Suomen historiassa on musta aukko, vuosi 1941. Talvisota on isänmaallinen sankaritaru, kesän 1944 "torjuntavoitto" suuri kansallinen myytti, ja sisällissotakin on alati esillä, niin kipeä aihe kuin onkin. Mutta vuosi 1941, jolloin Suomi lähti natsien kanssa rotupuhdasta suurvaltaa tekemään, on vaietumpi asia, jotenkin häpeällinen. Kuitenkin juuri tuonna vuonna kärsi Suomi sotavuosiensa raskaimmat ja myös turhimmat tappiot. Turhimmat, koska Suur-Suomi jäi vain haaveeksi. Kaikki verisen vuoden 1941 uhrit olivat lopulta turhia.
Niin kuin 1918, Suomessa uskottin myös 1941, että Saksa voittaisi maailmansodan. Kuten Natsi-Saksassa, Suomessakin ajateltiin, että vain kotirintaman pettäminen, "marraskuun rikollisten tikarinpisto armeijan selkään", oli aiheuttanut Saksan tappion 1918. Miten muuten ihailtu Saksa olisi voinut hävitä? Enää se ei voisi hävitä, ajateltiin Suomessa 1941, ei nyt kun rakastettu Adolf Hitler oli johdossa. Hänen avullaan tehtäisiin Suur-Suomi, tuhottaisiin Venäjä ikiajoiksi. Mielettömiä unelmia, hullun houreita, ajattelee nykyihminen. Mutta pitää ymmärtää mikä oli Suomen henkinen tila 1941. Venäjän tuhoamisesta ja Saksan suuruudesta oli saarnattu kouluissa, kirkoissa ja lehdistössä vuosikymmenet. Venäjän Karjalan laskettiin kuuluvan Suomelle ilman muuta. Venäläiset olivat ali-ihmisiä, jotka siellä raiskasivat suomalaisten maata. Heidät oli juurittava pois, niin kuin juutalaiset Saksassa.
Kun Suomi lähti hyökkäämään Saksan rinnalla, taikka Saksan kanssa liitossa, kuten Hitler maiden välisen suhteen ilmaisi heti Barbarossan alettua, presidentti Ryti valehteli suomalaisille, että maa kävi muka puolustussotaa. Mutta Hitler perusteli hyökkäystään Neuvostoliittoon aivan samalla tavalla: ennaltaehkäisyä, siis puolustautumista. Sekä saksalaisille että suomalaisille sotilaille uskoteltiin myös, että sota olisi ohi muutamassa kuukaudessa, parhaassa tapauksessa muutamassa viikossa. Sadonkorjuuaikaan piti jo päästä takaisin kotiin, tai viimeistään jouluksi. Eipä tiennyt saksalainen eikä suomalainen sotilas, että joutuisi viettämään joulunsa Venäjän talvessa, epäinhimillisissä oloissa, kun Neuvostoliittoa ei saatukaan kukistettua. Vaikka Suomi oli mobilisoinut ja militarisoinut kansansa äärimmäiseen rajaan saakka, Saksan ja Suomen yhteinen ponnistus ei ollut riittänyt. Leningrad, Murmansk ja Vienanmeri jäivät saavuttamatta.
Suomi oli 1941 sitoutunut natsivaltaan sekä poliittisesti että ideologisesti, kuten muutkin akselivaltiot. Suomalaiset harjoittivat valtaamassaan Neuvosto-Karjalassa Saksan mallin mukaista rotupolitiikkaa. Venäläisille ei myönnetty ihmisoikeuksia. Suomalaisille he olivat vain "Untermenschen". Karjalaisetkin piti puhdistaa "ryssäläisestä vaikutuksesta" eli pakkosuomalaistaa ja pakkoluterilaistaa. Suomi kävi rotusotaa ja siirtomaasotaa. Suomalaisen oikeiston vanha unelma oli toteutumassa. Niin 1941 ajateltiin, kunnes Saksan ja Suomen hyökkäys pysähtyi. Kuten 1918, Saksa oli pannut kaiken yhden kortin varaan, samoin Suomi. Hiljaisena alkoi tappioiden tie.
Valheita "erillissodasta" ei levitetä Italiassa, Unkarissa, Romaniassa. Noissa maissa kyetään kohtaamaan totuus ja ottamaan vastuu omasta historiasta. Suomessa ei. Miksi? Kenties siksi, että Neuvostoliitto kohteli Suomea, armoillaan olevaa hävinnyttä maata, niin lempeästi. Saksalaiset sotarikolliset Neuvostoliitto vaati hirtettäviksi, suomalaiset selvisivät lyhyillä vankeusrangaistuksilla. Koska Neuvostoliitto ei kostanut Suomelle, Suomi unohti tehneensä väärin, jäi elämään valheessa.
Niin kuin 1918, Suomessa uskottin myös 1941, että Saksa voittaisi maailmansodan. Kuten Natsi-Saksassa, Suomessakin ajateltiin, että vain kotirintaman pettäminen, "marraskuun rikollisten tikarinpisto armeijan selkään", oli aiheuttanut Saksan tappion 1918. Miten muuten ihailtu Saksa olisi voinut hävitä? Enää se ei voisi hävitä, ajateltiin Suomessa 1941, ei nyt kun rakastettu Adolf Hitler oli johdossa. Hänen avullaan tehtäisiin Suur-Suomi, tuhottaisiin Venäjä ikiajoiksi. Mielettömiä unelmia, hullun houreita, ajattelee nykyihminen. Mutta pitää ymmärtää mikä oli Suomen henkinen tila 1941. Venäjän tuhoamisesta ja Saksan suuruudesta oli saarnattu kouluissa, kirkoissa ja lehdistössä vuosikymmenet. Venäjän Karjalan laskettiin kuuluvan Suomelle ilman muuta. Venäläiset olivat ali-ihmisiä, jotka siellä raiskasivat suomalaisten maata. Heidät oli juurittava pois, niin kuin juutalaiset Saksassa.
Kun Suomi lähti hyökkäämään Saksan rinnalla, taikka Saksan kanssa liitossa, kuten Hitler maiden välisen suhteen ilmaisi heti Barbarossan alettua, presidentti Ryti valehteli suomalaisille, että maa kävi muka puolustussotaa. Mutta Hitler perusteli hyökkäystään Neuvostoliittoon aivan samalla tavalla: ennaltaehkäisyä, siis puolustautumista. Sekä saksalaisille että suomalaisille sotilaille uskoteltiin myös, että sota olisi ohi muutamassa kuukaudessa, parhaassa tapauksessa muutamassa viikossa. Sadonkorjuuaikaan piti jo päästä takaisin kotiin, tai viimeistään jouluksi. Eipä tiennyt saksalainen eikä suomalainen sotilas, että joutuisi viettämään joulunsa Venäjän talvessa, epäinhimillisissä oloissa, kun Neuvostoliittoa ei saatukaan kukistettua. Vaikka Suomi oli mobilisoinut ja militarisoinut kansansa äärimmäiseen rajaan saakka, Saksan ja Suomen yhteinen ponnistus ei ollut riittänyt. Leningrad, Murmansk ja Vienanmeri jäivät saavuttamatta.
Suomi oli 1941 sitoutunut natsivaltaan sekä poliittisesti että ideologisesti, kuten muutkin akselivaltiot. Suomalaiset harjoittivat valtaamassaan Neuvosto-Karjalassa Saksan mallin mukaista rotupolitiikkaa. Venäläisille ei myönnetty ihmisoikeuksia. Suomalaisille he olivat vain "Untermenschen". Karjalaisetkin piti puhdistaa "ryssäläisestä vaikutuksesta" eli pakkosuomalaistaa ja pakkoluterilaistaa. Suomi kävi rotusotaa ja siirtomaasotaa. Suomalaisen oikeiston vanha unelma oli toteutumassa. Niin 1941 ajateltiin, kunnes Saksan ja Suomen hyökkäys pysähtyi. Kuten 1918, Saksa oli pannut kaiken yhden kortin varaan, samoin Suomi. Hiljaisena alkoi tappioiden tie.
Valheita "erillissodasta" ei levitetä Italiassa, Unkarissa, Romaniassa. Noissa maissa kyetään kohtaamaan totuus ja ottamaan vastuu omasta historiasta. Suomessa ei. Miksi? Kenties siksi, että Neuvostoliitto kohteli Suomea, armoillaan olevaa hävinnyttä maata, niin lempeästi. Saksalaiset sotarikolliset Neuvostoliitto vaati hirtettäviksi, suomalaiset selvisivät lyhyillä vankeusrangaistuksilla. Koska Neuvostoliitto ei kostanut Suomelle, Suomi unohti tehneensä väärin, jäi elämään valheessa.
Vastaukset 141
Vanhimmat
"Valheita "erillissodasta" ei levitetä Italiassa, Unkarissa, Romaniassa. Noissa maissa kyetään kohtaamaan totuus ja ottamaan vastuu omasta historiasta. Suomessa ei. Miksi? Kenties siksi, että Neuvostoliitto kohteli Suomea, armoillaan olevaa hävinnyttä maata, niin lempeästi. Saksalaiset sotarikolliset Neuvostoliitto vaati hirtettäviksi, suomalaiset selvisivät lyhyillä vankeusrangaistuksilla. Koska Neuvostoliitto ei kostanut Suomelle, Suomi unohti tehneensä väärin, jäi elämään valheessa."
Kerro oma selityksesi miksi Stalin kohteli Suomea eritavalla?
2. maailmansodan. Sen kai sinäkin tiedät. He onnistuivat ujuttautumaan voittajapuolelle ja pääsivät tuomitsemaan muita. NL:n " lempeys " perustui Suomen toimittamiin sotakorvauksiin ja siihen onnelliseen tilanteeseen, että maata ei ollut kyetty valloittamaan eikä miehittämään. Kiitos torjuntavoittojen.
Nl ei myöskään uskaltanut kiristää tilannetta syksyllä -44, koska ei pärjännyt ilman USA:n materiaalitoimituksia. Törkeily Suomen suuntaan olisi voinut katkaista ne.
Koeta käsittää, että Stalinin palvonta on ajat sitten ohi ja NL mennyt sinne, minne kaikki kansanvankilat kuuluvat.
"Nl ei myöskään uskaltanut kiristää tilannetta syksyllä -44, koska ei pärjännyt ilman USA:n materiaalitoimituksia."
USA ei pannut tikkua ristiin Puolankaan eteen, vaikka sota oli v. 1939 syttynyt juuri Puolan takia. Miksi USA olisi katkaissut suhteensa NL:oon jonkin syrjäisen Suomen vuoksi, kun Saksan kukistaminen oli yhä kesken?
"Törkeily Suomen suuntaan olisi voinut katkaista ne."
Tuskin. Kyllä NL:lla oli Suomen suhteen vapaat kädet syksyllä 1944. Moskovan välirauha merkitsi käytännössä Suomen antautumista NL:n armoille. Suomen pelasti miehitykseltä se, että Suomi täytti tunnollisesti välirauhansopimuksen ehdot, jopa vaikean sotasyyllisyysoikeudenkäyntiasian.
"vasta sitten kun Suomi vetäytyi 1940 Moskovan pakkorauhan rajalle ja muutama divisioona lähti saksalaisia hätyyttämään, oli miehitysuhka todellisempi. Ei ennen sitä."
