lankeaa synteihin ja mitkä ovat ne synnit jotka vievät uskovan kadotukseen jos lankeaa?
Olen paljon miettinyt sitä, että olenko vielä pelastettu. Monet voivat vastata, että kun tunnustat syntisi ja kadut niin saat armahduksen, mutta onko se sitä opetusta, että "kerran uskossa, aina uskossa"?
Miten voi päästä kokonaan eroon riippuvuudesta ja kysymys kuuluu siis, että kun noin 20 vuotta sitten tulin uskoon, mutta näiden vuosien aikana olen langennut niin onko armo menetetty? Onko turhaa uskoa jos on jo kadotettu? Jumala ei ole vastannut vaikka olen pyytänyt.
Olen paljon miettinyt sitä, että olenko vielä pelastettu. Monet voivat vastata, että kun tunnustat syntisi ja kadut niin saat armahduksen, mutta onko se sitä opetusta, että "kerran uskossa, aina uskossa"?
Miten voi päästä kokonaan eroon riippuvuudesta ja kysymys kuuluu siis, että kun noin 20 vuotta sitten tulin uskoon, mutta näiden vuosien aikana olen langennut niin onko armo menetetty? Onko turhaa uskoa jos on jo kadotettu? Jumala ei ole vastannut vaikka olen pyytänyt.
Vastaukset 27
Vanhimmat
paljon voimallisia tekoja on usein sanonut, että kadotukseen joudut. Eli siis tarkoitan sitä, että jos uudelleen ja uudelleen lankeaa ja ei heti tähän nyt hylkää syntejään niin joutuu kadotukseen. Jotenkin näin on sanonut. Monet myös sanoo ettei ole mitään muuta uhria enää joka pelastaisi eli ei ole enää armoa.
kuka se julistaja on nimeltään?
siis on julistettu esimerkkejä, että kun ei tehnyt parannusta siinä ja siinä kokouksessa niin hirttäytyi tms. Sitä vaan tarkoitan, että julistuksen perusteella armo oli menetetty. Jumala oli hyljännyt eli onko niin, että uskovaakin kutsutaan tekemään parannus kahdesti tai kolmesti ja jos sitten neljästi tai enempi lankeaa niin armo ei riitä? Eli siis samalla tavalla kuin on uskomattomallakin etsikkoaika ja kutsutaan kahdesti tai kolmesti ja sitten sen jälkeen on ulkona? Onko näin vai ymmärränkö väärin?
lapsesta hautaan asti tässä rajallisessa ja ajallisessa elämässä.
En tarkoita nyt mitään hätävalheita tai juoruja vaan siis ihan suurempia syntejä. Tiedän, että vanhurskas lankeaa ja jälleen nousee, mutta on syntejä joista Raamattukin sanoo, että ovat kuolemaksi. Niitä tarkoitan.
on kuolemaksi on Pyhän Hengen pilkka eli yksinkertaisesti Jeesuksen hylkääminen.
Oliko se julistaja jehovantodistaja?
anteeksi tulee antaa 77 kertaa. Tämä oli se esimerkki, minkä Herra Pietarille antoi.
Seitsemästi vanhurskas lankeaa ja Jumala hänet jälleen nostaa.
Jos sinä tahdot Jeesuksessa pysyä, niin vaikka lankeaisitkin, niin Jumala sinut nostaa yhä uudestaan, niin kauan, että opit turvaamaan Häneen ja Hänen voimaansa etkä omaan voimaasi. Sen Jumala on minullekkin opettanut, että omassa voimassa en jaksa vastustaa kiusauksia.
Miten sitten on mahdollista päästä voittoelämään Kristuksessa. Kun sinä annat kaiken, koko elämäsi Hänelle, Jeesukselle niin Hän puolestaan antaa sinulle kaiken, mitä Raamattu lupaa. Pääset myös eroon kaikesta, mikä sinua sitoo. Jeesus ei sinua koskaan hylkää, jos et sinä Häntä hylkää kääntämällä tietoisesti selkäsi Hänelle.
Sanassahan Jumala sanoo, että en Minä sinua jätä enkä hylkää. Jeesus on syy, miksi Jumala ei sinua hylkää. Hän katsoo sinua aina Jeesuksen silmin, armahtavasti.
Jeesus sinua siunatkoon.
Sitä vaan mietin, että kun olen enempi langennut kuin seitsemästi. En muista kuinka monesti. Olenkohan edes Jumalalle tärkeä ja onko halunnutkaan minua pelastaa. Miksi toiset ovat vahvempia?
