Niin, tämmöinen hauska aihe tuli mieleen. Että mitä asioite voitte sanoa tekevänne eri lailla kuin yleensä on suositeltua koiraopaskirjoissa?
Esim. pidätte jatkuvasti ruokaa kupissa, ruoka-ajat erikoiset, huomioitte/hellitte koiraa "liikaa", sallitte siltä jotain häiriöjuttua, annatte hyppiä ruokapöydälle, annatte namipaloja milloin vain, nukutte koiran kanssa samassa sängyssä jne.
Tämä ei tarkoita sitä, että tehdään automaattisesti jtk "väärin" jollei tehdä asioita yleisesti hyväksyttyjen opaskirjojen mukaan vaan ihan kiinnostuksesta kyselen, samallahan tässä voi kyseenalaistaa ns. totuttuja totuuksia koirienpidosta.
Meillä esimerksiksi tehdään niin, vastoin yleisesti hyväksyttyä koiranpitolinjaa, että tullessani kotiin tervehditään riemukkaasti (eikä välinpitämättömästi ja koiraa alkuun huomoimatta jotta pysyisi rauhallisena) ja oikein innostutan pikku-ukkoa hyppelemään kanssani kotiintulotanssia "Jee, jee, mää oon kotona, kuka tuli, huli huli, hih hii" ja sitten ukko tuhisee ja tekee ilmassa läpsyjä käsiä vasten ja ollaan oikein höpsöjä. Sitten jo rauhoittuukin ja sitten mennään lenkille.
Että itse kyseenalaistan tämän yleisesti hyväksytyn ja kehotetun "ei tervehditä"-kotiintulojutun. Toki tämä hyvä ohjenuora silloin, jos koiran kanssa on ollut ongelmaa liian riehakkuuden kanssa tai eroahdistuksen suhteen. Mutta jos ei ole ongelmia, niin näinkin voi tehdä. Intuitiivisen mukaan tehdä jos homma ok.
Sitten teen yleisesti hyväksyttyä linjaa vasten siinä, että ehkä hellittelen liikaa ukkoa ja jopa (kardinaalivirhe!!) nukkuessaan pari yömuiskua sipaisen. Ymmärrän kyllä että jos koiranpidossa on esim. pomo-ongelmaa jne, niin tätä tulee silloin välttää, koska dominoiva koira voi kokea itseään enempi hellittelevän ihmisen alamaisenaan. Eli taas tässä maalaisjärki käyttöön: jos on koiraongelmaa ja etenkin auktoriteettien kanssa, niin niihin asioihin kiinnitettävä huomiota. Mutta jos ei ole pulmaa ja ihan ok eloa liiankin hellittelyn kanssa, kunhan rajat ja rakkaus ovat siis ok, niin eipä siinä mitään.
Nukkuu myös samassa sängyssä, imppailee kuin Blue Velvetin Frank jotain meikäläisen yönuttua.
Teillä eri lailla kuin koiraoppaissa?
35
841
Vastaukset
- Sakemaanikko
sakemanni kainalossa. Pari muuta koiraa nukkuvat lasten vieressä. Eipä tuosta ole mitään ongelmia tullut.
- K
He hei, koirakuisk. on tullut joululomiltaan! :)
Koiraoppaissa on niin kaikenkirjavaa ohjetta, että varmaankin rikon vastaan jokaisen kirjan jotakin sääntöä. Niin kuin tuolla jossain toisessa ketjussa kirjoittelinkin, koirani saa lenkeillä kuljeskella ainakin puolet ajasta vapaammin kuin mitä esim. Cesar Millan suosittelee.
Hellittelen koiraa varmaan myös liikaa ja joskus erehdyn tuijottelemaan sitä haltioissani, mikä sekin on turhaa huomiota. Ja sänkyyn on meidänkin pikku piskimme päätynyt köllimään.
Jossain on neuvottu, että käskysanaa ei pitäisi liittää mukaan temppuun ennen kuin koira osaa sen. Itse käytän temppua harjoiteltaessa käskyä alusta asti, jotta koira tajuaisi, että siltä odotetaan jotain. Hyvin se on niinkin toiminut.
Siinä kaikki mitä tuli äkkiseltään mieleen... Taidan olla aika natsi koirankasvattaja. ;)- hellpiglet
Mulla on 4 koiraa (kääpiöitä kylläkin) ja ne nukkuu kaikki mun vieressä yöt. Jokaisella on oma paikkansa ja jokainen laskee koiranpierua peiton alle minkä ehtii jos sattuu olemaan pierupäivä.
