Pörssissä kulunut vuosi päättyy vahvaan nousuun. Paljon uusia yksityissijoittajia on lähtenyt mukaan pörssikauppaan. Käytännössä valtioiden massiivinen elvytys ja nollakorot virittivät osakemarkkinoille ostotunnelman jo maaliskuussa.
Aika paljon epäiltiin sitä, että kuinka hyvin keskuspankkien kevyt rahapolitiikka avittaa pankkeja. Siinä osa sijoittajista on ehkä ollut liian pessimistisiä, sanoo Danske Markets Equitiesin strategisti Tuomas Komulainen.
(MTV3:n uutisista)
---
PT:n tutkijat Pitkänen ja Sauramo ovat laskeneet, että vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä.
Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Dramaattinen muutos kertoo siitä, että kun osinkojen ja pääoman verotus keveni, yritykset alkoivat jakaa entistä enemmän rahaa omistajille.
Ennen kasinotalouden kulta-aikaa yritykset investoivat, sijoittivat tuotekehitykseen ja osaavaan työvoimaan.
Nyt tilanne on toinen. Yritysten policyna on lyhytaikaisen tuoton maksimointi, sijoittajien tuotot, johtajien miljoonapalkat ja miljoonaoptiot pitkäjänteisen yritystoiminnan sijasta.
Työntekijöiden työtahti kiristetään äärimmilleen ja tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin. Suomalaisten työntekijöiden palkkoja verrataan kiinalaisten työläisten palkkoihin kun taas yritysjohtajien miljoonapalkkoja amerikkalaisten suuryritysten palkkoihin. Kun väkeä vähennetään, tilalle ei oteta uusia työntekijöitä mutta vanhoilta työntekijöiltä vaaditaan samat tuotantomäärät palkkaa korottamatta.
Yritysjohtajat ottavat ansiotulonsa pääomatulona, josta peritään 28 %:n tasavero. Työntekijät maksavat sen sijaan progressiivisen veron pienistä palkoistaan. Suomessa yli 300.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa vähemmän veroa kuin 50.000 tienaava, koska pääomatulo ja ansiotulo eriytettiin vuonna 1993 (Esko Ahon hallitus) siten, että pääomatulosta maksetaan tasavero ja palkkatulosta progressiivinen vero.
Osinkojen verotus on matalaa. Listaamattomien yritysten osinkotuotoista ei veroa peritä lainkaan ja pörssiosakkeiden osingoistakin verotus on pientä (30 %:n ja 70 %:n säännöt).
Päähallituspuolueiden (kepu ja kok) veropolitiikka ei ole ollut yksimielistä veropohjan laajentamisen suhteen.
Pääministeri Vanhasen mielestä myös rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaan" viisi seuraavaa vuotta.
Kokoomuksen Ben Zyskowitc sanoi tv:ssa, ettei rikkaita kannata verottaa. Suomen satojen miljardien ulkomaan velkaa ei saada maksetuksi rikkaita verottomalla, koska näitä on "niin vähän".
Nyt nämä rikkaat, joita ei veroteta, sijoittavat miljoonatulojaan pörssiosakkeisiin.
Yksimielisiä hallituksen päähallituspuolueet ovat olleet rikkaiden verohuojennuksista ja omia kavereita ei ole jätetty:
- peltojen myyntivoiton verotus on poistettu
- metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta
- osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista (Metsäliitto, Valio ja osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset hyötyvät...)
- yritysten kela-maksut on kokonaan poistettu, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan
Vanhanen I -hallitus poisti Suomen rikkaimmilta varallisuusveron kokonaan.
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron ja varasi tarkoitukseen 165 miljoonaa euroa. Perintöveron poistaminen pelkästään hallituksen omilta intressiryhmiltä ei onnistunut perustuslain vastaisena.
Sosiaalietuudet, toisin kuin varallisuus, ovat Suomessa verotettuja. Eläkkeistä maksetaan progressiivista veroa. Suomessa on 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta. Suomessa surkean pientä perusturvaa, noin 500 euroa netto/kuukausi, paikataan hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoilla, jotka kasvavat, kasvavat, kasvat...
Maatalousyrittäjiä on tuettu halvemmalla polttoaineella ja pienemmällä energiaverolla sekä yli 2 miljardin euron maataloustuella. Maatalousyrittäjillä on yli 200 erilaista tukimuotoa, joiden perusteella voi tukiaisia hakea (verottomina).
