Espoon piispa Mikko Heikalla on taas "asiaa" ( Suomenkuvalehti fi. 20.12.), kun hän kirjoittaa otsikolla "Uskonto ei ole kulttuuria, se luo kulttuureja."
Jutussa olisi paljonkin huomautettavaa. Poimin vain yhden yksityiskohdan: "Samalla kuitenkin pidetään tarkasti huolta siitä, että uskonnottomien oikeudet toteutuvat tasa-arvoisesti."
Perustelkaa väite, arvoisa piispa. Jos väite pitäisi paikkansa, ei tarvittaisi eroakirkosta.fi:tä, ei vapaa-ajattelijoita, ei....
Suuret eroluvut puhuvat puolestaan: uskonnottomia sorretaan.
Jutussa olisi paljonkin huomautettavaa. Poimin vain yhden yksityiskohdan: "Samalla kuitenkin pidetään tarkasti huolta siitä, että uskonnottomien oikeudet toteutuvat tasa-arvoisesti."
Perustelkaa väite, arvoisa piispa. Jos väite pitäisi paikkansa, ei tarvittaisi eroakirkosta.fi:tä, ei vapaa-ajattelijoita, ei....
Suuret eroluvut puhuvat puolestaan: uskonnottomia sorretaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten muka uskonnottomien oikeuksia kunnioitetaan?
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/mikko-heikka-uskonto-ei-ole-kulttuuria-se-luo-kulttuureja
Muutakin omituista höpinää:
"Uskonnon ja kulttuurin suhteesta käydään paraikaa kiivasta keskustelua kaikkialla maailmassa. Tämä johtuu siitä, että sekularisaatio- eli maallistumisteesi on osoittautunut virheelliseksi. Uskonto ei ole painunut marginaaliin, vaan siitä on tullut merkittävä poliittinen ja kulttuurinen vaikuttaja."
- Tulee kyllä aikanaan painumaan marginaaliin. Ikävä kyllä vielä nykyään uskonto on nimenomaan poliittinen vaikuttaja. Siitä kertovat karua kieltään median lähettämät uutiset eri sotatantreilta.
"Uskonto ei ole kulttuuria, sillä sen ydin rakentuu Jumalan ja ihmisen suhteen varaan. Uskonnon tehtävänä on puhua Jumalasta ja rakentaa ihmisen itseymmärrystä Jumalasta käsin. Useimmat uskonnot ovat teosentrisiä, jumalakeskeisiä, ja siksi niiden tähtäin on ihmisen näkyvän maailman ulkopuolella."
- Jep. Tähtäin on tämän maailman ulkopuolella ja maailma hukkuu paskaan.
Muitakin uskomattomia väitteitä:
"Uskonnon teosentrisyydestä aiheutuu, että sen kulttuuriset ja poliittiset vaikutukset ovat välillisiä."
-Esimerkiksi Vatikaania ajatellen sen poliittinen ja kulttuurinen vaikutus on ollut ajoittain hyvinkin suoraa, eikä vain välillistä. Eikä Suomen evankelis-luterilainenkaan kirkko ole aina tyytynyt vain pyörittelemään teologisia pohdintojaan tutkijankammiossaan, vaan pyrkinyt niin lähelle valtaapitäviä kuin mahdollista.
"Tästä huolimatta uskonto on luonut ihmiskunnan kulttuuriperinnön keskeiset aarteet."
-Kansojen verellä ja hiellä, hallintokoneiston siunauksella. Ja rusinat pullasta tuo Heikka haluaa ottaa esille: aarteitahan se kirkko on vain tuonut, hyvää ja kaunista, ei mitään pahaa tai ongelmallista. Mitenkäs kirkolle maksetut verot ja kymmenykset ovat vaikuttaneet "aarteiden kasautumiseen"?
"Siksi projektit, jotka haluavat poistaa uskonnon julkisesta tilasta, ovat epähistoriallisia ja ihmiskunnan kulttuuriperinnön kannalta ongelmallisia."
-Ongelmallisia juuri siksi, että maallinen valta ja valtauskonto ovat aina olleet kuin paita ja peppu, jo aikoihin ennen Konstantinus Suurta, joka teki kristinuskosta omalla päätöksellään valtionuskonnon.
Ja sitten paras:
"Oma hiippakuntakaupunkini Espoo on toiminut tässä esimerkillisesti. Valtauskonnon edustaja luterilainen kirkko on tervetullut kaikkiin julkisiin yhteyksiin. Samalla on pidetty huolta siitä, että myös toiset uskonnot saavat tasavertaisen kohtelun."
Eli tasa-arvoisuutta on se, että uskonnot ovat keskenään tasa-arvosia? Uskonnottomilla ei arvoa ole, eikä roolia julkisissa yhteyksissä. Uskonnoton ei ole tervetullut... Ja uskonnot saavat tasa-arvoisen kohtelun, uskonnottomat eivät. Kakku jaetaan uskisten kesken. Mikko Heikka oli muuten Helsingin tuomiorovastina toimiessaan joka vuosi kutsuttu puhumaan Helsingin kaupungintalolle virkamiesten joulukahveille. Tänäkin vuonna tulee kirkollinen puhuja ripittämään ihmisiä heidän työpaikalleen.
"Sekularisaatioteesin tilalle on tullut ”sekoittumisteesi”. Vaikka uskontojen ydin on jumalasuhteessa, ne sekoittuvat kulttuurisesti yhä voimakkaammin maallisen elämänalueen kanssa. Tämä tosiasia on syytä ottaa vakavasti, kun keskustellaan uskonnon ja julkisen tilan suhteesta."
-Heikka itsekö tuon teesin Espoon kirkon oveen naulasi? Itse kutsuisin sitä sekaantumisteesiksi. Kirkko ei ajopuun tavoin ajaudu vallan keskiöön vaan pyrkiikin sinne.
Kirkko ei todellakaan ole tahdoton ajopuu, vaan aktiivinen pyrkyri, joka pyrkii kaikin tavoin soluttautumaan "julkiseen tilaan".