Ateismi puoltaa rauhaa

Jo oli jutut lololol...

"Onpas. Kaikki tunnistamattomat lentävät esineet ovat ufoja, eli jos et tunnista varista niin se on ufo".

Jos en tunnista jotain julkkista niin onko se UFO. Jos en tunnista vaimon heittämää lautasta, niin se on myös UFO.

Taidat olla oikea rakettiasiantuntia?

mulla on hauskaa... kirjoitti:

Jo oli jutut lololol...

"Onpas. Kaikki tunnistamattomat lentävät esineet ovat ufoja, eli jos et tunnista varista niin se on ufo".

Jos en tunnista jotain julkkista niin onko se UFO. Jos en tunnista vaimon heittämää lautasta, niin se on myös UFO.

Taidat olla oikea rakettiasiantuntia?

>> Jos en tunnista jotain julkkista niin onko se UFO. > Jos en tunnista vaimon heittämää lautasta, niin se on myös UFO.

Alkupalaksi kertomus:
Tapahtuman päähenkilö on 12-vuotias poika, joka kävi tupakalla ulkorakennuksen takana. Hän heitti tupakannatsan vanhaan maalipurkkiin. Siellä se alkoi kyteä ja sai aikaan pienen tulipalon. Poika huomasi takapihalta nousevan savupatsaan. Sammuttaessaan palonalkua, hän tärveli puseronsa, poltti kulmakarvansa ja sai muutaman palorakkulan käteensä. Salatakseen tapahtuman, poika keräsi palaneet maalipurkit ja upotti ne läheiseen ojaan. Illalla äiti ja isä palasivat kaupungista kun sankarimme oli jo nukkumassa.
Aamulla äiti huomasi palaneet kulmakarvat ja palorakkulat. Hän kysyi mitä oli tapahtunut. Poika ei halunnut kertoa asiaa äidilleen. Isä illalla puuttui asiaan ja tivasi selitystä (menneen tapahtuman historiaa).
Poika hädissään valehteli, että tuntemattomat oliot olivat käyneet huvilalla ja tutkineet häntä. Avaruusaluksen lähdön yhteydessä olivat kulmakarvat palaneet ja käteen ilmestynyt palohaavoja (keksitty historia).
Molemmat vanhemmat olivat ymmällä. Poika itsepintaisesti piti kiinni kertomuksestaan ja näytti palojälkiä (todistusaineisto muutetaan tukemaan keksittyä kertomusta).
Isä kysyi, missä avaruusalus oli ollut. "Ulkorakennuksen takana": sanoi poika.
Lähdettiin katsomaan. Siellä oli vielä jäljellä kitkerää palonhajua ja palon jälkiä. Tässä on selvästi aluksen jättämiä jälkiä, totesi isä ja tarkasteli maassa olevia pyöreitä jälkiä (aineiston tulkinta halutun uskomuksen mukaiseksi).
