niiden kolmen-neljän kuukauden aikana kun köyhälistö yritti katkoa kahleitaan? Nähtiin epävarmuudessa elänyt eteläinen punaisten vallassa ollut alue. Köyhälistö yritti kumousta mutta sillä ei ollut siihen taitoa. Luultiin, että kun eteläinen Suomi oli saatu punaisen vallan alle niin pohjoisemman osan on tultava perässä. Luultiin, että pohjoisen työväestö saapuu riemurinnoin punaisten lipun alle.
Punainen johto oletti liikaa ja tiesi liian vähän. Sotilaallista taitoa ei ollut. Armeija, jos sitä voi armeijaksi kutsua, oli sekalainen joukko työväestöä. Komppaniat, jotka olivat suurimmat taktisessa mielessä liikuteltavissa olevat yksiköt, perustettiin usein tehtaiden ja konepajojen työläisistä. Maaseudulla komppania perustettiin työväenyhdistysten jäsenistä. Sotilaallista koulutusta ei ollut kuin nimeksi. Ei ollut aikaa eikä kouluttajia järjestää sellaista.
Punaisten johto oli hajanainen. Mukana oli lahjakkaita yksilöitä mutta suurin osa oli teoreettisen puolen taitajia joille armeijan johtaminen oli ylivoimaista. Luultiin, että armeijaa ei tarvita koska työväen-aate on rauhan aate ja käynnissä oleva kumous estää kaikki sodat sen jälkeen. Laulussa sanottiin "tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää".
Punaisten joukot kohdatessaan vastarintaa miltei säännönmukaisesti vetäytyivät. Ei ollut johtaja(ji)a joka yht´äkkiä maasta vedetystä armeijasta olisi koulinut tehokkaan sotajoukon. Taisteluissa pelkkä huuto "ne kiertää" riitti usein pakokauhun omaiseen vetäytymiseen. Muutamien urhoollisten yksilöiden taistelussa käyttäytyminen ei riittänyt.
Kunnes tuli vastaan Tampere jonne saarretut punaiset tekivät, sen ajan mittapuun mukaisesti, kiivasta vastarintaa. Ei ollut enää mihin perääntyä. Siellä taisteluissa, Kalevankankaalla, Näsinlinnassa ja monessa muussa Tampereen kaupunginosassa toteutui "veli veljeä" vastaan taistelu sen kuumimmassa muodossa. Ei oltu kommunistejä. Oltiin vain joukkuhuuman vallassa olevia suomalaisia.
Seuraus koko sodasta. 38000 kuollutta. Punaisten puolella n.30000 kuollutta. Teloituksin ja vankileirikuolemien kautta surmattuja n.24000. Kova oli kuoleman sato Suomessa keväällä -18. Sotatilaa vastaavat olosuhteet Tarton rauhaan asti.
Monella tavalla onneksi työväenliike toipui tästä. Jo 20-luvulla sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa. Tämä hallitus sai aikaan viimeiset armahdukset jotka koskivat kansalaissodan tapahtumia
Punainen johto oletti liikaa ja tiesi liian vähän. Sotilaallista taitoa ei ollut. Armeija, jos sitä voi armeijaksi kutsua, oli sekalainen joukko työväestöä. Komppaniat, jotka olivat suurimmat taktisessa mielessä liikuteltavissa olevat yksiköt, perustettiin usein tehtaiden ja konepajojen työläisistä. Maaseudulla komppania perustettiin työväenyhdistysten jäsenistä. Sotilaallista koulutusta ei ollut kuin nimeksi. Ei ollut aikaa eikä kouluttajia järjestää sellaista.
Punaisten johto oli hajanainen. Mukana oli lahjakkaita yksilöitä mutta suurin osa oli teoreettisen puolen taitajia joille armeijan johtaminen oli ylivoimaista. Luultiin, että armeijaa ei tarvita koska työväen-aate on rauhan aate ja käynnissä oleva kumous estää kaikki sodat sen jälkeen. Laulussa sanottiin "tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää".