Raamatussa on täydellisyyden vertauskuva. Kun Hän seitsemästi sinut nostaa, niin hän nostaa täydellisesti, siis aina yhä uudelleen ja uudelleen. Jumalan rakkaudessa ei ole mitään hylkäämistä. Jos Jumala hylkäisi sinut, joka olet Jeesuksen oma, niin Hänen pitäisi hylätä oma Poikansa ja jopa itsensä, jos Hän sinut hylkäisi.
Jeesus ei sellaisia tuntoja sinulle anna, vaan sielunvihollinen. Sitä, joka Jeesuksen tykö tulee, sitä Hän ei ulos heitä sanoo Jeesus.
Tuntuisi, että juuri noin se menee. Eli Jeesus olisi tullut turhaan jos armo ei riitäkään kaikkien syntien sovitukseksi. Jeesuksen veri olisi hyödytön. Kirjoituksesi oli rohkaiseva ja pistää miettimään positiivisesti.
Kiitos.
hairahdukset lankeamiset jne jotka on Jumalalta anteeksipyydetty, on myös Jeesuksen veren alle peitetty, eikä Pyhä Henki koskaan niistä enää muistuta, ei koskaan. Eikä meidänkään niitä pidä enää muistella, vaan sanoa Paavalin tavoin, että mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.
että on hyvä kiusauksen kohdatessa heti tavallaan pysähtyä ja rukoilla. Kiusaukset on paras voittaa heti alkuvaiheessa. Ja vaikka lankeaisitkin, niin silloinkin olisi hyvä heti rukoilla. Silloin vihollinen painaa päälle ankarasti ja sanoo, että et sinä kelpaa, et sinä voi rukoilla, koska lankesit, mutta juuri silloin pitää rukoilla.
Ja on hyvä ajatella, että mitä Jeesus nyt minulle sanoisi, kun lankesin. Sanoisiko Hän; Tee parannus, kasvata selkäranka. Ei, vaan Hän sanoisi niin kuin sille langenneelle vaimolle; En minäkään sinua tuomitse. Mene, äläkä enää syntiä tee.
"Minun armossani on sinulle kyllin!"
Mietin vaan sitä, että kuinka Jumala antaa anteeksi kun sitävastoin seurakunnasta voi joutua ulos jos tunnustaa syntinsä. Siis ihmiset eivät koskaan unohda. Eikös ole niin, että moni saarnaajakin on tässä maailmassa langennut ja on joutunut uskovien hylkäämäksi. Jos seurakunta ei voi antaa anteeksi niin sitä vaan pohdin että jos Jumalakin ajattelee samoin. Mistä voin olla varma. Paavali oli Jumalan mies, mutta minä olen surkimus.
Jos tunnet itsesi kelvottomaksi, niin mietipä seuraavia Jeesuksen sanoja. Minä olen monta kertaa ollut samassa tilanteessa, ja niistä on ollut paljon lohtua:
Joh 6:39. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
P.S. Ei ne isot saarnamiehet tai edes apostolit ole sinua parempia. Jeesusta lukuunottamatta tähän maailmaan ei ole syntynyt yhtään synnitöntä ihmistä.
vaan sairaat."
Jos joku tietoisesti/tahallisesti tekee syntiä uudelleen ja uudelleen,
tietäen Jumalan tahdon,niin vaikka Jumala ei hylkää,uskovan usko
voi kylmetä ja johtaa luopumukseen.Synti kovettaa/paaduttaa sydämen.
Jos kyse on Raamatun mukaan synnistä,joka on kuolemaksi-vaikkapa haureus-siitä on tehtävä parannus.
Sinun tulee pyytää Jumalalta voimaa ja rukouksin taistella syntiäsi vastaan.Saatana tulee sieltä,mistä aita on matalin eli missä uskova on heikoin.Jokaisen voiton jälkeen eli kun olet päässyt kiusauksen yli,
lankeamatta siihen,alat vahvistua siinä Jumalan avulla.Aikaa myöten se synti hellittää otteensa sinusta.
Synnin kanssa ei pidä leikitellä,eikä uskotella,että armo kattaa kaiken,jos jatkaa synnintekoa tietoisesti
Se vain tekee epävarmaksi kun usein käy niin, että jos joku lankeaa seurakunnassa niin joutuu pois seurakunnasta ja todetaan, että jätetään Jumalan haltuun. Raamatussa sanotaan myös, että ei aterioitaisikaan sellaisen kanssa ja varmaan tästä syystä voi joutua hyljätyksi ja ihmiset muistaa aina. Tämä tälläinen pistää epäilemään omaakin pelastusta ja eikö ole niin, että jos joku vanhimmistoveli lankeaa niin joutuu pois vanhimmistosta ja jos saarnaaja lankeaa niin koskaan ei saa enää saarnata. Mielestäni on näin monesti toimittu.