Paikalle saapui naapurissa asuva kauppias, joka oli nähnyt pojan tupakoivan takapihalla (todellinen tieto tapahtumasta). Hän ei halunnut saattaa poikaa valheesta noloon tilanteeseen vaan pysyi vaiti (totuutta ei pidetä tärkeänä). Seuraavana päivänä asiasta sai tiedon paikallisen lehden toimittaja, joka tuli kameroineen paikalle. Hän kuvasi tarkoin maassa olevia pyöreitä jälkiä sekä pojan kärventyneet kasvot ja palorakkulat (sopivan todistusaineiston taltiointi).
Uutinen avaruusaluksesta levisi nopeasti. Muutaman päivän kuluttua valtakunnallisen lehden toimittaja soitti ja pyysi haastattelua (lehden omaa linjaa tukeva ja sen levikkiä lisäävä uutisaineisto). Uutinen ulkoavaruuden kävijöistä ja niiden jättämistä todisteista levisi koko valtakuntaan ja edelleen ns. tiedeuutisena ympäri maailman (vallitsevan ufouskon yleinen vahvistaminen).
Paikallinen kauppias pysyi totuudesta vaiti, koska uutinen toi uteliaita asiakkaita paikkakunnalle ja kauppa kasvoi (oma etu menee totuuden edelle).
Myöhemmin eräs "ufotutkija" löysi palaneet maalipurkit ojasta ja toimitti ne viranomaiselle, joka totesi, että maassa olleet jäljet olivatkin näiden purkkien pohjista (todisteet, jotka osoittivat tarinan avaruusaluksesta keksityksi).
Hän teki purkkien löydöstä raportin, joka muiden tutkijoiden toimesta kuitenkin hyllytettiin eikä otettu viralliseen raporttiin mukaan. (yleistä uskomusta vastaan olevan todistusaineiston katoaminen).
Löydettyjä, osittain palaneita purkkeja käytettiin päinvastoin todisteena siitä, että avaruusaluksen säteily oli ollut aikaisempia oletuksia voimakkaampaa (todistusaineiston irrottaminen asiayhteydestä).
Kertomus hyväksyttyine todisteineen ja valokuvineen luetteloitiin virallisena tapahtumana tiedostoon, joka käsitteli ulkopuolisen älyn olemassaoloa. Vuosia myöhemmin tutkijat päättelivät valokuvien perusteella (hyväksytyn totuuden virallinen kirjaaminen), että pojan palojäljet aiheutuivat avaruusaluksen säteilystä.
Maan pintaan jääneiden pyöreiden jälkien perusteella tutkijat päättelivät avaruusaluksen painon, muodon ja pintamateriaalin sekä sen nousunopeuden. Saatujen arvojen perusteella tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että aluksen lähin asemapaikka oli Mars-planeetta ja että aluksessa oli neljä oliota, joiden keskipituus oli noin 1,4 m.
Tarkemmin asioita tutkittiin kansainvälisen avaruustutkimuslaitoksen toimesta monen kalliin tieteentekijän voimin. Tämä tieteellisellä raportilla vahvistettu historiallinen tieto ulkoavaruudessa olevien älyllisten olentojen vierailusta maassa otettiin mukaan myös oppikirjoihin (vallitsevaa järjestelmää tukevan uskon vahvistaminen).

