välille, ja pystyi näin ollen jatkamaan omia laajentumisiaan ilman että sitä vastassa olisi yhteinen rintama.
JOS NLiitto, Ranska ja Englanti olisivat muodostaneet yhteisen Saksan vastaisen koalition, Hitler olisi tuskin hyökännyt Puolaan, mutta maailmansodan syttymistä se tuskin olisi estänyt, vaan viivästyttänyt. Kyllä Stalin puna-armeijoineen olisi aloittanut kommunismin iloisen levityksen hyökkäämällä Eurooppaan ja nimenomaan heikentyneen Saksan kautta ennemmin tai myöhemmin.
Mutta syynä siihen että yhteistä liittoa Saksaa vastaan ei syntynyt oli varmastikin Ranskan ja Englannin epäluulo Stalinia kohtaan. Toisaalta Saksan ja Neuvostoliiton välinen sota ei varmastikaan kuulostanut pahalta länsivaltojen korvaan; näinhän olisi mahdollisuus päästä molemmista, ja etenkin lieventää kommusnismin uhkaa.
Vaan toisin kävi. Stalin sai haluamansa sodan länsivaltojen välille, puolet Puolasta ilmaiseksi, etuoikeudet Baltiaan, Suomeen ja Balkanille. Vaikka sota euroopassa olikin aluksi "valesotaa" ja huomio keskittyi maailmallakin Suomessa käytävään talvisotaan, sai Stalin aikaan lopulta kuitenkin sotatoimia länsivaltojen välille monien sattumien jälkeen. Englanti ja Ranska uhkasivat lähettää joukkoja auttamaan Suomea ja saaneet siinä sivussa syyn katkaista Malmikuljetukset Norjasta ja Ruostsista Saksaan. Suomi solmi rauhan mutta Churchhill aikoi toteuttaa norjan operaation joka taas pakotti Saksan hyökkäämään ensin. Nyt länsivallat sotivat oikeasti keskenään mikä kyllä sopi Stalinille.
Minulle kyllä sopii mielummin tämä vaihtoehto tapahtumista, kuin se että Saksa olisi saarrettu ja valttikortit olisi annettu Stalinille, joka olisi varmasti "vapauttanut" koko euroopan kapitalismista.
Pravda: Neuvostoliiton-Saksan sopimuksen vuosipäivä.
- Vuosi sitten solmittiin Moskovassa Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimus. Tämä sopimus on yksi aikamme historian tärkeimpiä dokumentteja. Se merkitsi täyskäännöstä Neuvostoliiton-Saksan suhteissa ja "oli käännekohta Euroopan historiassa, eikä vain Euroopan" (Molotov). Se lopetti vihamielisyydet Saksan ja Neuvostoliiton välillä, joita sotaprovokaattorit olivat keinotekoisesti lietsoneet. Neuvostoliiton ja Saksan kansojen ystävyys ajoi ne umpikujaan. Kuten historia on osoittanut, vihanpito ei ole koskaan tuonut etua ei Saksan eikä Neuvostoliiton kansoille. Yhteiskuntajärjestelmien eron ei tule olla este hyville naapuruussuhteille. Stalin on määritellyt johdonmukaisen rauhanpolitiikan 18. puoluekokouksessa. Saksa on määritellyt suhteensa samalta pohjalta, Neuvostoliiton suurella osuudella kansainvälisessä politiikassa ja sen vaikutuksella kaikessa kansainvälisessä kehityksessä. Sopimus solmittiin silloin, kun sodan pilvet olivat Euroopan yllä ennen sellaiseen vähitellen tapahtuvaa valmistautumista Lontoon ja Pariisin diplomaattikanslioissa. — Myöhemmät tapahtumat vahvistivat, että sotaprovokaattorit odottivat sodan puhkeamista kahden Saksan ja Neuvostoliiton, kahden Euroopan suuren valtion välillä. Sellaiset suunnitelmat tulivat vastoin niiden laatijoiden tahtoa julki. Tämä tarkoitus, aseellisen konfliktin provosointi Neuvostoliiton ja Saksan välille, palveli surullisen kuuluisaa politiikkaa, englantilais-ranskalaisen diplomatian "asioihin puuttumattomuutta", kauttaaltaan müncheniläistä politiikkaa, pyrkimyksellä yllyttää Saksa Neuvostoliiton kimppuun. —Tov. Stalin antoi 18. puoluekokouksessa murhaavan luonnehdinnan ns. puuttumattomuuspolitiikasta, mikä on osa imperialistista sotaa Euroopassa. Sotaa, johonka englantilais-ranskalaiset imperialistit halusivat sitoa Neuvostoliiton. Hän peräänkuulutti valppautta, etteivät sotaprovokaattorit vie maatamme konflikteihin. Neuvotteluissa Englannin