Saaristotuesta ja muustakin

ja paljon saakin. Tiesitkö, että kaksikieliset alueet kustantavat omat kulunsa ja 80% muun Suomen kuluista valtionosuuksilla mitattuna? Sehän tässä ongelma onkin - miten maan enemmistö voi olla tukien piirissä riutuvia luusereita jotka elättävät itseään niiden alueiden väestöllä, jossa RKP:llä on kannatusta?

Fitti-setä kirjoitti:

ja paljon saakin. Tiesitkö, että kaksikieliset alueet kustantavat omat kulunsa ja 80% muun Suomen kuluista valtionosuuksilla mitattuna? Sehän tässä ongelma onkin - miten maan enemmistö voi olla tukien piirissä riutuvia luusereita jotka elättävät itseään niiden alueiden väestöllä, jossa RKP:llä on kannatusta?

Lue lisää

Manner-Suomen ja Ahvenanmaan itsehallinnon taloudellisten suhteiden järjestelyssä Ahvenanmaa saa kiinteän osuuden eli 0,45 prosentin könttäsumman, valtion budjettituloista (ilman lainanottoa). Tästä käytetään Ahvenanmaalla nimitystä ”klumpsumman”. Prosenttiosuuden määräämisen taustana oli järjestelmän rakentamisen aikainen väestötilanne, jossa Ahvenanmaan väestö oli koko maan väestöstä hieman alta 0,5 %. Nyttemmin on väestöosuus hieman noussut ja on ylittänyt tuon 0,5 %. Mikäli Ahvenanmaan väestöosuus entuudestaan lisääntyisi, se olisi maakunnan kannalta tämän ”klumpusumman” kannalta epäedullista. Tämän lisäksi maakunnalle maksetaan verohyvitystä, jos sieltä kertyvä valtion tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia koko maan tuloveroista. Tällöin verohyvitys on 0,5 prosentin rajan ylittävä tuloveromäärä.

Tuolla kiinteäprosenttisella rahamäärällä Ahvenanmaa hoitaa itsehallintonsa kulut, siis maakuntahallinnon ja merkittävän osan valtionhallintoa. Kunnilla on itsenäinen verotusoikeutensa ja ne saavat maakuntahallituksen kautta ”landskapsandel” nimellä kutsutun osuuden, joka pääpiirteittään vastaa muualla maassa valtion budjettivaroista maksettavia kuntien valtionosuuksia.
Ahvenanmaa ei luonnollisesti voi maantieteelleen mitään. Silti voidaan kysyä, onko sielläkin syytä tiivistää kuntarakennetta. Ylipäätään pienkunta on taloudellisesti haavoittuva. Se pystyy varautumaan normaalien toimintojensa läpivientiin, mutta se taqloudellisesti altis haavoittumaan. Alle 1000 asukkaan minikunnassa olisi yksi erikoissairaanhoidon tapaus, vaikkapa hengityshalvauspotilas, taloudellisesti hankala. Saaristoisuus ei välttämättä ole este tiivistää kuntarakennetta, mutta selvää on se, että se luo mahdollisessa suuremmassakin kunnassa lisäkustannuksia esimerkiksi koulutoimeen ja terveydenhoitoon

Vuodesta 1993 voimassa olleen järjestelmän aikana ovat tiettävästi verohyvitystä on maksettu joka vuosi eli Ahvenanmaan tuloverot ovat ylittäneet tuon puolen prosentin rajan. Verohyvitys maksetaan lopullisen verotuksen valmistumisen jälkeen.

Systeemi on jännittävä ja sisältää monia kummallisia rakenteita. Itse katson keskeiseksi ongelmaksi tässä tilanteessa sen, että systeemi ei sisällä malleja kiinteiden prosenttiosuuksien korjaamiseen.

Muun muassa valtion sijoitusomaisuuden luovutusvoitto on sellaista tuloa, josta ”klumpsumman” määritellään. Silloin kun valtion tulot, lähinnä siis verokertymä, on suuri, on järjestelmä Ahvenanmaalle edullinen, mutta valtion verotulojen laskiessa – kuten olettavaa tällä hetkellä on – systeemi ei ole sille edullinen. Mikäli Manner-Suomen osalta taantuma olisi suurempi kuin Ahvenanmaalla, olisi sen oma verotusoikeus sille edullinen, koska tuo könttäraha valtion verotulojen laskiessa pienenisi. Tämä tietenkin olettamalla se, että Ahvenanmaan oma taloudellinen kehitys olisi Manner-Suomea parempi.

Myös sattumalla voi olla osansa. Niinpä vuoden 2007 verohyvitys oli poikkeuksellisen suuri, lähemmäs 35 miljoonaa, mikä johtui tutun perunalastufirman Chips-konsernin myynnin aiheuttamasta pääomatulojen äkillisestä noususta kyseisenä vuonna.

Sikäli kun olen verrannut hätäisesti selvityksiä siitä, onko Ahvenanmaan ja Manner-Suomen taloudellinen balanssi kunnossa, on ilmeisemminkin 2000-luvulla jouduttu tilanteeseen, jossa maakuntaan on virrannut enemmän valtion rahaa kuin sieltä kertyvä verotulo.

Siis tilanne on se, että Ahvenanmaalta tuleva verotulo kiertää mutkan Helsingin kautta palaten takaisin Ahvenanmaalle tuossa könttäsummassa ja verohyvityksessä. Sinänsä tulo- ja varallisuusverotus noudattaa samoja perusteita kuin mantereellakin ainoana poikkeuksen tuloverotuksen ns. Ahvenanmaan vähennys, jonka johdosta verotus on laistakin johtuen hieman keveämpää kuin Manner-Suomessa.

Itse en koe nykyistä mallia oikeaksi ja toimivaksi.