uffe... kirjoitti:

Alkupalaksi kertomus:
Tapahtuman päähenkilö on 12-vuotias poika, joka kävi tupakalla ulkorakennuksen takana. Hän heitti tupakannatsan vanhaan maalipurkkiin. Siellä se alkoi kyteä ja sai aikaan pienen tulipalon. Poika huomasi takapihalta nousevan savupatsaan. Sammuttaessaan palonalkua, hän tärveli puseronsa, poltti kulmakarvansa ja sai muutaman palorakkulan käteensä. Salatakseen tapahtuman, poika keräsi palaneet maalipurkit ja upotti ne läheiseen ojaan. Illalla äiti ja isä palasivat kaupungista kun sankarimme oli jo nukkumassa.
Aamulla äiti huomasi palaneet kulmakarvat ja palorakkulat. Hän kysyi mitä oli tapahtunut. Poika ei halunnut kertoa asiaa äidilleen. Isä illalla puuttui asiaan ja tivasi selitystä (menneen tapahtuman historiaa).
Poika hädissään valehteli, että tuntemattomat oliot olivat käyneet huvilalla ja tutkineet häntä. Avaruusaluksen lähdön yhteydessä olivat kulmakarvat palaneet ja käteen ilmestynyt palohaavoja (keksitty historia).
Molemmat vanhemmat olivat ymmällä. Poika itsepintaisesti piti kiinni kertomuksestaan ja näytti palojälkiä (todistusaineisto muutetaan tukemaan keksittyä kertomusta).
Isä kysyi, missä avaruusalus oli ollut. "Ulkorakennuksen takana": sanoi poika.
Lähdettiin katsomaan. Siellä oli vielä jäljellä kitkerää palonhajua ja palon jälkiä. Tässä on selvästi aluksen jättämiä jälkiä, totesi isä ja tarkasteli maassa olevia pyöreitä jälkiä (aineiston tulkinta halutun uskomuksen mukaiseksi).
Paikalle saapui naapurissa asuva kauppias, joka oli nähnyt pojan tupakoivan takapihalla (todellinen tieto tapahtumasta). Hän ei halunnut saattaa poikaa valheesta noloon tilanteeseen vaan pysyi vaiti (totuutta ei pidetä tärkeänä). Seuraavana päivänä asiasta sai tiedon paikallisen lehden toimittaja, joka tuli kameroineen paikalle. Hän kuvasi tarkoin maassa olevia pyöreitä jälkiä sekä pojan kärventyneet kasvot ja palorakkulat (sopivan todistusaineiston taltiointi).
Uutinen avaruusaluksesta levisi nopeasti. Muutaman päivän kuluttua valtakunnallisen lehden toimittaja soitti ja pyysi haastattelua (lehden omaa linjaa tukeva ja sen levikkiä lisäävä uutisaineisto). Uutinen ulkoavaruuden kävijöistä ja niiden jättämistä todisteista levisi koko valtakuntaan ja edelleen ns. tiedeuutisena ympäri maailman (vallitsevan ufouskon yleinen vahvistaminen).
Paikallinen kauppias pysyi totuudesta vaiti, koska uutinen toi uteliaita asiakkaita paikkakunnalle ja kauppa kasvoi (oma etu menee totuuden edelle).
Myöhemmin eräs "ufotutkija" löysi palaneet maalipurkit ojasta ja toimitti ne viranomaiselle, joka totesi, että maassa olleet jäljet olivatkin näiden purkkien pohjista (todisteet, jotka osoittivat tarinan avaruusaluksesta keksityksi).
Hän teki purkkien löydöstä raportin, joka muiden tutkijoiden toimesta kuitenkin hyllytettiin eikä otettu viralliseen raporttiin mukaan. (yleistä uskomusta vastaan olevan todistusaineiston katoaminen).
Löydettyjä, osittain palaneita purkkeja käytettiin päinvastoin todisteena siitä, että avaruusaluksen säteily oli ollut aikaisempia oletuksia voimakkaampaa (todistusaineiston irrottaminen asiayhteydestä).
Kertomus hyväksyttyine todisteineen ja valokuvineen luetteloitiin virallisena tapahtumana tiedostoon, joka käsitteli ulkopuolisen älyn olemassaoloa. Vuosia myöhemmin tutkijat päättelivät valokuvien perusteella (hyväksytyn totuuden virallinen kirjaaminen), että pojan palojäljet aiheutuivat avaruusaluksen säteilystä.
Maan pintaan jääneiden pyöreiden jälkien perusteella tutkijat päättelivät avaruusaluksen painon, muodon ja pintamateriaalin sekä sen nousunopeuden. Saatujen arvojen perusteella tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että aluksen lähin asemapaikka oli Mars-planeetta ja että aluksessa oli neljä oliota, joiden keskipituus oli noin 1,4 m.
Tarkemmin asioita tutkittiin kansainvälisen avaruustutkimuslaitoksen toimesta monen kalliin tieteentekijän voimin. Tämä tieteellisellä raportilla vahvistettu historiallinen tieto ulkoavaruudessa olevien älyllisten olentojen vierailusta maassa otettiin mukaan myös oppikirjoihin (vallitsevaa järjestelmää tukevan uskon vahvistaminen).

