Jos luomiskertomukseen tulisi uskoa, niin alussa alkaa mulla jo johdannossa sen ajatuskin tökkimään ja monella muullakin ateistilla, kun siinä kerrotaan että "Alussa Jumala loi taivaan ja maan..." tms., niin mikä taho loi sen itse Jumalan (jollei sitten joku toisen uskonnon Jumala, mutta kun ei ole "olemassa" kerran kuin 1 Jumala...kylhän luojan myöski tulee joku luoda). Raamatun alussa ei kerrota siitä ITSE "Jumalan luomisprosessia" ja jollei sitä voi todistaa, niin väitän että sillä peitettiin vain evoluutioteorian mahdollisuus uskovaisilta, koska oli vain Jumala, jota ei voitu luoda. Jumalan olemassa olosta on näin ollen myöskin turha kiistellä...miksi kiistellä silloin sellaisesta asiasta, jota ei ole olemassa!!
Eli todennäköisti kun "Jumalan omaa henkilökohtaista luomista" ei voida mitenkään todistaa (jota Raamattukaan ei siis tunne), niin yhtä pitävä ja helpompi vaihtoehto on tällöin maapallon alkuräjähdys. Muuten maailma olisi "luomiskertomuksen" mukaan monin verroin niin monimutkainen selittää, että sellainen maailman synty ei voi olla muuta kuin irrationaalinen "luomiskertomuksen" mukaisesti.
Eli todennäköisti kun "Jumalan omaa henkilökohtaista luomista" ei voida mitenkään todistaa (jota Raamattukaan ei siis tunne), niin yhtä pitävä ja helpompi vaihtoehto on tällöin maapallon alkuräjähdys. Muuten maailma olisi "luomiskertomuksen" mukaan monin verroin niin monimutkainen selittää, että sellainen maailman synty ei voi olla muuta kuin irrationaalinen "luomiskertomuksen" mukaisesti.
Vastaukset 27
Vanhimmat
on tämä luomiskertomus.
Tuntuu ihmelliseltä että on vielä ihmisiä jotka siihen uskovat kirjaimellisesti.
Ihmisille ei selitellä ja kerrota kaikkia asioita, eihän Jumala näytä edes kasvojaan meille ihmisille, vain Jeesus tietää miltä Jumala näyttää. Sitäkään ei kerrota milloin Jeesus tulee takaisin, vaan se tulee "niinkuin varas yöllä", silloin kun et osaa sitä odottaa.
jeesuksesn tulosta ei mitään takeita.
Huomaat, että Jumalan luomisessa on looginen ongelma, mutta samaan aikaa et näe, että tieteellisessä teoriassa on ihan samat ongelmat. Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Mistä kaikki materia ja energia on tullut? Mitä tila on? Miten tila (avaruus) voi jatkua äärettömästi? Mitä on ääretön? Mitä on aika?
Mielestäni nämä kaikki ovat erinomaisia osoituksia siitä, ettei ihmisäly yksinkertaisesti kykene käsittämään maaimaa, niin kuin se haluaisi. Jo avaruuden äärettömyyden ajatteleminen vie meidät omien ulottuvuuksiemme rajoille, koska emme vain kykene käsittämään ääretöntä. Mitä on se takana? Eikö mitään rajaa ole? Mitä siellä on? Ajan pohtiminen luo ihan vastaavan tilan, jossa keksimme jonkin hyvän selityksen, kuten akuräjähdyksen. Mitä oli ennen sitä? Vai alkoiko aika siitä? Niin, mikä alkoi, aika vai ajantaju? Missä on sytytin? Mikä räjähti?
Ainoa (oikeasti) looginen johtopäätös on, että molemmat, niin raamatun kuva kuin tieteellinen malli ovat vain ihmisen selityksiä itselleen asiasta, jota se ei voi koskaan järjellä ymmärtää. Ihmiseltä puuttuu kyky nähdä omat rajallisuutensa. Ja miksi pitäisi? Miksi meidän pitää tuntea luojamme?
Eli unohtakaa opit, rakastakaa ja nauttikaa elämästä. Elämäntarkoitus on kuolla hymyillen, ei datapankkina.
"samaan aikaa et näe, että tieteellisessä teoriassa on ihan samat ongelmat."
Siinä on se ero että tieteellisiä teorioita voi kaiken aikaa tarkentaa. Jumalasta ei tiedetä mitään eikä paremmasta ole toivoakaan. Noista mainitsemistasi asioista tiedetään sentään aika lailla:
"Mitä oli ennen alkuräjähdystä?"
