Suomalaiset lähettivät torjuntaan Kivennavan voudin Juho Maununpojan [Jöns Månsson Ulfsparre] johdolla 500 - 600 miestä, joista pääosa oli nopeita hiihtojoukkoja. Käyttäen taitavasti hyväkseen maastoa ja suksia suomalaiset löivät Joutselässä hajalleen Novgorodin joukot, jotka käsittivät ratsuväkeä ja jalkamiehiä ja joiden liikkuminen lumessa oli kömpelöä.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/olaus_magnus1.jpg
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/olaus_magnus1.jpg
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taisteluita riittikin, eikä yhtään mahtavaa tainnut olla...
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen Hakkapeliittaan ja teki sitten rauhan!
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hampuri
http://www.finnland.de/public/…ture=fi-FI
>>Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.
Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen.
”KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN SUOMI JUHLII VUOSITTAIN 6.11. TUON HULLUN KUNINKAAN Kustaa II Aadolf:in PÄIVÄÄ!”
Kuka juhlii, kuka ei. Ruotsinmieliset lähes maanpetturuuteen syyllistyvät raukat ehkä juhlivat. Minä en.
Se oli Raatteen tien toisinto.
Mutta kuolinpäivää.