Näin varmistettiin, että virallinen totuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle väärentämättömänä eikä muunlaiset selitykset pääse horjuttamaan uskoa ulkopuolisen älyn olemassaoloon.
Kun vallitsevaan maailmankuvaan sopiva uskomus sai riittävän suuret mittasuhteet tuli siitä virallinen totuus.
Vaikka molemmat syylliset: tupakalla ollut poika ja todellisen tapahtuman todistajana ollut kauppias, olisivat myöhemmin kertoneet, mitä aikoinaan tapahtui ja että avaruusaluksen jalaksen jäljet olivat vain maalipurkkien jättämiä, ei heitä olisi enää uskottu. Miksi?
1) Koska tapahtuma oli sovitettu tukemaan vallitsevaa uskomusta avaruusolioihin ja ulkopuolisen älyn olemassaoloon.
2) Koska tapahtuman todisteet - valokuvat palaneista kulmakarvoista ja pyöreistä jäljistä maassa - oli saatu todistamaan, että poika oli saanut polttavaa avaruussäteilyä ja että avaruusoliot olivat käyneet aluksellaan takapihalla.
3) Avaruusalusteorian vastaisia todisteita ei hyväksytä todistusaineistoksi koska ne eivät vastaa yleisesti totuudeksi hyväksyttyjä uskomuksia ja koska ne kumoaisivat jo virallisesti hyväksytyt todisteet avaruusolioista. Viranomaiset, tiedemiehet ja tutkijat eivät voi olla väärässä.
Edellä kerrottu tarina koostuu elementeistä, jotka ovat tuttuja niille, joka ovat seuranneet keskusteluja ja väittelyjä elämän synnystä ja maapallon varhaishistoriasta.
Maaperälle, mineraaleille, maakerroksille, fossiileille, kaikille eläin- tai kasvilajeille, hautalöydöille sekä taivaankappaleille ja maailmankaikkeuden synnylle on kirjoitettu erilaisia mielikuvitukseen perustuvia historioita. Näiden tarinoiden mukaisia syntytapahtumia ei voida toistaa eikä uskomuksia niiden synnystä voida osoittaa kokein todeksi. Siksi ne eivät kuulu tieteellisen tutkimuksen alueelle.
Esimerkkinä kahdesta erilaisesta uskosta elämän ja kaiken olevaisen synnystä ovat:
- usko kaiken synnystä Raamatun ilmoituksen mukaan Jumalan luomistyönä.
- usko siihen, että kaikki on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä ja sen jälkeen kehittynyt sattuman ja luonnonvalinnan avustuksella kehitysopin mukaan ilman älyllistä ohjausta.
Maailman synnyn ja sitä kohdanneiden mullistusten todistusaineisto on nähtävänä ympärillämme. Raamatun luomiskertomukseen uskovat ovat voineet avoimesti tutkia kaikkea ilman, että havaintoja ja löytöjä olisi täytynyt piilotella tai muutella totuuden vastaisiksi. Luonnonlait tukevat havaintoja. Tukena on myös tekijän oma ilmoitus siitä, miten maailma luotiin, sekä historialliset tiedot luomisen jälkeisistä kausista aina meidän päiviimme asti.
Kehitysoppiin uskovat joutuvat jatkuvasti muuttamaan teoriaansa tilanteiden vaihtuessa. Kukaan ei vielä ole löytänyt sellaista tieteellisesti pätevää todistetta, joka olisi varmistanut kehitysopin uskomukset todeksi.
Tärkeintä kehitysopissa ei olekaan totuus vaan se, että siihen uskomalla voidaan poistaa Jumala ihmisten historiasta. Kehitysoppi vapauttaa siihen uskovat tekemään "hyvällä omallatunnolla" omia itsekkäitä valintoja vahvimman oikeudella ja keinoja kaihtamatta.
Kehitysopin ehdoin on synnytetty se jumalaton maailmankuva, jota nyt lapsille opetetaan kouluissa ja kerrotaan, että se perustuu tieteellisesti tutkittuun totuuteen.
Darwin sanoi:
"Otaksumalla, että silmä olisi muotoutunut luonnon valinnan kautta, tunnustan täysin, olisi absurdia korkeimmassa muodossa."
Jos ihminen ei voi tehdä silmää, kuinka kukaan voi edes ajatella, että silmä
muotoutui itsestään? Itseasiassa ihminen ei voi tehdä tyhjästä mitään. Emme
tiedä kuinka se tehdään. Me voimme luoda uudelleen, korjata, kehittää... mutta
emme voi luoda tyhjästä edes yhtä hiekanjyvää. Ja silti silmä on vain hyvin
pieni osa suurta ja monimutkaista luomistyötä - ihmisruumista.
George Gallup, kuuluisa tilastotieteilijä, sanoi:
"Voisin todistaa Jumalan tilastollisesti; otetaanpa esimerkiksi yksistään ihmisruumis; mahdollisuus, että kaikki ne yksilön toiminnot olisivat vain tapahtuneet itsestään, on tilastollisesti mahdoton."
Albert Einstein sanoi:
"Kuka ikinä on todella kiinnostunut tieteistä, tulee vakuuttuneeksi, että henki on ilmaisut universumin lait - henki, suunnattomasti korkeampi kuin ihminen, ja henki, jonka edessä meidän vaatimattomat voimat tuntevat nöyryyttä."