Annan koirien kiivetä päälleni ja nuolla naamaa, hyppiä vasten, riehkata ja mellastaa keskenään mielinmäärin.
Mä olen sitä mieltä, että meillä on johtajuus kunnossa koska voin antaa koirien tehdä noin. Jos ei olisi, tulisi noista päällekiipeämisistä ja muista höpötyksistä helposti tilanne jossa koira yrittää pomoilla.
Kun komennetaan niin uskotaan, koirat väistää mua kun jonnekin menen ja mulla on aina etuoikeus ruokaan, makuupaikkaan ym. Meillä riittää komennoksi sekin, että nousen seisomaan kun tilanne menee villiksi.
Toisaalta mulla tulee luonnostaan noita johtajuutta vahvistavia juttuja kun olen niin hiton kauan koirien kanssa pyörinyt ja jokaiselta koirankieltä oppinut. - koirakuisk.
Morjens K ja hauska "nähdä" jälleen!
Meilläkin aika lailla noin, kuin kirjoitit. Ceasarin lenkkeilyjuttuja ei oikein noudateta myöskään, koira saa haistella ja mennä pusikkoihin hajun perässä jne. Etenkin kun ukkelilla vähän kaihia, niin hajuaisti on sille oikein superia.
Tuijottelen kanssa välillä ukkelia ja hänkin tuijottelee minua välillä. Vilanderin mukaanhan koiraa ei pitäisi katsoa kuin vilautukselta, katse on aina uhmaa jne. Tässäkin nyt yksilöllisyys tarttisi muistaa, jos on siis käsillä hyvin dominoimisongelmainen ja uhmakas koira, niin katsejututkin ovat sellaisia, joihin tarvii kiinnittää huomiota. Koira joka on edellisen kuvauksen lainen ja tuijottaa takaisin uhmakkaasti eikä väistä katsetta, voi merkata tosiaan uhmaongelmia ja jollei omistaja halua ikään kuin haastaa koiraansa (kuten vissiin Vilander ajatteli pointissaa), niin välttää tuijottamisia.
Mutta joo, kyllä tosiaan on muunkinlaisia katseita ja tuijottamista olemassa kuin tuo Vilanderin mainitsema. Rakastavaa katsetta jne. :) - K
koirakuisk. kirjoitti:
Morjens K ja hauska "nähdä" jälleen!
Meilläkin aika lailla noin, kuin kirjoitit. Ceasarin lenkkeilyjuttuja ei oikein noudateta myöskään, koira saa haistella ja mennä pusikkoihin hajun perässä jne. Etenkin kun ukkelilla vähän kaihia, niin hajuaisti on sille oikein superia.
Tuijottelen kanssa välillä ukkelia ja hänkin tuijottelee minua välillä. Vilanderin mukaanhan koiraa ei pitäisi katsoa kuin vilautukselta, katse on aina uhmaa jne. Tässäkin nyt yksilöllisyys tarttisi muistaa, jos on siis käsillä hyvin dominoimisongelmainen ja uhmakas koira, niin katsejututkin ovat sellaisia, joihin tarvii kiinnittää huomiota. Koira joka on edellisen kuvauksen lainen ja tuijottaa takaisin uhmakkaasti eikä väistä katsetta, voi merkata tosiaan uhmaongelmia ja jollei omistaja halua ikään kuin haastaa koiraansa (kuten vissiin Vilander ajatteli pointissaa), niin välttää tuijottamisia.
Mutta joo, kyllä tosiaan on muunkinlaisia katseita ja tuijottamista olemassa kuin tuo Vilanderin mainitsema. Rakastavaa katsetta jne. :)Minkäs sille tuijottelulleen mahtaa, kun toinen on niin ihana! Hörökorvat ja laiha peppu. Täydelliset pienet rimppakintut, joista aurinko paistaa läpi. Haukotteleva pedon kita. Nappisilmien ajaton viisaus. Tuhina ja tyytyväinen huokailu. Aristokraattinen askellus. Siinä muutama syy huomioimattomuuteni ajoittaiseen rakoiluun.
- koirakuisk.
K kirjoitti:
Minkäs sille tuijottelulleen mahtaa, kun toinen on niin ihana! Hörökorvat ja laiha peppu. Täydelliset pienet rimppakintut, joista aurinko paistaa läpi. Haukotteleva pedon kita. Nappisilmien ajaton viisaus. Tuhina ja tyytyväinen huokailu. Aristokraattinen askellus. Siinä muutama syy huomioimattomuuteni ajoittaiseen rakoiluun.
