HYVÄÄ UUTTAVUOTTA HUUHAALAISET!!!!!
Kuten paikalliset poromiehet toisilleen pikku pieruissa tuumaavat sahtiastian äärellä, ja kaverilta sädetikkua silmästä kaivaa,näin uuden vuoden kynnyksellä.Hi hiii huuhaalaiset,johan sitä onkin hullulla ollut hurjan rattoisa päivä appiukon kanssa kaupungilla. Heti aamusta röyhistin rintaani ylpeänä appiukon tuumatessa että tänään me tuon vävyn retkun kanssa lähetäänkin yksissä miehin vähän kaupungille,samalla appiukko iski miulle silmää.Hi hi arvaattekin varmaan kuinka hullulla mielenkiinto herää tuollaisesta salaperäisestä vihjailuista. Vasenta jalkaa laahaten josta laahaamisen takia on jo villasukkakin kulunut lähes puhki,seurailin appiukkoa jopa vessan oven taakse hokien kerro jo kerro. Miksi sie et jo kerro,kerro nyt! Raskaan ähkinän saattelemana kuului vain kärsivällinen vastaus että oota vaan,kohtapa näet ja hyvän tahtoinen myhäily perässä:)
Voi pojat voi pojat appiukko kurvasikin paikallisen marketin parkkipaikalle,olin niin innoissani,että koko matkan huohotin kuin berhndilainen ja auton ikkunat olivat sisäpuolelta paksussa huurussa,lukuunottamia lukuisia nenänreikiä joita olin matkan taittuessa tökkinyt,yrittäessäni päästä perille menosuunnasta.Appi mennä viiletti pitkin askelin ja määrätietoisesti kuin etsien jotain tiettyä,ja minä poika raskaasti puuskuttaen,vasenta jalkaa perässäni laahaten yritin pysyä perässä. Taisi sitä välillä aina tasaisin väliajoin kovasta ponnistelusta johtuen päästä pahan hajuinen tuhnukin,sillä kyllä me hullutkin se tiedetään että ne äänettömät on kaikkein pahimpia. En nyt vain kerennyt seuraamaan takana tulijoiden ilmeitä,mikä joskus on ollut meidän hullujen suurta hupia,kun osastolta järjestettiin ryhmäretkiä ostoskeskuksiin,hi hi ne kuulkaa onkin sitten tarinat erikseen.
Onneksi tuo appi viimein pysähtyi tiskin eteen sillä olin jo aivan loppuun väsähtänyt osittain hullujen vahvan lääkityksen vuoksi, ja appiukon perässä jolkottamisen myötä.Röhisin kuin sika ja vaaleanpunainen diabam vaahto valui suupielestäni.Hien kuivuessa ja nähdessäni mihin olimme pysähtyneet, VOI POJAT VOI POJAT,päästi jumalattoman hörönaurun syljen pärskyessä.Myyjä katsoi hieman ihmeissään,mutta ei sanonut mitään,appiukonkin ollessa kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Oltiin tultu ilotulitusosastolle!!!Arvokkaasti rykäisten kevyellä kädenliikkeellä siirsin appiukon syrjään ja sanoin että annas ukko kun hoidan hommat,olinhan sentään käynyt räjähdeopin kirjekurssin sairaalan suljetulla osastolla.
Hieman epäilevästi myyjä rupesi kyselemään että millaisia sädetikkuja oikein haluaisin,olisi oikein kolmea väriäkin. Mulkaisin myyjää vihaisesti ja hyppäsin pöydän reunalle nostaen toisen jalan toisen päälle,ja kysäisin ihan ohimennen että mites tuo enkelin kuolema pommin laita mahtaa olla onko käyetty mustaa ruutia vai nitroglyseridia ja mahtoiko räjähde pitoisuus olla yli 50% vai ihan laimeampaa sorttia.Mites nuo tuolla oikealla olevat mhtaisivatko ne riittää naapurin ukon lehmän kaatoon. Mitenkäs onko teillä dynamiittipohjaisia tulitteita olla ollenkaan. Hi hi ukko kuunteli sanattomana 15 minuttia kestänyttä kyselyäni ja lopuksi nöyrästi kysyi jonon kasvaessa perässä että minkäs laista pommia laitetaan.
Hi hi sain ihan itse valita räjähteet,ja hiukan niukastihan noita tuli,kun saimme appiukon kanssa täyteen vain kolme ostoskeskusksen jumbokokoista pussukkaa ja 15 raketin nipun kainalossani.Ilosta hihkuen tötpötin kohti autoa,kengän jättäessä mustaa vanaa ostoskeskuksen lattiaan.Nyt ei millään malta odottaa iltaa että pääsisi paukuttelemaan. Otin ylimääräisen lääkityksenkin rauhoittuakseni mutta ei vain into laannu.Makailen täällä appiukon isän isän aikaiset pioneerien räjähdevaruusteet päällä kaasunaamaria myöten sängyllä ja yritän pysyä nahoissani.No todettakoon että me hullut ollaan hurjan innostuneita kaiken paukkuvan perään.Ratkiriemukasta uuttavuotta huuhaalaiset ja kirjuutellaan taas.