Niin, ei ennen sitä. Mutta sitähän minä tarkoitankin. Puoleksi myyttinen "torjuntavoitto" ei pelastanut Suomea häviöltä ja välirauhansopimukselta, joka jätti Suomen täysin Neuvostoliiton armoille, miehityksen uhatessa milloin tahansa. Joten Suomea eivät pelastaneet kesän 1944 torjuntataistelut, vaan ensin Mannerheihim, sitten Paasikiven johdolla harjoitettu neuvostoystävällinen politiikka, jonka lopullinen vahvistus oli vuoden 1948 YYA-sopimus. Neuvostoliitto palkitsi Paasikiven antamalla Porkkalan laivastotukikohdan takaisin Suomelle ennen Paasikiven presidenttikauden loppumista.
" Puoleksi myyttinen "torjuntavoitto" ei pelastanut Suomea häviöltä ja välirauhansopimukselta, joka jätti Suomen täysin Neuvostoliiton armoille, miehityksen uhatessa milloin tahansa. "
Armollinen oli Stalin Suomea kohtaan vaikka kärsi satojen tuhansien miestappiot kaatuneina Suomea vastaan käymissään sodissa.
Yritätkö väittää, että jos neuvostojoukkoja ei olisi pysäytetty Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella, ne olisivat jääneet niille aloilleen muutenkin? Kummallinen väite, etenkin kun venäläisiltä meni kymmeniätuhansia miehiä yrittäessään murtaa suomalaisten puolustusta. Voin kertoa sinulle, että torjuntavoitot olivat välttämättömiä Suomen itsenäisyyden säilymiselle.
neuvostopropagandaa. Ei siihen kukaan usko, paitsi nämä muutamat stallarit. He saavat ilmeisesti ahkeruuspalkintoja toistamalla samaa höpinää uudelleen ja uudelleen. Se on varmin tapa tyhjentää omat rivit lopullisesti. Ei siellä täysijärkisiä tosin ole koskaan ollutkaan. Aina muutama valehteleva maanpetturi löytyy.
Suomi ei siis lähtenytkään sinun mielestäsi Saksan aseveljenä hyökkäämään tuonne itään päin kesällä vuonna 1941.
Historiankirjat jahistoriantutkimukset kertovat kyllä täysin aukottomasti ja täysin totuudenmukaisesti sen faktan että maa nimeltä Suomi osallistui täysin 100%:sesti myös tuohon operaatio Barbarossaan.
palauttamaan Talvisodassa NL:n ja Saksan yhteistoimin ryöstämää Karjalaa. Sodan syy oli NL:n sotapolitiikassa, joka ei halunnut ystävyyttä ja naapurisopua, vaan ajoi Suomen valtausta ja liittämistä NL:on. Suomella oli omat sodanpäämääränsä, joiden puolesta se taisteli. Saksa touhusi omiaan.
Operaatio Barbarossasta ei tiedetty edes nimeä ennen sodan alkua.
Historiasn opettajana voisit edes vähän perehtyä historiaan muutenkin kuin neuvostopropagandan uhrina.
tarkoitat varmaankin, ettei rahvas kansa tiennyt... ja on pelkkää propagandaa puhua "koko kansasta", edes talvisodassa - historiankirjoitus on valitettavasti tarkoitushakuista, vain sitä (totuutta) tukevat seikat tai tosiasiat nousevat esille.
Tässä nyt tietoa sinullekkin tuosta Operaatio barbarossasta.
http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-12-18.html
Luehan nyt tuon linkittämäni jutun toinen pykälä erityisen tarkkaan joka muuten kertoo natsisaksan liittolaisista ja niiden tehtävistä tuossa operaatio barbarossassa.
Toivottavasti nyt tämä kyseinen asia selkisi myös sinulle.
Suomen sitoutuminen "tehtäviin" niin kerrotko niistä.
Onko sinulle tuo luetun ymmärtäminen jotenkin vaikeaa?
Tässä linkittämässäni jutussahan kerrotaan selvällä Suomen kielellä näin.http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-12-18.html
"Asevoimien johto sopii ja määrittelee missä muodossa kummankin maan(Suomi,Romania)sotavoimat asetetaan mukaan tullessaan Saksan käskyvallan alle."
Tuohan on todella selkeää tekstiä.
Jäikö sinulle vielä jotain epäselvää kyseisen asian suhteen?
"Asevoimien johto sopii ja määrittelee missä muodossa kummankin maan(Suomi,Romania)sotavoimat asetetaan mukaan tullessaan Saksan käskyvallan alle."
Suomi ei ollut Saksan käskyvallan alla. Mannerheim ei hyökännyt Leningradiin saksalaisten pyynnöistä huolimatta. Huom. pyynnöistä, ei käskyistä, huolimatta.
Suomihan ei osallistunut Barbarossaan, vaan kävi omaa sotaansa VAIN Neuvostoliitoa vastaan.
Ps. Dosentti Bäckman vei kukkia Mannerheimin patsaalle. Alla olevasta linkistä neät miksi!!!!!
http://www.youtube.com/watch?v=1IMYQ94bNWw
tehtävänsä. Kohta 1. Suomi säilytti oman sodanjohtonsa, eikä alistanut sitä Saksan käskyvallan alle, kuten kohdassa käskytetään.
Vai ei Suomi sinun mielestäsi osallistunut operaatio barbarossaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa
Historia kertoo kyllä ihan jotain muuta.
"Suomi osallistui täysin 100%:sesti myös tuohon operaatio Barbarossaan" Ollaankos taas käty Baryshnikovia lukemassa, vai oliko ne Venäjän puolustusministeriön sivut.
Antifasistien manipuloimilta sivuilta
Oliko taisteluja --- muita natsien vihollisten - KUIN Talvisodan aloittajaa Neuvostoliittoa vastaan.
Ymmärrän kyllä, että olimme Saksan kanssa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Entä Leningrad, pommitimmeko kaupunkia?
Tuota... jos historiantutkimus ja -kirjat sen aukottomasti kertoo, niin miten se voi olla vaiettu asia...? Ihan ei nyt logiikka avaudu!
Tosiasiahan on, että tämän palstan komukat selittävät vaietuksi milloin mitäkin perusteellisesti tutkittua asiaa. Tosin poikien sepustuksista kyllä huomaa muutenkin, että vasemmistoaate kiinnostaa enemmän kuin historia...
Sekoitat nyt täysin talvisodan ja jatkosodan todella pahasti keskenään.
Operaatio Barbarossa oli jatkosodan aikainen sotilaallinen toimenpide johon Suomi osallistui täysipainoisesti Saksan rinnalla.
Suomi Leningradiin
"Oliko taisteluja --- muita natsien vihollisten - KUIN Talvisodan aloittajaa Neuvostoliittoa vastaan.
Ymmärrän kyllä, että olimme Saksan kanssa sodassa Neuvostoliittoa vastaan"
Alkaako ikä viedä järjen vai mikä on ongelma? Barbarossa oli vuoden 1941 hyökkäyssuunnitelma nimenomaan Neuvostoliittoa vastaan, ei siihen liity mitenkään se mitä tapahtui länsirintamalla tai jossain muualla.
"no mitä nuo muut"
Minä en tyydykkään ottamaan huomioon vain Barbarossan - Saksan sodassa. Saksalla oli tavoitteet Barbarossassa ja Suomella taas oli tavoitteita jatkosodassa.
"Sodan syy oli NL:n sotapolitiikassa, joka ei halunnut ystävyyttä ja naapurisopua, vaan ajoi Suomen valtausta ja liittämistä NL:on."
Sekoitat suomalaiseen tapaan propagandan ja totuuden. Esitit syyn, jolla sota oikeutettiin suomalaisten silmissä, mutta et sodan todellista syytä. Suomi olisi hyökännyt Saksan rinnalla v. 1941, vaikka talvisotaa ei koskaan olisi käyty - itse asiassa sitä mieluummin, kun kerran ilman talvisotaa suomalaisten hyökkäysasemat olisivat olleet paljon edullisemmat kuin Moskovan rauhan jälkeiset rajat olivat. Suomen sodanpäämäärät jatkosodassa olivat täysin sidottuja Saksan sodanpäämääriin, koska ilman Saksan täydellistä voittoa Neuvostoliitosta niitä ei olisi voitu toteuttaa. Suomi täytti tunnollisesti oman osansa Barbarossa-suunnitelmassa siihen saakka, kunnes saksalaiset kärsivät suuren tappionsa Moskovan edustalla. Vasta kun Barbarossa oli epäonnistunut, ilmoitti Mannerheim ensi kerran saksalaisille: minä en hyökkää enää, olen menettänyt liikkaa miehiä.
Ei ollut suomalaisten vika, että pohjoisessa Kantalahti ja etelässä Leningrad jäivät valtaamatta, että saksalaiset eivät saapuneet Syvärille sulkemaan suomalaisten kanssa suuren saartorenkaan pihtejä...
Suomalaiset lähtivät hyökkäämään varmoina Saksan voitosta ja omasta voitostaan. Siksi heti heinäkuussa 1941 määriteltiin rohkeasti koko maailman edessä sodanpäämääräksi myöskin Vienan Karjalan ja Aunuksen liittäminen Suomeen. Se tietysti edellytti, että Neuvostoliitto kokonaan murskattaisiin, että Leningrad tuhottaisiin tai muutettaisiin vapaakaupungiksi, että Venäjä hajotettaisiin pienemmiksi valtioksi Saksan yliherruuden alle. Suomi ei tavoitellut paluuta syksyn 1939 tilanteeseen, vaan Suur-Suomea ja Venäjän tuhoa.
Suomen alkuperäisten kunnianhimoisten sodanpäämäärien saavuttaminen riippui kokonaan Barbarossa-operaation onnistumisesta. Suomi täyttikin tarkasti osansa Barbarossassa. Saksalaisten voimat eivät kuitenkaan riittäneet yhtä hyvin niihin tehtäviin, joita Saksan armeija ja Hitler olivat itselleen Barbarossassa määritelleet.
Suomalaisten eteneminen Syvärille tähtäsi Leningradin kukistamiseen. Jos saksalaiset olisivat päässeet kohtaamaan suomalaisten hyökkäyskärkeä, kaikki neuvostojoukot Inkerinmaalla olisivat jääneet suureen saartorenkaaseen tuhottaviksi, ja Leningradin kukistuminen olisi ollut varma asia.
Kas vain, Koroljov valehtelee, tämäpä yllätys! Ryti keskusteli elokuun 24. 1941 Leningradin kysymyksestä, koska saksalaiset painostivat hyökkäämään. Tällöin yhteisymmärryksessä Mannerheimin kanssa todettiin, että Suomi ei hyökkää Leningradiin, kuten ei ollut aikomus alunperinkään. Mitään siihen viittaavaa suunnitelmaa ei ole olemassa. Jodl kävi vielä voitelemassa Mannerheimia rautaristin ritariristilla syyskuussa, mutta kanta ei siitä muuttunut. Tässä vaiheessa ei ollut mitään viitteitä Saksan tappiosta. Suomen kanta oli johdonmukainen eikä siitä muuttunut. Valehtelusi uppoaa vain idiootteihin.
Suomi kieltäytyi hyökkäämästä Leningradiin syyskuussa -41. Suomi ei myöskään lähtenyt hyökkäämään saksalaisia vastaan Syväriltä Tihvinän suuntaan. Suomi ei jatkanut hyökkäystä Kantalahteen. Suomi ei lähtenyt hyökkämään Srokkaan. Siinä nyt aIkajaisiksi.
Tyypillinen oli kenraalieversti Jodlin puuskahdus syyskuusa -41: "Tehkää nyt edes jotain".
Suomi siirtyi asemasotaan ja odotti sodan päättymistä. Se oli erilissotaa se.
Et vieläkään ole perehtynyt historiaan.