:-D
En tiedä näkyykö siulla Voice/Tv 5, mutta juuri äsken sieltä loppui jakso ihanan selvännäkijä/meedio/parantajan Lisa Williamsin sarjasta "Lisa Williams- elämää kuolleiden kanssa." Kertoi jaksossa mm. yhdelle pikkupoikansa onnettomuudessa menettäneelle äidille, että tämän poika on tulossa ns. takaisin elämään uuden elämän myötä.
Jos meksikolaisäijä on reinkarnaatio..., niin kenties Pablo Picassosta, olen tällein vaatimatttomasti ajatellut. Samaa näköä, pikku käppänöitä molemmat, tummat silmät palavat kuin hiilen kimpaleet: http://www.enquire.org.uk/youngpeople/wordpress/wp-content/uploads/2008/10/pablo-picasso1.jpg
Ja... heillä on sama syntymäpäivä. Asia on sillä saletti... Vielä tämä reinkarnaatio ei ole luonut mitään muuta kuin sotkua ruoka-annoksistaan, luovasti ihan kyllä...
Ennen kuin mulle paljastui tämä synttäriasia, ajattelin aina että jos ukko olisi ihminen, se olisi varmaan Robert Carlyle. Pikkkuinen ukko mutta karismaattinen, tummat sulot silmät pyöreinä.. mutta temperamenttiakin http://www.youtube.com/watch?v=I-HiZZ41zHY&feature=related löytyyy. Tässä seksikkäänä Housut pois-filmissä... :D http://www.youtube.com/watch?v=eCw-7rk_Oag&feature=related
Kenenä sä näkisit sun koiruuden? Hieman huvittava ajatusjuttu, mutta... koiraihmisenä kässäät! ;-) - K
koirakuisk. kirjoitti:
:-D
En tiedä näkyykö siulla Voice/Tv 5, mutta juuri äsken sieltä loppui jakso ihanan selvännäkijä/meedio/parantajan Lisa Williamsin sarjasta "Lisa Williams- elämää kuolleiden kanssa." Kertoi jaksossa mm. yhdelle pikkupoikansa onnettomuudessa menettäneelle äidille, että tämän poika on tulossa ns. takaisin elämään uuden elämän myötä.
Jos meksikolaisäijä on reinkarnaatio..., niin kenties Pablo Picassosta, olen tällein vaatimatttomasti ajatellut. Samaa näköä, pikku käppänöitä molemmat, tummat silmät palavat kuin hiilen kimpaleet: http://www.enquire.org.uk/youngpeople/wordpress/wp-content/uploads/2008/10/pablo-picasso1.jpg
Ja... heillä on sama syntymäpäivä. Asia on sillä saletti... Vielä tämä reinkarnaatio ei ole luonut mitään muuta kuin sotkua ruoka-annoksistaan, luovasti ihan kyllä...
Ennen kuin mulle paljastui tämä synttäriasia, ajattelin aina että jos ukko olisi ihminen, se olisi varmaan Robert Carlyle. Pikkkuinen ukko mutta karismaattinen, tummat sulot silmät pyöreinä.. mutta temperamenttiakin http://www.youtube.com/watch?v=I-HiZZ41zHY&feature=related löytyyy. Tässä seksikkäänä Housut pois-filmissä... :D http://www.youtube.com/watch?v=eCw-7rk_Oag&feature=related
Kenenä sä näkisit sun koiruuden? Hieman huvittava ajatusjuttu, mutta... koiraihmisenä kässäät! ;-)Robert Carlyle kyllä muistuttaa jollain hassulla tavalla chihua. :) Ihan söpökin on...
Mietin pääni puhki, mutta pahoin pelkään, ettei koiruni ole ollut edellisessä elämässään kukaan kuuluisuus, ainakaan minun tuntemani. Luonteeltaan se muistuttaa aika paljon omistajaansa niin kuin monet koirat tuppaavat tekemään. Minäkin olen harkitsevainen, kylmänarka, mukavuudenhaluinen, pikkutarkka, omanarvontuntoinen ja enimmäkseen ystävällismielinen. Läheskään yhtä suloinen en kyllä ole kuin pikku ukkelini, vaikka vaaleita ja rimppakinttuisia molemmat olemmekin. ;) - Sakemaanikko
K kirjoitti:
Robert Carlyle kyllä muistuttaa jollain hassulla tavalla chihua. :) Ihan söpökin on...
