Joulu. Mikä ihmeen tarkoitus nyky-joululla oikein on?
Muistan pikkutyttönä, miten stressautuneita isä ja äiti aina joulun aikaan olivat. Luulin aina että se johtuu pelkästä joulusiivouksesta, mutta nyt vanhemmaksi kasvaneena asia on selvinnyt ettei niin ole. Ei se siitä siivouksesta kiinni ollut. Rahasta se kiinni oli, ja siitä ettei ollut millä ostaa lahjoja tai ruokaa. Jostakin he aina rahat löysivät muutamaan pieneen pakettiin ja ruokaan. Supermiehiksi ja sankareiksi heidät nimeäisin jos voisin.
Pienenä muistan ajatelleeni kun koulussa muut laskeskeli pakettien määrää minun olleen heille kateellinen. Lopulta kun tajusin ettei meillä rahaa ollut 4 lapselle ostaa niin paljoa, minun kävi vanhempiani sääliksi. Usko joulupukkiin hiipui ikää tullessa ja lopulta sovimme että meidän jouluna tärkeintä ei ole paketit vaan se että saadaan hyvin syötyä kaikki ja ruoasta ei pulaa ole. Silloinkin jos oli pulaa kun kaikki töissä oli niin miten nyt kun työttömyys on iskenyt perheeseemme ja tuonut meille konkurssin talouselämäämme.
Nyt on ongelmia, talossamme majailee kolme unetonta. ISä, äiti ja minä. Rahaa ei ole ostaa tänäjouluna edes ruokaan. Kinkku jää haaveeksi, niin kaikki muutkin jouluherkut. Yksinkertaisesti rahaa ei vain ole. Työttömyyskorvauksia vanhempani saavat vasta ensivuoden puolella, koska liitto on ilmoittanut että kummallakin on pitämättömiä kesälomia yms, jonka takia ei etuutta saa. Itsekkin muutin kotiin omasta asunnostani että edes vuokran verran säästyy rahaa kuussa kun työtäön olen. Mutta ei.
Viime joulun maksoin vanhemmilleni ja muulle perheellemme minä, ottamalla erilaisia ja erikokoisia pikavippejä jonkatakia luottotietonikin menivät. Mistä siis jouluksi apua? Mistä rahat ruokaan?
Meille joulu vain saattaa tänävuonna olla päivä siinä missä muutkin. Kaurapuuro eu-avustus hiutaleilla ja thats it?
Muistan pikkutyttönä, miten stressautuneita isä ja äiti aina joulun aikaan olivat. Luulin aina että se johtuu pelkästä joulusiivouksesta, mutta nyt vanhemmaksi kasvaneena asia on selvinnyt ettei niin ole. Ei se siitä siivouksesta kiinni ollut. Rahasta se kiinni oli, ja siitä ettei ollut millä ostaa lahjoja tai ruokaa. Jostakin he aina rahat löysivät muutamaan pieneen pakettiin ja ruokaan. Supermiehiksi ja sankareiksi heidät nimeäisin jos voisin.
Pienenä muistan ajatelleeni kun koulussa muut laskeskeli pakettien määrää minun olleen heille kateellinen. Lopulta kun tajusin ettei meillä rahaa ollut 4 lapselle ostaa niin paljoa, minun kävi vanhempiani sääliksi. Usko joulupukkiin hiipui ikää tullessa ja lopulta sovimme että meidän jouluna tärkeintä ei ole paketit vaan se että saadaan hyvin syötyä kaikki ja ruoasta ei pulaa ole. Silloinkin jos oli pulaa kun kaikki töissä oli niin miten nyt kun työttömyys on iskenyt perheeseemme ja tuonut meille konkurssin talouselämäämme.
Nyt on ongelmia, talossamme majailee kolme unetonta. ISä, äiti ja minä. Rahaa ei ole ostaa tänäjouluna edes ruokaan. Kinkku jää haaveeksi, niin kaikki muutkin jouluherkut. Yksinkertaisesti rahaa ei vain ole. Työttömyyskorvauksia vanhempani saavat vasta ensivuoden puolella, koska liitto on ilmoittanut että kummallakin on pitämättömiä kesälomia yms, jonka takia ei etuutta saa. Itsekkin muutin kotiin omasta asunnostani että edes vuokran verran säästyy rahaa kuussa kun työtäön olen. Mutta ei.
Viime joulun maksoin vanhemmilleni ja muulle perheellemme minä, ottamalla erilaisia ja erikokoisia pikavippejä jonkatakia luottotietonikin menivät. Mistä siis jouluksi apua? Mistä rahat ruokaan?
Meille joulu vain saattaa tänävuonna olla päivä siinä missä muutkin. Kaurapuuro eu-avustus hiutaleilla ja thats it?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vaikkei ole mitään heille antaa edes jouluna. Mihinkä he törsäsäävät lapsille tarkoitetut lapsilisät? Kyllä niillä pitäisi joulunakin saada lapsille ruokaa ja jotkut paketit. Juurespussit ja perunat edullisia joista itse tekee monet laatikot eikä se kinkkukaan kallis ole. Joku taho se jakaa niitä 70€ :n ruokaavustuksia vähävaraisille. Köyhästä perheestä olen itsekkin mutta ruokaa oli aina, oli sitten joulu tai juhannus. Joululahjoista ja muista turhista menoista tingittiin. Ja oli mukavaa kun sai itse opetella tekekemään kaikkia ruokia, mitään eineksiä ei ostettu eikä erikoisia herkkujakaan, limsoja ei juotu ikinä. Kiitos siitä nyt kun on terveet hampaat ja muutenkin harvinaisen terve verrattuna moniin muihin. Joulupaketit olivat hedelmä ja pähkinä pusseja mitä viisaat sukulaiset lähettelivät. Autoakaan emme omistaneet niin et liikuntaa tuli harrastettua kun kyläilimme.