Varsin mielenkiintoiselta tuntuu malli Ahvenanmaan itsenäisestä verotusoikeudesta, mikä tarkoittaisi sitä, että se hoitaisi omat kulunsa itse. Hyötynä siinä olisi Manner-Suomen kannalta tarpeettoman byrokratian välttäminen, tosin niin että verohallinnon kuluja arviolta noin 3 miljoonalla eurolla syntyisi Ahvenanmaan sisällä, Lisäksi se saisi aikaan selkeän menokurin sikäläisessä hallinnossa. Ahvenanmaan väestönosuuden mahdollisesti kasvaessa ja sikäläisen talouden kehittyessä paremmin kuin Manner-Suomen, ajatus ei ole ollenkaan huono sen enmpää maakunnan kuin Manner-Suomen kannaltakaan.

Toinen malli on siirtyä monimutkaiseen tilitysjärjestelmään, jossa siirrot maakuntahallintoon perustuvat takapainoisesti aiemmin toteutuneisiin kustannuksiin.

Kannattaa muuten tutustua tähän linkkiin. Ahvenanmaan verotusoikeudesta on tehty tutkimus, josta olen ajatuksiani osin ammentanut.

http://www.asub.ax/files/Rapport2009.5.pdf

Ioni¤ kirjoitti:

Manner-Suomen ja Ahvenanmaan itsehallinnon taloudellisten suhteiden järjestelyssä Ahvenanmaa saa kiinteän osuuden eli 0,45 prosentin könttäsumman, valtion budjettituloista (ilman lainanottoa). Tästä käytetään Ahvenanmaalla nimitystä ”klumpsumman”. Prosenttiosuuden määräämisen taustana oli järjestelmän rakentamisen aikainen väestötilanne, jossa Ahvenanmaan väestö oli koko maan väestöstä hieman alta 0,5 %. Nyttemmin on väestöosuus hieman noussut ja on ylittänyt tuon 0,5 %. Mikäli Ahvenanmaan väestöosuus entuudestaan lisääntyisi, se olisi maakunnan kannalta tämän ”klumpusumman” kannalta epäedullista. Tämän lisäksi maakunnalle maksetaan verohyvitystä, jos sieltä kertyvä valtion tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia koko maan tuloveroista. Tällöin verohyvitys on 0,5 prosentin rajan ylittävä tuloveromäärä.

Tuolla kiinteäprosenttisella rahamäärällä Ahvenanmaa hoitaa itsehallintonsa kulut, siis maakuntahallinnon ja merkittävän osan valtionhallintoa. Kunnilla on itsenäinen verotusoikeutensa ja ne saavat maakuntahallituksen kautta ”landskapsandel” nimellä kutsutun osuuden, joka pääpiirteittään vastaa muualla maassa valtion budjettivaroista maksettavia kuntien valtionosuuksia.
Ahvenanmaa ei luonnollisesti voi maantieteelleen mitään. Silti voidaan kysyä, onko sielläkin syytä tiivistää kuntarakennetta. Ylipäätään pienkunta on taloudellisesti haavoittuva. Se pystyy varautumaan normaalien toimintojensa läpivientiin, mutta se taqloudellisesti altis haavoittumaan. Alle 1000 asukkaan minikunnassa olisi yksi erikoissairaanhoidon tapaus, vaikkapa hengityshalvauspotilas, taloudellisesti hankala. Saaristoisuus ei välttämättä ole este tiivistää kuntarakennetta, mutta selvää on se, että se luo mahdollisessa suuremmassakin kunnassa lisäkustannuksia esimerkiksi koulutoimeen ja terveydenhoitoon

Vuodesta 1993 voimassa olleen järjestelmän aikana ovat tiettävästi verohyvitystä on maksettu joka vuosi eli Ahvenanmaan tuloverot ovat ylittäneet tuon puolen prosentin rajan. Verohyvitys maksetaan lopullisen verotuksen valmistumisen jälkeen.

Systeemi on jännittävä ja sisältää monia kummallisia rakenteita. Itse katson keskeiseksi ongelmaksi tässä tilanteessa sen, että systeemi ei sisällä malleja kiinteiden prosenttiosuuksien korjaamiseen.

Muun muassa valtion sijoitusomaisuuden luovutusvoitto on sellaista tuloa, josta ”klumpsumman” määritellään. Silloin kun valtion tulot, lähinnä siis verokertymä, on suuri, on järjestelmä Ahvenanmaalle edullinen, mutta valtion verotulojen laskiessa – kuten olettavaa tällä hetkellä on – systeemi ei ole sille edullinen. Mikäli Manner-Suomen osalta taantuma olisi suurempi kuin Ahvenanmaalla, olisi sen oma verotusoikeus sille edullinen, koska tuo könttäraha valtion verotulojen laskiessa pienenisi. Tämä tietenkin olettamalla se, että Ahvenanmaan oma taloudellinen kehitys olisi Manner-Suomea parempi.

Myös sattumalla voi olla osansa. Niinpä vuoden 2007 verohyvitys oli poikkeuksellisen suuri, lähemmäs 35 miljoonaa, mikä johtui tutun perunalastufirman Chips-konsernin myynnin aiheuttamasta pääomatulojen äkillisestä noususta kyseisenä vuonna.

Sikäli kun olen verrannut hätäisesti selvityksiä siitä, onko Ahvenanmaan ja Manner-Suomen taloudellinen balanssi kunnossa, on ilmeisemminkin 2000-luvulla jouduttu tilanteeseen, jossa maakuntaan on virrannut enemmän valtion rahaa kuin sieltä kertyvä verotulo.

Siis tilanne on se, että Ahvenanmaalta tuleva verotulo kiertää mutkan Helsingin kautta palaten takaisin Ahvenanmaalle tuossa könttäsummassa ja verohyvityksessä. Sinänsä tulo- ja varallisuusverotus noudattaa samoja perusteita kuin mantereellakin ainoana poikkeuksen tuloverotuksen ns. Ahvenanmaan vähennys, jonka johdosta verotus on laistakin johtuen hieman keveämpää kuin Manner-Suomessa.

Itse en koe nykyistä mallia oikeaksi ja toimivaksi.

