>> Suomalaisista 47 prosenttia hyväksyisi mieskiintiöiden käyttöön ottamisen opettajankoulutuksessa. Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan 47 prosenttia vastaavasti vastustaa ajatusta. >>
Kuulin jutun alunperin radiosta ja siinä mainittiin, että kansalaisten mielipiteiden rajua kahtiajakautumista on ihmetelty laajasti mm. poliittisten päättäjien piirissä. Mistähän johtuu? Oletettavasti mielipiteet jakautuvat kutakuinkin sukupuolen mukaan (naiset vastustavat miehiä ja tasa-arvoa edistäviä kiintiöitä). Miksi sitten pidetään tärkeänä, että peruskouluissa olisi nykyistä hiukan reilua 20% enemmän miehiä opettamassa (lukuaineissa jakauma vieläkin synkempi). Itse uskoisin tasa-arvon ja tasapuolisemman kohtelun toteutuvan tällä tavalla paremmin. Nythän miesopettajat ja koulupojat ovat täysin altavastaajan asemassa ja sehän tiedetään, miten nainen käyttää valtaa suhteessa mieheen. Tällä menolla miesopettajien pako opettajakoulutuksesta ja opettajan tehtävistä kiihtyy ja koulupoikien tulokset huononevat huononemistaan.
Kuulin jutun alunperin radiosta ja siinä mainittiin, että kansalaisten mielipiteiden rajua kahtiajakautumista on ihmetelty laajasti mm. poliittisten päättäjien piirissä. Mistähän johtuu? Oletettavasti mielipiteet jakautuvat kutakuinkin sukupuolen mukaan (naiset vastustavat miehiä ja tasa-arvoa edistäviä kiintiöitä). Miksi sitten pidetään tärkeänä, että peruskouluissa olisi nykyistä hiukan reilua 20% enemmän miehiä opettamassa (lukuaineissa jakauma vieläkin synkempi). Itse uskoisin tasa-arvon ja tasapuolisemman kohtelun toteutuvan tällä tavalla paremmin. Nythän miesopettajat ja koulupojat ovat täysin altavastaajan asemassa ja sehän tiedetään, miten nainen käyttää valtaa suhteessa mieheen. Tällä menolla miesopettajien pako opettajakoulutuksesta ja opettajan tehtävistä kiihtyy ja koulupoikien tulokset huononevat huononemistaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
paikassa/alalla on naiskiintiöt? olisi mukava kuulla?
on naiskiintiö (luokkaa +70% naisia) käytännössä lähes joka hommassa. Jos miehet ovat enemmistönä, tilanne pyritään korjaamaan keinolla millä hyvänsä. Massiivinen naisenemmistö ei edellytä toimenpiteitä.
>> 4 a § (15.4.2005/232)
Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano
Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. >>
Tämähän aikanaan sorvattiin naisia varten, kuten koko laki. Lakia on pyritty noudattamaan piirun tarkasti, mikäli naiset ovat jääneet vähemmistöön. Mikäli taas naisia on ollut tarjolla yli 60%, lain noudattamista ei ole katsottu kovin tärkeäksi.
Tätä julkisen sektorin sukupuolivääristymää ja sukupuolia eri tavalla kohtelevia käytäntöjä ei ole tarkoituskaan pyrkiä korjaamaan. Sitä vastoin kova halu olisi ulottaa NAISKIINTIÖT myös yksityiselle sektorille.
Kyllä tasa-arvo on hieno asia ;)
tämähän tässä tökkii, aina puhutaan tasaarvosta kun naisten asioita pitäisi parantaa, sitten se tasa-arvo loppuu kun pitäisi miesten asioita parantaa!, tätähän se on!
itse asiassa tässä väli-suomen sanomalehtien kyselyssä naiset kannattivat miehiä enemmän mieskiintiöitä opettajakoulutukseen.
mitä tulee itse kiintiöajatteluun ja sen mahdollisiin tasa-arvomyönteisiin aspekteihin, niin tästäkin voidaan perustellusti olla montaa mieltä. tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisen kannalta kiintiöt ovat hyvinkin perusteltavissa, vaikkakin mahdollisuuksien tasa-arvon mukaan opettajiksi pitäisi valita motivoituneimmat ja pätevimmät.
vaikkakaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen sopimustekstissä ei huomioida opettajien sukupuolta kelpoisuusehdoissa huomioon otettavana tekijänä -
http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/page/show_page~id~44595F34995C4877950FE845189F150C~itemtype~00308B787886459385F296A5AFD4F...
voidaan silti kiintiöajattelua laajentaa koskemaan myös virkasuhdeperusteisia peruskoulun opettajiakin, koska peruskoulu ja sen virkasuhteinen henkilöstö melko laajaa ja pitkävaikutteista julkista valtaansa käyttämällä soveltuu tasa-arvolain mukaisiin kiintiöasetuksiin
http://www.tasa-arvoklinikka.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=69&Itemid=115
myös nykyinen opetusministeri henna virkkunen on esittänyt tasa-arvoajattelun laajentamista peruskoulutukseen mm opetuksessa esiintyvän sukupuolierottelun lieventämiseksi. tällöin myös luontevasti peruskouluunkin kuuluu tasa-arvotietoisuuden esiintuominen kaikissa muodoissa, kuten jo mainittuna 40 prosentin vähimmäisvaatimuksena sukupuolivähemmistönä olevien opettajien kohdalla.
Sekä läheltä seuranneena että julkista tiedonvälitystä seuranneena, naisvaltaisilla aloilla ja työpaikoilla tuntuisi olevan enemmän henkilötason ongelmia miesvaltaisiin aloihin verrattuna. Ei siis ihme, ettei miehiä kiinnosta naisvaltaiset alat. Ankeata on niin opettajilla kuin terveydenhoitohenkilökunnallakin. Syytä haetaan vuodesta toiseen matalasta palkkauksesta ja vähistä henkilöstöresursseista. Kumma, ettei miesvaltaisilla aloilla ole samassa mitassa vastaavia ongelmia vaikka todellisuudessa palkoissa eikä henkilöstöresursseissa ole mainittavia eroja. Korkeakouluissa ja ammatioppilaitoksissa opettajat tuntuvat olevan kohtuullisen tyytyväisiä työhönsä, matalasta palkkatasosta huolimatta. Eikä muillakaan julkisen puolen miesvaltaisilla aloilla ole erityisiä ongelmia, yksityisestä sektorista puhumattakaan.
Syytä siihen, ettei miehet hakeudu (en tiedä tosin mikä on suhde sukupuolten välillä) opettajiksi on haettu matalasta palkasta ja huonoista urakehitysmahdollisuuksista. Sanoisin tämän olevan luokkaa meriselitys, koska samaa ongelmaa ei ole havaittavissa miesvaltaisilla aloilla.
Olisi jo aika nostaa se kissa pöydälle ja avoimesti tarttua oikeisiin ongelmiin.