Eduskunta päättää hallituksen esityksestä valtion budjetista. Verojen keräämisestä ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta. Ainoa oikea veronkannon peruste on veronmaksukyky. Veronkannon perusteena ei voida pitää "talvisodan henkeä" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärää tai valtiovarainministeri Kataisen oppia "rikkaan kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Nykyisessa Eduskunnassa on oikeistolla 138 kansanedustajaa ja vasemmistolla 62 kansanedustajaa, yht. 200, joista kepulla on 51 kansanedustajaa ja kokoomuksella 51 kansanedustajaa. Kahdella suurimmalla hallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella on yhteensä 102 kansanedustajaa, eli yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa. Näin kepun ja kokoomuksen rikkaiden verohuojennukset ja 0-verot menevät Eduskunnassa läpi ja oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn perustuva, verotus ei toteudu.
Aika paljon epäiltiin sitä, että kuinka hyvin keskuspankkien kevyt rahapolitiikka avittaa pankkeja. Siinä osa sijoittajista on ehkä ollut liian pessimistisiä, sanoo Danske Markets Equitiesin strategisti Tuomas Komulainen.
(MTV3:n uutisista)
---
PT:n tutkijat Pitkänen ja Sauramo ovat laskeneet, että vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä.
Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Dramaattinen muutos kertoo siitä, että kun osinkojen ja pääoman verotus keveni, yritykset alkoivat jakaa entistä enemmän rahaa omistajille.
Ennen kasinotalouden kulta-aikaa yritykset investoivat, sijoittivat tuotekehitykseen ja osaavaan työvoimaan.
Nyt tilanne on toinen. Yritysten policyna on lyhytaikaisen tuoton maksimointi, sijoittajien tuotot, johtajien miljoonapalkat ja miljoonaoptiot pitkäjänteisen yritystoiminnan sijasta.
Työntekijöiden työtahti kiristetään äärimmilleen ja tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin. Suomalaisten työntekijöiden palkkoja verrataan kiinalaisten työläisten palkkoihin kun taas yritysjohtajien miljoonapalkkoja amerikkalaisten suuryritysten palkkoihin. Kun väkeä vähennetään, tilalle ei oteta uusia työntekijöitä mutta vanhoilta työntekijöiltä vaaditaan samat tuotantomäärät palkkaa korottamatta.
Yritysjohtajat ottavat ansiotulonsa pääomatulona, josta peritään 28 %:n tasavero. Työntekijät maksavat sen sijaan progressiivisen veron pienistä palkoistaan. Suomessa yli 300.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa vähemmän veroa kuin 50.000 tienaava, koska pääomatulo ja ansiotulo eriytettiin vuonna 1993 (Esko Ahon hallitus) siten, että pääomatulosta maksetaan tasavero ja palkkatulosta progressiivinen vero.
Osinkojen verotus on matalaa. Listaamattomien yritysten osinkotuotoista ei veroa peritä lainkaan ja pörssiosakkeiden osingoistakin verotus on pientä (30 %:n ja 70 %:n säännöt).
Päähallituspuolueiden (kepu ja kok) veropolitiikka ei ole ollut yksimielistä veropohjan laajentamisen suhteen.
Pääministeri Vanhasen mielestä myös rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaan" viisi seuraavaa vuotta.
Kokoomuksen Ben Zyskowitc sanoi tv:ssa, ettei rikkaita kannata verottaa. Suomen satojen miljardien ulkomaan velkaa ei saada maksetuksi rikkaita verottomalla, koska näitä on "niin vähän".
Nyt nämä rikkaat, joita ei veroteta, sijoittavat miljoonatulojaan pörssiosakkeisiin.
Yksimielisiä hallituksen päähallituspuolueet ovat olleet rikkaiden verohuojennuksista ja omia kavereita ei ole jätetty:
- peltojen myyntivoiton verotus on poistettu
- metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta
- osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista (Metsäliitto, Valio ja osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset hyötyvät...)
- yritysten kela-maksut on kokonaan poistettu, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan
Vanhanen I -hallitus poisti Suomen rikkaimmilta varallisuusveron kokonaan.
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron ja varasi tarkoitukseen 165 miljoonaa euroa. Perintöveron poistaminen pelkästään hallituksen omilta intressiryhmiltä ei onnistunut perustuslain vastaisena.
Sosiaalietuudet, toisin kuin varallisuus, ovat Suomessa verotettuja. Eläkkeistä maksetaan progressiivista veroa. Suomessa on 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta. Suomessa surkean pientä perusturvaa, noin 500 euroa netto/kuukausi, paikataan hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoilla, jotka kasvavat, kasvavat, kasvat...