Varsin mielenkiintoiselta tuntuu malli Ahvenanmaan itsenäisestä verotusoikeudesta, mikä tarkoittaisi sitä, että se hoitaisi omat kulunsa itse. Hyötynä siinä olisi Manner-Suomen kannalta tarpeettoman byrokratian välttäminen, tosin niin että verohallinnon kuluja arviolta noin 3 miljoonalla eurolla syntyisi Ahvenanmaan sisällä, Lisäksi se saisi aikaan selkeän menokurin sikäläisessä hallinnossa. Ahvenanmaan väestönosuuden mahdollisesti kasvaessa ja sikäläisen talouden kehittyessä paremmin kuin Manner-Suomen, ajatus ei ole ollenkaan huono sen enmpää maakunnan kuin Manner-Suomen kannaltakaan.

Toinen malli on siirtyä monimutkaiseen tilitysjärjestelmään, jossa siirrot maakuntahallintoon perustuvat takapainoisesti aiemmin toteutuneisiin kustannuksiin.

Kannattaa muuten tutustua tähän linkkiin. Ahvenanmaan verotusoikeudesta on tehty tutkimus, josta olen ajatuksiani osin ammentanut.

http://www.asub.ax/files/Rapport2009.5.pdf

Lue lisää

En täysin ymmärrä, mitä Ahvenanmaalla on tekemistä mantereen tuki miljardien kanssa.

Ahvenanmaa on jo vuosia halunnut irtautua mantereen vero ja tukikiemuroista. Kuten kirjoitit, tämä selkeyttäisi tilannetta ja järkiperästäsi Ahvenanmaan hallintoa, joka olisi pelkästään hyvä asia.

Kirjoitat että pieni alue on haavoittuvainen, mutta se on myös mahdollisuus. Tämä ollaan nähty esim. Islannin ja Viron kohdalla. Ensin rakettina ylös ja sitten pannukakkuna alas, tosin ei lähellekään niin alas mistä ko. alueet lähtivät nousuun.

Jos Ahvenanmaa saisi verotusoikeuden itselleen, alueesta tulisi Suomen rikkain hyvin nopeasti. Ahvenanmaasta tulisi Pohjolan offshore banking keskus, joka olisi tuttu ja turvallinen. Tämä tiedetään Helsingissä varsin hyvin, eikä verotusoikeutta sen takia anneta Ahvenanmaalle. Moni (suur)yritys muuttaisi vähintään pääkonttorinsa Ahvenanmaalle.

Ioni¤ kirjoitti:

Manner-Suomen ja Ahvenanmaan itsehallinnon taloudellisten suhteiden järjestelyssä Ahvenanmaa saa kiinteän osuuden eli 0,45 prosentin könttäsumman, valtion budjettituloista (ilman lainanottoa). Tästä käytetään Ahvenanmaalla nimitystä ”klumpsumman”. Prosenttiosuuden määräämisen taustana oli järjestelmän rakentamisen aikainen väestötilanne, jossa Ahvenanmaan väestö oli koko maan väestöstä hieman alta 0,5 %. Nyttemmin on väestöosuus hieman noussut ja on ylittänyt tuon 0,5 %. Mikäli Ahvenanmaan väestöosuus entuudestaan lisääntyisi, se olisi maakunnan kannalta tämän ”klumpusumman” kannalta epäedullista. Tämän lisäksi maakunnalle maksetaan verohyvitystä, jos sieltä kertyvä valtion tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia koko maan tuloveroista. Tällöin verohyvitys on 0,5 prosentin rajan ylittävä tuloveromäärä.

Tuolla kiinteäprosenttisella rahamäärällä Ahvenanmaa hoitaa itsehallintonsa kulut, siis maakuntahallinnon ja merkittävän osan valtionhallintoa. Kunnilla on itsenäinen verotusoikeutensa ja ne saavat maakuntahallituksen kautta ”landskapsandel” nimellä kutsutun osuuden, joka pääpiirteittään vastaa muualla maassa valtion budjettivaroista maksettavia kuntien valtionosuuksia.
Ahvenanmaa ei luonnollisesti voi maantieteelleen mitään. Silti voidaan kysyä, onko sielläkin syytä tiivistää kuntarakennetta. Ylipäätään pienkunta on taloudellisesti haavoittuva. Se pystyy varautumaan normaalien toimintojensa läpivientiin, mutta se taqloudellisesti altis haavoittumaan. Alle 1000 asukkaan minikunnassa olisi yksi erikoissairaanhoidon tapaus, vaikkapa hengityshalvauspotilas, taloudellisesti hankala. Saaristoisuus ei välttämättä ole este tiivistää kuntarakennetta, mutta selvää on se, että se luo mahdollisessa suuremmassakin kunnassa lisäkustannuksia esimerkiksi koulutoimeen ja terveydenhoitoon

Vuodesta 1993 voimassa olleen järjestelmän aikana ovat tiettävästi verohyvitystä on maksettu joka vuosi eli Ahvenanmaan tuloverot ovat ylittäneet tuon puolen prosentin rajan. Verohyvitys maksetaan lopullisen verotuksen valmistumisen jälkeen.

Systeemi on jännittävä ja sisältää monia kummallisia rakenteita. Itse katson keskeiseksi ongelmaksi tässä tilanteessa sen, että systeemi ei sisällä malleja kiinteiden prosenttiosuuksien korjaamiseen.

Muun muassa valtion sijoitusomaisuuden luovutusvoitto on sellaista tuloa, josta ”klumpsumman” määritellään. Silloin kun valtion tulot, lähinnä siis verokertymä, on suuri, on järjestelmä Ahvenanmaalle edullinen, mutta valtion verotulojen laskiessa – kuten olettavaa tällä hetkellä on – systeemi ei ole sille edullinen. Mikäli Manner-Suomen osalta taantuma olisi suurempi kuin Ahvenanmaalla, olisi sen oma verotusoikeus sille edullinen, koska tuo könttäraha valtion verotulojen laskiessa pienenisi. Tämä tietenkin olettamalla se, että Ahvenanmaan oma taloudellinen kehitys olisi Manner-Suomea parempi.

Myös sattumalla voi olla osansa. Niinpä vuoden 2007 verohyvitys oli poikkeuksellisen suuri, lähemmäs 35 miljoonaa, mikä johtui tutun perunalastufirman Chips-konsernin myynnin aiheuttamasta pääomatulojen äkillisestä noususta kyseisenä vuonna.