Käsitettä "ennen alkuräjähdystä" ei ole olemassakaan sillä aika sai alkunsa siinä samalla.
"Mistä kaikki materia ja energia on tullut?"
Siitä alkuräjähdyksestä. Kysyt tietenkin että mistä se siten tuli. Sitä ei vielä varmasti tiedetä mutta saattaa olla että tyhjiön ominaisuuksiin kuuluu että siitä ponnahtelee alkuräjähdyksiä. Maailmankaikkeuksia voi siten olla vaikka miten paljon. Tyhjästä syntymisessä ei sinänsä ole mitään kovin ihmeellistä koska se voidaan jo nytkin kokeellisesti havaita.
"Mitä tila on?"
Se on kolmen perusulottuvuuden virittämä avaruus. Ulottuvuuksia on muitakin mutta noiden kolmen virittämäää sanotaan tilaksi.
"Miten tila (avaruus) voi jatkua äärettömästi?"
Matemaattisesti siinä ei ole mitään ihmeellistä. Tämä maailmankaikkeutemme ei kylläkään jatku äärettömyyksiin.
"Mitä on ääretön?"
Se on sellainen että kun otetaan mikä hyvänsä, niin ääretön on isompi. Tuo on kuitenkin aika väljä määritelmä, koska äärettömyyksiäkin on monen kokoisia. Kokonaislukujen joukko on ääretön ja sen kanssa saman kokoinen on rationaalilukujen joukko (vaikka kahden kokonaisluvun väliin mahtuukin äärettömästi rationaalilukuja). Irrationaalilukujen joukko on sen sijaan isompi ääretön.
"Mitä on aika?"
Se on edellä mainitun kolmen ulottuvuuden lisäksi neljäs. Ne kolme ja aika virittävät aika-avaruuden, jolle Einstein laati varsin hyvän teorian. Saattaa olla että sekin kaipaa jossakin vaiheessa tarkennusta, koska ulottuvuuksia on ilmeisesti lisääkin. Vielä ei kuitenkaan niiden vaikutus ole tullut vastaan, kukaties tulee esim. LHC kiihdyttimen kokeissa.
"Ainoa (oikeasti) looginen johtopäätös on, että molemmat, niin raamatun kuva kuin tieteellinen malli ovat vain ihmisen selityksiä itselleen asiasta, jota se ei voi koskaan järjellä ymmärtää."
Tieteellinen malli on tulosta siitä kun tiedetään että kaikkea ei luultavasti voi ymmärtää mutta yritetään kumminkin tehdä malli sen pohjalta mitä ainakin ymmärretään. Raamatun selitys taas on sitä että ei ollenkaan yritetä ymmärtää vaan pistetään jumala hankaliin paikkoihin.
"Ihmiseltä puuttuu kyky nähdä omat rajallisuutensa."
Ehkä joiltakin mutta eiköhän normaalijärjellä varustettu sentään tajua että ymmärryksellä on rajansa, jota kyllä voi siirtää kauemmaksi kun miettii asioita.
Ilmeisesti me molemmat voimme sitten kuolla hymyillen, niinkö?
Ja niiden aivojen kapasiteetti on rajallinen, mutta Jumalalla ei ole, eihän Hän ole ihminen vaan Jumala, kaikkivaltias henki, jolla ei ole ihmisten ajatukset.
Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja talot sortuvat toinen toisensa päälle. Jos nyt Saatana taistelee itseään vastaan, kuinka sen valtakunta voi pysyä koossa? Tehän sanotte, että minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla. Mutta jos minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla, kenen avulla sitten teikäläiset niitä karkottavat? Heistä te saatte itsellenne tuomarit. Jos minä sitä vastoin ajan pahoja henkiä ihmisistä Jumalan sormella, silloinhan Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne.
"Kun väkevä mies vartioi linnaansa ase kädessä, hänen omaisuutensa on turvassa. Mutta jos toinen vielä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi ottaa häneltä aseet ja varusteet, joihin hän luotti, ja jakaa saamansa saaliin. Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.