Maatalousyrittäjiä on tuettu halvemmalla polttoaineella ja pienemmällä energiaverolla sekä yli 2 miljardin euron maataloustuella. Maatalousyrittäjillä on yli 200 erilaista tukimuotoa, joiden perusteella voi tukiaisia hakea (verottomina).
Eduskunta päättää hallituksen esityksestä valtion budjetista. Verojen keräämisestä ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta. Ainoa oikea veronkannon peruste on veronmaksukyky. Veronkannon perusteena ei voida pitää "talvisodan henkeä" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärää tai valtiovarainministeri Kataisen oppia "rikkaan kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Nykyisessa Eduskunnassa on oikeistolla 138 kansanedustajaa ja vasemmistolla 62 kansanedustajaa, yht. 200, joista kepulla on 51 kansanedustajaa ja kokoomuksella 51 kansanedustajaa. Kahdella suurimmalla hallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella on yhteensä 102 kansanedustajaa, eli yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa. Näin kepun ja kokoomuksen rikkaiden verohuojennukset ja 0-verot menevät Eduskunnassa läpi ja oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn perustuva, verotus ei toteudu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainakaan päättäjä tai porvari, porvari jos lukee niin kiroaa sinut alimpaan helvettiin.
Eduskunta käyttää ylintä päätösvaltaa - hallitus esittää. Hallituksen esitykset menevät eduskunnassa läpi, jos hallituksella on enemmistö riippuen siitä, mitä "vaa'ankielipuolueet" tahtovat. Nykyisessä Eduskunnassa ei ole vaa'ankielipuolueita. Kepulla ja kokoomuksella on 102 kansanedustajaa, eli yksinkertainen enemmistö.
RKP on ollut usein vaa'ankielipuolueena eri hallituskoalitioissa. Näin se käyttänyt valtaansa pienenä kielipuolueena muun muassa kaksikielisyyden säilyttämiseksi Suomessa.
Eihän se köyhä sinne helvettiin joudu, kun se on jo rikkaista täynnä.
Ennemmin se kameli neulansilmästä läpi ... kuin rikas taivaaseen!
Olen saanut aika paljon myönteistäkin palautusta useista kriittisista kirjoituksistani, eli kyllä joku joskus lukeekin. Sinäkin D-D-D-T luit, muttet kommentoinut kirjoituksen sisältöä.
Suomalaisten yhteiskuntatietoisuus ja vaikuttamismahdollisuudet eivät ole kansalaisten hanskassa. Miten vaikutetaan, mihin pitää vaikuttaa ja miksi, kuka käyttää lainsäädäntövaltaa, miten eduskunta tai hallitus työskentelee ... miksi kannattaa äänestää ja ketä.
Kuka puhuu (Sasin lailla) puppua ja minkä vuoksi. Onko Suomessa keskipuoluetta tai keskipuolueita - centralismia? Onko Kepu keskipuolue? Kenen etuja hallituspuolueet ajavat. Miksi vihreät ja RKP ovat hallituksessa - vaikka kahdella suurimmalla hallituspuolueella on Eduskunassa yksinkertainen enemmistö? Vihreillä pitäisi olla ympäristöministerin salkku, mikäli hallitukseen hinkuvat. Nyt ympäristöministerin salkku on Pallas-Paulalla, mikä tekee paljon hallaa vihreille, jotka joutuvat hyväksymään ympäristöministeriön alasajon hallituskaudellaan.
Paljon enemmän pitäisi suomalaisen median tiedottaa yhteiskunnallisista asioista, köyhyydestä ja rikkauksien kasautumisista, kepulaisesta maatalouspolitiikasta, jolla ei ole mitään tekemistä centralismin kanssa. Mutta kuten muistamme Vanhanen kehotti mediaa vaikenemaan köyhyydestä ja informoimaan siitä, miten hyvin hallitus on hyvätuloisten asioita hoitanut. Ja näin media on tehnyt.
On syytä pohtia sitä, kenen asialla media on, kun se toitottaa, että
- kaikki puolueet harjoittavat samankaltaista politiikkaa - toinen ei erotu toisesta, joten äänestäminen on turhaa
- lama on globaalia, jolle ei mitään voida
- takuueläkettä nostetaan enemmän kuin koskaan
- pienituloisille on paljon annettu - enemmän kuin muut puolueet
jne
Tosiasia on kansan syvä kahtiajako ökyrikkaisiin ja tosiköyhiin: leipäjonolaisiin. Perusturvan tason ollessa noin 500 euroa kuukaudessa. Miljardöörien ottaessa tulonsa tasaverotettuna ansiotulona ja hallituksen nollattua useita rikkaiden veroja... Eikö Ylen pitäisi tehdä ohjelmaa suomalaisten kahtiajaosta ja sen syistä. Eikö Ylen pitäisi tehdä ohjelmaa kuntien kurjistumisesta, veroäyrin nostamisesta ja hyvinvointipalveluiden lopettamisesta. Koulujen lakkauttamiset ja kirjastojen sulkemiset ovat hallitusohjelman käytännön toteutusta.