Sikäli kun olen verrannut hätäisesti selvityksiä siitä, onko Ahvenanmaan ja Manner-Suomen taloudellinen balanssi kunnossa, on ilmeisemminkin 2000-luvulla jouduttu tilanteeseen, jossa maakuntaan on virrannut enemmän valtion rahaa kuin sieltä kertyvä verotulo.

Siis tilanne on se, että Ahvenanmaalta tuleva verotulo kiertää mutkan Helsingin kautta palaten takaisin Ahvenanmaalle tuossa könttäsummassa ja verohyvityksessä. Sinänsä tulo- ja varallisuusverotus noudattaa samoja perusteita kuin mantereellakin ainoana poikkeuksen tuloverotuksen ns. Ahvenanmaan vähennys, jonka johdosta verotus on laistakin johtuen hieman keveämpää kuin Manner-Suomessa.

Itse en koe nykyistä mallia oikeaksi ja toimivaksi.

Varsin mielenkiintoiselta tuntuu malli Ahvenanmaan itsenäisestä verotusoikeudesta, mikä tarkoittaisi sitä, että se hoitaisi omat kulunsa itse. Hyötynä siinä olisi Manner-Suomen kannalta tarpeettoman byrokratian välttäminen, tosin niin että verohallinnon kuluja arviolta noin 3 miljoonalla eurolla syntyisi Ahvenanmaan sisällä, Lisäksi se saisi aikaan selkeän menokurin sikäläisessä hallinnossa. Ahvenanmaan väestönosuuden mahdollisesti kasvaessa ja sikäläisen talouden kehittyessä paremmin kuin Manner-Suomen, ajatus ei ole ollenkaan huono sen enmpää maakunnan kuin Manner-Suomen kannaltakaan.

Toinen malli on siirtyä monimutkaiseen tilitysjärjestelmään, jossa siirrot maakuntahallintoon perustuvat takapainoisesti aiemmin toteutuneisiin kustannuksiin.

Kannattaa muuten tutustua tähän linkkiin. Ahvenanmaan verotusoikeudesta on tehty tutkimus, josta olen ajatuksiani osin ammentanut.

http://www.asub.ax/files/Rapport2009.5.pdf

Lue lisää

Ahvenanmaalainen ei mm. maksa tv-lupaa eikä käy armeijaa.

fitta-setä kirjoitti:

Ahvenanmaalainen ei mm. maksa tv-lupaa eikä käy armeijaa.

"Ahvenanmaalainen ei mm. maksa tv-lupaa eikä käy armeijaa. "

Ahvenanmaalaiset maksavat tv-maksun, joka on nykyisellään 220 euroa vuodessa.

Posten på Åland uppbär för Ålands landskaps-regerings räkning Tv-avgift på Åland. Varje hushåll som innehar Tv-apparat skall betala Tv-avgift. Avgiften är för närvarande 220,- euro/år och kan betalas i två (2) eller fyra (4) rater per år. För inkvarteringsrörelse, vårdinrättningar, fartyg och övriga näringsställen finns specialbestämmelser.

http://www.posten.ax/tvform.con?iPage=159&m=187

Ahvenanmaalaisten asevelvollisuuden suorittamisesta sanoo asevelvollisuuslain 28.12.2007/1438 3§ seuraavaa:

"Asevelvollisuuden suorittamisen sijasta suoritettavasta palveluksesta säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 12 §:ssä."


ja mainittu Ahvenanmaan itsehallintolain 12§ puolestaan seuraavaa:

"12 §
Asevelvollisuuden suorittaminen
Se, jolla on kotiseutuoikeus, saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa säädetään valtakunnan lailla maakuntapäivien saatua tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa. Palvelusta muussa siviilihallinnossa säädetään valtakunnan lailla, johon maakuntapäivät on antanut suostumuksensa. Kunnes tällainen palvelu on järjestetty, ovat 1 momentissa tarkoitetut maakunnan asukkaat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sitä, joka 12 vuotta täytettyään on muuttanut maakuntaan."

Fitti-setä kirjoitti:

ja paljon saakin. Tiesitkö, että kaksikieliset alueet kustantavat omat kulunsa ja 80% muun Suomen kuluista valtionosuuksilla mitattuna? Sehän tässä ongelma onkin - miten maan enemmistö voi olla tukien piirissä riutuvia luusereita jotka elättävät itseään niiden alueiden väestöllä, jossa RKP:llä on kannatusta?

Lue lisää

Mitä enää sitten äimistelet?Pöljä?!Ei mitään ongelmaa,vaihda paikkakuntaasi tarpeeksi länteen ettei tarvia ihmetellä ja itkeä..?!Se on kuule voivoi oikeus ja kohtuus ..teiltä viidennen varpaanvälin omaavilta pitäs saada lisää niin paljon maksettavaa niinkuin mahollista..muilta KAKSIKIELISILTÄ alueilta niinkuin Kuhmon periltä jossa ei pidetä melua,vaikka vietäs viimeinen posti ja kyläkauppa siinä samalla,tuskin löytyy talvisota henkeä teidän parempiosaisten puolesta.Parempi kun otatte rennon asennon SWANIN kannella ja otatte aurinkoa napaanne ja pitäisitte turpanne kiinni.

paljon saadaan? kirjoitti:

Mitä enää sitten äimistelet?Pöljä?!Ei mitään ongelmaa,vaihda paikkakuntaasi tarpeeksi länteen ettei tarvia ihmetellä ja itkeä..?!Se on kuule voivoi oikeus ja kohtuus ..teiltä viidennen varpaanvälin omaavilta pitäs saada lisää niin paljon maksettavaa niinkuin mahollista..muilta KAKSIKIELISILTÄ alueilta niinkuin Kuhmon periltä jossa ei pidetä melua,vaikka vietäs viimeinen posti ja kyläkauppa siinä samalla,tuskin löytyy talvisota henkeä teidän parempiosaisten puolesta.Parempi kun otatte rennon asennon SWANIN kannella ja otatte aurinkoa napaanne ja pitäisitte turpanne kiinni.