ja Ranskan kanssa Neuvostoliitto pyrki toteuttamaan valtiollista tehtävää länsirajojen varmistamisessa ja vahvistaa rauhaa, kun taas englantilais-ranskalainen diplomatia, Neuvostoliiton tavoitteet ignoroiden, organisoi sotaa pyrkien vetämään Neuvostoliiton siihen mukaan. — Näiden imperialistien manööverit romahtivat Moskovassa ja Berliinissä. Syystä niin Saksan kuin Neuvostoliiton kansat pitivät tätä historiallista dokumenttia, joka laskee perustan näiden kansojen ystävyydelle, sen politiikan voittona, joka suuntautuu sodan sytyttämistä vastaan. Sopimuksen allekirjoittamisella koko itä-Euroopasta poistettiin uhka joutua sotanäyttämöksi. Englantilais-ranskalainen imperialistinen lehdistö otti Neuvostoliiton-Saksan sopimuksen solmimisen vastaan sotajalalla, nosti kiukkuisen ulvonnan, kehitti raivokkaan parjauskampanjan Neuvostoliittoa vastaan. Uutinen Neuvostoliiton-Saksan sopimuksesta oli viimeinen varoitus imperialistisen sodan organisoijille ja innostajille. Tämä ei kuitenkaan tehonnut. Ensimmäiseksi uhriksin tuli läpeensä mätä Puolan valtio, joka riensi sotaseikkailuun laskien surullisen kuuluisien Lontoon ja Pariisin "takuiden" varaan. Paanien Puola sortui kuin korttitalo saamatta mitään apua liittolaisiltaan. Takaiskusta huolimatta englantilais-ranskalainen blokki ei luopunut suunnitelmistaan. — Saksan-Neuvostoliiton kauppasopimus 28.9.1939 loi vahvan pohjan itäisen Euroopan pysyvälle rauhalle. Puolan sorruttua Saksa ehdotti Englannille ja Ranskalle sodan lopettamista. Neuvostoliitto tuki Saksan ehdotusta. Mutta nämä eivät saaneet vastakaikua. Kaikkien niiden kansojen kärsimyksen jatkuivat, jotka nuo sotaorganisaattorit olivat saaneet vedettyä sotaansa. Saksan-Neuvostoliiton sopimus helpotti Neuvostoliittoa säilyttämään puolueettomuusasemansa ja sen rauhanpolitiikan toteuttamista. — Vuosi on kulunut. Saksan ja Neuvostoliiton sopimus on läpäissyt tutkinnon, vielä siten, että tämä tutkinto suoritettiin erityisissä olosuhteissa, olosuhteissa, joissa sota on laajentunut valtaviin mittasuhteisiin suurimpien kapitalististen maiden kesken, joissa tunnetut kansainväliset ainekset jatkuvasti ja sitkeästi yrittävät ajaa kiilaa Neuvostoliiton-Saksan suhteisiin.
ja syystäkin. Menihän kaikki sotatapahtumat Stalinille edullisella tavalla ensimmäsen vuoden aikana (noh talvisota oli ehkä pieni pettymys). Toki Saksa oli lyönyt Ranskan ja muun euroopan vähän turhan helposti, mutta taistelu englannista oli alkanut ja se varmasti kuluttaisi molempien voimia paljon, mikä Stalinin alkuperäinen toivekin oli. Saksan rynnistäessä lännessä kesäkuussa -40 stalin miehitti Baltian maat, Bessarabian ja pohjois-bukovinan (mistä ei ollut sovittu saksan kanssa) ilman vastalauseita. Saksa kyllä noteerasi tämän ja halusi saada sodan englannin kanssa nopeasti loppuun peläten Stalin laajentumisia. Jos tuo Pravdan lainaus pitää paikkansa niin se vain vahvistaa ajatusta jonka mukaan Stalin halusi lietsoa sotaa nimenomaan länsivaltojen välille ja esiintyä saksalle ystävänä että se pitäisikin joukkonsa lännessä.
Asia on tosiaan näin kunhan vain miettii asiat loppuun asti.
antautuivat. Niitä sen sijaan kunnioitti, jotka nimenomaan iski takaisin kaikin voimin pelkäämättä lopputulosta.
Kaikki toiseen maailmansotaan liityvät tapahtumat ennen sotaa ovat suurta teatteria, jossa itse Sööttilli on suurin pääpiru itse Stalinin jäädessä toiseksi. Saksan kaataminen oli yhteinen tavoite, koska se uhkasi molempien maailmanherruutta.
Mihin hyökkäys tapahtuu. Ei sitä olisi voinut kukaan estää. Chamberlain oli NL:ää vastaan. Churchil näki tulevan sodan sellaisena kuin se toteutui. Aika naivia kuvitella, että muu eurooppa liittoutuisi ja nätisti estäisi saksalaisia hyökkäämästä.