"Siksi heti heinäkuussa 1941 määriteltiin rohkeasti koko maailman edessä sodanpäämääräksi myöskin Vienan Karjalan ja Aunuksen liittäminen Suomeen."
Mannerheimin sotaretoriikkaa jolla julistettiin erilliset sotatavoitteemme. Siitä alkokin lähes kolmivuotinen asemasotavaiheemme.
liittämistä Suomeen ole julistettu sodanpäämääräksi. Alueen vapauttaminen kommunismista kylläkin. Vain Talvisodassa ryöstetty alue liitettiin takaisin Suomeen 6.12. 41. Tosin Mannerheim piti sitäkin hätiköitynä, koska sota ei ollut loppunut. Kansan tahto oli kuitenkin poliitikoille liikaa.
Ryti kielsi maaliskuussa 1942 kaikki valmistelutkin Itä-Karjalan liittämiseksi osaksi Suomea.
Stalin kyllä julisti 2.112. 1939 perustetuksi punaisen Suur-Suomen eli Karjalan autonomian ja Suomen tasvallan yhdistämisen Kuusisen johtoon.
" Vasta kun Barbarossa oli epäonnistunut, ilmoitti Mannerheim ensi kerran saksalaisille: minä en hyökkää enää, olen menettänyt liikkaa miehiä. "
Tarkistatko omista arkistoistasi päivämäärän.
"Ryti kielsi maaliskuussa 1942 kaikki valmistelutkin Itä-Karjalan liittämiseksi osaksi Suomea."
Kun taas vuonna 1941 sotaan lähdettäessä hän antoi oikein tehtäväksi todistella tieteellisesti Saksalle, miksi Suomen pitäisi saada Itä-Karjalan lisäksi myös Kuolan alue voitokkaan sodan jälkeisessä saalinjaossa.
Kuinka yllättävää, että tätä yritettiin sitten peitellä sodan käännyttyä tappiolliseksi talvella 1941-1942...
Sota on julmaa, mutta jo syksyllä Ryti kieltäytyi! Miksi se kuiutenkin oli näin?
" Kuinka yllättävää, että tätä yritettiin sitten peitellä sodan käännyttyä tappiolliseksi talvella 1941-1942... "
Onko totuus yllättävää.
ja pommitti Suomea laajalti aloittaakseen sen? Miksi Molotov vaati Suomea Berliinissä marraskuussa 1940? Miksi Neuvostoliiton hyökkäyskoneistoa hiottiin Suomen miehitykseen 1941? Miksi Neuvostoliitto näin haastoi sankarillisweksi tietämäänsä pientä Pohjoismaata?
"mutta jo syksyllä Ryti kieltäytyi!"
Maaliskuu on kevättä, ihan näin tiedoksi.
"Onko totuus yllättävää. "
Aika monelle suomalaiselle se näkyy olevan. Totuus, ettei Suomi käynyt erillissotaa, miehitti vieraita alueita, suoritti etnistä puhdistusta ja kävi hyökkäyssotaa on edelleen monelle suomalaiselle katkera yllätys.
Suomi lähti pelastamaan itsenäisyyttään Saksan avulla. Talvisodassa ryöstetty alue vallattiin takaisin ja liitettiin Suomeen 6.12. 41. Itä-Karjala haluttiin vapauttaa kommunismista. Mitään etnistä puhdistusta ei tietenkään tehty. Itä-Karjalan 80 000:sta venäläisestä menehtyi noin 4 000 sairauksiin ja puutteeelliseen muonitukseen talvella 1941-42, koska heitä ei voitu lähettää omalle puolelleen ja Stalin oli käskenyt tuhota ruokavarastot.
Kaikki johtui NL:n sotapolitiikasta, jonka tarkoituksena oli Suomen tuhoaminen. Se totuus näkyy olevan yllättävä ainakin palstan stallareille, jotka tuputtavat neuvostopropagandaansa kuin papukaijat.
vielä, etkä tiedä että sodissa valloitetaan vieraita alueita, koska se kuuluu sodan luonteeseen. Neuvostoliitto ei tietenkään näin menetellyt, se vain kävi julistamassa ilosanomaa ja jakoi leipää, joskus lentokoneestakin. Opettajaltasi voit kysyä vaivihkaa käännellen samalla pipoa, nuttu nurin, nuttu oikein, taikka minä voin vähän vihjaista, että leiriin kokoamisen tarkoituksena on eristää samalla myös porukassa piileskelevät desantit. Loput sitten voit kysyä opettajaltasi.
Suomihan hävisi aikoinaan kaikki sotansa tuota suurta ja mahtavaa itänaapuria vastaan.
Mutta Suomi sai kuin saikin kumminkin pitää itsenäisyytensä.
Tuota itsenäisyyden säilymistä moni valkolahtari tälläkin palstalla pitää jonkinlaisena voittona sodasta.Mutta eihän tuo Suomen itsenäisyyden säilyminen ikinä mikään voitto mistään sodasta ollut.
Koska tuon Suomen itsenäisyyden säilymisestähän päätettiin todellisuudessa aivan jossain muualla kuin Suomessa maailman sen aikaisten suurvaltojen toimesta.
Suomi olikin vain todella pieni pelinappula tuossa suurvaltojen välien selvittelyssä.
Stalinin ja N-Liiton olisi ollut todella helppo vuosina 1945-1946 tuon sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikoihin miehittää Suomi ja riistää sitten Suomelta itsenäisyys.
Mutta tosiasiahan on se että Stalinhan ei riistänyt ikinä Suomelta itsenäisyyttä ikinä.
N-Liittohan sitten teki vuonna 1948 Suomen kanssa tuon YYA-sopimuksen.Jonka ansiosta Suomi sitten oli N-Liiton tiukkaakin tiukemmassa talutushihnassa aina vuoteen 1991 asti.
Suomessahan ei tehty tuona aikana 1948-1991 minkäänlaisia Suomea koskevia suuria päätöksiä ettei N-Liiton johto olisi siitä tiennyt jo etukäteen.
Jossitellaan lopuksi hiukan että kuinkahan Suomen itsenäisyydelle olisi mahtanut käydä jos esim.Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan.
Luojalle kiitos siitä että Saksa ei voittanut ikinä tuota toista maailmansotaa.
Historiahan kertoo täysin totuudenmukaisesti esim. sen faktan että Suomi osallistui vuonna 1941 alkaneeseen operaatio barbarossaan.
Joka muutä väittää.Valehtelee hän silloin todella törkeästi.
Et muuten itse ottanut minkäänlaista todellista kantaa aloittajan aloittamaan keskusteluun.
Taitaa tietosi Suomen historiasta olla kovinkin suppeat ja heikot.Vai mitä?
"Suomi lähti pelastamaan itsenäisyyttään Saksan avulla."
Suomen itsenäisyys ei ollut vaarassa v. 1941.
"Talvisodassa ryöstetty alue vallattiin takaisin ja liitettiin Suomeen 6.12. 41."
Siinä vaiheessa Suomi uskoi vielä Saksan voittoon. Mannerheimkaan ei keskeyttänyt Karhumäen operaatiota, vaikka Churchill sitä pyysi, ja se johti Englannin sodanjulistukseen Suomelle 6.12.1941.
"Itä-Karjala haluttiin vapauttaa kommunismista."
Itä-Karjala haluttiin suomalaistaa, kuten Suomessa olivat laajat kansalaispiirit vuosikymmeniä haaveilleet. Suomessa tiedettiin, ettei niin edullinen tilaisuus kuin v. 1941 toistuisi. Vain Suur-Saksan voitto mahdollistaisi Suur-Suomen synnyn. Suomi päätti yrittää. Se taisi olla virhe, arvelivat monet suomalaiset jo v. 1942, ennen Stalingradia.
"Mitään etnistä puhdistusta ei tietenkään tehty."
Siviili-ihmisten sulkeminen keskitysleireihin etnisin perustein ja pitäminen niissä nälkään nääntymässä on kyllä yleensä katsottu etniseksi puhdistukseksi. Vastaavia etnisiä puhdistuksia suoritettiin Neuvostoliitossakin, kuten tiedetään. Mutta minua huvittaa tuo "EI TIETENKÄÄN tehty". EI TIETENKÄÄN suomalainen kutsu etniseksi puhdistukseksi etnistä puhdistusta, josta vastuussa on Suomi ja suomalaiset. Tai virolaiset...
"Kaikki johtui NL:n sotapolitiikasta, jonka tarkoituksena oli Suomen tuhoaminen."
Neuvostoliiton tarkoitus ei ollut tuhota Suomea v. 1941. Sen sijaan Saksan ja Suomen tarkoitus oli tuhota Neuvostoliitto v. 1941. Saksan ja Suomen yhteinen sotapoliittinen suunnitelma Neuvostoliiton tuhoamiseksi oli nimeltään Operaatio Barbarossa. Olet ehkä lukenut siitä joskus.
"Se totuus näkyy olevan yllättävä ainakin palstan stallareille, jotka tuputtavat neuvostopropagandaansa kuin papukaijat."
Minä haluaisin kuulla, mitä sellaiset ihmeelliset "stallarit" ovat.
Ei hän halunnut Suomelle pahaa. Mutta jo loähtökohtaisesti fasistisia virolaisia ja latvialaisia hän vihasi. Siksi heitä rankaistiin. Suomelle hän halusi vain hyvinvointia. Mutta suomalaiset pettivät Stalinin luottamuksen.
"Stalinin ja N-Liiton olisi ollut todella helppo vuosina 1945-1946 tuon sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikoihin miehittää Suomi ja riistää sitten Suomelta itsenäisyys."
Mannerheimin ja Paasikiven johtaman neuvostoystävällisen politiikan ansiosta se ei ollut tarpeen.
"N-Liittohan sitten teki vuonna 1948 Suomen kanssa tuon YYA-sopimuksen."
Jos se olisi muodossa tai toisessa tehty jo kymmenen vuotta aikaisemmin, olisi kenties säästytty monelta traagiselta tapahtumalta.
"Jonka ansiosta Suomi sitten oli N-Liiton tiukkaakin tiukemmassa talutushihnassa aina vuoteen 1991 asti."
Suomen poliittinen ja taloudellinen riippumattomuus ja kansainvälinen asema oli huomattavan vahva YYA-aikana verrattuna nykyiseen EU-aikaan. Paistinpannulta uuniin? Ja verratkaapa YYA-sopimusta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen - kumpiko uhkaa enemmän Suomen itsenäistä maanpuolusta?
Miksi suomalaisten olisi pitänyt hyökätä suoraan Leningradia vastaan, kun "kädenlyönti Syvärillä" olisi kumminkin ratkaissut kaupungin kohtalon? Suomalaiset olivat kaupunkisotaan tottumattomia (niin myöskin saksalaiset, ennen Stalingradia). Rynnäkkö Leningradiin olisi aiheuttanut raskaita tappiota. Rivimiehet eivät myöskään olisi hevin siihen suostuneet. Suurempi suomalais-saksalainen pihtiliike, joiden kärkien oli määrä kohdata toisensa Syvärin suulla, olisi onnistuessaan ratkaissut paitsi Leningradin, myös koko Inkerinmaalla olevien neuvostoarmeijoiden kohtalon.
Hyökkäystoimet Suomen osalta päättyivät kuitenkin joka tapauksessa joulukuussa 1941. Samassa kuussa kävi myöskin selväksi, ettei Saksa onnistuisi lyömään Neuvostoliittoa ainakaan niin, että se kokonaan tuhoutuisi. Se vei pohjan pois myöskin Suomen siirtomaahaaveilta Itä-Karjalassa. Vuoden 1941 suuret suomalaissuunnitelmat laitettiin vähin äänin syrjään.
