Mummoni kuoli 1,5vuotta sitten ja sitä ennen seurasin kuinka syöpä nujersi niin ihannan ja aina niin eläväisen mummoni. Hän vain kuihtui pikku hiljaa pois. Hyvästelin vielä mummoni kertaalleen kun hän oli kuollut,näin siis hänet juuri kun hän oli kuollut. Tämän jälkeen olen nähnyt toistuvasti unia joissa nämä tapahtumat aina vaan kertaantuvat, herääminen on aina yhtä tuskaa. Koska kohan nämä unet muuttuvat iloisemmiksi ja nämä kuolema unet loppuvat. Ikävä on kova ja tuntuu että surukaan ei ota laantuakseen ainakaan vielä.
Ikävät unet
niinkovaikävä
3357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kultani kuoli syöpään pitkän taistelun jälkeen minäkin olin vieressä kuoleman tullessa. Näen unia siitä päivästä mitä silloin tapahtui lopulta herään.
Mielestäni nämä unet ovat alkaneet esiintymään harvemmin nykyään, yleensä ilmenee joidenkin tiettyjen päivien lähestyessä. Sitä kaipaa toista esim. jouluna. Mikä joulu tämäkin nyt on? ei mikään...
Pahinta ovat nuo unet. Kun rakas ihminen on läsnä, perhe on koossa, ja sitten kesken unen tajuaakin, että nyt on joku pielessä, miten tuo ihminen voi olla tässä, hänhän on kuollut. Se raastava tunne kun herää tähän todellisuuteen antaa vaikean olon pitkäksi aikaa päivää. Samaan aikaan on onnellinen että sai nähdä rakkaan edes unissa, samaan aikaan kaikki muistot ja tunteet nousevat taas pintaan ja se tekee niin kovin kipeää. Kohta 1,5 v. mennyt kun syöpään kuoli tämä rakas ihminen. Mikään ei koskaan palaa ennalleen.
heip
Tämä on omakohtainen kokemukseni:
Itselläni oli pitkä ajanjakso jolloin aina samat hirveät painajaiset toistuivat. Oli kurja mennä nukkumaan kun pelkäsi tulevia painajaisia joka ilta.
Mulla auttoi se että luin Raamattua hetken(esim. psalmit) ennen nukkumaan menoa, silloin ajatukset olivat pois kurjista asioista ja itselleni tuli rauhallinen olo.
Mulla kans mummoni kuolema otti tosi koville, tuntuu ettei vieläkään ole siitä ihan täysin päässyt yli. Nyt onneksi en joka päivä mieti niitä asioita vaan pystyy iloitsemaan päivistä ja hyvistä muistoista.
Uskon että sinullekin käy niin :)
Lähetän tsempit sulle