"Raamattu on pitkän aikavälin tapahtumien ja kulttuurien kokoomateos, jonka historialliset faktat ja paikat ovat aidosti todennettavissa."

- Sitten varmaan tiedätkin missä on mooseksen hauta ja miten jumalan sanat voitiin kirjata raamattuun, vaikka vuorella, jossa mooses tapettiin ei ollut muita, kuin hän ja jumala.

" Raamattu on myös ihmiskunnan eettisen ja moraalisen kehityksen kuvaava kirjakokoelma, jonka pohjana on nykyinenkin kristillinen kultuuri ja yhtenevä monien muidenkin uskontojen kulttuurille ja uskomuksille."

- jaaha, entä tällaiset jutut:

"2. Moos. 32:27 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen."

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2007/11/raamatun-julmuuksia-ja-ristiriitoja

uffe.... kirjoitti:

Näin varmistettiin, että virallinen totuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle väärentämättömänä eikä muunlaiset selitykset pääse horjuttamaan uskoa ulkopuolisen älyn olemassaoloon.
Kun vallitsevaan maailmankuvaan sopiva uskomus sai riittävän suuret mittasuhteet tuli siitä virallinen totuus.
Vaikka molemmat syylliset: tupakalla ollut poika ja todellisen tapahtuman todistajana ollut kauppias, olisivat myöhemmin kertoneet, mitä aikoinaan tapahtui ja että avaruusaluksen jalaksen jäljet olivat vain maalipurkkien jättämiä, ei heitä olisi enää uskottu. Miksi?
1) Koska tapahtuma oli sovitettu tukemaan vallitsevaa uskomusta avaruusolioihin ja ulkopuolisen älyn olemassaoloon.
2) Koska tapahtuman todisteet - valokuvat palaneista kulmakarvoista ja pyöreistä jäljistä maassa - oli saatu todistamaan, että poika oli saanut polttavaa avaruussäteilyä ja että avaruusoliot olivat käyneet aluksellaan takapihalla.
3) Avaruusalusteorian vastaisia todisteita ei hyväksytä todistusaineistoksi koska ne eivät vastaa yleisesti totuudeksi hyväksyttyjä uskomuksia ja koska ne kumoaisivat jo virallisesti hyväksytyt todisteet avaruusolioista. Viranomaiset, tiedemiehet ja tutkijat eivät voi olla väärässä.
Edellä kerrottu tarina koostuu elementeistä, jotka ovat tuttuja niille, joka ovat seuranneet keskusteluja ja väittelyjä elämän synnystä ja maapallon varhaishistoriasta.
Maaperälle, mineraaleille, maakerroksille, fossiileille, kaikille eläin- tai kasvilajeille, hautalöydöille sekä taivaankappaleille ja maailmankaikkeuden synnylle on kirjoitettu erilaisia mielikuvitukseen perustuvia historioita. Näiden tarinoiden mukaisia syntytapahtumia ei voida toistaa eikä uskomuksia niiden synnystä voida osoittaa kokein todeksi. Siksi ne eivät kuulu tieteellisen tutkimuksen alueelle.
Esimerkkinä kahdesta erilaisesta uskosta elämän ja kaiken olevaisen synnystä ovat:
- usko kaiken synnystä Raamatun ilmoituksen mukaan Jumalan luomistyönä.