Punaisten joukot kohdatessaan vastarintaa miltei säännönmukaisesti vetäytyivät. Ei ollut johtaja(ji)a joka yht´äkkiä maasta vedetystä armeijasta olisi koulinut tehokkaan sotajoukon. Taisteluissa pelkkä huuto "ne kiertää" riitti usein pakokauhun omaiseen vetäytymiseen. Muutamien urhoollisten yksilöiden taistelussa käyttäytyminen ei riittänyt.
Kunnes tuli vastaan Tampere jonne saarretut punaiset tekivät, sen ajan mittapuun mukaisesti, kiivasta vastarintaa. Ei ollut enää mihin perääntyä. Siellä taisteluissa, Kalevankankaalla, Näsinlinnassa ja monessa muussa Tampereen kaupunginosassa toteutui "veli veljeä" vastaan taistelu sen kuumimmassa muodossa. Ei oltu kommunistejä. Oltiin vain joukkuhuuman vallassa olevia suomalaisia.
Seuraus koko sodasta. 38000 kuollutta. Punaisten puolella n.30000 kuollutta. Teloituksin ja vankileirikuolemien kautta surmattuja n.24000. Kova oli kuoleman sato Suomessa keväällä -18. Sotatilaa vastaavat olosuhteet Tarton rauhaan asti.
Monella tavalla onneksi työväenliike toipui tästä. Jo 20-luvulla sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa. Tämä hallitus sai aikaan viimeiset armahdukset jotka koskivat kansalaissodan tapahtumia
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos valkoisen Suomen edustajat eivät olisi onnistuneet houkuttelemaan asevelvollisuusarmeijaa ja jääkäreitä suojeluskuntiensa tueksi väittämällä, että sotaa käytiin venäläisiä joukkoja vastaan, tilanne olisi muuttunut toiseksi. Silloin valkoisten olisi nimittäin ollut pakkoa kutsua saksalaiset apuun jo varhemmin ja sodasta olisi tullut paljon selkeämmin vapaussota, jossa toisella puolella taistelevat vapaudestaan suomalaiset ja toisella Saksa ja heidän kanssaan liittoutunut suhteellisen harvalukuinen suomalaisjoukko, suojeluskunnat. Tässä mielessä vähintään yhtä tärkeää sodan lopputuloksen suhteen on punaisten heikon sotilaallisen osaamisen ohella se, että valkoiset saivat harhautuksellaan mobilisoiduksi riittävän suuren ja tehokkaan kotimaisen armeijan. Sodan lopputulosta en lähde tämän skenarion pohjalta veikkaamaan, mutta sodan luonne olisi ollut vallan toinen. Valkoisten voitto olisi myös propagandan voitto punaisista. Etelässähän Suomi oli joutunut punaisten haltuun varsin helposti.
oli myös se, että vanhaa asevelvollisuuslakia tukialueillaan toteuttamalla valkoinen armeija sai hyökkäysvaiheeseen riittävän miesvoimaisen armeijan. Pohjoisen kunnissa jossa tätä toteutettiin "kutsuntalautakunnat" määrittelivät myös sotaväkeen otettavan miehen poliittisen luotettavuuden. Jos oli vähänkään syytä epäillä sitä toimitettiin tämänkaltainen "epäluotettava" mies johonkin senkaltaiseen tehtävään, vartiointiin selustassa tms. jossa ei ollut tekemisissä aseellisen taistelun kanssa. Tapahtui myös kutsuntojen välttämisiä.
Muistaa täytyisi ensin, että sdp hävisi vaalit. Sitten on myös se, että punakaartit kaappasivat puolueen ja toimivat omavaltaisesti. Ne eivät tainneet edustaa enemmistöä puolueessa. Punakapinan aloitti punakaarti. Kaikki paikkakunnat eivät olleet kypsiä vallankumoukseen tai sisällissotaan. Kansa sanoi useassa paikassa, että tuollainen elämä ei ole kestävällä perustalla.
Ja Lenin ja Stalinko olisivat tuoneet "vapauden" Suomen köyhälistölle?