Lue lisää

runkku? Et tietenkään kun et runkkaamiseltasi ehdi.

Onko järkeä käyttää koko elämänsä tarmo valittamalla joka paikkaan sitä, että koulussa opetetaan ruotsia 2 tuntia viikossa 3 vuoden ajan? Henkilöille, joille tämä on vaikeaa, ei ole Suomessa tulevaisuutta, eikä juuri missään muuallakaan.

Polttopullo
Turhan kielen opiskelu on aina itselle turhaa. Vielä turhemmaksi se tulee kun se joudutaan verovaroilla kustantamaan.

sappua kirjoitti:

Polttopullo
Turhan kielen opiskelu on aina itselle turhaa. Vielä turhemmaksi se tulee kun se joudutaan verovaroilla kustantamaan.

Ottaen huomioon, että netti fennot eivät yleensä osaa edes suomea, on helppo vetää se johtopäätös, että koulua halutaan käydä vähemmän ja oppia vähemmän. Näin voisi verovaroin loisia vielä enemmän joutilaana valittamassa elämänsä turhuutta ja kokemiaan tosi rankkoja vääryyksiä.
Verovaroista sinun on turha murehtia, sillä eihän verovarat ole millään tavalla sinulta pois. Jos ruotsinopetus jostain syystä Suomessa lakkautettaisiin, niin ei ne sinun tukesi siitä nousisi.

Fitti-setä kirjoitti:

Onko järkeä käyttää koko elämänsä tarmo valittamalla joka paikkaan sitä, että koulussa opetetaan ruotsia 2 tuntia viikossa 3 vuoden ajan? Henkilöille, joille tämä on vaikeaa, ei ole Suomessa tulevaisuutta, eikä juuri missään muuallakaan.

Lue lisää

niin et sitten miettinyt saatikka vastannut esittämääni kysymykseen.

sappua kirjoitti:

Polttopullo
Turhan kielen opiskelu on aina itselle turhaa. Vielä turhemmaksi se tulee kun se joudutaan verovaroilla kustantamaan.

Juuri tuota monetkaan eivät ymmärrä vaikka kuinka yrittää selittää. Onhan jokaisen sellaisen kielen opiskelu turhaa jos sitä ei tarvitse saatikka törmää siihen. Suomenkieliset pärjäävät ilman Ruotsinkieltä mutta Ruotsinkieliset suomalaiset eivät pärjää ilman suomea kuin ihan pienellä alueella.

Parahin "polttopullo"! Varmastikin tuo ruotsin kielen epäsuosio ainakin osassa väestöä voi johtua myös tuosta "pakkoruotsista" vaikka närään voinee olla muitakin syitä. Itse jouduin sitä vanhan ajan oppikoulussa opiskelemaan ensimmäisenä vieraana kielenä ruotsia 1 luokalta 8 luokalle asti, lisäksi luettiin saksaa ja englantia. Mistähän olet muuten saanut päähäsi, että olisin ruotsinkielinen.

Ehkä kannattaisi lukea myös avaukseni tarkemmin. Saamelaiset ovat pieni vähemmistö, itse asiassa vähemmistö pohjoisen Lapin kunnissakin lukuun ottamatta Utsjokea. Minusta saamelaisuutta pitää tukea, siillä se on ollut kovan paineen alla.

Fitti-setä kirjoitti:

Ottaen huomioon, että netti fennot eivät yleensä osaa edes suomea, on helppo vetää se johtopäätös, että koulua halutaan käydä vähemmän ja oppia vähemmän. Näin voisi verovaroin loisia vielä enemmän joutilaana valittamassa elämänsä turhuutta ja kokemiaan tosi rankkoja vääryyksiä.
Verovaroista sinun on turha murehtia, sillä eihän verovarat ole millään tavalla sinulta pois. Jos ruotsinopetus jostain syystä Suomessa lakkautettaisiin, niin ei ne sinun tukesi siitä nousisi.

Lue lisää

Itse en tukia tarvitse, mutta on paljon sellaisia ihmisiä myös täällä suomessa, jotka niitä kipeästi tarvitsevat, siksi verovarojen tuhlaus tarpeettomaan kieleen tarpeetonta.

sappua kirjoitti:

Itse en tukia tarvitse, mutta on paljon sellaisia ihmisiä myös täällä suomessa, jotka niitä kipeästi tarvitsevat, siksi verovarojen tuhlaus tarpeettomaan kieleen tarpeetonta.

Lue lisää

maksamamme 7.000.000.000€ vuosittainen tuki vedetään pois ja teidän pitää oikeasti aloittaa itsestänne huolehtiminen.

Ioni¤ kirjoitti:

Parahin "polttopullo"! Varmastikin tuo ruotsin kielen epäsuosio ainakin osassa väestöä voi johtua myös tuosta "pakkoruotsista" vaikka närään voinee olla muitakin syitä. Itse jouduin sitä vanhan ajan oppikoulussa opiskelemaan ensimmäisenä vieraana kielenä ruotsia 1 luokalta 8 luokalle asti, lisäksi luettiin saksaa ja englantia. Mistähän olet muuten saanut päähäsi, että olisin ruotsinkielinen.

Ehkä kannattaisi lukea myös avaukseni tarkemmin. Saamelaiset ovat pieni vähemmistö, itse asiassa vähemmistö pohjoisen Lapin kunnissakin lukuun ottamatta Utsjokea. Minusta saamelaisuutta pitää tukea, siillä se on ollut kovan paineen alla.

Lue lisää

Saaristotuki on myös aluetukea joka turvaa asutuksen kasvukeskusten ulkopuolella. Aluetuki on ruotsinkielisten suomalaisten kannalta myös tärkeää koska ilman sitä rannikolle tulisi paljon Suomenkielisiä ja kielitasapainot menisivät uusiksi. "Natsihurrit" eivät ilmeisesti omaa loogista päättely kykyä koska ovat tuomitsemassa aluetuet.