Mietin pääni puhki, mutta pahoin pelkään, ettei koiruni ole ollut edellisessä elämässään kukaan kuuluisuus, ainakaan minun tuntemani. Luonteeltaan se muistuttaa aika paljon omistajaansa niin kuin monet koirat tuppaavat tekemään. Minäkin olen harkitsevainen, kylmänarka, mukavuudenhaluinen, pikkutarkka, omanarvontuntoinen ja enimmäkseen ystävällismielinen. Läheskään yhtä suloinen en kyllä ole kuin pikku ukkelini, vaikka vaaleita ja rimppakinttuisia molemmat olemmekin. ;)schäferini muistuttaa joskus aika lailla Austin Poweria.
- koirakuisk.
K kirjoitti:
Robert Carlyle kyllä muistuttaa jollain hassulla tavalla chihua. :) Ihan söpökin on...
Mietin pääni puhki, mutta pahoin pelkään, ettei koiruni ole ollut edellisessä elämässään kukaan kuuluisuus, ainakaan minun tuntemani. Luonteeltaan se muistuttaa aika paljon omistajaansa niin kuin monet koirat tuppaavat tekemään. Minäkin olen harkitsevainen, kylmänarka, mukavuudenhaluinen, pikkutarkka, omanarvontuntoinen ja enimmäkseen ystävällismielinen. Läheskään yhtä suloinen en kyllä ole kuin pikku ukkelini, vaikka vaaleita ja rimppakinttuisia molemmat olemmekin. ;)Voi olla noinkin vanhan sanonnan mukaan, että omistaja muistuttaa koiraansa jotenkin. :) Ollaan joskus kuultu tästä, epäsuorasti hauskin oli tämä vertaus : " Teissä on samaa näköä!" Ja silmäiltyään innoissaan äijääni, jatkoi ihanasti "On siinä niin kuin rottaa!"
Eli... :D
Tälle jatkotarina oli se, kun törmättiin tuosta jonkin ajan päästä pariin viinamäen mieheen reitillämme. Hehän heti huikkkaamaan, että onpa kiva koira siinä ja toinen perään lisäsi että olisko samaa teissä. Heitin takaisin naureskellen että rotiksi on verrattu meitä, siitä miehet ryhdistyivät hetsiltään herrasmiesmäisyyteen ja kuului vaan "ette oo, yhtään ette oo. " Huolestuneina tarkoitusperistään vakuuttivat jykevästi, vaikka ihan rennosti olin vitsiksi heittänyt tuon rottajutun. Ja mikäs rotissa, nehän oisvat kuulemma maailmanlopun jälkeen ainoita, Keith Richardsin lisäksi, jotka olisvat elossa.
Ja tämä yksi rotta, Robert Carlyle, voisi olla meidän molempien sisarus. Jännä juttu että vaikka itse olisi tuommoisen pikku-ukkosarjan jäsen, niin ei koe Senmielistä vetovoimaa pieniin robertcarlylemaisiin miehiin, se olisi vähän kuin sisarukseen vetovoimaa tuntemista. Tässä meillä samaa meksikolaiskäppänän kanssa - sekin tykkää itseään isommista vastakkaisen sukupuolen koirista kuten rauhallisen lempeistä mutta hieman leikkisisistä paimenkoirista jne.
Tuli muuten mieleen pienikokoisista vielä Ceasar Millan. Äijähän on meksikolainen. Voimaa pienissä raameissa ja tummat silmät tuikkii taas kuin kekäleet.
Hillitöntä pölötystä taas..., onneksi koiraihmiset jaksavat kuulla koirajuttuja... Tämä meissä muuten on erona ukon kanssa. Puhuu vähemmän, örisee enemmän.
Ps. Mitenköhän sitten joskus, jos teikäläiselläkin tulisi vielä olemaan se skotlanninhirvikoira, niin miten ne "koira muistuttaa ihmistään"-jutut menisvät? Voi tännekin tulla vaikka jokin bokserin tyyppinen tms, niin saapi sitten nähdä. - koirakuisk.
Sakemaanikko kirjoitti:
schäferini muistuttaa joskus aika lailla Austin Poweria.
Hoho! Tulee muistiin heti Austin Powersin suu auki naurussa oleva ilme ja into päästä tuuppamaan neitoja, hillittömällä tyylillä tietenkin. Jos poika on vielä nuori (?), niin saa nähdä millaiseksi mieheksi vielä kehittyy, toivottavasti ei miksikään Kummisetämäiseksi mutisija örkiksi. :D
Vähän aikaa sitten kohdattiin koiraukon kanssa lenkillä pari pikkupoikaa tulossa koulusta. Niin suloisesti ja aidosti tulivat kysymään koirasta ja juteltiin vähän, koko ajan niin kilttejä ja spontaaneja namiskuukkeleita nuo pojat. Tuli tällöin mieleen että " mitäköhän nämä ovat muutamien vuosien päästä ja entäs miehinä..., kuinka kauan tällainen suloisuus kestää." - K
koirakuisk. kirjoitti:
Voi olla noinkin vanhan sanonnan mukaan, että omistaja muistuttaa koiraansa jotenkin. :) Ollaan joskus kuultu tästä, epäsuorasti hauskin oli tämä vertaus : " Teissä on samaa näköä!" Ja silmäiltyään innoissaan äijääni, jatkoi ihanasti "On siinä niin kuin rottaa!"
Eli... :D
Tälle jatkotarina oli se, kun törmättiin tuosta jonkin ajan päästä pariin viinamäen mieheen reitillämme. Hehän heti huikkkaamaan, että onpa kiva koira siinä ja toinen perään lisäsi että olisko samaa teissä. Heitin takaisin naureskellen että rotiksi on verrattu meitä, siitä miehet ryhdistyivät hetsiltään herrasmiesmäisyyteen ja kuului vaan "ette oo, yhtään ette oo. " Huolestuneina tarkoitusperistään vakuuttivat jykevästi, vaikka ihan rennosti olin vitsiksi heittänyt tuon rottajutun. Ja mikäs rotissa, nehän oisvat kuulemma maailmanlopun jälkeen ainoita, Keith Richardsin lisäksi, jotka olisvat elossa.
Ja tämä yksi rotta, Robert Carlyle, voisi olla meidän molempien sisarus. Jännä juttu että vaikka itse olisi tuommoisen pikku-ukkosarjan jäsen, niin ei koe Senmielistä vetovoimaa pieniin robertcarlylemaisiin miehiin, se olisi vähän kuin sisarukseen vetovoimaa tuntemista. Tässä meillä samaa meksikolaiskäppänän kanssa - sekin tykkää itseään isommista vastakkaisen sukupuolen koirista kuten rauhallisen lempeistä mutta hieman leikkisisistä paimenkoirista jne.
Tuli muuten mieleen pienikokoisista vielä Ceasar Millan. Äijähän on meksikolainen. Voimaa pienissä raameissa ja tummat silmät tuikkii taas kuin kekäleet.
Hillitöntä pölötystä taas..., onneksi koiraihmiset jaksavat kuulla koirajuttuja... Tämä meissä muuten on erona ukon kanssa. Puhuu vähemmän, örisee enemmän.
Ps. Mitenköhän sitten joskus, jos teikäläiselläkin tulisi vielä olemaan se skotlanninhirvikoira, niin miten ne "koira muistuttaa ihmistään"-jutut menisvät? Voi tännekin tulla vaikka jokin bokserin tyyppinen tms, niin saapi sitten nähdä.No, rimppakinttuhan se skotlanninhirvikoirakin on. Sitä paitsi rodusta sanotaan koirat.comissa näin: "Joskus voit yllättää skotin tuijottamasta jonnekin kaukaisuuteen, kuin muistelemassa menneitä aikoja hirvenmetsästyksineen." Aika usein minutkin voi yllättää tuijottelemasta kaukaisuuteen, jollei nyt hirvenmetsästyksestä, mutta jostakin haaveillen. :)
Juopuneiden suusta olen koiran kanssa ohi kävellessäni kuullut monta kertaa: "Kis kis kis." Kai se on olevinaan hauskaa tai loukkaavaa tai mitä lienee. Ihan oikeat juoppolallit, ne joista näkee, että viina on maistunut viimeiset 20 vuotta, ne taas ovat olleet ihan lääpällään koiraani. Kaipa heistä on mukavaa tavata joku, joka ei arvostele heitä ulkonäön perusteella vaan tervehtii häntä viuhuen ja ilosta suunniltaan.
Ja juu; mikäs rotissa. Tai kissoissa. Tai porsaissa tai lampaissa, joihin pikkuistani on myös verrattu. Ihania otuksia kaikki. :)
- koirakuisk.
Reilummin sanottuna välillä oikein änkeydyn ihan ukkelin viereen nukkumaan.
