Sellainen käsitys on syntynyt, että suurin osa maailmassa tehdystä pahuudesta on tehty tekijän mielestä hyvän nimissä.
Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen, että hyvä on kiellettävä ja vain pahan nimissä saa tehdä jotain?
Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen, että hyvä on kiellettävä ja vain pahan nimissä saa tehdä jotain?
Vastaukset 40
Vanhimmat
ei sellaisia olekaan kuin "hyvä" ja "paha".
Se mikä jollekin on hyvää ehkä on jollekin muulle pahaa tai päinvastoin.
Paha on nimitys sille mikä aiheuttaa kärsimystä joko itselle tai muille. Esimerkiksi viattomien ihmisten tappaminen on pahaa. Sen sijaan murhaajan tappaminen ei ole pahaa koska sillä suojellaan muita ihmisiä.
Minun mielestäni on vain kokemuksia jotka joko toimivat tai eivät toimi.
Se mikä aiheuttaa kärsimystä "ei toimi"
Arvatenkin pystyisin tekemään sinulle sellaista pahaa, jota sinäkin pitäisit pahana? Eli jotain yhteistäkin pohjaa varmaan löytäisimme, jos aikaa ja tilaisuutta olisi.
Mutta ehkä tämän ketjun pääpointti ei olisikaan hyvän ja pahan aukoton määrittely vaan sen asian ymmärtäminen, miksi hyvän nimissä tehdään enemmän pahaa kuin pahan nimissä.
Mutta onko se pahaa?
Vain kokemuksina jotka eivät toimi jollekin.
Ajatusmaailmasi on jossain määrin psykopaattinen. Muuta en voi sanoa.
ei ole pahaa pedofiilille.
Ajatusmaailmani ei ole psykopaattinen minulle. Sinä taas et edes tiedä mitään ajatusmaailmastani.
”ei sellaisia olekaan kuin "hyvä" ja "paha".
Se mikä jollekin on hyvää ehkä on jollekin muulle pahaa”
Juuri tätä aloittaja tarkoitti, eli hyvän nimissä tehdään pahaa.
Jos kaikki ovat hyvästä ja pahasta yhtä tietämättömiä kuin sinä, niin pahaa tehdään enemmän.
Veikkaan, että uskot ihmisten tekevän pahaa vahingossa tietämättömyyttään. Voisin vaikka vannoa, että ajattelet näin.
Joka tapauksessa käsityksesi hyvästä ja pahasta on niin niljakas, että minä en edes yritä saada siitä kiinni.
”Paha on nimitys sille mikä aiheuttaa kärsimystä joko itselle tai muille”
Voi ihminen kärsiä myös tekemällä hyvää, joten kun joka tapauksessa kärsimme, niin kärsikäämme mieluimmin hyvää tehdessä.
Väitän, että absoluuttinen paha on jotain semmoista, jonka seurauksia ihminen ei voi hyvittää tai korjata.
Tarvitaan täydellinen anteeksiantamus eli ARMO, jotta synti tai paha voitetaan. Ihminen osaa kyllä rikkoa, mutta ei korjata.
että ns pahaa ei tee kukaan jolla on ymmärrys siitä mitä se on. Jos tekee "pahaa" ei sisimmässään ole siitä täysin selvillä koska hän ei ole ymmärtänyt että mitä teet toisille teet itsellesi. Se ei ole oikeastaan tietämättömyyttä vaan ymmärrys ei ole mennyt perille. En tiedä onko suomen kielessä sellaista sanaa kuin "insikt". Kun saa insiktin on täysin selvillä asioista. Ennen sitä ei ole vaikka onkin jonkin verran hajulla.
Sitten taas voi ajatella sitä että kaikki mitä teemme on kokemuksia ja negatiiviset kokemukset kasvattavat negatiivista karmaa joka on sovitettava jossain vaiheessa. Tai jossain elämässä.
Entä pitäisikö pahuus hyväksyä? Minun mielestäni ei. Pedofiili ei ehkä ymmärrä olevansa paha, mutta paha hän on silti. Joten maailmassa on paljon hyvää ja ikävä kyllä myöskin pahaa. Pahuutta ei pidä hyväksyä koska se johtaa vain pahuuden lisääntymiseen kun esimerkiksi pedofiilejakin ruvetaan ymmärtämään ja hyväksymään.
kohtelevasi esim pedofiilia? Luuletko sitten että kohtelusi auttaa pedofiilia pääsemään eroon "pahuudestaan"?
kannatat oppia, jonka mukaan on oikein tappaa vääräuskoiset, niskuroivat teinit ja naiset, jotka eivät ole neitseenä naimisiin menneet. Ynnä paljon paljon muuta, mitä kristinusko sisältää. Joten jospa miettisit uudestaan sitä oletko sinä mikään hyvyydestä puhumaan.
Muistaakseni Saksassa esiintyi 20...40-luvuilla poliittinen liike, jossa eräs seikka oli paremmuus juutalaisiin verrattuna. Ja tuo paremmuus antoi sitten "hyvän" syyn pahoihin tekoihin.