Teveisin:Nicotinell osastolta T3
Kuten paikalliset poromiehet toisilleen pikku pieruissa tuumaavat sahtiastian äärellä, ja kaverilta sädetikkua silmästä kaivaa,näin uuden vuoden kynnyksellä.Hi hiii huuhaalaiset,johan sitä onkin hullulla ollut hurjan rattoisa päivä appiukon kanssa kaupungilla. Heti aamusta röyhistin rintaani ylpeänä appiukon tuumatessa että tänään me tuon vävyn retkun kanssa lähetäänkin yksissä miehin vähän kaupungille,samalla appiukko iski miulle silmää.Hi hi arvaattekin varmaan kuinka hullulla mielenkiinto herää tuollaisesta salaperäisestä vihjailuista. Vasenta jalkaa laahaten josta laahaamisen takia on jo villasukkakin kulunut lähes puhki,seurailin appiukkoa jopa vessan oven taakse hokien kerro jo kerro. Miksi sie et jo kerro,kerro nyt! Raskaan ähkinän saattelemana kuului vain kärsivällinen vastaus että oota vaan,kohtapa näet ja hyvän tahtoinen myhäily perässä:)
Voi pojat voi pojat appiukko kurvasikin paikallisen marketin parkkipaikalle,olin niin innoissani,että koko matkan huohotin kuin berhndilainen ja auton ikkunat olivat sisäpuolelta paksussa huurussa,lukuunottamia lukuisia nenänreikiä joita olin matkan taittuessa tökkinyt,yrittäessäni päästä perille menosuunnasta.Appi mennä viiletti pitkin askelin ja määrätietoisesti kuin etsien jotain tiettyä,ja minä poika raskaasti puuskuttaen,vasenta jalkaa perässäni laahaten yritin pysyä perässä. Taisi sitä välillä aina tasaisin väliajoin kovasta ponnistelusta johtuen päästä pahan hajuinen tuhnukin,sillä kyllä me hullutkin se tiedetään että ne äänettömät on kaikkein pahimpia. En nyt vain kerennyt seuraamaan takana tulijoiden ilmeitä,mikä joskus on ollut meidän hullujen suurta hupia,kun osastolta järjestettiin ryhmäretkiä ostoskeskuksiin,hi hi ne kuulkaa onkin sitten tarinat erikseen.
Onneksi tuo appi viimein pysähtyi tiskin eteen sillä olin jo aivan loppuun väsähtänyt osittain hullujen vahvan lääkityksen vuoksi, ja appiukon perässä jolkottamisen myötä.Röhisin kuin sika ja vaaleanpunainen diabam vaahto valui suupielestäni.Hien kuivuessa ja nähdessäni mihin olimme pysähtyneet, VOI POJAT VOI POJAT,päästi jumalattoman hörönaurun syljen pärskyessä.Myyjä katsoi hieman ihmeissään,mutta ei sanonut mitään,appiukonkin ollessa kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Oltiin tultu ilotulitusosastolle!!!Arvokkaasti rykäisten kevyellä kädenliikkeellä siirsin appiukon syrjään ja sanoin että annas ukko kun hoidan hommat,olinhan sentään käynyt räjähdeopin kirjekurssin sairaalan suljetulla osastolla.
Hieman epäilevästi myyjä rupesi kyselemään että millaisia sädetikkuja oikein haluaisin,olisi oikein kolmea väriäkin. Mulkaisin myyjää vihaisesti ja hyppäsin pöydän reunalle nostaen toisen jalan toisen päälle,ja kysäisin ihan ohimennen että mites tuo enkelin kuolema pommin laita mahtaa olla onko käyetty mustaa ruutia vai nitroglyseridia ja mahtoiko räjähde pitoisuus olla yli 50% vai ihan laimeampaa sorttia.Mites nuo tuolla oikealla olevat mhtaisivatko ne riittää naapurin ukon lehmän kaatoon. Mitenkäs onko teillä dynamiittipohjaisia tulitteita olla ollenkaan. Hi hi ukko kuunteli sanattomana 15 minuttia kestänyttä kyselyäni ja lopuksi nöyrästi kysyi jonon kasvaessa perässä että minkäs laista pommia laitetaan.
Hi hi sain ihan itse valita räjähteet,ja hiukan niukastihan noita tuli,kun saimme appiukon kanssa täyteen vain kolme ostoskeskusksen jumbokokoista pussukkaa ja 15 raketin nipun kainalossani.Ilosta hihkuen tötpötin kohti autoa,kengän jättäessä mustaa vanaa ostoskeskuksen lattiaan.Nyt ei millään malta odottaa iltaa että pääsisi paukuttelemaan. Otin ylimääräisen lääkityksenkin rauhoittuakseni mutta ei vain into laannu.Makailen täällä appiukon isän isän aikaiset pioneerien räjähdevaruusteet päällä kaasunaamaria myöten sängyllä ja yritän pysyä nahoissani.No todettakoon että me hullut ollaan hurjan innostuneita kaiken paukkuvan perään.Ratkiriemukasta uuttavuotta huuhaalaiset ja kirjuutellaan taas.
Teveisin:Nicotinell osastolta T3
Vastaukset 4
Vanhimmat
aivan liian pitkä tarina. saisiko lyhennelmän. kiitos.
Ei pysty,niin ei pysty kerta kaikkisesti.
lyhensin tuon tarinan.....................
appiukko ajeli marketin parkkipaikalle, josta jatkoimma jalan ilotulitusosastolle!!!
sieltä kolmen ostoskeskuksen jumbokokoisen pussukkan ja 15 raketin nippu kainalossa suuntasimma kohti uusia seikkailuja.
kiittää ja nauraa ja nyt oottelen kello 24.kumpa ne reketit eivä sinua lennätä kuu matkalle:) sano appi ukolle et kattelee sun perään sillä haluan kyllä ensi vuonnakin luee sun juttuja.