"Miksi Molotov vaati Suomea Berliinissä marraskuussa 1940?"
Ei liity tämän ketjun aiheeseen. Olennaista on se, että vuoden 1941 Neuvostoliiton politiikka Suomea kohtaan muuttui. Suomen itsenäisyyttä eivät keväästä 1941 uhanneet enää venäläiset, vaan maassa olevat saksalaiset joukot. Se uhka poistui vasta syyskuussa 1944.
"Miksi Neuvostoliitto lähti jatkosotaan ja pommitti Suomea laajalti aloittaakseen sen?"
Suomen alueella oli saksalaisia joukkoja, jotka olivat keväästä asti valmistautuneet Neuvostoliittoon tehtävää yhteistä hyökkäystä varten. Suomen aikeista ei enää kesäkuussa 1941 voinut olla epäilystäkään. Hitler ilmoitti 22.6.1941 suomalaisten olevan liitossa kanssaan. Neuvostoliitto toimi realiteettien mukaan.
"Se oli erilissotaa se."
Tähän en viitsi vastata itse, vaan lainaan arvostettua venäläistä historioitsijaa Jelena Senjavskajaa, jota dosentti Johan Bäckman haastatteli Moskovassa Pronssisoturi-kirjaansa varten:
"Historian käsitteistö tuntee voittajien sodan ja voitettujen sodan historiallisen muiston. Voitettujen sodan historiallisessa muistossa kansallinen tietoisuus sodan tapahtumista on traumaattinen. Itsesäilytysvaisto kieltää osan traumaattisista muistoista. Tähän liittyy universaalisia historiallisen muistin muotoutumisen mekanismeja, kuten tapahtuman kieltäminen, tapahtumaketjun valheellinen kuvaus etäällä historiallisesta totuudesta sekä kielteisen tapahtuman selittäminen myönteiseksi ja sankarilliseksi. Tällä tavoin kansallisesta häpeästä voidaan tehdä tuleville sukupolville ylpeyden aihe.
Suomi oli toisessa maailmansodassa ilman muuta Hitlerin liittolainen. Kukaan ei epäile sitä. Se on todettu monissa kansainvälisoikeudellisissa asiakirjoissa, ja se on tunnettu historiallinen tosiasia. Mutta suomalaisten mielestä on erittäin epämiellyttävää muistella sitä, että he olivat Hitlerin liittolaisia. He eivät voi kokonaan kieltää osallisuuttaan, mutta he yrittävät etsiä teoilleen oikeutusta ja korjailla historiaa. Keksitään esimerkiksi uusia käsitteitä: sotaliittolaisen sijaan puhutaan «aseveljestä». Suomalaiset yrittävät kiistää olleensa täysin riippuvainen satelliitti tai sodan merkittävä osallinen. He väittävät olleensa jonkinlainen itsenäistä sotaa käynyt kansainvälisen oikeuden subjekti tai oikeudenmukainen kostaja huonolle naapurille, joka oli hyökännyt muutama vuosi aiemmin.
Tässä ilmenee pyrkimys sitoa kaksi erilaista historiallista tapahtumaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Ongelma on siinä, että toinen maailmansota kattoi valtavan alueen. Sota pohjoisessa, mm. Suomen sotatoimien alueella, oli suuren kauhean sodan erittäin pieni paikallinen episodi. Tämän paikallisen episodin esittäminen jonakin itsenäisenä tapahtumana, jolla olisi erityinen merkitys, on historiallisesti epäkorrektia. Pohjoisen tapahtumilla oli erityinen merkitys vain Suomelle. Muille toisen maailmansodan osanottajille se oli perifeerinen sotanäyttämö. Toisen maailmansodan kohtaloa ei ratkaistu tällä rintamaosuudella, vaan aivan muissa paikoissa.
Kun vuonna 1944 Suomi irrottautui sodasta, Mannerheim kirjoitti Hitlerille mielenkiintoisen kirjeen, jossa hän oikeutti liittolaisensa edessä sodan lopettamisen. Kun Suomi aloitti tämän sodan, se puhui Uralille saakka ulottuvasta Suur-Suomesta, suursuomalaisen kansan suuresta tulevaisuudesta ja Suomelle milloinkaan kuulumattomien Itä-Karjalan alueiden palauttamisesta. Kun Suomi joutui irrottautumaan sodasta Punaisen Armeijan iskettyä, Hitlerille ilmoitettiin, ettei pieni Suomen kansa voi jatkaa tällaista vaikeaa sotaa, koska se on täydellisen tuhon kynnyksellä. Enää ei puhuttu suuruudesta vaan itsesuojelusta.
Tämä on syy siihen, miksi suomalaiset haluavat esittää osallisuutensa toiseen maailmansotaan oikeudenmukaisena. Mutta on sangen vaikeata kuvata itsensä oikeudenmukaiseksi osalliseksi fasistisen Saksan liittolaisena. Tässä suomalaiset yrittävät eristäytyä liittolaisestaan ja samaan aikaan todistella, että heidän osallistumisensa vuosien 1941–1944 tapahtumiin liittyi välittömästi suomalais-neuvostoliittolaiseen sotaan 1939–1940, jolloin Neuvostoliiton kanssa tehty rauha oli muka väliaikainen «välirauha», ja että vuonna 1941 Suomi vain yritti palauttaa sen, minkä se muka oikeudettomasti oli menettänyt."
"Suomen alueella oli saksalaisia joukkoja, jotka olivat keväästä asti valmistautuneet Neuvostoliittoon tehtävää yhteistä hyökkäystä varten."
Mikäs uutinen tämä on. Kuinka venäläiset asian hyväksyivät mutta eivät yrittäneet estää saksalaisten voimien invaasiota Skandinaviaan, niin sitä minä kyllä ihmettelen.
Venäläinen virallinen historiankirjoitus syyllistää kyllä mielellään muut toisenmaailmansodan aloittajiksi, välittämättä Putinin mielipiteistä. J .Backmanhan on sopiva henkilö myötäjuoksijaksi, mutta heikot ovat eväät suomalaisia ja virolaisia mustamaalaamalla päästä EU-parlamenttiin, kun muut ominaisuudet puuttuvat, vaikka siihen SKP:n tukirahaa virtaakin.
" Mutta suomalaiset pettivät Stalinin luottamuksen. "
Stalin ei olisi jättänyt Helsinkiä valtaamatta kesällä 1944, jos suomalaiset olisivat pettäneet Stalinin luottamuksen.
" Neuvostoliiton tarkoitus ei ollut tuhota Suomea v. 1941."
Mutta venäläisillä oli halu alistaa kaikki naapurimaansa valtansa alle ja murhata ja joukkosiirtää näiden kansat Siperiaan. Viron kohtalo Neuvostoliiton kansojen joukossa olkoon siitä esimerkkinä.
sijaan kylläkin petti suomalaisten luottamuksen monin kerroin.
Sinäkö täällä päätät mitä saa kirjoittaa ja mitä ei? Minä otan kantaa mihin huvittaa ja tuollaiset ääliöt eivät minua juuri kiinnosta.
No tulihan se sieltä! Suomalaisten tarkoituksena ei siis milloinkaan ollut hyökätä Leningradiin, kiitos!
Se, ettei Suomi hyökkää Leningradiin, kävi selväksi viimeistään elokuussa kun Saksan hyökkäys oli hyvässä vauhdissa (mitään aikomusta hyökätä ei toki ennen sitäkään ollut). Suomen haluttomuudella hyökätä Leningradiin ja Saksan sotatoimien menestyksellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Suomen sotatoimet päättyivät tavoitteiden saavuttamiseen, ei Saksan sotaonnen kääntymiseen.
Sinulle tiedoksi, että hyökkäyksestä Leningradiin kieltäydyttiin elokuussa 1941. Jodl kävi vielä syyskuussa pyytämässä sitä Mannerheimilta ja toi mukanaan rautaristin ritariristin. Tällöin kieltäydyttiin uudestaan. Ota selvää asioista.
"Neuvostoliiton tarkoitus ei ollut tuhota Suomea v. 1941. Sen sijaan Saksan ja Suomen tarkoitus oli tuhota Neuvostoliitto v. 1941. Saksan ja Suomen yhteinen sotapoliittinen suunnitelma Neuvostoliiton tuhoamiseksi oli nimeltään Operaatio Barbarossa"
Neuvostoliittoa pidätteli ainoastaan Saksa. Molotov oli pyytänyt Hitlerin lupaa Suomen tuhoamiseen marraskuussa 1940. Ilman Saksan suojelua Suomi olisi tuhottu. Oli sen takia Suomen järkevää politiikkaa tukea Saksaa sen pyrkimyksissä. Suomi ei ollut kylläkään Neuvostoliittoa tuhoamassa tai ainakin sen toimenpiteet olivat tähän tarkoitukseen täysin riittämättömät. Sen ymmärtää kuka tahansa, joka osaa katsoa karttaa.
Miten Leningradiin hyökkäämättömyys liittyy Rytin tutkielmiin Kuolan alueen ja Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen?
ja mahtavaa Jenkkilääkin, jota Vietnamin armeija piti pilkkanaan kolmevuosikymmentä. Loppupelissä piti kuitenkin kääntää ne B52 koneiden keulat kohti laskevaa aurinkoa. Taisi tulla luokkakantturallakin löysät housuihin, kun vietnamilaiset nousivat riisikuppeineineen napalmin polttamien peltojen keskeltä mutakuoppien pohjista.
olivat sen sijaan kaupunkisotiin tottuneita ja menettivät silti Stalingradissa 600 000 ukkoa. Sen sijaan saksalaiset vain 200 000, kun eivät olleet kaupunkisotiin tottuneita. Hitlerin vielä kieltäessä perääntymisen.
Aivan kuten arvelinkin.Ei ole sinulla minkäänlaista tietoa Suomen historiasta.Kirjoittelet koko ajan ihan mitä sattuu.
Pahin virheesi näyttää olevan se että sekoitat politiikan ja historian jatkuvasti keskenään.
Mutta omapahan on asiasi.
Sinua nyt kumminkin pidetään jo tällä palstalla epäluotettavana ja tyhmänä kirjoittelijana.Jonka kirjoituksilla ei ole minkäänlaista merkitystä mihinkään suuntaan.Valitettavasti.
No jos nikki on veteraanin poika, niin tokko kannattaa muita täällä dumata... Ethän sinä kyllä mistään mitään tiedäkään, joten säästä vaivasi juntti.
Olen hesalainen jo neljännessä sukupolvessa.
Aikamoisen naurunpyrskähdyksen sait aikaan nimittelemällä minua juntiksi.)
Sen verran voin nyt hyvää hyvyyttäni opastaa sinua ilmaiseksi.Kun tunnut olevan kovinkin kokematon ihminen.
Ei yleisille nettipalstoille kannata kirjoitella omia henkilökohtaisia mielipiteitään minkäänlaisena faktana.
Siinä silloin vain osoittaa muillekkin palstalaisille tyhmyytensä ihan turhaan.
Että ihan "hesalainen" ja vielä neljännessä sukupolvessa? Ai miten hienoa!! Kyllä nyt kaverit on kateellisia. Ei vittu mikä pölvästi...
Pölvastiltä sinä todella kovasti vaikutatkin ainakin kirjoituksiesi perusteella:)
Huomaatko nyt kun kirjoitat asiattomuuksia palstalle.Niin sinua pidetään sitten pölvästinä tällä palstalla?
Ai saakeli, ei tässä uskalla mitenkään väitellä neljänne polven "hesalaisen" kanssa. (muuten, Helsinkiä sanovat "hesaksi" lähinnä ulkopaikkakuntalaiset)
Jos sinä haluat poliisiksi, mene poliisikouluun. Ei tänne historiapalstalle kannata yrittää tulla äijästelemään, vaikka kuinka olisi neljännen polven "hesalainen".
(hitto, vieläkin olen ihan ihailusta kankeana kun oikein neljännen polven "hesalaisen" kanssa pääsi tekemisiin, on se hienoa!)
Tunnetko itsesi nyt hyvinkin ylpeäksi todella asiattoman ja lapsellisen kirjoituksesi johdosta?
Jokuhan nyt ehkä voisi tässä kohtaa todeta että sinun kengännumeroasi osoittava lukuarvo on huomattavasti suurempi kuin esim. älykkyysosamäärääsi osoittava lukuarvo.
Mutta minä en sorru moiseen touhuun ollenkaan.
No ehkäpä sinä tässä yllättävässä jalouden puuskassasi sitten lakkaat toimimasta palstapoliisina ja haukkumasta muiden historian tietämystä. Kokeilepa!
Minähän koitan vain opastaa,neuvoa ja jakaa tietoa historiasta tietämättömille.
Historiahan on todella mielenkiintoinen aiheena.
Tämän palstan aihepiirihän on historia.Mutta tosi paljon näyttää olevan pelkästään Suomen sotajuttuja palstalla.
Historiassahan olisi todella paljon muitakin aiheita kuin vain pelkkä sota.
Esimerkkinä voisin mainita vaikka tuon ammattiyhdistysliikkeen synnyn aikoinaan Suomeen.
Siitäkin asiasta löytyy todella mielenkiintoisia asioita.
Tietääkseni opastamista ei ole muiden historian tuntemuksen haukkuminen. Voivoi itsellesi. Aloita noista aiheistasi keskustelu ihan vapaasti. Minä en ainakaan aio sinua kieltää, olen siinä mielessä sinua asiallisempi.
Syy löytyy tästä.
Jo vuonna 1930 Neuvostoliitossa pelattiin ensimmäinen sotapeli Suomen miehittämiseksi. Liittoutuminen Hitlerin Saksan kanssa teki tämän Neuvostoliiton huolellisesti suunnitteleman invaasion mahdolliseksi. Suomalaisten tehokas vastarinta teki tämän tyhjäksi. Moskovassa tehtiin rauhansopimus, jota Neuvostoliitto ei kuitenkaan kyennyt noudattamaan, sillä sille sopimusten noudattaminen olikin kulttuurisesti melko vierasta. Suomen suunnalla jatkettiin monin tavoin hivuttamista rauhansopimuksen jälkeen. Lopulta laadittiin konkreettiset hyökkäyssuunnitelmat ajatellen kesää 1941. Mutta silloin myös Suomi oli valmis... Kun NL pommitti kesän 1941 sodanjulistuksena suomalaisia kohteita, lähti myös sinivaljkoinen armeijamme etenemään kohti vanhaa rajaa, sen Itä-Karjalassa myös ylittäen. Olisihan ollut mahdollista vapauttaa myös heimoveljemme pahan valtakunnasta. Lopulta kuitenkin päädyimme torjuntataisteluihin, joissa mitätöimme noiden kommunistien aikeet maatamme kohtaan.
Tunnut olevan näköjään sitä herkkähipiäistä porukkaa jota ei saa arvostella ikinä ollenkaan yhtään mistään.
Tottakai saa arvostella. Sitten pitää kyllä ottaa arvostelua myös itse vastaan. Ihan turha sen sijaan on yrittää määrätä mitä minä kirjoitan ja mitä en. Raukka olet ilmeisesti itse.
Suomi menetti Talvisodassa alueita hyökänneelle viholliselle.
Omaamme lähdimme perimään Stalinin diktatuurilta takaisin ja ne oli miehiä jotka siihen savottaan lähtivät.
Ilman talvisotaa suomalaisten hyökkäysasemat olisivat saattaneet v. 1941 olla niin edulliset, ettei NL olisi pystynyt pitämään Leningradia ja Muurmannin rataa hallussaan.
Suomalaisilla ei olisi ollut hyökkäysasemia lainkaan. Leningradiin ei oltu koskaan menossakaan, joten kaupunkin oli suomalaisilta turvassa. Kommaripropagandasi ei edelleenkään toimi.
Talvisota juuri ajoi Suomen Saksan leiriin ynnä tietysti NL:n järjetön politiikka. Leningradiahan Suomi ei uhannut missään vaiheessa, vaan valloitti ainoastaan omat alueensa takaisin. Mannerheim ilmoitti jo kauan ennen sotaa, että hyökkäys Leningradiin ei tullut kyseeseen. Suomihan valtasi pitkän pätkän Muurmannin rataa, mutta oikaisu Sorokan kautta Arkangelin radalle jäi katkaisematta, koska sitä ei haluttu tehdä.
Leningradin saarto johtui NL:n sotapolitiikan epäonnistumisesta. Länsimaiden piti raadella toisensa uuvuksiin, jotta NL voisi korjata potin eli Euroopan. Saksa vain voittikin nopeasti länsiliittoutuneet, eikä Stalin tajunnut lainkaan, että Hitler olikin hyökkäämässä liittolaisensa kimppuun, koska toista rintamaa ei vähään aikaan käytännössä olisi.
On aivan pötyä, että liitto Saksan kanssa olisi ollut Stalinin neroutta ja mahdollistanut NL:n varustaututumisen. Tilanne oli Stalinille 1939 paljon edullisempi kuin 1941. Koko juttu Stalinin nerokkuudesta on propagandaa. Ei se muutu todeksi näiden Koroljovien tolkutuksella.
"Leningradiin ei oltu koskaan menossakaan, joten kaupunkin oli suomalaisilta turvassa."
Aivan, suomalaiset eivät olleet menossa Leningradiin v. 1941, vaan Syvärille lyömään kättä saksalaisten kanssa. Leningradin kukistamisesta silti oli kysymys. Sen ymmärtää jokainen pelkästään karttaa katsomalla.
Leningradin tulevasta kohtalosta suomalaisilla oli kaksi näkemystä: siitä joko tehtäisiin vapaakaupunki, tai radikaalimman linjan kannattajien mielestä koko kaupunki hävitettäisiin maan tasalle, mikä oli myös Hitlerin kanta asiaan.
Pääasia, mitä kieltäydyt ymmärtämästä on se, että Suomi olisi hyökännyt Saksan liittolaisena v. 1941, vaikka talvisotaa ei koskaan olisi käytykään. Saksa tarvitsi Suomea Neuvostoliiton vastaiseen sotatoimeensa. Suomalaiset eivät olisi vastustaneet Saksan tahtoa. Neuvostoliitto tiesi tämän v. 1939 ja tahtoi siksi neuvotella Moskovassa suomalaisten kanssa konkreettisista poliittisista kysymyksistä. Pystyisivätkö suomalaiset takaamaan, ettei Saksa, Iso-Britannia tai jokin muu suurvalta käyttäisi Suomen aluetta, niin kuin saksalaiset v. 1918 tai britit v. 1919? Suomalaisten olisi pitänyt ymmärtää, miten Suomi oli kuin aukko Neuvostoliiton kyljessä, suuri uhka juuri sotilaallisen heikkoutensa vuoksi. Samanlaisen ongelman Neuvostoliitolle muodostivat Baltian maat ja oikeastaan Puolakin.
"Leningradiahan Suomi ei uhannut missään vaiheessa, vaan valloitti ainoastaan omat alueensa takaisin."
Suomalaisten hyökkäys Syvärille muodosti suuren uhan koko Leningradin alueelle ja siellä oleville joukoille v. 1941. Jos saksalaisetkin olisivat päässeet Syvärille, Leningrad olisi kukistunut ja koko Neuvostoliiton luoteisrintama luhistunut. Se olisi todennäköisesti tiennyt Moskovankin menettämistä.
"Suomihan valtasi pitkän pätkän Muurmannin rataa, mutta oikaisu Sorokan kautta Arkangelin radalle jäi katkaisematta, koska sitä ei haluttu tehdä."
Saksalaiset ja suomalaiset eivät päässeet Sallasta Vienanmerelle, mutta ei se siitä johtunut että yritystä olisi puuttunut. Hyökkäys vain ei päässyt tavoitteeseensa. Suomalaiset taistelivat hyvin, mutta saksalaiset SS-joukot eivät pärjänneet metsä- ja tunturitaisteluissa.
Sorokkaan suomalaiset eivät olisi pystyneet hyökkäämään enää vuoden 1941 puolella. Suomalaiset olisivat pystyneet ottamaan Sorokan, mutta eivät talven 1941-1942 jälkeen enää uskaltaneet sitä tehdä, koska epäilivät Neuvostoliiton jäämään joka tapauksessa olemaan vielä sodan jälkeenkin. Vuoden 1941 Suur-Suomi-unelmat olivat jo murskana...
"Tilanne oli Stalinille 1939 paljon edullisempi kuin 1941."
Länsivallat eivät olleet tehneet mitään Saksan miehittäessä Reininmaan, Itävallan ja Tsekkoslovakian vv. 1936-1938. Neuvostoliitossa ei tiedetty v. 1939, vastustaisivatko Ranska ja Englanti sotilaallisesti Saksan ekspansiota kauemmaksi Itä-Eurooppaan. Idässä vain NL oli sotilaallisesti kyllin vahva vastustamaan Saksaa, mutta ei kenties kyllin vahva kestämään Saksan hyökkäystä vielä v. 1939. Puola ja Baltian maat olivat potentiaalinen hyökkäystie NL:oon. Niissä kaikissa oli vallassa NL:lle vihamieliset hallitukset. Hyökkäämättömyyssopimus Saksan kanssa elokuussa 1939 ratkaisi monta NL:n ongelmaa yhdellä kertaa. Pysyvää turvallisuutta se ei taannut, mikä NL:ssa ymmärrettiin kyllä hyvin. Voitiin kuitenkin jatkaa varustautumista ja parantaa turvallisuutta länsirajalla. Myös Suomen kysymys tuli käsittelyyn. Tarton rauhansopimuksen epäkohtia ryhdyttiin korjaamaan...
"Aivan, suomalaiset eivät olleet menossa Leningradiin v. 1941, vaan Syvärille lyömään kättä saksalaisten kanssa. Leningradin kukistamisesta silti oli kysymys"
Hölmö. Suomalaisten tehtävä Barbarossassa oli sitoa venäläisiä joukkoja. Eteneminen Syvärille ei koske Leningradia, koska kaupunkia ei ollut tarkoitus piirittää, kuten sitten jälkeenpäin kävi. Saksalaisten suunnitelmahan oli tietenkin vallata kaupunki, ei piirittää. En ymmärrä, miten Leningradia vallataan Syväriltä, mutta ehkä sekin jossain kommunistiopistossa on kerrottu.
"Myös Suomen kysymys tuli käsittelyyn. Tarton rauhansopimuksen epäkohtia ryhdyttiin korjaamaan... "
Osuit asian ytimeen. Neuvostoliiton politiikka Suomea kohtaan oli riippuvaista sen ulkopoliittisesta vahvuudesta. Heti kun tilaisuus tuli, Neuvostoliitto otti kovat otteet Suomen kanssa käyttöön. Miten suomalaisia voi siis syyttää siitä, että emme tunteneet luottamusta tuohon hirviöön?
lempeyttä Suomen kohtelu. Noissa Teheranin ja Jaltan kokouksissa Stalin pyysi lännen johtajilta Rooseveltiltä ja Churchilliltä lupaa Ruotsin lentokenttien käyttöön Suomen lyömiseksi lännestä käsin. Roosevelt oli se joka esti sen, samoinkuin Suomen miehittämisen.