Tottakai Saamelaisuutta täytyy tukea koska he ovat vähemmistö joka on todellakin "uhanalainen". Tukeminen ja pakottaminen on kuitenkin eri asioita. Suomenruotsalaisen kulttuurin tukeminen on myös hyvä asia mutta käytössä olevat pakkokeinot eivät ole järkeviä.

Jaa, mistäkö arvelin että olet ruotsinkielinen? Hmm, en tiedä mistä moinen arvaus tuli, sorry

Fitti-setä kirjoitti:

maksamamme 7.000.000.000€ vuosittainen tuki vedetään pois ja teidän pitää oikeasti aloittaa itsestänne huolehtiminen.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8730141/41764475

Polttopullo kirjoitti:

Saaristotuki on myös aluetukea joka turvaa asutuksen kasvukeskusten ulkopuolella. Aluetuki on ruotsinkielisten suomalaisten kannalta myös tärkeää koska ilman sitä rannikolle tulisi paljon Suomenkielisiä ja kielitasapainot menisivät uusiksi. "Natsihurrit" eivät ilmeisesti omaa loogista päättely kykyä koska ovat tuomitsemassa aluetuet.

Tottakai Saamelaisuutta täytyy tukea koska he ovat vähemmistö joka on todellakin "uhanalainen". Tukeminen ja pakottaminen on kuitenkin eri asioita. Suomenruotsalaisen kulttuurin tukeminen on myös hyvä asia mutta käytössä olevat pakkokeinot eivät ole järkeviä.

Jaa, mistäkö arvelin että olet ruotsinkielinen? Hmm, en tiedä mistä moinen arvaus tuli, sorry

Lue lisää

Saaristotuki on myös aluetukea joka turvaa asutuksen kasvukeskusten ulkopuolella. Olen tismalleen samaa mieltä kanssasi. Saaristotuen poistaminen käsittääkseni heikentäisi saaristokuntien palveluja ja edesauttaisi muuttotappioiden kasvua. Mutta haluaisin loogisen selityksen sille, että valtionosuuksien saaristotuen poistaminen aiheuttaisi suomenkielisen väestön erityistä muuttamista näille alueille. Eikö päinvastoin alueen vetovoima vähenisi kunnallisten palvelujen heikentyessä?

Arvauksesi äidinkielestäni meni hutiin, että tärähti.

Ioni¤ kirjoitti:

Saaristotuki on myös aluetukea joka turvaa asutuksen kasvukeskusten ulkopuolella. Olen tismalleen samaa mieltä kanssasi. Saaristotuen poistaminen käsittääkseni heikentäisi saaristokuntien palveluja ja edesauttaisi muuttotappioiden kasvua. Mutta haluaisin loogisen selityksen sille, että valtionosuuksien saaristotuen poistaminen aiheuttaisi suomenkielisen väestön erityistä muuttamista näille alueille. Eikö päinvastoin alueen vetovoima vähenisi kunnallisten palvelujen heikentyessä?

Arvauksesi äidinkielestäni meni hutiin, että tärähti.

Lue lisää

En tarkoittanut että aluetukien (sisältäen myös saaristotuen) poisto toisi asukkaita saaristoon vaan ihan vaan rannikolle ja kasvukeskuksiin. Saaristossa asuminen ympäri vuoden vaatii jonkinlaista extreme henkeä johon monikaan ei ole valmis. Varsinkin Vaasan seudulla mm. Mustasaarelle olisi kova paikka kun suomenkielisten osuus kasvaisi todennäköisesti huomattavasti.

Polttopullo kirjoitti:

En tarkoittanut että aluetukien (sisältäen myös saaristotuen) poisto toisi asukkaita saaristoon vaan ihan vaan rannikolle ja kasvukeskuksiin. Saaristossa asuminen ympäri vuoden vaatii jonkinlaista extreme henkeä johon monikaan ei ole valmis. Varsinkin Vaasan seudulla mm. Mustasaarelle olisi kova paikka kun suomenkielisten osuus kasvaisi todennäköisesti huomattavasti.

Lue lisää

Nyt en oikein ymmärtänyt miksi saaristotuen poisto toisi suomenkielisiä lisää Mustasaareen?

Fitti-setä kirjoitti:

maksamamme 7.000.000.000€ vuosittainen tuki vedetään pois ja teidän pitää oikeasti aloittaa itsestänne huolehtiminen.

Tarkoittaako viestisi, että ruotsinkieliset maksaa noin 25.000 €/henkilö vuodessa tukea suomenkielisille?
Ei sitten tarvi ihmetellä, miksi poliitikot kumartaa syvään ja myöntää "jaa jaa", kun RKP jotain vaatii, raha puhuu. Tämä myös osoittaa sen, että ruotsinkieliset ovat edelleen sitä "parempaa" ja rikkaampaa väkeä, jonka vuoksi kaikkien pitää Savossakin opiskella ruotsia.
Moni ihminen ei tienaa sitä summaa, millä keskimäärin jokainen ruotsinkielinen tukee meitä suomenkielisiä.

"Onko järkeä käyttää koko elämänsä tarmo valittamalla joka paikkaan sitä, että koulussa opetetaan ruotsia 2 tuntia viikossa 3 vuoden ajan? Henkilöille, joille tämä on vaikeaa, ei ole Suomessa tulevaisuutta, eikä juuri missään muuallakaan. (Fitti-Setä)

Et siis käynyt muuta kuin peruskoulun? Tuo ...tanan ruotsi tulee vastaan pakolla myös lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeassa ja myös yliopistoissa. Kyse on siis kaikesta muusta, kuin yläasteen ruotsista. Sitäpaitsi meille "nettifennoille" tuo vaan tarmoa lisää, kun pääsee jossain edes valittamaan asiasta. Nuo meidän Kepu- ja kokoomuspaskiaiset (dem mukaan luettuna) kun vain pokkaavat rahan perään ja nuolevat RKP:n persettä.

Polttopullo kirjoitti:

En tarkoittanut että aluetukien (sisältäen myös saaristotuen) poisto toisi asukkaita saaristoon vaan ihan vaan rannikolle ja kasvukeskuksiin. Saaristossa asuminen ympäri vuoden vaatii jonkinlaista extreme henkeä johon monikaan ei ole valmis. Varsinkin Vaasan seudulla mm. Mustasaarelle olisi kova paikka kun suomenkielisten osuus kasvaisi todennäköisesti huomattavasti.

