Ruotsi vai Venäjä?

Silmälasikäärme kirjoitti:

Suomen väkiluku nousi vuosien 1720 ja 1800 välisenä aikana reilusti yli kaksinkertaiseksi ja vieläpä ilman suurta suhteellista köyhyyttä. 1600- ja 1700-luvuilla luotiin ja uudistettiin valtiollisia rakenteita, mm. hallintokoneisto, kaupungit, koulu- ja yliopistolaitos, joiden perusteella myöhempi teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehitys olivat mahdollisia.

Ruotsin ja Suomen kulttuuri-, talous- ja poliittishistoriallista aikakautta 1700-luvun jälkipuoliskolla nimitetään hyödyn ajaksi. Suomelle se merkitsi valistusajan ihanteiden tuloa yhteiskuntaan sekä ennen kaikkea teollisuustoiminnan kehittymistä. Valtion tuella perustettiin useita tehtaita. mm. kutoma-, tupakka-, sokeri-, paperi-, saha- ja lasiteollisuutta. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentamisen alkoi Turussa v. 1732 perustetulla telakalla, josta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenala. Sen lisäksi parannettiin teitä, tehostettiin postinkulkua ja väestön varallisuus kasvoi. Vuonna 1749 Ruotsin valtakunnassa suoritettiin väestölaskenta ensimmäisenä maailmassa.

Tiedon merkitystä korostettiin tavoitteiden saavuttamisessa ja pyrittiin valtion ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suomessa tieteen ja kulttuurielämän vaikuttajiin kuuluivat mm. Henrik Gabriel Porthan, Anders Chydenius ja Johan Gadolin. Viimeksi mainittu oli kansainvälisesti tunnettu kemisti jo elinaikanaan, ja hän on ainoa suomalainen jonka mukaan on nimetty alkuaine. Antti Lizelius nousi suomalaiskansalliseksi herättäjäksi ja toimitti 1776 ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä. Hän alkoi käyttää suomen kieltä myös kuntakokousten pöytäkirjoissa ja yritti opettaa kansalle tehokkaampia maanviljelys- ja karjanhoitomenetelmiä.

Jo 1600-luvulla puhuttiin suomalaisesta kansakunnasta, ja ensimmäiseksi selkeäksi suomalaisen nationalismin ilmentymäksi voidaan laskea vuonna 1703 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen väitöskirja ”Suomalaisten puolustus”. Suomen kielen asema alkoi parantua vähitellen. Vuonna 1640 perustetulla Turun akatemialla oli suuri merkitys suomenkielentaitoisten pappien virkamiesten saamisessa, ja vuonna 1732 päätettiin, että Suomessa valittaisiin tuomareiksi vain suomenkielentaitoisia. Kaikki Turun akatemian professorit olivat syntyperältään suomalaisia 1800-luvun alussa.

Tämän kehityksen katkaisi Venäjän valloitus vuonna 1809. Suomen talous jäi Ruotsista jälkeen ja vanha kustaviaaninen hallintokulttuuri ja yläluokka säilyttivät asemansa. Samaan aikaan entisessä emämaassa tehtiin yhteiskunnallisia ja poliittisia uudistuksia ja vähitellen aloitettiin matka kohti hyvinvointivaltiota. Sen sijaan Suomesta oli tullut Venäjän keisarin alainen syrjäinen suuriruhtinaskunta. Kehitystä tapahtui, mutta se oli muihin Pohjoismaihin verrattuna hidasta ja jokaisesta uudistuksesta jouduttiin taistelemaan kynsin hampain (oma raha, suomen kielen asema).

Vertailu Suomen ja Norjan itsenäistymisen vaiheiden välillä on myös mielenkiintoinen. On aivan eri asia erota pienestä Ruotsista, kuin 130 miljoonan asukkaan keisarin johtamasta epädemokraattisesta suurvallasta. Norjalaiset saivat oman perustuslain ja kansanedustuslaitoksen (suurkäräjät) vuonna 1814. Ruotsalaisen käskynhaltijan virka lakkautettiin 1873 ja vuonna 1884 Norjaan valittiin ensimmäisen parlamentaarisen hallitus. Suomalaisia sen sijaan yritettiin venäläistää sortokausien aikana vielä 1900-luvun alussa.

Sananvapaudella on Suomessa pitkät perinteet. Säätyvaltiopäivät hyväksyi vuonna 1766 painovapauslain, suomalaisen valtiopäivämiehen, kirkkoherra Anders Chydeniuksen käynnistämän keskustelun johdosta. Kansalaisille tuli samalla myös mahdollisuus valvoa julkista vallankäyttöä, kun he saivat oikeuden mennä tutkimaan viranomaisten asiakirjoja niin halutessaan.

Kun Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän valtakuntaan, entiset lait luvattiin säilyttää. Lupausta ei kuitenkaan täysin pidetty. Vuonna 1829 annettiin keisarillinen asetus sensuurista ja kirjakaupasta. Suomeen tuli Venäjän mallin mukainen ennakkosensuuri, johon kuuluivat sensuurikomiteat, paikallissensorit, sensuuriylihallitus ja vuodesta 1865 lähtien painoylihallitus. Ne tarkastivat kaiken julkaistavaksi aiotun ja maahan tuodun kirjallisuuden sekä valvoivat kirjastoja ja kirjakauppoja. Sananvapauden suhteen siirtyminen Venäjän valtaan tiesi Suomelle sadan vuoden taantumaa.

Oliko Venäjän valta Suomelle loppujen lopuksi siunaus vai kirous? Itsenäistyikö Suomi Venäjän ansiosta, vai Venäjästä huolimatta? Sen saa jokainen päättää itse.


http://myy.helia.fi/~king2000/content/vapauden_hyodyn_aikakausi.html

http://www.uwasa.fi/~sukkula/juhlakirja/salminen.html

http://www.turku.fi/kesvi/historia/huvihyoty.htm

http://www.tsv.fi/ttapaht/021/manninen021.htm

http://www.vapaasana.net/tulosta.php3?id=390

http://koti.welho.com/rsaarnia/materiaali/suomi/sortovuodet.htm

http://kemistikerho.ry.utu.fi/gadolin.htm

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä