Kela tiedottaa 7.5.2009
Kansaneläkkeen saajien määrä kasvoi viime vuonna 34 600:lla
Kansaneläkkeiden saajien määrä on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2008 väheneminen kuitenkin keskeytyi kansaneläkelainsäädännön uudistuessa. Vuodessa uusia kansaneläkkeen saajia tuli 34 600 lisää.
Vuoden 2008 alussa voimaan tullut uusi kansaneläkelainsäädäntö toi eläkkeisiin tasokorotuksen ja samalla poistui kuntaryhmän ja laitoshoidon vaikutus eläkkeen suuruuteen. Lainmuutos toi suurelle joukolle ihmisiä oikeuden hakea eläkettä, tosin yleensä varsin pientä. Uusien eläkkeiden myöntäminen vuoden mittaan näkyi myös siinä, että keskieläke pieneni. Erityisesti tämä koski kansaneläkkeitä.
Parannusten ansiosta eläkkeensaajien määrä, keskieläkkeen suuruus ja maksettujen eläkkeiden summa palasivat suurin piirtein samalle tasolle kuin vuonna 2001. Tuolloin päättyi vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen siirtymävaihe.
Vuoden 2008 lopussa kansaneläkettä sai 679 700 henkilöä. Keskimääräinen kansaneläke oli 289,41 euroa kuukaudessa. Vuonna 2008 kansaneläkkeitä maksettiin yhteensä 558,5 miljoonaa euroa.
Kansaneläkkeen saajia ei ole kuitenkaan tullut enää lisää. Maaliskuussa 2009 saajia oli jo 2 400 vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa.
----
Hallituksen "parannusten ansiosta"....
Parannusten ansiosta eläkkeensaajien määrä, keskieläkkeen suuruus ja maksettujen eläkkeiden summa palasivat suurin piirtein samalle tasolle kuin vuonna 2001. Tuolloin päättyi vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen siirtymävaihe.
Että näin on hallitus ja sen Isänmaan Toivo eläkeläisiä muistanut.
Paljon on pienellä pienellä pienellä eläkkeellä sinnitteleviä, joilla ei ole rahaa hampaisiin, silmälaseihin, kuulokojeisiin, kunnolliseen ruokaan... ihmisarvoiseen elämään.
Hallitus on luvannut korotuksia eläkkeisiin, jopa 100 euroa/kk takuueläkkeeseen. Lupaukset osoittautuvat valheiksi, kun tarkastellaan elinaikakertoimen vaikutusta eläkkeiden suuruuteen. Kun Matti Vanhanen ei muutoin saanut palkkatyöläisten eläkeikää myöhennettyä - hiihtämästä palattuaan - virkamiehet keksivät elinaikakertoimen.
"Eläkkeiden leikkaaminen alkaa nyt. Elinaikakerroin lyö 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä"
otsikoi Helsingin Sanomat 4.1.2010
Näin leikkaukset tehdään (hallituksen eläkkeiden "parannusten" vuoksi)
syntymävuosi /elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkettä / leikkaus kompensoituisi työssä jatkamalla
1950 / -3 % / 4 kk
1955 / -6 % / 8 kk
1960 / -8 % / 11 kk
1965 / -11 % / 15 kk
1970 / -13 % / 18 kk
1975 / -15 % / 22 kk
1980 / -17 % / 25 kk
Kun tiedämme, että yritykset irtisanovat ensimmäisenä iäkkäät työntekijänsä, on erittäin todennäköisestä, että elinaikakerroin pienentää eläkkeitä.
Kysymys kuuluu: koskeeko elinaikakerroin myös kansanedustajien omia eläkkeitä?
Hallitus on unohtanut, että lähes kaikissa muissa EU-maissa on eläpalkka ja/tai eläkekatto - paitsi Suomessa. Suomessa ei voida Hyssälän ja hallituksen mukaan toteuttaa ylisuurten eläkkeiden kattoa. Niin poikkeavaa on Suomessa ylisuurten eläkkeiden suosiminen... ja vaatisi jotain ihan muuta... jota virkamiehet eivät halua esittää ja hallitus tehdä. Olisiko se muu oikeudenmukaisuutta - mikä on kirosana hallituksen mukaan.
Niinpä ylisuuria johtajien ja kansanedustajien (yhden kauden jälkeen) sekä ministereiden eläkkeitä ei haluta leikata. Miten se elinaikakerroin toimii kansanedustajien omien eläkkeiden määräytymisessä. Tehtiinko taas yksi eläkeläisten eläkkeitä pienentävä laki, joka ei koske kansanedustajien eläkkeitä.
Lilius saa Fortumin työrupeastaan noin puolen miljoonan euron vuotuisen eläkkeen. Sitä ei sovi leikata.
Kansaneläkkeen saajien määrä kasvoi viime vuonna 34 600:lla
Kansaneläkkeiden saajien määrä on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2008 väheneminen kuitenkin keskeytyi kansaneläkelainsäädännön uudistuessa. Vuodessa uusia kansaneläkkeen saajia tuli 34 600 lisää.