Että toikin kun laitoin vähän viktoriaanisesti että pari yömuiskua sipaisen..., joo, no, ei niitä suukkosia säännöstellä laskimen kansa ja suoraan sanottuna poski poskea vasten ollaan välillä uinuttu, jos ukolle passaa, aina ei passaa ja silloin ojentaa tassut naamaa vasten hymyten että hajurako tähänkin... :D Ja toki ukkokin hakee oman paikkansa, voi kierähtää juurikin toiselle puolelle kylkeä ja tehdä siihen pesän.
Miten nyt ikinä.
Mutta taidan minä olla meistä se hellyydenkipeämpi, vaikka noita chihuja sanotaan nimenomaan hellyydenkipeiksi. :-D - niiin34
No toteutan tuon en moikkaa mennessä enkä tullessa koska eroahdisteinen ja tuo auttaa ettei tehdä asiasta numeroa.
Koiraani ei saa lellitellä liikaa vaan omistajan ehdoilla(eroahdisteinen jamyös erittäin huomionkipeä) tai ottaa ohjat hallitseva rotu ei ole sylikoira vaan vaatii jämptin asenteen ja sille on opetettu myös rauhoittuminen koska saattaa mennä ylikierroksille ja ylireagointiin..eli allekirjoitan nuo koirakirjojen ohjeet pehmeän koulutuksen...mitä tulee huomionkipeyteen ja eroahdistukseen
lenkillä voi tavata muita koiria remmissä (ei remmirähinää laisinkaan vaan menee nätisti ja sosiaalinen kuuntelee hyvin joten tässä voin antaa enemmän vapautta)tai ilman koska toimii noin hyvin ja kehun paljon eri asioista. Saa haistella vapaasti vaikka cesarin opeissa paljon ituakin..jos on toisenlainen yksilö.
eli sanoisin riippuu koirasta missä voi antaa vapautta ja missä oltava tiukempi. :)- koirakuisk.
Näin on. Viimeinen virke tiivisti koko homman. Näihän se juuri.
- että nyt ei tule
koirakuisk. kirjoitti:
Näin on. Viimeinen virke tiivisti koko homman. Näihän se juuri.
enempää herkkuja. Saatan sanoa sen ja sitten kuitenkin hetken päästä annan herkkuja lisää, koska koira on niin julmetun ihana ja katsoo niin järkyttävän kauniisti pyytäessään ja tietäessään, että niitä on vielä :)
Homma kuitenkin toimii ja pysyy hanskassa meillä, koira on äärimmäisen fiksu tapaus.
- Saksmanni
Meillä ei uskota pelkkään positiiviseen kouluttamiseen. Neljäs Sakemanni menossa, ja kaikki iloisia, sosiaalisia ja tottelee joka tilanteessa. Tähän ei ole päästy koirakuiskaajien tai makupalojen avulla.
Koiria ei hakata, mutta ei jätetä mahdollisuutta ymmärtää pakotetta tai rankaisua väärin.
Tärkeää on niiden oikea ajoitus.
Tiukan kurin vastapainoksi laadukasta ulkoilua vapaana ja paljon.- koirakuisk.
No mutta, toi kuulostaa nimenomaan Koirakuiskaajaksi tituleeratun Caesar Millanin ns. linjalta. :D
Kuri ja liikunta avainsanoina.
Sulle on jostain muodostunut mielikuva että koirakuiskaaminen olisi ns. liian kanssa ymmärtämistä ja paapomista. Ceasarille koirakuiskaaminen on sitä, että kokee tajuavansa koiria ja nämä häntä - ja tämä näkyy tavassaan saada koirat kuuntelemaan itseään.
Sun pitää ehdottomasti nähdä tämän ukon dvd:eitä ihan jo yleisestä koirakiinnostuksesta. Kirjastoista saa lainalle Koirakuiskaaja-dvd-boksia ja kaupan alessa ollut boksi n. 14 euron hintaan. Parhaita paloja dvd:eillä muun muassa Ceasarin imitoidessa elein koirien käytöstä eli hänen muuntuessa koiraksi!
Ei tarvitse olla kenenkään "fani", mutta siis ihan jo yleisestä kiinnostuksesta koira-asioita kohden, niin eikun kohti aikamme eri koirailmiöitä koirissa ja koiraihmisissä. Ja tämä sana "aikamme" ei tässä Caesarin tapauksessa viittaa mihinkään ns. uusiin vippaskonsteihin vaan hällä on hyvinkin perinteiset näkemykset koirankasvatuksesta ja tosiaan liiankin autoritaariseksi näyttäytyvää juttua... - Sakemaanikko
koirakuisk. kirjoitti:
No mutta, toi kuulostaa nimenomaan Koirakuiskaajaksi tituleeratun Caesar Millanin ns. linjalta. :D
Kuri ja liikunta avainsanoina.