Voiko siis tavallinen penkkiuskova käydä seurakunnassa jos langennut vanhemmistoveli ei voi.
Vanhimmistoon ei voi myöskään kuulua jos on langennut. Jos esim. on uudelleen naimisissa ja entinen aviopuoliso elää niin ei voi kuulua vanhimmistoon.
Jos vanhimmistoveli ei voi saada anteeksi niin voiko siis tavallinen uskova?
Pelastus on menetetty jos uskova luopuu siitä. Tästä viestistäsi päätellen sinä et ole luopunut pelastuksesta.
Sinä olet ollut ja olet vieläkin kiusauksessa luopua pelastuksestasi Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.
Olet Saatana ahdistama ja hän puhuu sinulle valhetta. Kirjoitit näin:
>>>mutta näiden vuosien aikana olen langennut niin onko armo menetetty? Onko turhaa uskoa jos on jo kadotettu?
Suosittelisin sinulle vielä kirjoitustani
*
Onko viisautta suositella itseään.
Vastaan illan aikana
itseäni. Suosittelen kirjoitustani joka sisältää Jumalan Sanaa.
Kiitos rohkaisusta. Olen pyytänyt Jumalalta anteeksi ja se onkin monta kertaa ahdistanut kun haluaisin elää ilman lankeamista, mutta kun lankean niin ajattelen, että Jumala hylkää. Ajattelen, että Jumalalle on tullut mitta täyteen.
Kun olin jonkun aikaa lankeillut ja pyytänyt anteeksi ja taas lankesin niin jossain vaiheessa rintaa alkoi polttamaan kauheasti ja oli kova ahdistus ja ajattelin, että olin tullut syntieni kanssa määränpäähän eli jumalan mitta täyttyi a olen kadotettu. Olen ajatellut, että oliko tuo ahdistus sitä, että minut tuomittiin kadotukseen? Vai miksi se tuli?
Oliko se sitä kun joku kirjoittaa tuolla toisessa kirjoituksessa sairaasta omastatunnosta? Syyttikö matunto tai saatana? Jouduin silloin myös masennukseen ja se oli kovaa aikaa.
En ole kuitenkaan hyljännyt Jumalaa, mutta olen pelännyt, että jumala hylkäsi minut ja nyt riipun turhaan Hänessä.
Varmaan on parempi vaan uskoa kuten Sinä kehoitat kirjoituksesikin perusteella.
Kiitos.
epäilevä.
Room.8:33-39 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34) Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, ja onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35) Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36) Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää: meitä pidetään teuraslampaina".
37) Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38) Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39) ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Riiputaan Jeesuksessa, sillä Hän on luvannut olla meidän kanssamme joka päivä. Pyydetään syntejämme anteeksi, ja saamme uutta voimaa, kun saamme kokea Hänen rakkauttaan elämässämme.
Hän itse ei hylkää Hänessä kiinni riippuvaa lastaan.
Mal 2:16 "Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala,"
Jumalan Henki ei koskaan puhu kenellekään mitään sellaista mitä kerrot kokeneesi.
Hän ei ahdista ihmistä pelolla. Ne ajatukset eivät ole sinun omiasi.
Ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on Saatanan puhe ja vaikutus jonka tarkoitus on saada sinut
uskomaan että olet kadotettu ja siksi saada sinut hylkäämään Herra Jeesus jossa on pelastus.
Siis...
Kaikki nuo negatiiviset tuntemuksesi lankeemuksiesi yhteydessä ovat selvääkin selvempää
Saatanan puhetta. Älä kuuntele sitä! Lue Raamattua ja hyviä hengellisiä kirjoja.
Kun olet tunnustanut Jeesukselle syntisi ja pyytänyt anteeksi, Jeesuksen veri on puhdistanut
sinut synnistä. Sitä ei enää ole. Tästä johtuen olet niin kuin et koskaan olisi mitään syntiä tehnyt.
Siksi Herra ihmettelee "Mitä tarkoitat" jos puhut hänelle jatkuvista lankeemuksistasi.
Lue kirjoitukseni anteeksiantamuksesta. Sanomani sopii kaikkiin synteihin vaikka siinä onkin kysymyksessä seksuaalisynnit. http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6460384/33873937
lue myös kirjoitukseni Pyhä Henki palstalla. Tässä oikotiet
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8668353/41307903
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8668353/41307977
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8668353/41308054