Jotta selviäisi Jumalan alkuperä, pitää asiaa pohtia syvemmällä tasolla. Yleisen käsityksen mukaan Jumala on täydellinen ja on aina ollut ja tulee olemaan. Joten miksi Hän loi fyysisen maailman edes alunperin. Jumala on täydellinen ja Jumala on kaikki mitä maailmassa on. Sehän olisi ollut täydellinen maailma, Jumala yksin suuressa mahtavuudessaan. Mutta sen sijaan Hän jostain syystä kuitenkin päätyi luomaan fyysisen maailman, kieltämättä hyvin outo liike. Mihin suuri ja mahtava Jumala tarvitsisi fyysistä maailmaa. Ja tietysti viimeiseksi Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen, joka tosin aika hassua koska Jumala selvästi unohti antaa täydellisyytensä ihmiselle jonka ansiosta koko syntiinlankeemukselta oltaisiin vältytty.
Miksi Jumala loi fyysisen maailman? Sitä ei taida edes itse Raamattu kertoa. Miksi Jumala koki että se oli tarpeen? Minulla on asiasta teoria. Mitä jos Jumala ei voi olla olemassa ilman fyysistä maailmaa? Mitä jos Hän on kaikessa kaikkivoipaisuudessaan riippuvainen fyysisen maailman läsnäolosta? Voisiko olla mahdollista että niinkuin Jumala loi meidän maailmamme, me loimme itse Jumalan? Asia on toki valtava paradoksi mutta olen sitä mieltä että asioiden välinen ristiriita on juuri molempia tahoja ylläpitävä voima.
"Käsitettä "ennen alkuräjähdystä" ei ole olemassakaan sillä aika sai alkunsa siinä samalla."
Miten aika voi saada alkunsa? Eihän aika ole ajallinen ilmiö?
Vastauksesi on muuten yhtä looginen, kuin että se on Jumalan luoma - ennen aikaa oli Jumala, joka tuli tyhjästä luomaan tämän maailman. Molemmissa oletetaan jokin selitys asialle, joka on käsitteiden (ja havaintojen) ulkopuolella.
"koska äärettömyyksiäkin on monen kokoisia"
Miten iheessä tämä on mahdollista? Jos jokin on ääretön, niin eihän sillä ole kokoa.
"Se on edellä mainitun kolmen ulottuvuuden lisäksi neljäs. Ne kolme ja aika virittävät aika-avaruuden, jolle Einstein laati varsin hyvän teorian. Saattaa olla että sekin kaipaa jossakin vaiheessa tarkennusta, koska ulottuvuuksia on ilmeisesti lisääkin. Vielä ei kuitenkaan niiden vaikutus ole tullut vastaan, kukaties tulee esim. LHC kiihdyttimen kokeissa."
Minä uskon, että noita ulottuvuuksia on pajon ja ihminen käsittää niistä noin 3,5 - kolme suuntaa ja hieman ajasta. Jos maailma on nyt sitten vaikka kymmenulotteinen, niin sehän tarkoittaa, ettei ihminen voi sitä koskaan käsittää, vaikka minkälaisia malleja siitä loisi.
...ja edelleen kuuluu kysymys miksi. Miksi ihmiset uhraavat elämänsä (aikansa) vain saadakseen älyllisen varmuuden asioihin. Siinä tutkimuksen ohessa jää elämä helposti elämättä - kuollaan datapankkina.
Aika on hyvin kiehtova käsite ja sen toiminnasta on monia teorioita. Olen asiaa pohtinut kauan ja olen kehittänyt sen tuloksena oman teoria ajan todellisesta luonteesta ja sen toiminnasta. Kaikista vaikein on oikeastaan vain löytää tapa selittää se niin että se on ymmärrettävistä ihmisen perustason logiikalla. Uskon vahvasti että aika on kuvattavissa eräänlaisena loputtomana silmukkamaisena ylöspäin suuntaavana spiraalina. Ajatellaan että siinä on kolme osaa; menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, voimme kuvailla miten se toimii. Nämä kaikki kolme tapahtuvat jatkuvasti yhtäaikaa, ja mitä tärkeintä ne vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa aaltomaisesti muuttaen kokoajan toisiaan. Tämän lisäksi myös menneisyyden alku ja tulevaisuuden loppu ovat perusmuodossaan sama asia ja tapahtuma mutta koska kaikki alun ja lopun välillä on jatkuvan muutoksen kourissa, loppuun ei varsinaisesti koskaan päästä koska aina on syntynyt uusi todellisuus joka takaa alusta lähteneen energian jatkamisen matkaansa loputtomasti. Aika on siisn kuin kirja joka loppuu kuin alkoikin, mutta palatessasi alkuun huomaat kirjan kirjoittaneen itsensä uudestaan. Ja se kirja tulee muuttumaan loputtomasti joka kerta kun sen luet.