Elinaikakerron tulee leikkaamaan eläkkeitä -3 % --- -17 %:iin. Lisäksi eläkkeitä ei sidota elinkustannusindeksiin, joten taso on alentunut kymmeniä prosentteja.
Siinä kokonaisuudessa ei hallituksen 100 euron korotus takuueläkkeeseen ole muuta kuin ääntenkeräysbluffi.
Lama on alkanut viennin romahduksena, mutta vientiä ovat suomalaisten yritysten omat toimet romahduttaneet... Ennen lamaa yritykset maksoivat ennätyssuuret osingot. Voitoista on maksettu jättipalkkiot ja -optiot johdolle - työntekijöitä ei ole kohdeltu yrityksen voimavarana. Investointeihin ei ole panostettu jne. Laman tullessa, yritysten kassat olivat tyhjät ja hallitusta huudettiin avuksi. Hallitus tulikin avuksi ja teki ulkomaanvelkaa - saadakseen yrityksille halpakorkoisia lainoja ja investointeja.
Suomella menee huonosti. Paljon huonommin kuin mitä hallitus myöntää. Bkt:n muutos OECD-maissa 2009-10 kertoo, että Suomea huonommin (30 kehittyneestä teollisuusmaasta) menee vain Unkarilla, Islannilla, Irlannilla ja Virolla.
Kun tuloerot kasvavat - kansantalous kääntyy laskuun - näkyy tilastoissa selvästi. Sinivihreä hallitus toteuttaa rikkauspakettiaan ja Suomi velkaantuu, velkaantuu, velkaantuu... samalla kun köyhät köyhtyvät, köyhtyvät, köyhtyvät...
Juustiinsa näin olen minäkin ajatellut. Jos kaikki raha on pienellä osalla rikkaita ihmisiä, ei maailmassa raha kierrä.
Minua kummaksuttaa myös sellainen asia että miten voi olla mahdollista maksaa 800 e vuokraa vaikka tulot ovat 1000e. kun "autetaan" köyhiä niin kenelle se apu oikeasti menee? Sille perheelle vai vuokra-asunnon omistajalle. Olisiko mahdollista auttaa ihmisiä niin että niille jäisi itselleen jotain kiinteää ja pärjäisivät tulevaisuudessa paremmin? Voisiko sen tulonsiirron tehdä mieluummin köyhän pussiin, kun suurten yhtiöiden osinkoihin.
ja vääristelyä ! Nimenomaan pienituloiset EIVÄT maksa veroja juuri ollenkaan vaan saavat monasti tulonsiirtoja ja avustuksia enemmän kuin maksavat. Kyllä verokertymän maksaa valtaosin juuri hyvätuloiset, ja voimakkaan progresission ansiosta verotus on todella kireää ylemmissä tuloluokissa.
"Yritysjohtajat ottavat ansiotulonsa pääomatulona, josta peritään 28 %:n tasavero."
Tämähän on täyttä puppua! VAIN omistaja voi ottaa pääomatuloa yrityksestä, ei kukaan muu. Yritysjohtajat eivät suinkaan aina ole omistajia. Sitäpaitsi verot pitäisi laskea euroina eikä prosentteina! Näyttäisi vähän totuudenmukaisemmin ketkä niitä veroja maksaa ja ketkä ei.
Pörssiin voi sijoittaa kuka tahansa, joka on valmis myös menettämään kaikki rahansa...
Alla on kopioitu iltapäivälehdestä 50 rikkainta suomalaista ja veroprosenttinsa.
Vero-% vaihtelee siinä alle 30 % tuloista. Ansiotuloja näillä verosuunnittelijoilla on yleensä nolla-pilkku-jotain prosenttia. Mistä sitten johtuneekaan ellei siitä, että muuntavat ansiotulonsa pääomatuloiksi?
Pääomatulojen osuus on kasvanut nopeasti "rikkaiden verosuunnittelun" eli pääomatuloiksi muuntamisen johdosta. Samoin rikkaat tekevät Kreikassakin - eivät maksa juuri ollenkaan veroja - jatulokset tiedetään, vai mitä.
Eipä tarvitse olla kovin kummonen eläke, kun veroprogression vuoksi eläkeläisellä on isompi veroprosentti kuin miljonääreillä.