Sulle on jostain muodostunut mielikuva että koirakuiskaaminen olisi ns. liian kanssa ymmärtämistä ja paapomista. Ceasarille koirakuiskaaminen on sitä, että kokee tajuavansa koiria ja nämä häntä - ja tämä näkyy tavassaan saada koirat kuuntelemaan itseään.
Sun pitää ehdottomasti nähdä tämän ukon dvd:eitä ihan jo yleisestä koirakiinnostuksesta. Kirjastoista saa lainalle Koirakuiskaaja-dvd-boksia ja kaupan alessa ollut boksi n. 14 euron hintaan. Parhaita paloja dvd:eillä muun muassa Ceasarin imitoidessa elein koirien käytöstä eli hänen muuntuessa koiraksi!
Ei tarvitse olla kenenkään "fani", mutta siis ihan jo yleisestä kiinnostuksesta koira-asioita kohden, niin eikun kohti aikamme eri koirailmiöitä koirissa ja koiraihmisissä. Ja tämä sana "aikamme" ei tässä Caesarin tapauksessa viittaa mihinkään ns. uusiin vippaskonsteihin vaan hällä on hyvinkin perinteiset näkemykset koirankasvatuksesta ja tosiaan liiankin autoritaariseksi näyttäytyvää juttua...kannattaa lukea se kirja. Kirjoitetusta sanasta, jos sen ymmärtää ja sisäistää, ei voi saada vääriä käsityksiä. Pelkistä viihteeksikin tehtyjen jaksojen katsomisesta näyttää väärinkäsityksiä tulevan. Jotkut pitävät julmana ja jotkut lepsuna.
- ....
Sakemaanikko kirjoitti:
kannattaa lukea se kirja. Kirjoitetusta sanasta, jos sen ymmärtää ja sisäistää, ei voi saada vääriä käsityksiä. Pelkistä viihteeksikin tehtyjen jaksojen katsomisesta näyttää väärinkäsityksiä tulevan. Jotkut pitävät julmana ja jotkut lepsuna.
Kun meille tuli ekakoira tuntui se "pennun omistajan käsikirja" ihan käsittämättömältä . Älä tee sitä älä tee tätä .Älä vaan anna pennun tehdä mitään ja pakkaa se pumpuliin . :P No viikon jaksoin pentua seurata jokapaikkaan ja vaalia ja varjelta kunnes väsyin ja otin maalaisjärjen käyttöön :P Nyt meillä on ihana ja normaali ,tasapainoinen koiruli !
- Sakemaanikko
.... kirjoitti:
Kun meille tuli ekakoira tuntui se "pennun omistajan käsikirja" ihan käsittämättömältä . Älä tee sitä älä tee tätä .Älä vaan anna pennun tehdä mitään ja pakkaa se pumpuliin . :P No viikon jaksoin pentua seurata jokapaikkaan ja vaalia ja varjelta kunnes väsyin ja otin maalaisjärjen käyttöön :P Nyt meillä on ihana ja normaali ,tasapainoinen koiruli !
oli nyt Koirakuiskaajasta, ei pennunkoulutusoppaasta.
- koirakuisk.
.... kirjoitti:
Kun meille tuli ekakoira tuntui se "pennun omistajan käsikirja" ihan käsittämättömältä . Älä tee sitä älä tee tätä .Älä vaan anna pennun tehdä mitään ja pakkaa se pumpuliin . :P No viikon jaksoin pentua seurata jokapaikkaan ja vaalia ja varjelta kunnes väsyin ja otin maalaisjärjen käyttöön :P Nyt meillä on ihana ja normaali ,tasapainoinen koiruli !
Kuulostaa samantyyppiseltä kuin vanha kunnon lääkärivitsi: potilas parani, hoidosta huolimatta. :D
- koirakuisk.
Sakemaanikko kirjoitti:
kannattaa lukea se kirja. Kirjoitetusta sanasta, jos sen ymmärtää ja sisäistää, ei voi saada vääriä käsityksiä. Pelkistä viihteeksikin tehtyjen jaksojen katsomisesta näyttää väärinkäsityksiä tulevan. Jotkut pitävät julmana ja jotkut lepsuna.
Parempi voi tosiaan olla noin, ensin kirjana ja sitten dvd:einä. Noloudekseni on vain todettava että, öh, itseltä jäänyt vielä lukematta se kirja.