Vuoden 2008 alussa voimaan tullut uusi kansaneläkelainsäädäntö toi eläkkeisiin tasokorotuksen ja samalla poistui kuntaryhmän ja laitoshoidon vaikutus eläkkeen suuruuteen. Lainmuutos toi suurelle joukolle ihmisiä oikeuden hakea eläkettä, tosin yleensä varsin pientä. Uusien eläkkeiden myöntäminen vuoden mittaan näkyi myös siinä, että keskieläke pieneni. Erityisesti tämä koski kansaneläkkeitä.
Parannusten ansiosta eläkkeensaajien määrä, keskieläkkeen suuruus ja maksettujen eläkkeiden summa palasivat suurin piirtein samalle tasolle kuin vuonna 2001. Tuolloin päättyi vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen siirtymävaihe.
Vuoden 2008 lopussa kansaneläkettä sai 679 700 henkilöä. Keskimääräinen kansaneläke oli 289,41 euroa kuukaudessa. Vuonna 2008 kansaneläkkeitä maksettiin yhteensä 558,5 miljoonaa euroa.
Kansaneläkkeen saajia ei ole kuitenkaan tullut enää lisää. Maaliskuussa 2009 saajia oli jo 2 400 vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa.
----
Hallituksen "parannusten ansiosta"....
Parannusten ansiosta eläkkeensaajien määrä, keskieläkkeen suuruus ja maksettujen eläkkeiden summa palasivat suurin piirtein samalle tasolle kuin vuonna 2001. Tuolloin päättyi vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen siirtymävaihe.
Että näin on hallitus ja sen Isänmaan Toivo eläkeläisiä muistanut.
Paljon on pienellä pienellä pienellä eläkkeellä sinnitteleviä, joilla ei ole rahaa hampaisiin, silmälaseihin, kuulokojeisiin, kunnolliseen ruokaan... ihmisarvoiseen elämään.
Hallitus on luvannut korotuksia eläkkeisiin, jopa 100 euroa/kk takuueläkkeeseen. Lupaukset osoittautuvat valheiksi, kun tarkastellaan elinaikakertoimen vaikutusta eläkkeiden suuruuteen. Kun Matti Vanhanen ei muutoin saanut palkkatyöläisten eläkeikää myöhennettyä - hiihtämästä palattuaan - virkamiehet keksivät elinaikakertoimen.
"Eläkkeiden leikkaaminen alkaa nyt. Elinaikakerroin lyö 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä"
otsikoi Helsingin Sanomat 4.1.2010
Näin leikkaukset tehdään (hallituksen eläkkeiden "parannusten" vuoksi)
syntymävuosi /elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkettä / leikkaus kompensoituisi työssä jatkamalla
1950 / -3 % / 4 kk
1955 / -6 % / 8 kk
1960 / -8 % / 11 kk
1965 / -11 % / 15 kk
1970 / -13 % / 18 kk
1975 / -15 % / 22 kk
1980 / -17 % / 25 kk
Kun tiedämme, että yritykset irtisanovat ensimmäisenä iäkkäät työntekijänsä, on erittäin todennäköisestä, että elinaikakerroin pienentää eläkkeitä.
Kysymys kuuluu: koskeeko elinaikakerroin myös kansanedustajien omia eläkkeitä?
Hallitus on unohtanut, että lähes kaikissa muissa EU-maissa on eläpalkka ja/tai eläkekatto - paitsi Suomessa. Suomessa ei voida Hyssälän ja hallituksen mukaan toteuttaa ylisuurten eläkkeiden kattoa. Niin poikkeavaa on Suomessa ylisuurten eläkkeiden suosiminen... ja vaatisi jotain ihan muuta... jota virkamiehet eivät halua esittää ja hallitus tehdä. Olisiko se muu oikeudenmukaisuutta - mikä on kirosana hallituksen mukaan.
Niinpä ylisuuria johtajien ja kansanedustajien (yhden kauden jälkeen) sekä ministereiden eläkkeitä ei haluta leikata. Miten se elinaikakerroin toimii kansanedustajien omien eläkkeiden määräytymisessä. Tehtiinko taas yksi eläkeläisten eläkkeitä pienentävä laki, joka ei koske kansanedustajien eläkkeitä.
Lilius saa Fortumin työrupeastaan noin puolen miljoonan euron vuotuisen eläkkeen. Sitä ei sovi leikata.
Vastaukset 1
Vanhimmat
eikä myäs eläkeitten yhteensovittaminen, eikä sekään että eläke maksetaan vasta 4 pv tammikuuta vaikka maksupäivä olisi 1 pv. jolloin ei tietenkään ole pankit auki ja näitä samanlaisia päiviä on vuodessa aika monta, palkatkin pitää maksaa edellisenä arkipäivänä jos sattuu kuunvaihde viikonlopuksi, miksi ei joitakin eläkkeitä esim. Varma.