Churchilli ei tässä kohden puhunut mitään. Saksan vihaajan Churchillin kuvioihin sopi Suomenkin lyöminen. Koko länsiapu oli bluffia.
Englantilaiset totesivat -80 luvun puolivälissä, "Syytimme Saksaa ja nyt meillä on vastassamme mahdoton bolsevistinen Eurooppa, jota emme voi hallita."
"Syytimme Saksaa ja nyt meillä on vastassamme mahdoton bolsevistinen Eurooppa, jota emme voi hallita."
Nykyisin englantilaiset (ja amerikkalaiset) voisivat todeta: syytimme Venäjää ja nyt meillä on vastassamme Moskova-Peking-akselin ympärille yhtynyt Euraasia, jota emme voi hallita! MERIVALTOJEN PAINAJAINEN on uusiutumassa kolmannen kerran yhden ihmisiän aikana. Putin jatkaa Stalinin euraasialaista geopolitiikkaa. Lopullisena päämääränä on Euroopan erottaminen Amerikasta. Sen Eurooppa lopulta tekee vapaaehtoisesti itse, kun USA romahtaa.
Miksi kylmä sota syttyi, miksi Neuvostoliitosta, jonka avulla merivallat olivat murskanneet Saksan, tuli länsivalloille Vihollinen? Koska Stalin ja Stalinin imperiumi tahtoi säilyttää riippumattomuutensa siitä globaalista herruudesta, jota merivallat rakensivat jo vv. 1941-1945. Yhdistyneiden Kansakuntien piti kohoaman kaikkien valtioiden yläpuoliseksi suvereeniksi. Stalinin johtama Euraasia piti kiinni suvereniteetistaan. Siksi siitä tuli Vihollinen, jonka hajottaminen, demoralisoiminen ja kukistaminen vei Länneltä 40 vuotta. Voittonsa hedelmistä USA:n merivalta ei kuitenkaan saanut nauttia kauan - se hukkasi ne.
Afganistan koitui neuvostoimperiumin kohtaloksi; se koituu symbolisella tavalla myöskin amerikkalaisen imperiumin kohtaloksi. Ja itse USA:ssa hajottavat voimat tekevät jo työtään: meksikolaisten valtava siirtolaisuus, finanssikriisi (jota seuraa talouden romahtaminen ja jota on jo vuosia sitten edeltänyt tuotannon siirtyminen Kiinaan), epäluottamus hallituksen ja hallittujen välillä, klassiset luhistuvan yhteiskunnan merkit, jotka tunnistaa ensimmäisen maailmansodan tai 1990-luvun vaihteen Venäjältä. Vallankumous tai sisällissota Yhdysvalloissa ei ole mahdoton ajatus. Venäjällä ja Kiinassa on luja hallitusvalta, jolla on suuri kannatus. USA:ssa Obama alkaa olla jo epäsuositumpi kuin edeltäjänsä.
Teheran kokoushan oli marras-joulukuussa -43 joten siellä tuollainen aihe on voinut olla mahdollinen mutta jaltan konferenssi pidettiin helmikuussa -45, joten suomi oli jo irtaantunut sodasta tuolloin. on totta että churchill ei pitänyt saksasta ja oli imperialismin kannattaja, mutta uskon kyllä hänen vastustaneen jos tälläistä olisi esitetty. Nimenomaan Churchill oli se joka pelkäsi NL:n kommunismin leviämistä eurooppaan, mutta Roosevelt oli täysin stalinin lumoissa, ja Stalin vei häntä kuin litran mittaa. Winstonhan oli Balkanin operaation kannalla nimen omaan siitä syystä ettei Stalin saisi liikaa valtaa itäeuroopassa. Ja kuinkahan NL olisi käyttänyt noita Ruotsin lentokenttiä, tuskin ainakaan ruotsin luvalla.
Talvisodan lopun "länsiapu" oli bluffia, siinä olet oikeassa. Englantia ja Ranskaa kiinnosti enemmän Norjan satamat kuin suomen kohtalo.
Jo tuollaissesta keskustelusta on enemmäntietoa niin lukisin mielelläni.
1941-1944 kirjoittanut T. Polvinen Täältä ainakin löytyy esittämääni asiaa. Juuri ennen tuota Teheranin kokousta oli ulkoministereiden kokous Moskovassa 18-30.10. 1943, jossa Molotov otti asian esille. Lähde: Churchillin kirje Edenille. Churhill oli hyväksymässä jo Molotovin ehdotuksen Ruotsin lentokenttien käytöstä, mutta USA esti sen. Jossakin kirjallisuudessa olen nähnyt kerrotun, että Teheranin kokousta valmisteltiin juuri Moskovassa, mutta tällä kertaa en muista, koska kirjoitan asiaa muistinvaraisesti.
Suomen lähtö operaatio Barbarossaan perustui varmaan uskoon siihen että Saksa voittaa. Piti tulla kesäsota talvisodan jatkoksi.
Sodissa meni Karjala, Salla ja Petsamo. Suomineidon pääkin olisi voinut mennä jos Stalin olisi niin halunnut. Suomessa oltaisiin vain vikisty.
Kesästä 1943 lähtien Saksa sai useita torjuntavoittoja, jopa lähes kahden vuoden ajan.
Saksalaisia oli 20 kertaa enemmän kuin suomalaisia joten ilmeisesti he saivat myös tuon verran enemmän noita torjuntavoittoja.
Voi olla että Berliinissä keväällä 1945 Saksakin olisi yltänyt torjuntavoittoon jos vain olisi sitä ennen löytänyt yhteinen vihollinen Liittoutuneiden kanssa jota vastaan sotia.
Onneksi Suomi löysi Liittoutuneiden kanssa yhteisen vihollisen - Saksan. Se pelasti Suomen miehitykseltä.
kesän 1944 torjuntataistelut. Ohjeet toiminnasta Suomen antauduttua olivat jo Moskovassa valmiina. Ne unohdettiin, kun hyökkäysjoukot lyötiin ja niiltä jäi tehtävä suorittamatta eli Suomen armeijan tuhoaminen ja maan pakottaminen antautumaan.
> Valheita "erillissodasta" ei levitetä Italiassa, Unkarissa, Romaniassa. <
Kerrohan vielä montako divisioonaa suomalaisia oli Itärintamalla, suomen ulkopuolella? Siis Suomen ulkopuolella iskemässä itään ja NL:oon, kuten oli Italialla, Unkarilla ja Romanialla?
Ei taida tulla kuin yksi SS-pataljoona, joka sekin oli mennyt vapaaehtoisina välirauhan aikana Saksaan.
Semmoista paskaa jälleen kerran kirjoittelet. Onko desantti B ihan itse asialla?
"Kerrohan vielä montako divisioonaa suomalaisia oli Itärintamalla, suomen ulkopuolella?"
Kaikki suomalaisten divisioonat olivat Venäjän puolella syksystä 1941 lähtien aina sodan loppuun saakka, koska venäläiset eivät onnistuneet saavuttamaan Moskovan rauhan rajaa edes v. 1944 suurhyökkäyksessään.
Suomen rintama oli tärkeä osa akselivaltojen itärintamaa. Itärintaman liitolaisistaan saksalaiset pitivät arvokkaimpana juuri Suomea. Se selittää miten pitkälle Saksa sodan aikana meni Suomea miellyttääkseen.
>Kaikki suomalaisten divisioonat olivat Venäjän puolella syksystä 1941 lähtien aina sodan loppuun saakka, koska venäläiset eivät onnistuneet saavuttamaan Moskovan rauhan rajaa edes v. 1944 suurhyökkäyksessään.<
Arvasin sinun menevän juuri tuohon kompaan! Eikös olekin noloa se, kuinka hyvin suomalaiset taisteli. Vuonna 1944 ei NL päässyt EDES Moskovan pakkorauhan rajoille. Ei se kyllä päässyt sinne TALVISODASSAKAAN!
Vain ja ainoastaa neuvottelupöydän äärellä on nuo rajat on piirretty, ei asein! Ja sekös iivanaa risoo vieläkin!
Puola, Tsekki, Romania, joskus Neuvostoliitolle, taikka Venäjälle. Balttiassa oli autonomia myös, mutta se ei oikeuta Neuvostoliiton miehitystä. Oliko Neuvostoliitolla jokin perustavaa laatua oleva oikeus miehitellä maita ja liittää niitä itseensä ? Onko pääkoppasi niin punaisia demoneita täynnä, että et osaa itsenäisesti ajatella mitä Suomi todellisuudessa teki sodassa ?
liitti myös Suomesta alueita itseensä, joita se ei kyennyt sodalla valloittamaan, eli joukot olivat huomattavasti idempänä kuin missä raja nykyisin kulkee.
naapurimaihin ja laatia syistä ynnä seurauksista valheellisia sepustuksia. Näidenkin palstojen typerykset uskovat niihin.
Muilla mailla ei ole oikeutusta hyökkäilyihin, ei edes puolustukseen. Vastarinnan ajatuskin on fasistinen. Näilläkin palstoilal stallarit leimaavat Suomen puolustajat fasisteiksi ja natseiksi peittääkseen kommunismin rikokset.
Näyttää kirjoituksesi olevan.Ei ole kirjoituksillasi mitään yhteistä totuuden kanssa.
Koitahan nyt ryhdistäytyä ja kirjoita uskottvampia juttuja.
Nyt uskottavuutesi on täysin nolla.
Torjuntavoitot eivät pelastaneet Suomea toisessa maailmansodassa, kuten eivät Saksaakaan pelastaneet sen paljon lukuisammat torjuntavoitot puna-armeijasta. Suomalaiset ymmärsivät sentään lopettaa sodan ajoissa v. 1940 ja v. 1944, ennen kuin kaikki oli menetetty. Hitler soti katkeraan loppuun saakka ja loppu olisikin sen mukainen.
"Vain ja ainoastaa neuvottelupöydän äärellä on nuo rajat on piirretty, ei asein!"
Jos suomalaiset olisivat pysyneet Moskovan neuvottelupöydön äärellä marraskuussa 1939, saattaisi Viipuri yhä kuulua Suomelle, mene ja tiedä.
Suomalaisten taisteluhenki teki kyllä vaikutuksen venäläisiin vv. 1939-1944. Jos Neuvostoliitossa olisi oltu siitä kunnolla selvillä, ei Suomen miehittämistä kokonaisuudessaan olisi ehkä ollenkaan yritetty vuoden 1939 lopussa, vaan ainoastaan sotilaallisesti painostamalla siirretty rajaa niin kuin sitten Moskovan rauhan myötä tehtiinkin.
millä perusteella edellä olevat jutut ovat valhellisia.
Ilman torjuntavoittoja Suomi olisi vallattu 1939-40 ja joutunut antautumaan ynnä miehitetyksi 1944. Asiasta voi olla epäselvyyttä vain kommunistien valheisiin uskovilla maanpettureilla. Suomi oli ainoa maa, joka pystyi torjumaan puna-armeijan täysivoimaiset iskut. Saksa antautui ja miehitettiin. Suomi ei.
Sodat olisi vältetty, jos NL:n johdossa olisi ollut täysipäisiä poliitikkoja sotahullujen imperialistien sijasta.