Lue lisää

Ei saaristossa kukaan elä pelkästään tuen takia. Saaristossa tukia saavat lähinnä kai kunnat ja yritykset, jolloin tuki on jonkin verran muuta maata suurempi. Kun ottaa huomioon hankalat kulkuyhteydet, kalliit lasten koulumatkat ja joskus aika hankalat sääolot, olen sitä mieltä, että saaristolle maksettavat pienet lisätuet ovat ihan ok. Myös syrjäinen maaseutu saa korkeampia yritystukia. Se, että saaristossa on yrityksiä, jotka pystyvät työlllistämään, on kaikkien etu. Työpaikat tuovat myös suomenkielistä väkeä saaristoon ja täytyy muistaa, ettei saaristo joka paikassa ole vain ruotsinkielistä. Saariston tukea ei siis pidä sotkea millään tavalla pakkoruotsiin. Myös suomenkieliset yrittäjät voivat toimia ruotsinkielisessä kunnassa, mutta vaikeaa se on, sillä syrjintää ruotsinkielisten taholta kyllä riittää.

Arjupa kirjoitti:

Ei saaristossa kukaan elä pelkästään tuen takia. Saaristossa tukia saavat lähinnä kai kunnat ja yritykset, jolloin tuki on jonkin verran muuta maata suurempi. Kun ottaa huomioon hankalat kulkuyhteydet, kalliit lasten koulumatkat ja joskus aika hankalat sääolot, olen sitä mieltä, että saaristolle maksettavat pienet lisätuet ovat ihan ok. Myös syrjäinen maaseutu saa korkeampia yritystukia. Se, että saaristossa on yrityksiä, jotka pystyvät työlllistämään, on kaikkien etu. Työpaikat tuovat myös suomenkielistä väkeä saaristoon ja täytyy muistaa, ettei saaristo joka paikassa ole vain ruotsinkielistä. Saariston tukea ei siis pidä sotkea millään tavalla pakkoruotsiin. Myös suomenkieliset yrittäjät voivat toimia ruotsinkielisessä kunnassa, mutta vaikeaa se on, sillä syrjintää ruotsinkielisten taholta kyllä riittää.

Lue lisää

"Myös suomenkieliset yrittäjät voivat toimia ruotsinkielisessä kunnassa, mutta vaikeaa se on, sillä syrjintää ruotsinkielisten taholta kyllä riittää."

- Nyt olisi hyvä todistaa väite todeksi, sillä kunnialoukkauksesta on muuten kysymys.

- Kirjoittaja on joko Heikki Tala, tai sen opetuslapsi, sillä niin sujuvasti melkein asiallisen aloituksen päätteeksi kirjoitetaan iso kauhallinen saastaa. Hyvin olet Talasi nettisekoiluista tavannut. Seuraavaksi odotamme että todistat väittämäsi. Tala ei koskaan todista mitään, sillä valepukkihan se on päälaesta varpaisiin. Oletko sinä samanlainen?

Arjupa kirjoitti:

Tarkoittaako viestisi, että ruotsinkieliset maksaa noin 25.000 €/henkilö vuodessa tukea suomenkielisille?
Ei sitten tarvi ihmetellä, miksi poliitikot kumartaa syvään ja myöntää "jaa jaa", kun RKP jotain vaatii, raha puhuu. Tämä myös osoittaa sen, että ruotsinkieliset ovat edelleen sitä "parempaa" ja rikkaampaa väkeä, jonka vuoksi kaikkien pitää Savossakin opiskella ruotsia.
Moni ihminen ei tienaa sitä summaa, millä keskimäärin jokainen ruotsinkielinen tukee meitä suomenkielisiä.

"Onko järkeä käyttää koko elämänsä tarmo valittamalla joka paikkaan sitä, että koulussa opetetaan ruotsia 2 tuntia viikossa 3 vuoden ajan? Henkilöille, joille tämä on vaikeaa, ei ole Suomessa tulevaisuutta, eikä juuri missään muuallakaan. (Fitti-Setä)

Et siis käynyt muuta kuin peruskoulun? Tuo ...tanan ruotsi tulee vastaan pakolla myös lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeassa ja myös yliopistoissa. Kyse on siis kaikesta muusta, kuin yläasteen ruotsista. Sitäpaitsi meille "nettifennoille" tuo vaan tarmoa lisää, kun pääsee jossain edes valittamaan asiasta. Nuo meidän Kepu- ja kokoomuspaskiaiset (dem mukaan luettuna) kun vain pokkaavat rahan perään ja nuolevat RKP:n persettä.

Lue lisää

"Tarkoittaako viestisi, että ruotsinkieliset maksaa noin 25.000 €/henkilö vuodessa tukea suomenkielisille?"
- Tuskin siinä niin lukee vieläkään. Tavaile uusiksi.

"Tämä myös osoittaa sen, että ruotsinkieliset ovat edelleen sitä "parempaa" ja rikkaampaa väkeä, jonka vuoksi kaikkien pitää Savossakin opiskella ruotsia."
- Missä niin sanotaan. Savon ongelma on se, että elävät tukiaisilla. Silloin ei paljoa isotella ja vaadita.

"Et siis käynyt muuta kuin peruskoulun? Tuo ...tanan ruotsi tulee vastaan pakolla myös lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeassa ja myös yliopistoissa."
- Ei kuulu oppivelvollisuuteen. Ei kannata käydä kouluja jollei ei pidä opetuksesta. Peruskoulun jälkeen koulunkäynti on vapaaehtoista. Ajattele yksikielisesti suomenkielisen korkeakoulunsa päättäneen kysyntää maailmalla ja Pohjolassa. Taitaa olla aika tasa =0. Suomelle on ehdottoman hyvä, että netti fennot eivät pääse pukinsorkkimaan opetusohjelmia, sillä teidän näkemyksillä opetus loppuisi pikkuhiljaa kokonaan.

eivät ole verrattavissa mantereen kuntiin. Vähän kuten verrattaisiin omenoitä pääryniin. Ahvenanmaalla esim. terveydenhoitopalvelut on siirretty kunnilta maakuntahallinnolle. Terveydenhoitopalveluthan ovat tunnetusti iso menoerä Suomen kuntien budjeteissa. Tämä on varmaan yksi syy minkä takia kuntia ei ole yhdistetty samalla innolla kuten mantereella joskin ilmeisesti keskusteluja asiasta käydään maakunnassa.