Sosiaalietuudet ovat Suomessa verotettuja, joten pienistäkin tuloista maksetaan veroja.
Listaamattomien yritysten osingot ovat verottomia. Varallisuus on verotonta. Metsänmyyntivoito, peltojen myyntivoitot jne ovat verottomia. Hallituksen verohuojennukset ja 0-verot koskevat hallituksen omia intressiryhmiä. Lisäksi uusi verohuojennus on Kataisen mukaan yrityksille tulossa.
Pieni- ja keskituloiset verot maksavat. Palkansaajat eniten. Rikkaita on liian vähän, jotta heiltä kannattaisi rahaa kerätä, sanoi Katainen aamu-tv:ssa. Samaa on aiemmin todistellut Ben Z. televisiossa. Eikä rikkailta veroja kerätäkään - ainakaan sinivihreän hallituksen aikana. Ei rikkailta maataloustukiaisten saajilta (tukiaisensa ovat verottomia) eikä rikkailta yritysten omistajilta ja yrityksen johtajilta ja sijoittajilta tai niiltä, joiden annetaan muuntaa tulonsa pääomatuloiksi. Tässä niitä on 50 rikkainta:
Nimi Tulot yht. Vero%
1. Hartwall Per Gösta Viktor sterbhus 159 137 284 € 29
2. Therman Mattias Kristoffer 28 248 841 € 29
3. Hartwall Erik John Victor 25 064 663 € 29
4. Hartwall John Herrick 24 574 355 € 29
5. Therman Henrik Viktor Leo 20 182 519 € 30
6. Therman Robert Erik Johannes 19 668 401 € 29
7. Erkko Aatos Juho Michel 18 597 966 € 29
8. Widenius Ulf Michael 16 806 126 € 29
9. Wahlroos Björn Arne Christer 15 589 168 € 32
10. Laakkonen Yrjö Ilmari 14 511 939 € 29
11. Tallqvist Gustav Henrik Nath 13 850 733 € 29
12. Siilasmaa Risto Kalevi 12 073 542 € 30
13. Halttunen Eevamaria 12 042 928 € 29
14. Roos Anna Katarina 11 432 933 € 29
15. Alsi Pia Elisabeth 11 147 700 € 29
16. Hartwall Paul Johan 10 766 548 € 29
17. Hartwall Per Olof 10 702 199 € 29
18. Asikainen Juha Matti 10 687 852 € 29
19. Hartwall Victor Sven-Erik 10 669 876 € 29
20. Viljanmaa Mikko Urho Olavi 10 596 134 € 29
21. Simanainen Markku Kalevi 10 403 856 € 29
22. Langenskiöld Lars Robin Eljas 10 310 306 € 28
23. Kyöstilä Karl Heikki 10 104 839 € 29
24. Hartwall Kaj-Erik Gustaf 10 065 746 € 29
25. Seppälä Rafaela Violet Maria 9 789 106 € 28
26. Puolimatka Rauno Tapani 8 965 139 € 29
27. Tallqvist Niklas Sebastian 8 840 233 € 34
28. Therman Anna Maria Elisabeth 8 048 413 € 29
29. Perä Pekka Heikki Juhani 8 015 457 € 30
30. Ollila Jorma Jaakko 7 973 335 € 49
31. Kankaanpää Jukka-Pekka 7 737 888 € 29
32. Saarikallio Klaus Ilmari 7 691 271 € 29
33. Hartwall Jerker Gustav 7 504 717 € 29
34. Hartwall Peter Johan 7 129 312 € 29
35. Svanljung Jessica Helena 6 684 124 € 29
36. Viljanmaa Kyösti Ilmari 6 526 591 € 30
37. Hartwall Max Robert 6 351 691 € 29
38. Myllyneva Petri Mikael 6 334 479 € 29
39. Viljanmaa Klaus Sakari 6 152 864 € 30
40. Hartwall Jonna Elisabeth 6 087 175 € 29
41. Therman Markus Robert Sverre 5 769 505 € 29
42. Vidgren Kalle Einari 5 692 442 € 30
43. Tallqvist Josefina Maria Johanna 5 689 129 € 29
44. Tallqvist Jonas Cornelius Johan 5 608 698 € 29
45. Etola Erkki Olavi 5 567 977 € 33
46. Kontu Aappo Eino Samuli 5 424 298 € 30
47. Tallqvist-Cederberg Gunilla Charlotta Ir 5 277 283 € 29
48. Pentti Heikki Oskari kuolinpesä 5 187 758 € 29
49. Kuosmanen Mikko Tapio 4 926 473 € 29
50. Saastamoinen Seppo Markku 4 791 544 € 29
t. Happonen