Sotien ansiosta NL viimein järkiintyi ja ymmärsi kohdella Suomea jotenkin siedettäväksi pitäen kuitenkin koko ajan silmällä kommunistien vallankaappauksen mahdollisuutta. Sitä ei koskaan tullut. Kommunismi oli torjuttu kolmesa sodassa ja sadoissa äänestyksissä.
Ei vain mene stallarien kaaliin. Valehtelu on rakkaampaa. Onko äärivasemmalla yhtään rehellistä ihmistä? Ei ainakaan näillä palstoilla tunnu esiintyvän ainuttakaan.
Onko tuo itkunsekainen vuodatus tulkittavissa niin, että yrität puolustella neukkujen sikailulla suomalaisten sikailuja?
Omituista. Ensinhän väitit, ettei Suomi ollut omien rajojensa ulkopuolella. Sitten alat vonkumaan, että Suomi oli rajojen ulkopuolella koska NL teki samoin.
Miksi siis alunalkaen puhut puutaheinää ja pyörrät sitten puheitasi, kun tämä huomataan? Tämä taitaa päteä kaikkiin juttuihisi.
Ei täällä muut valehtele kuin vain sinä itse.
Mutta onneksi me muut palstalaiset tiedämme että kaikki kirjoituksesi ovat vain pelkkää valettaTotuuden kanssahan noilla kirjoituksillasi ei ole yhtään mitään tekemistä.
täysin paikkansa. Neukut ei pystyneet lyömään Afganistania. Suomen lyömisessä loppuivat ukot Stalinilta, uutta yritykseen olisi pystytty vasta seuraaavana keväänä ja silloin se oli jo liian myöhäistä.
Kyllä nyt kun lukee esim. tuota Moskovan välirauhasopimusta.
http://heninen.net/sopimus/1944p_f.htm
Niin siitä tulee kyllä todella hyvin ilmi se ettei Suomi voittanutkaan mitään sotaa ikinä.
porvaripaskaa nokittuaan pitkin itärintamaa usalaisia säilyketölkkejä. Jos pieni armeija jallittaa suurvaltojen imperialista armeijaa vuosikausia, niin siinä on "jotain potkua." Hullu saa olla, mutta ei tyhmä.
Suomihan Saksan ohella lasketaan virallisesti toisen maailmansodan ns. hävinneisiin maihin.
Joten ei ainakaan minulla ole minkäänlaista tarvetta ylpeillä suomalaisilla sotasaavutuksilla yhtään mitenkään ja yhtään missään.
Suomi taisteli maahantunkeutujia Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan, itsenäisyytensä säilyttäen. Saavutimme rapsakkaan torjuntavoiton.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Torjuntavoitto
Kyllä tuo Suomen itsenäisyys päätettiin aivan jossain muualla kuin Suomessa.
Ja aivan muut tuosta asiasta päättivät kuin suomalaiset itse.
Otahan selvää vaikka tuosta Teheranin kokouksesta.Siellähän oli muunmuassa Suomen itsenäisyyden kohtalokin tapeetilla.
No kyllä se nyt kuitenkin on niin, että jos venäläisiä ei olisi pysäytetty Kannaksella tuhoamalla heidän hyökkäävät joukkonsa, ne olisivat marssineet Helsinkiin. Ei siinä paljon Teheranista juteltu...
Kuin yleensä väärässä voi olla tuon kyseisen asian suhteen.
Raotankin nyt sinulle tietämättömälle hiukan tuota historianverhoa.
http://www.kaapeli.fi/~euvkr/3-04ville.html
Kuten linkittämästäni jutusta huomaat.Suomi oli vain pelkkä onneton pieni pelinappula suurvaltojen välisessä kahinassa 1940-luvulla.
Uskoo ken tahtoo. Jos joku "Ville" kirjoittaa läpiä päähänsä Työväenpuolue-taustalla, niin ei sitä kannata ihan tosissaan ottaa. Ainoa asia, mikä saattoi pysäyttää venäläiset matkalla Helsinkiin, oli se, että heitä tapettiin riittävästi. Näin onneksi tehtiin. Muuten olisi jouduttu venäläisten vaatimuksen mukaisesti antautumaan.
Olet niin väärässä kuin yleensä väärässä voi olla.
Tuo oli kaikki pelkkää historiallista faktaa mitä tuossa linkissä oli kirjoitettu.
Kaikki linkissä esitetyt asiat pystytään todistamaan täysin paikkaansa pitäviksi.
Sillä oikeaa todellista historiaahan ei voi muuttaa yhtään mitenkään.Koska se kaikki on aikoinaan tapahtunut.
Totuus joskus asioista tekee vain kipeää.Kuten nyt varmaan sinäkin sen huomasit.
Hyvänä esimerkkinä tuosta jutusta voisi siteerata Stalinia joka sanoi että sota voitetaan Berliinissä eikä Helsingissä.Aika hyvin sanottu Stalinilta.Vai mitä?
No tuossa Villen jutussa nyt kuitenkin kirjoitetaan, että Kannas oli pääsyy NL:n rauhanehtojen hylkäämiselle keväällä -44. Näin ei ollut, minkä Villekin varmasti tietää, vaan syynä oli sekä saksalaiskysymys että sotakorvaukset. Tuossa mainitussa Paasosen esitelmässä todettiin, että hyvä jos Moskovan rauhan rajoilla selvitään. Ville ei suotta käsittele sitä seikkaa, että tilanne keväällä oli täysin erilainen tilanteeseen syksyllä Saksan suhteen. Saksan kyky vastatoimiin Suomen suunnalla oli täysin erilainen.
Ville ei myöskään häveliäästi kerro sitä, että neuvostojoukkojen tehtävä oli tuhota suomalaiset joukot Kannaksella. Tällöin Suomi olisi joutunut antautumaan. NL:n antautumisvaatimuksesta Ville ei myöskään puhu, koska se ei sovi hänen aatemaailmaansa. Faktoja voi kertoa kovin monella tavalla ja niitä voi jättää kertomatta kovin monella tavalla. Työväenpuolueen poika on nyt valinnut tämän tavan. Ei tarvitse miettiä miksi...
Totuudesta te punikit ette tiedä mitään. Kai se sattuisi liikaa.
"Hyvänä esimerkkinä tuosta jutusta voisi siteerata Stalinia joka sanoi että sota voitetaan Berliinissä eikä Helsingissä.Aika hyvin sanottu Stalinilta.Vai mitä?"
Vai mitä?
Kirjassa Bitva za Leningrad (Taistelu Leningradista, toim. kenraaliluutnantti S.P. Platonov) venäläiset historioitsijat kirjoittavat näin:
"Viipurin valtauksen jälkeen 21. armeija sai tehtäväkseen jatkaa pysähtymättä hyökkäystä luoteeseen tavoitteena Neuvostoliiton ja Suomen raja ja tämän jälkeen tunkeutua syvälle Suomeen."
Tämä siis neuvostoaikana kirjoitettua historiaa!
Sinua tuntuu nyt sattuvan ja harmittavan todella pahasti jokin asia.
Sinä et jostain syystä pysty käsittelemään tuota Suomen häviämää jatkosotaa mitenkään puolueettomasti ja selkeästi.Niinkuin myös sinunkin kuuluisi tehdä.
Vaikka tietoahan tuosta jatkosodasta on todella runsaasti saatavilla.
Mutta sinä et jostain syystä halua uskoa oikeaksi todistettua virallista historiallista faktatietoa oikeaksi tiedoksi asioista.Vaan vain jotain pelkkää valheellista propagandaa sinä nyt vain väität oikeaksi tiedoksi.Se hiukan kummastuttaa ainakin minua.
Mikä siinä oikein sinua harmittaa?Sekö että Suomi ei voittanutkaan tuota jatkosotaansa ikinä.Vai mistä kiikastaa?
Tunnut olevan todella katkera vielä melkein 70 vuotta sitten tapahtuneista asioista.Nythän eletään kumminkin jo loppuvuotta 2009.
Kyllähän suomalaiset aikoinaan varmaankin parhaansa yrittivät tuossa jatkosodassaan.
Mutta takkiin tuli silti.Ei suomalaiset mahtanut vahvemmilleen yhtään mitään.Vahvin voittaa aina.Sen sai maa nimeltä Suomi ja suomalaiset aikoinaan todella karvaasti kokea.
Siihen tappioon sodasta Suomen meidän suomalaisten oli sitten vain sopeudeuttava.Sillä sodan hävinneen maan kohtalo sodan loputtua on aina hyvinkin synkkä ja julma.
Vai oletko vieläkin eri mieltä kyseisen asian suhteen?
Operaatio Barbarossahan epäonnistui niinsanotusti täydellisesti Saksan ja liittolaistensa osalta.
Tuon operaation tarkoituksenahan oli hyökätä Neuvostoliittoon ja tuhota se kokonaan.Vai mitä?
Saksahan sitten kumminkin lopulta antautui ehdoitta.Ei tullut sakemanneilla paraatimarssia Moskovaan ikinä.
Ei olisi Suomen tarvinnut kestää enää kuin 8 kuukautta.Mutta ei Suomi kestänyt sitä 8 kuukautta sitten millään.
Ihan tiedoksi sinullekin, että virallinen historiallinen faktatieto on sinun ihannevaltakuntaasi liittyvä käsite. Vapaassa maailmassa ei ole virallista historiatietoa.
Valitan, että sinua nuo Suomen torjuntavoitot kismittävät niin pahasti, että vieläkin pyrit niitä nollaamaan. Venäläishistoriakin tunnustaa torjuntavoitot toteamalla, että suomalaiset pysäyttivät venäläisten hyökkäyksen syvälle Suomeen. Sekös sinua harmittaa!
Suomi säilytti itsenäisyytensä. Ei se kovin huonosti ole. Vai mitä?
Mitä tarkoitat kestämisellä?
Suomi säilytti itsenäisyytensä.Siitä saamme kiittää ainoastaan Stalinia.
Stalin ei halunnut viedä Suomelta itsenäisyyttä.
Mitenkä Suomen itsenäisyyden olisi oikein käynytkään?Jos Saksa olisikin voittanut kahinansa tuossa toisessa maailmasodassa.Silloin olisi Suomen itsenäisyys ollut ihan mennyttä.
Torjuntavoitto käsite on hiukan väärä käsite tuon kyseisen asian suhteen.
Jos viittaat tuolla torjuntavoitolla Tali-ihantalan taisteluihin.
Sehän oli vain jatkosodan ja toisen maailmansodan yksi taistelu.Ei mitään muuta.
Taisteluitahan voitettiin ja hävittiin puolin ja toisin.
Mutta toisen maailmasodan ns.liittoutuneet maat pääsivät tuossa toisessa maailmansodassa tavoitteeseensa.Eli voittivat akselivaltio Saksa ja sen liittolaiset.
Nämä toisen maailmasodan ns.liittoutuneet maatkin hävisivät tuossa sodassa taisteluita.Mutta voittivat silti koko sodan.
Ja sekös sinua tuntuu harmittavan todella paljon.
Fakta on, että Stalinin tarkoitus 1939 oli liittää Suomi NL:on. Kyllä se on itsenäisyyden viemistä. Suomen kansa vaan sattui olemaan eri mieltä.
Sama toistui kesällä -44. Tuloskin oli sama ja itsenäisyys säilyi Stalinista huolimatta. Kyllä hän vielä sodan jälkeen tuki kommunistien puuhia itsenäisyyden tuhoamiseksi. Sekään ei onnistunut, koska Suomi ei ollut antautunut eikä miehitetty.
Saksa ei missään vaiheessa ollut uhka Suomen itsenäisyydelle.
