Jouluna juhlitaan talvipäivän seisausta.
Kauan sitten muinaiset ihmiset näkivät Pohjolan yössä auringon voiman heikkenevän. Jumalattaren (joka oli siihen aikaan vielä nainen mutta sukupuoleton, siis eräässä mielessä neitsyt) tuli synnyttää aurinko. Auringon syntymä tapahtui siihen aikaan Neitsyen tähtikuviossa.
Muinaiset druidit polttivat joulupölkkyjä (Yule logs), jotta aurinko saisi lisää voimaa. Suomen kielen sana "joulu" tulee muinaisgermaanisesta sanasta "hjul", pyörä, joka oli auringon vertauskuva.lähde?
Aurinkokalenterissa talvipäivän seisaus vastasi kuukalenterin uuden kuun aikaa, ja näin auringon syntymäpäivästä muodostui esimerkiksi muinaisessa Roomassa mahtava juhla. Vanhalla hedelmällisyyden jumalalla Saturnuksella, joka kuoli ja korvattiin ylijumala Juppiterilla, oli temppeli Capitoliumilla. Juhlat alkoivat joulukuun 17. päivänä, kestivät viikon ja päättyivät lahjojen antamiseen, koska aurinko on antanut ihmisille suurimman lahjan, lämmön. Auringon kuolemattomuutta symboloivat joulukuusi ja ikivihreät kasvit.
Kuten aurinko syntyi Neitsyen tähtikuviosta, Buddha syntyi neitsyt Mayasta joulukuun 25. pnälähde?, Krishna syntyi neitsyt Devakista joulukuun 25. pnälähde?, ja Mithra syntyi joulutähden valosta joulukuun 25. päivänä.lähde? Kristityt katselivat tätä pakanallista juhlintaa muutamia satoja vuosia, ja lopulta neljännellä vuosisadalla paavi Julius määräsi joulukuun 25. päivä "fiktiivisen jeesuksen" syntymäpäiväksi.
Uskonnottomien suhtautuminen vanhoihin valon juhliin vaihtelee. Monet uskonnottomat juhlivat joulua tai talvipäivänseisausta vanhana luonnon juhlana, talven selän taittumisena.
Neuvostoliitossa ei juhlittu joulua vaan uutta vuotta. Suomalaiset kristityt ovat joskus huomauttaneet, että tämä johtui ortodoksien vanhentuneesta kalenterista, jonka mukaan joulu on uudenvuoden aikaan. Venäläisen kansanperinteen tutkijat ovat osoittaneet tämän käsityksen vääräksi. Uusi vuosi on vanha venäläinen pakanallinen juhla, jota on juhlittu uudenvuodenkokoin ja hedelmällisyysriitein.
Kauan sitten muinaiset ihmiset näkivät Pohjolan yössä auringon voiman heikkenevän. Jumalattaren (joka oli siihen aikaan vielä nainen mutta sukupuoleton, siis eräässä mielessä neitsyt) tuli synnyttää aurinko. Auringon syntymä tapahtui siihen aikaan Neitsyen tähtikuviossa.
Muinaiset druidit polttivat joulupölkkyjä (Yule logs), jotta aurinko saisi lisää voimaa. Suomen kielen sana "joulu" tulee muinaisgermaanisesta sanasta "hjul", pyörä, joka oli auringon vertauskuva.lähde?
Aurinkokalenterissa talvipäivän seisaus vastasi kuukalenterin uuden kuun aikaa, ja näin auringon syntymäpäivästä muodostui esimerkiksi muinaisessa Roomassa mahtava juhla. Vanhalla hedelmällisyyden jumalalla Saturnuksella, joka kuoli ja korvattiin ylijumala Juppiterilla, oli temppeli Capitoliumilla. Juhlat alkoivat joulukuun 17. päivänä, kestivät viikon ja päättyivät lahjojen antamiseen, koska aurinko on antanut ihmisille suurimman lahjan, lämmön. Auringon kuolemattomuutta symboloivat joulukuusi ja ikivihreät kasvit.
Kuten aurinko syntyi Neitsyen tähtikuviosta, Buddha syntyi neitsyt Mayasta joulukuun 25. pnälähde?, Krishna syntyi neitsyt Devakista joulukuun 25. pnälähde?, ja Mithra syntyi joulutähden valosta joulukuun 25. päivänä.lähde? Kristityt katselivat tätä pakanallista juhlintaa muutamia satoja vuosia, ja lopulta neljännellä vuosisadalla paavi Julius määräsi joulukuun 25. päivä "fiktiivisen jeesuksen" syntymäpäiväksi.
Uskonnottomien suhtautuminen vanhoihin valon juhliin vaihtelee. Monet uskonnottomat juhlivat joulua tai talvipäivänseisausta vanhana luonnon juhlana, talven selän taittumisena.
Neuvostoliitossa ei juhlittu joulua vaan uutta vuotta. Suomalaiset kristityt ovat joskus huomauttaneet, että tämä johtui ortodoksien vanhentuneesta kalenterista, jonka mukaan joulu on uudenvuoden aikaan. Venäläisen kansanperinteen tutkijat ovat osoittaneet tämän käsityksen vääräksi. Uusi vuosi on vanha venäläinen pakanallinen juhla, jota on juhlittu uudenvuodenkokoin ja hedelmällisyysriitein.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Talvipäivän ns. seisaus osuu kyllä aikavälille 20-22.12.
Jouluna jotkut ihmiset juhlivat Kristuksen syntymää, hänen tänne maanpäälle ilmestystään. Ja jotkut sitten jotakin aivan muuta. Vapaaehtoista on kaikki täällä suomessa, ainakin toistaiseksi. Eikä aidossa ja oikeassa kristillisessä joulussa ole sinänsä jotakin hävettävää tai huonoa. Sehän on Valon ja Rakkauden juhla.
Oli paavi Juliukselta ilkeä temppu laittaa kristusmessu joulun päälle.
ilkeä temppu, vaan keino kristillistää tuo juhla. Kristityt juhlivat Jeesuksen syntymää. Joskushan eli jonakin ajankohtanahan sitäkin on juhlittava.
Taas tämä atteprovo, tosin jo kovin kulunut ja huono.
Maailmassa on miljoonia uskonnollisia ja uskonnottomia juhlia, joita juhlii miljardeja ihmisiä. Historiaan on unohtunut toinen mokoma juhlista. Kristityt ovat juhlineet joulua jo 300-luvulta, jo kauan ennen kuin Neuvostoliitosta osattiin unelmoida / pelätäkään. Jos joulu nyt sattuu johonkin muiden juhlien kanssa päällekkäin tai ne jopa korvaten, ei liene mikään tilastotieteellinen oikkukaan. Muitakin kristillisiä juhlia sattuu maallisten juhlien kanssa päällekkäin, so what? Keskieuroopassa Nikolauksen päivä sattuu olemaan meidän itsenäisyyspäivän aattona, mutta ei se meitä häiritse. Idän joulu on Loppiainsen tienoilla eikä sekään häiritse ketään kristittyä. Maapallolla lienee joka päivä joku juhla jossakin kulttuurissa, mutta eihän sekään meitä häiritse tai saa kirjoittamaan pilkkaviestejä ateistivajakkien tapaan.
Kristitty juhlii JOULUA ja muut juhlikoot vaikka spagettimonsteriaan, joka on ateisteille niin mukava korvike, kirjoitusten mukaan.
alkuperäinen joulu ilman kristinuskon "ilosanomaa".
Muistakaamme myös metsän pikkuväkeä vaikkapa pienellä pikarillisella viinaa ja kinkkupalalla.