Nyt onkin hyvä kysyä, että
1) Millä olennaisella tavalla juutalaisten kannattama oppi erosi mielestäsi viestissäsi esittämästäsi, kristinuskoksi nimeämästäsi opista? Siis noilta tärkeinä pitämiltäsi kohdin.
2) Koetko olevasi minua parempi, esim. puhumaan hyvyydestä?
Tässä vaiheessa pitäisin viestiäsi erinomaisena esimerkkinä ketjun käsittelemästä teemasta.
1. Ei millään tavalla... Juutailaisuus ja kristinusko ovat sama uskonto eri nimellä.
2. Sinä olet maailman paras ihminen puhumaan hyvyydestä.
”Sinä itse kannatat oppia, jonka mukaan on oikein tappaa vääräuskoiset, niskuroivat teinit ja naiset, jotka eivät ole neitseenä naimisiin menneet. Ynnä paljon paljon muuta, mitä kristinusko sisältää”
Vaikka tämä ei ollutkaan tarkoitettu minulle, niin en malta olla kommentoimatta.
Kössön kuvaus sopii paremmin islamin uskontoon.
Kristinuskoon se ei sovi, koska Raamattu ei kehota tappamaan lähimmäisiä. Kössö voisi etsiä Raamatusta sellaisen kohdan, joka kehottaa tappamaan ihmisiä.
Raamattu kehottaa siunaamaan jopa vihollisia ja olemaan kostamatta pahaa pahalla. ”Siunatkaa vihollisianne, älkää kirotko”, sanoo Raamattu.
"syntisille" sitten muka tapahtuu kristinuskon mukaan?
Raamattu on täynnänsä tappamista ja siihen kehottamista. Jumalauta että olet tyhmä!
”Mitä niille "syntisille" sitten muka tapahtuu kristinuskon mukaan?”
Syntiset kuolevat, koska kuoleman ota on synti.
Tarkemmin sanottuna, syntinen kuolee kaksi kertaa.
Ensin hän kuolee fyysisesti; jonka jälkeen hänet tuomitaan toiseen kuolemaan eli Helvettiin. Siellä ei tuli sammu, eikä mato kuole.
Kuolema on kuolleelle luonnollinen paikka, jos hän olisi elänyt, niin häntä ei olisi voitu tuomita. Vain kuolleet tuomitaan kuolemaan Helvettiin. Siellä ei tuli sammu, eikä mato kuole.
"Kristinuskoon se ei sovi, koska Raamattu ei kehota tappamaan lähimmäisiä. Kössö voisi etsiä Raamatusta sellaisen kohdan, joka kehottaa tappamaan ihmisiä."
Vain kitumaan ikuisesti.
"Sellainen käsitys on syntynyt, että suurin osa maailmassa tehdystä pahuudesta on tehty tekijän mielestä hyvän nimissä."
Tämä huomaamasi ilmiö johtuu lähinnä siitä että erilaiset moraalittomat ihmisryhmät ovat alistaneet "hyvyyden" omaksi huorakseen ja käyttävät sitä kuvaamaan tekoja, jotka rationaalisesti ajatellen ovat pahoja. Mieti sitten itse keitä nämä ihmiset ovat.
Tarkoitatko SPR:rrää?
En välttämättä...
En nyt ole täysin vakuuttunut, että rationaaliset ihmiset olisivat hyviä, tai ongelma olisi rationaalinen. Mutta oletettavasti koet itse olevasi rationaalinen ja pahan vastainen henkilö, joka pitää epärationaalisia syyllisinä "hyvyyden" ryöstöön?
Olisiko sinulla jo valmiiksi mietittyä ohjelmaa epärationaalisia ihmisiä varten?
kommunistit (SPR) käyttävät hyväntekeväisyyttä tekosyynä riistää ihmisiltä palkka
Samoin toimivat Suomen kirkot...
kirkon papiston vuosisatainen "lähimmäisenrakkaus" orpolapsia kohtaan olkoot tästä hyvänä esimerkkinä. Kotimaastammehan löytyy vastaavaa "hyvyyttä" lestadiolaispiireistä.
Koetko olevasi ulkopuolinen mainitsemiisi, pahoihin ryhmiin nähden vaiko oletko kenties jomman kumman jäsen?
Pahuuden ulkoistus vaikuttaa ihan hyvältä ratkaisulta, mutta eikö juuri siinä tule vaaraksi sitten tehdä aloitusviestissä viitattuja "hyviä töitä"?
sanakikkailullako aiot maailman parantaa?
Sinun nettikiihkoilukin Ateisteja ja muslimeita vastaanko on niitä hyviä tekojako sitten?
Käsityksesi on oikea. Ihmiset pyrkivät tekemään enemmän hyvää kuin pahaa. Ongelmana on käsitteiden subjektiivisuus.
"Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen, että hyvä on kiellettävä ja vain pahan nimissä saa tehdä jotain?"
En ymmärrä kysymystäsi. Miten hyvä ja paha määritellään, kuka tai mikä sen kieltää ja miten?