öbreo kirjoitti:

eivät ole verrattavissa mantereen kuntiin. Vähän kuten verrattaisiin omenoitä pääryniin. Ahvenanmaalla esim. terveydenhoitopalvelut on siirretty kunnilta maakuntahallinnolle. Terveydenhoitopalveluthan ovat tunnetusti iso menoerä Suomen kuntien budjeteissa. Tämä on varmaan yksi syy minkä takia kuntia ei ole yhdistetty samalla innolla kuten mantereella joskin ilmeisesti keskusteluja asiasta käydään maakunnassa.

Lue lisää

Noihin terveydenhoitomenoihinhan vedottiin, kun valtio antoi suosituksen kunnan väkimääräksi. Ahvenanmaalla se terveydenhuollossa on n. 29.000 asukasta (koska kuten edellinen kirjoittaja toteaa terveydenhuollon järjestää maakuntahallitus). Mutta sekään tuskin tänne kirjoittaville riittää, he varmaan vaativat, että asukaspohjan pitää olla vähintään 50000 (kun lukee näitä viestejä, ei sellainen epäloogisuus. että Ahvenanmaalla on vain 29000 asukasta ole mikään este). Ja kun esim. Sottunga on saari keskellä merta, siellä tarvittaisiin aivan samat työntekijät, vaikka kunta olisi osa Maarianhaminaa, kunnanjohtajalle vain pitäisi keksiä uusi titteli, muutenhan siellä kunnan palveluksessa olevat ovat opettajia, lastenhoitohenkilökuntaa, kotipalveluhenkilökuntaa.
Ahvenanmaa muuten olisi valmis ottamaan verotuksen itselleen, jolloin päästäisiin myös valtion Ahvenamaalle antamasta "tuesta" (ahvenanmaalaisten verotulojen palautuksesta), mutta tähän ehdotukseen ovat selkeästi sanoneet ei niin Vanhanen kuin Katainenkin.

ahvennainen kirjoitti:

Noihin terveydenhoitomenoihinhan vedottiin, kun valtio antoi suosituksen kunnan väkimääräksi. Ahvenanmaalla se terveydenhuollossa on n. 29.000 asukasta (koska kuten edellinen kirjoittaja toteaa terveydenhuollon järjestää maakuntahallitus). Mutta sekään tuskin tänne kirjoittaville riittää, he varmaan vaativat, että asukaspohjan pitää olla vähintään 50000 (kun lukee näitä viestejä, ei sellainen epäloogisuus. että Ahvenanmaalla on vain 29000 asukasta ole mikään este). Ja kun esim. Sottunga on saari keskellä merta, siellä tarvittaisiin aivan samat työntekijät, vaikka kunta olisi osa Maarianhaminaa, kunnanjohtajalle vain pitäisi keksiä uusi titteli, muutenhan siellä kunnan palveluksessa olevat ovat opettajia, lastenhoitohenkilökuntaa, kotipalveluhenkilökuntaa.
Ahvenanmaa muuten olisi valmis ottamaan verotuksen itselleen, jolloin päästäisiin myös valtion Ahvenamaalle antamasta "tuesta" (ahvenanmaalaisten verotulojen palautuksesta), mutta tähän ehdotukseen ovat selkeästi sanoneet ei niin Vanhanen kuin Katainenkin.

Lue lisää

Lapissa on matkat jonkun kunnan sisällä jopa satoja kilometrejä ja silti homma toimii ! ja asukkaita on 100 000 !

Jos joku asuu jossain lokkiluodolla niin soutakoon pois sieltä ihmisten ilmoille!

Naurettavaa että 29 000 asukkaalla on 16 kuntaa tuollaisella pläntillä !!

16 kunnanjohtajaa... sihteeriä.. johan se porukka työllistää toinen toisensa (vai sekö lienee tarkoituskin)

S.A.V:O kirjoitti:

Lapissa on matkat jonkun kunnan sisällä jopa satoja kilometrejä ja silti homma toimii ! ja asukkaita on 100 000 !

Jos joku asuu jossain lokkiluodolla niin soutakoon pois sieltä ihmisten ilmoille!

Naurettavaa että 29 000 asukkaalla on 16 kuntaa tuollaisella pläntillä !!

16 kunnanjohtajaa... sihteeriä.. johan se porukka työllistää toinen toisensa (vai sekö lienee tarkoituskin)

Lue lisää

No ei Kökarista tai Sottungasta ihan soutamalla pois pääse. Et näköjään ollenkaan ymmärtänyt kirjoitustani. Pienessä kunnassa kunnanjohtaja voi hoitaa esimerkiksi myös kirjanpidon, jolloin kunnassa ei ole kirjanpitäjää. Kuten aiemmin kirjoitin, ei työntekijöiden määrää pysty vähentämään, vaikka Ahvenanmaalla ei olisi kuin yksi kunta, mutta palvelut huononisivat olennaisesti.

S.A.V:O kirjoitti:

Lapissa on matkat jonkun kunnan sisällä jopa satoja kilometrejä ja silti homma toimii ! ja asukkaita on 100 000 !

Jos joku asuu jossain lokkiluodolla niin soutakoon pois sieltä ihmisten ilmoille!

Naurettavaa että 29 000 asukkaalla on 16 kuntaa tuollaisella pläntillä !!

16 kunnanjohtajaa... sihteeriä.. johan se porukka työllistää toinen toisensa (vai sekö lienee tarkoituskin)

Lue lisää

Tukikukkoa turpa täynnä, mussutellaan huonolla suomella ohjeita ihmisille jotka kykenevät kustantamaan hyvän elämän itselleen. Ottaisit heistä mallia!