ihminen, mutta niin tavattoman utelias. piti mennä katteleen oman sedän ruumista ruumisarkussa ja tiedän että tuo näky ei unohdu. no, ei siinä mitään kamalaa, mutta kun yksin asun ja ei aina voi olla kaveria tahtomassa kylään, eilen oli aika tuoreessa muistissa kuva taas kun yksin olin. hiljaisuus muistuttaa setääni siinä arkussa.piti ostaa itselle aivan toisen värinen saunatakki tämän tapauksen takia. se valkoinen väri oli niin mieleenpainuva. miksi täytyy pukea vainaja valkoiseen vaatteisiin kun arkkukin on kerra valkoinen ? varmaan yhtä hyvä kysymys on miksi menin kattoon sitä ?? unia an ole koskaan nähnyt kuolleesta. tämä oli toinen kerta kun menin katteleen vainajia . ehkä sitten jos asun miehen kanssa saman katon alla. ja sittenkö oma mies kuolee niin en varmaan osaa olla yksin asunnossa varmaan yhteen vuoteen. inhottaa kun kaikkien aika on joskus kuollut. tämä sedän kuolema kyllä laukaisi jonkinmoisen kriisin sisälläni, sillä aloin ajatteleen, että minunkin aika ja kaikkien on aika joskus lähteä täältä pois. surullista, mutta totta. täytyy vaan keskittyä iloisiin asioihin vaikka se on joskus hyvin vaikeaa, mutta kyllä minä selviän tästä elämästä hengissä niin kauan kuin oikea loppuni tulee.
älkää kukaan koskaan tappako itseänne, täältä muutenkin lähdetään ajallansa. hakekaa apua, sitä varmasti löytyy. olen selvinnyt äitini itsemurhan yli. kesti 10 vuotta mutta yli mentiin. se vahvistaa ihmistä.itsekin kerran mietin että teenkö itsemurhan kun meni niin heikosti, pitkä työttömyys, avioero, sitten 2: lapsen yksinhuoltajuus, talo meni. olin heikoilla ajattelin,että mikäs siinä kun äitikin tappoi itsensä, olisihan minullakin oikeus...
onneksi en lasteni vuoksi tehnyt niin. joku järki minua ohjasi...
älkää kukaan koskaan tappako itseänne, täältä muutenkin lähdetään ajallansa. hakekaa apua, sitä varmasti löytyy. olen selvinnyt äitini itsemurhan yli. kesti 10 vuotta mutta yli mentiin. se vahvistaa ihmistä.itsekin kerran mietin että teenkö itsemurhan kun meni niin heikosti, pitkä työttömyys, avioero, sitten 2: lapsen yksinhuoltajuus, talo meni. olin heikoilla ajattelin,että mikäs siinä kun äitikin tappoi itsensä, olisihan minullakin oikeus...
onneksi en lasteni vuoksi tehnyt niin. joku järki minua ohjasi...
Vastaukset 2
Vanhimmat
"hakekaa apua, sitä varmasti löytyy."
Niinhän sitä luulisi minulle ainakin tuli kolmen kuukauden odottelun jälkeen sellainen lappu kotiin postin kautta missä sanotaan, että masennus, ahdistus ongelmani eivät ole niin vakavia, että tarvitsisin apua. Olen tosin yrittänyt itsemurhaa vasta kaksi kertaa.
En siis voinut mennä suoraan juttelemaan psykologin vastaanotolle vaan minun oli pakko mennä terveyskeskuslääkärille, joka kirjoitti lähetteen johon odottelin sitä vastausta sen kolmekuukautta. Näin minulle tiukasti ilmoitettiin, että erikoislääkärille kuten psykologille ei ole mitään asiaa ilman yleislääkärin lähetettä. Se tosin ihmetyttää miten terveyskeskulääkäri pystyy määrittämään ongelmieni laadun 15minuutin lääkärikäynnin perusteella ja psykologi pelkän lähetteen perusteella.
Masentunutta on helppo pompotella niin ei itse tarvitse vaivaantua...
erikoislääkäri, psykologi ei ole lääkäri laisinkaan. Tarkoitit varmastikin psykiatria.
Sinuna varaisin ajan yksityiseltä psykiatrilta.
Voimia!