Viestisi oli piristävä poikkeus vastausten keskiarvosta. Vaatisi siis paremman vastineen, mutta tässä osavastausta:
Hyvän kieltäminen oli retorinen kysymys. Vähän samaa sukua kaikkien uskontojen kieltämiselle sen vuoksi, että uskontojen nimissä tehdään paljon pahaa.
Aikomukseni on vielä kirjoittaa oma mielipiteeni esittämiini kysymyksiin, jossa on ehkä jotain lisävastausta tähän esittämääsi viestiin.
”Sellainen käsitys on syntynyt, että suurin osa maailmassa tehdystä pahuudesta on tehty tekijän mielestä hyvän nimissä”
Olet käsittänyt ihan oikein.
Hyvyys ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole sitä, että hyvyys olisi lähtöisin Jumalasta. Mainitsemasi hyvyys on ihmishyvyyttä, joka on lähtöisin ihmisestä.
Ihminen on siis hyvyydessään sangen paha, joten kysynkin, miten paha ihminen on pahuudessaan?
Raamatusta Jeremia 17:9: Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen;kuka taitaa sen tuntea?
"Ihminen on siis hyvyydessään sangen paha, joten kysynkin, miten paha ihminen on pahuudessaan? "
-katso sami itseäsi peilistä, niin näet todellisen pahan ihmisen!
Hyvä kielletään sen hyvän teon seurauksilla, ettekö näe mitä maailmassa tapahtuu, kun hyvä voittaa pahan,
niin se muuttuu valtaanpäästyään tuoksi pahaksi.
Hyvää hyvyyttään se ihmine pahaa tekee, sillä hän luulee tekevänsä hyvää, mutta sen teon seuraukset määrittelevät sen onko se hyvä vai paha.
Uskonnoilla ja aatteilla on hyvän idea jota ne pyrkivät toteuttamaan, mutta se on vain käsite, jatoteuttaakseen tuota idaa, niin tarkoitus pyhittää keinot, ja silloin se muuttuu pahaksi.
On vain vaikutuksia ja vastavaikutuksia, ja oleellista on miten vastaamme noihin vaikutuksiin, jos vastaamme samalla mitalla, niin pahuus vain jatkuu,mutta jos annamme anteeksi teon tekijälle, mutta ei itse teolle, josta rangaistus tulee muuta kautta, niin vaikutuksistakin alkaa pahuus vähenemään kun nihin ei vastata pahalla
Tämä on ihmiskunnan suuri ongelma, jonka seuraukset ovat kauhistuttavia, eikä sitä voi korjata yhteikunta tasolla, vaan yksilötasolla, siillä mitä on yksilö sitä on koko ihmihkunta,eli minä olen maailma ja maailma on minä, ja ainoa mikä tämän voi muuttaa on yksilön muuttuminen, mutta yksilön muuttumiseen, ei vaikuta älyllinen muuttumiseen, vaan siihen tarvitaan myös ajatonta ymmärtämistä.
Eikö ihminen toimi yleensä siltä pohjalta, mikä hänen ajatus- tai arvomaailmansa on. Sisään juurtunut, siten ihminen kulloisessakin tilanteessa valitsee yhden mallin omasta toimintavalikostaan. Miettimättä sitä, mikä on moraalisesti oikein tai väärin. Tältä pohjalta on tosiaan mahdotonta koskaan tehdä selvää eroa hyvän ja pahan välille.
Suurin osa ihmiskuntaa katsoo jonkun uskonnon edustavan hyvää ja vielä suurempi osa ihmiskuntaa pitänee hyvää tavoiteltavana ja pahaa vältettävänä, olivatpa määritelmät mitkä tahansa.
Samoin kuin fundamentalistiateisti voisi syyttää uskontoja kaikesta ihmisen tekemästä pahasta (koska pahantekijöillä yleensä on joku uskonto taustalla) voisi fundamentalistipahis syyttää hyvää kaikesta vääryydestä, mitä maailmassa on tehty, koska vääryydet ovat tehty hyvän nimissä. Mutta eikö parempi tarkastelutapa olisi katsoa asiaa siltä kannalta, että sosiaalisesti hyväksytty syy (=hyvyys, hyvä) kelpaa hyvin monenlaisten, itsekkäidenkin, tavoitteiden julistetuksi päämääräksi. Esim. vääräuskoisten kivittäminen voidaan joissan tapauksissa perustella "oikeauskoisille" jalommilla päämäärillä (ja tässä vääräuskoisuus voisi tarkoittaa myös vaikkapa rasismia). Kaikki "vääräuskoiset" eivät välttämä koe kivittämistään erityisen hyvänä asiana.
Hyvä käy siis paremmin nimilapuksi kuin paha. (Tai erilaiset hyväksi väitetyt asia, nykyään esim. suvaitsevaisuus, tasa-arvo jne) Enkä silti vetäisi tästä sitä johtopäätöstä, ettei hyvää ole tai ettei hyvää kannata tavoitella. Mutta ehkä hedelmistään puu tunnetaan?