Kesän -44 suurhyökkäys torjuttiin sarjalla onnistuneita puolustustaisteluja. Niitä on yhdessä ruvettu nimittämään torjuntavoitoksi jo elokuusta -44 alkaen.
Suomi torjui niiden avulla antatumisen ynnä miehityksen.
Antautuneet maat muutettiin kommunistisiksi neuvostosatelliiteiksi puna-armeijan toimin. Suomi välttyi tältä torjuntavoittojen ansiosta.Se tuntuu kyrsivän stallareita edelleen. Jäihän meiltä kokematta kommunistisena kansanvankilana eläminen. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi virolaiset ja puolalaiset eivät ole siitä kovin kiitollisia vieläkään.
Viittaan torjuntavoitoilla Talin-Ihantalan taisteluihin, Viipurinlahden taisteluun ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluun. Niissä taisteluissa vuodatettiin kuiviin venäläisten käytettävissä oleva hyökkäysvoima siten, että neuvostojoukot eivät voineet jatkaa suunniteltua hyökkäystään syvälle Suomeen. Neuvostoliiton suurhyökkäys päättyi suomalaisten taktisiin voittoihin ratkaisutaisteluissa. Näin venäläiset eivät päässeet tavoitteeseensa Suomessa.
On hienoa, että liittoutuneet voittivat ja on kaikille hyvä asia, että Saksa ei voittanut. Ikävää sen sijaan oli itäblokin valtioiden kannalta se, että Saksan voittaja oli Neuvostoliitto. Siitä tuli itäblokin kirous monen vuosikymmenen ajaksi. Suomen sotien lopputuloksesta minulla ei ole syytä olla tyytymätön. Vastoin kaikkea todennäköisyyttä Suomi säilytti itsenäisyytensä koko sodan ajan.
Ei itsenäisyydestä maahanhyökkääjää kiitetä. Eikä siitä kiitetä vuosisadan verisintä hirmuhallitsijaa. Siitä ei siis kiitetä Stalinia. Vain SAFKAn höyrypäisimmät kahelit niin tekevät.
Siinä tapauksessa kun joku maa ei itse siitä päätä säilyykö itsenäisyys niin kuuluu hyviin tapoihin kiittää sitä joka halusi itsenäisyyden säilyvän tuolla kyseisellä maalla.
No Stalin sitä ei halunnut. Muuten hän ei olisi asettanut Terijoen hallitusta -39 eikä vaatinut ehdotonta antautumista -44. Hohhoijaa näitä uskovaisia punikkeja. SAFKA tarvitsee kaltaisiasi kaheleita!
Sinä se tunnut uskovan kovasti noihin valkoisiin valheisiin.
Tiedoksesi vain että ei tuohon porvarilliseen propagandaan kannata uskoa ollenkaan.Se on vain pelkkää kusetusta tuo porvarillinen propaganda.
No kertoo paljon henkilöstä, jos väittää Terijoen hallitusta tai Neuvostoliiton antautumisvaatimusta propagandaksi. Mutta eihän tämän palstan änkyräpunikkeja totuus kiinnosta. Kuolemaa porvareille tosiaan yritti oppi-isäsi Stalin huonolla menestyksellä. Enemmän kuoli kommunisteja.
sanat Suomen armeijasta. Suomen armeijalle itse Stalinkin nosti maljan. Nimenomaan se kommunismi on kusetusta, eihän sitä muuten olis juutalaiset keksineetkään. Mene katsomaan rajan taakse, sillä siellä on vielä ihan riittävästi kommunismin ihanuutta jäljellä. Vaikka Venäjä tavoittaa hiljakseen muiden maiden elintasoa, se on silti vielä 50-vuotta jäljessä. Elintasoa ei ole sen tieteen ja taiteen saavutukset.
Kävin reilu kuukausi sitten Moskovassa.
Moskova on tänä päivänä paljon länsimaisempi kaupuni kuin esim.Helsinki.
Helsinki oikeastaan vaikuttaa tuppukylältä kun sitä verrataan esim.Moskovaan.
itsenäisyydestään Stalinin räpistelyistä huolimatta. Jos jotakin haluat kiittää, niin kiitä Suomen kansaa ja armeijaa. Stalin taas epäonnistui paljossa muussakin kuin Suomen itsenäisyyden tuhoamisessa. Sehän teitä stallareita pännii. Aina vain pitää syytää valheita Stalinin ihanuudesta.
Moskovassa halutaan näyttää länsimaiselta. Onhan hienot kulissit ja kaupunki on ioso kuin mikä. Silti: Lehtimiehet tapetaan silti tosta noin vaan. Tamara ja 30 sukulaista asuu yksiössä alkoholistimiehen kanssa. Nyrkki heiluu koko ajan. Elintaso on kymmenesosa meikäläisestä
Kannattaa lukea kirjoja ni huomaa ettei oo mustaa aukkoa. Kesästä 1941 on kirjaa, väitöskirjaa ja tutkimusta kilometri tolkulla. Sitten ei tarvitse olla tietämätön.
Toisaalta on säännön vahvistava poikkeus: suomalaisen sotakirjallisuuden kaunokirjallinen perusteos, Väinö Linnan Tuntematon sotilas, kuvaa kaikkein tarkimmin juuri vuoden 1941 hyökkäyssotaa. "Siellä missä kantoremmi ei hiertänyt solisluuta oli ilo ylimmillään: Suomi marssi eteenpäin!" Niin, pieni maa ponnisti kaikki vähäiset voimansa tullakseen suurvallaksi. Mobilisaation aste oli Suomessa v. 1941 korkeampi kuin missään muussa II maailmansotaan osallistuneessa maassa. Operaatio Barbarossan onnistuminen, Neuvostoliiton ja Venäjän kansan tuhoaminen ja siitä palkintona seuraava Suur-Suomi nähtiin sen arvoisena päämääränä, että kannatti uhrata Neuvosto-Karjalan valtaamiseksi enemmän miehiä kuin talvisodassa.
Mutta oliko Suur-Suomi myöskin Suomen kansan syvien rivien tahto? Talvisodan ymmärsi Suomessa jokainen, se oli taistelua selkä seinää vastaan kansallisen olemassaolon puolesta. Mutta miten saada rivimiehet hyökkäämään syvälle Venäjälle, lähtemään "rosvoretkelle" vieraaseen maahan? Suomalaisjoukkojen moraali ei todellakaan v. 1941 ollut sama kuin talvisodassa. Olavi Paavolainen teki havaintoja rintamalle marssivista miehistä ja tyrmistyi. Hän päiväkirjastaan Synkkä yksinpuhelu voimme lukea, miten "herrojen sota" ei innostanut armeijassa kuin upseereja ja sotapappeja. Kaiken tämän kuvaa hyvin myös Väinö Linna Tuntemattomassa sotilaassa.
vallassa. Se on totuus. Erityisen innokkaita olivat karjalaiset, mutta moittia ei voi muitakaan.
Itä-Karjalan hyökkäyksen ja sodan yleensäkin pitkittyessä miehet alkoivat väsyä ja into karista. Silloin olikin jo aika siirtyä erillissodan edellyttämään asemasotaan ja odottaa sodan päättymistä.
Kesän 1941 sotaTOIMET SISÄLSIVÄT USEITA SUOMEN SOTAHISTORIAN KOMEIMPIA VOITTOJA. SELLAISIA EI HALUTTOMIN JOUKOIN SAAVUTETA.
Asia ei kommunistien valehtelulla muuksi muutu.
"Silloin olikin jo aika siirtyä erillissodan edellyttämään asemasotaan ja odottaa sodan päättymistä."
Suomi tietysti alkoi TOIVOA käyvänsä erillissotaa kun kävi ilmi, ettei suuri liittolainen Natsi-Saksa - jonka kanssa oli hyökätty yhdessä, yhteisesti laaditun suunnitelman mukaan - ehkä voittaisikaan Neuvostoliittoa. Luovutan puheenvuoron historiantutkija Jelena Senjavskajalle:
"Toisinaan ihmisen yrittävät vain pettää itseään. Se on heille, heidän sisäiselle tasapainolleen ja heidän lapsilleen psykologisesti erittäin tärkeää. Mutta kansainvälisen yhteisön edessä se on valheellista ja kestämätöntä. Suomalaiset vakuuttelevat itselleen, että heidän sotansa oli täysin erilainen. Että he taistelivat oikeudenmukaisesti, eivät olleet kytköksissä Hitleriin ja vain hyödynsivät samaan aikaan käytyä sotaa omaa vihollistaan vastaan. Se on yritys rauhoitella itseä ja oikeuttaa omia toimia sekä pyrkimys siihen, että kansallisessa itsetietoisuudessaan ja kansallisessa historiallisessa muistissaan suomalaiset tuntisivat olonsa miellyttäväksi. On erittäin epämiellyttävää tuntea itsensä häviäjäksi, eritoten häviäjäksi niiden puolella, jotka kävivät epäoikeudenmukaista sotaa muita kansoja vastaan soveltamalla rotuteoriaa ja syyllistymällä kansanmurhaan ja joista siksi tuli koko ihmiskunnalle helvetin ja paholaisen symboli."
"Toisinaan ihmisen (venäläiset) yrittävät vain pettää itseään. Se on heille, heidän sisäiselle tasapainolleen ja heidän lapsilleen psykologisesti erittäin tärkeää. Mutta kansainvälisen yhteisön edessä se on valheellista ja kestämätöntä. "
Venäläiset olivat Hitlerin sotaretkien alullepanijoita ja rahoittajia. Puolan, Ranskan ja Norjan valtaamiset Hitler hoiti venäläisten hyväksymänä. Tämä on faktaa. Suomalaisilla ei ollut mitään mahdollisuutta lähteä puolustamaan toista diktatuuria, kommunisti Stalinia.
No tämä Senjavskaja onkin täysin objektiivinen historioitsija. Hänhän on kieltänyt partisaanienkin rikokset. Ilmankos häntä SAFKA niin kovasti palvookin.
juuri vastapuolella, sillä moraaliset voittajat ovatkin vastapuolella taistelleita, jotka taistelivat olemassaolostaan ja selviytyivät, mutta "mekaanisen taistelun häviäjinä," voittaen olemassaolonsa. On todella suuri häpeä käydä pienen kansan kimppuun ja syyllistää se vielä fasisteiksi. Tämä näkyy juuri siinä, että media pitää vaientaa ja kirjoittaa näennäistä kaunokirjallista potaskaa.
"On erittäin epämiellyttävää tuntea itsensä häviäjäksi, eritoten häviäjäksi niiden puolella, jotka kävivät epäoikeudenmukaista sotaa muita kansoja vastaan soveltamalla rotuteoriaa ja syyllistymällä kansanmurhaan ja joista siksi tuli koko ihmiskunnalle helvetin ja paholaisen symboli."
Oliko siis NL:n liitto natsien kanssa jotenkin oikeudenmukainen? Oliko NL:n hyökkäykset kuuteen naapurimaahan 1939-40 oikeudenmuakista ja demokratian puolustamista?
Oliko esimerkiksi ukrainalaisten, tsetseenien, tataarien ja balttien joukkomurhat ja siirto Siperiaan jotenkin oikeudenmukaisia?
NL oli pitkään maailman suurin kansanvankila. Siitä ja sen johtajista tuli koko ihmiskunnalle helvetin ja paholaisen symboli. Sitä asiaa ei muuta, että Nl hyvällä onnella ja suunnattomin uhrauksin selviytyi sodista voittajien joukossa. Miksi se hävisi rauhan? Olisiko tässä surutyön paikka? Vai selviydytäänkö edelleen vain toistamalla neuvostopropagandaa, kuten Koroljov?