- usko siihen, että kaikki on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä ja sen jälkeen kehittynyt sattuman ja luonnonvalinnan avustuksella kehitysopin mukaan ilman älyllistä ohjausta.
Maailman synnyn ja sitä kohdanneiden mullistusten todistusaineisto on nähtävänä ympärillämme. Raamatun luomiskertomukseen uskovat ovat voineet avoimesti tutkia kaikkea ilman, että havaintoja ja löytöjä olisi täytynyt piilotella tai muutella totuuden vastaisiksi. Luonnonlait tukevat havaintoja. Tukena on myös tekijän oma ilmoitus siitä, miten maailma luotiin, sekä historialliset tiedot luomisen jälkeisistä kausista aina meidän päiviimme asti.
Kehitysoppiin uskovat joutuvat jatkuvasti muuttamaan teoriaansa tilanteiden vaihtuessa. Kukaan ei vielä ole löytänyt sellaista tieteellisesti pätevää todistetta, joka olisi varmistanut kehitysopin uskomukset todeksi.
Tärkeintä kehitysopissa ei olekaan totuus vaan se, että siihen uskomalla voidaan poistaa Jumala ihmisten historiasta. Kehitysoppi vapauttaa siihen uskovat tekemään "hyvällä omallatunnolla" omia itsekkäitä valintoja vahvimman oikeudella ja keinoja kaihtamatta.
Kehitysopin ehdoin on synnytetty se jumalaton maailmankuva, jota nyt lapsille opetetaan kouluissa ja kerrotaan, että se perustuu tieteellisesti tutkittuun totuuteen.
Darwin sanoi:
"Otaksumalla, että silmä olisi muotoutunut luonnon valinnan kautta, tunnustan täysin, olisi absurdia korkeimmassa muodossa."
Jos ihminen ei voi tehdä silmää, kuinka kukaan voi edes ajatella, että silmä
muotoutui itsestään? Itseasiassa ihminen ei voi tehdä tyhjästä mitään. Emme
tiedä kuinka se tehdään. Me voimme luoda uudelleen, korjata, kehittää... mutta
emme voi luoda tyhjästä edes yhtä hiekanjyvää. Ja silti silmä on vain hyvin
pieni osa suurta ja monimutkaista luomistyötä - ihmisruumista.
George Gallup, kuuluisa tilastotieteilijä, sanoi:
"Voisin todistaa Jumalan tilastollisesti; otetaanpa esimerkiksi yksistään ihmisruumis; mahdollisuus, että kaikki ne yksilön toiminnot olisivat vain tapahtuneet itsestään, on tilastollisesti mahdoton."
Albert Einstein sanoi:
"Kuka ikinä on todella kiinnostunut tieteistä, tulee vakuuttuneeksi, että henki on ilmaisut universumin lait - henki, suunnattomasti korkeampi kuin ihminen, ja henki, jonka edessä meidän vaatimattomat voimat tuntevat nöyryyttä."

Tuossahan oli erittäin osuvasti kuvattu miten uskonnot ovat saaneet alkunsa, ja miten jumalamyyttejä ylläpidetään! Hienoa. Enpä olisi ikinä arvannut että uskovainen ottaa tuollaiset asiat puheeksi.

kun lääkäri näkee UFOn, sen täytyy olla totta. Kun putkimies näke UFO, hänen on täytynyt olla humalassa. Mistä tiedetään että Raamatun tarinat ovat totta. Koska Raamatussa sanotaan niin ja silloin sen täytyy olla totta. Onhan Joulupukkikin totista totta. Olen jopa nähnyt sellaisen ja jopa useita saman aikaisesti.