Tässä viikonlopun komediapätkiksi parodiaa Ceasar Millanista avioliittoneuvojana. Ensiksi aviomiehen tapaus (vihaongelma) : http://www.youtube.com/watch?v=hShB6MhdqJE&feature=related ja sitten vaimon tapaus (pms-ongelma) : http://www.youtube.com/watch?v=ZVcx8qX2jjM&feature=related
Nauratti... vaikka aika pitkälle vedettyä, hehhe. "Calm, assertive energy...." :D
- kovin..
on cesar milaan koirakuiskaaja. Joskus ava:lta tuli nuita jaksoja missä se koulutti koiria. Melkein jokaiselle ongelmakoiralle nakattiin ensimmäiseksi piikkipanta kaulaan ja koira lyhyellä hihnalla vierelle. Sitten jos koira siitä liikahtaa, äkäisellä kiskaisulla takaisin. Että koirakuiskaaja ja silleen.
- K
Cesar Millanista ollaan montaa mieltä. Itse koin heti ensimmäiset jaksot katsottuani, että tässä on mies, jolla on syvä ymmärrys koirapsykologiasta. Missään tapauksessa Millan ei kisko koiria "äkäisesti" niin kuin asian ilmaisit. Päinvastoin televisioruudun välitykselläkin hänestä välittyy rauhallinen, itsevarma ja ystävällismielinen energia. Piikkipantaa en myöskään muista nähneeni sarjassa käytettävän.
No onhan nuot oppaatkin vaan jonkun kokemuksiin ja näkemyksiin perustuvia,ja hyvinkin erilaisia löytyy...
Eli pitäis sanoa,että jotain samaa,jotain eriä,omasta puolesta vissiin
.Enpä niin ajatellutkaan erityisemmin,kun viimekädessä ne perushommat on vaan koiralle lajinomainen hoito,rodunomainen huomioonotto ( riittävä liikunta ja aktiviteetit). Ja sitten vaan kunnon opetukset kaikkeen,mitä halutaan,riittävä motivointi siihen ja tarvittaessa vaatimukset.Minun mielestä loppupeleissä kaikki muu on vain viilauksia,kuka mitäkin haluaa.
Mutta toisaalta,niitä viilauksia nykypäivänä kait tarvitaankin,kun koirat lisäntyy ja ongelmat.Ja tuntuu,että se maalaisjärki sitä mukaan on koko ajan häviävämpää lajia...
Hienoa on,kun on monennäköistä opusta,ja tietoa,suuntaan jos toiseen ja kädestäpitäen saa suunnilleen ohjausta,jos haluaa.Mutta se,mikä mielenkiintoista,niin tuntuu,että nykypäivänä,jolloin sitä tietoa on saatavilla niin,ettei pahemmin voi sanoa,ettei sitä saa,niin ongelmat koirien kanssa vaan kasvaa.
Sinänsä mielenkiintoinen yhtälö.- .......
meillä rikoteen aika monia sääntöjä.
Koira saa tulla vain minun sänkyyni ja kaikkien muiden on kielletty (no en nyt tiedä onko tuo varsinainen "rikkomus")
Koiraa rapsutetaan aina kun se tulee kerjäämään rapsutuksia.
Koiran kanssa leikittän jos se tuo lelun jalkojen juureen.
Koiraa muutenkin huomioidaan lähes koko ajan
:DD - koirakuisk.
Niinpä. Monenlaista tietoa saatavilla ja keinoja, olisko sitten liikaakin kaikenlaista, niin tosiaan välistä se maalaisjärki jää hiljennyksiin sekametelisopassa.
Kun katselin Ceasarin videoita, niin olin kyllä useamman kerran melkein suu auki niiden koiratapausten kohdalla. Siis amerikkalaiset ihan häpeilemättä ja iloisesti kertoilivat kuinka koiraa ei lenkkeilytetä ollenkaan (!) tai kerran viikossa puolen tunnin lenkkiä... Jenkkilässä maalaisjärki tuntuu olevan oikein hukassa koirien kanssa, tuli sellainen käsitys itselle, että koira hommataan siellä ja on aivan "normaalia" olla lenkkeilyttämättä koiraa.
Lehdessä luki tässä viime viikolla että chihujen "trendikausi" on nyt USA:ssa ohitse ja löytötarhat alkavat täyttyä hylätyistä chihuista.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla4011158- 641096
- 61842
- 60779
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k99698Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,15670- 71664
Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai49661- 26653
- 58623