Ja mitä muuten alkuräjähdykseen tulee, se oli käytännössä valtava paradoksi jota ei oikeastaan olisi voinut tapahtua. Mutta sen taustalla oli varmasti vielä suurempi paradoksi joka siihen pakotti. Moni on varmasti kuullut filosofisen kysymyksen: "Jos metsässä kaatuu puu ja ei ole ketään sitä kuulemassa, kuuluuko puun kaatumisesta ääni" Kyseessä on retorinen kysymys jolle ei oikeasti ole vastausta. Mutta kysymyksen perusajatukseen pohjaten olen kehittänyt oman teoriani.
Ajatellaan että alussa oli tyhjyys. Se on periaatteessa mahdottomuus siinä mielessä että miten voi olla tyhjyys jos ei ole mitään todistamassa tyhjyyden olemassaoloa. Joten mahdollisesti tämä aiheutti sen että alkoi kehittyä energiaa, informaatiota siitä että on olemassa tyhjyys. Tosin tämä johti väistämättä siihen että tyhjyys ei ollutkaan enää tyhjyyttä vaan se täyttyi energiasta. Ja tämän energian kasaantumisesta seurasi alkuräjähdys joka käynnisti fyysisen todellisuuden kehittymisen ja tietysti samalla myös ajan loputtoman jatkumon.
Toki nämä ovat vain teorioita, mutta ainakin omien kokemusteni mukaan hyvin kestävä tapa selittää nuo asiat niin hyvin kuin vain ihminen voi.
Elää ja kuolla hymyillen, ei riittänyt minulle, ja Jumala lahjoitti minulle uskon. Sen saa kun pyytää sitä Häneltä, ei uskoa tule muuten. Usko on jumalan lahja ihmiselle, jonka saa siis pyytämällä.
Siksi koska ne ovat hänelle kallisarvoisia! Kysyit, että miksi Jumala loi maailman? Samasta syystä, paitsi ettei Jumala ole ihminen, vaan Hänellä on Jumalan ajatukset, jotka eivät ole ihmisten ajatuksia.
Eli väität että Jumala on ihmisen kaltainen alempi olento sen sijaan että Hän olisi täydellinen ja harmoninen valo, persoonaton kaiken elävän synnyttänyt voima ja kaiken energian alkulähde johon kaikki energia tulee myös aikanaan palaamaan?
Se on aika törkeää oikeasti verrata Jumalaa ihmiseen millään tasolla, totuus on se että sellaisen olennon todellinen muoto on jotain mitä ei pysty edes kunnolla käsittämäänkään. Se Jumala josta useimmat puhuvat ei ole paljoakaan todella korkean tason enkeliä mahtavampi, hädintuskin Luciferin yläpuolella.
Jos puhutte korkeista olennoista niin koittakaa nyt edes se tehdä oikein.
"Miten aika voi saada alkunsa? Eihän aika ole ajallinen ilmiö?"
Kun ei ole avaruutta, ei ole tapahtumia, joilla voisi olla aikajärjestys. Vasta kun avaruus alkoi laajentumaan singulariteetista, rupesi ajalla olemaan merkitystä. Usein asiaa on havainnollistettu myös kysymyksellä "mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella?".
"Miten iheessä tämä on mahdollista? Jos jokin on ääretön, niin eihän sillä ole kokoa."
No esimerkiksi: Jos valitset minkä hyvänsä kokonaisluvun, voin kertoa miten nollasta tai jostakin muusta alkukohdasta alkaen systemaattisesti lukuja luettelemalla takuuvarmasti päädytään valitsemaasi lukuun, kokonaislukujen joukko on numeroituva. Rationaalilukujen joukko on myös vaikka luettelemismenetelmä ei ole aivan yhtä ilmeinen. Mutta jos siirrytään reaalilukuihin, ei löydy luettelemismenetelmää, joka takuuvarmasti tulee osumaan mihin tahansa kohteeksi valittuun reaalilukuun. Reaalilukujen joukko on siis isompi kuin kokonais- ja rationaalilukujen joukko.
"Jos maailma on nyt sitten vaikka kymmenulotteinen, niin sehän tarkoittaa, ettei ihminen voi sitä koskaan käsittää, vaikka minkälaisia malleja siitä loisi."
Ristiriitainen ilmaus: Jos pystyy luomaan mallin, niin mallihan on juuri sitä käsittämistä.
"Miksi ihmiset uhraavat elämänsä (aikansa) vain saadakseen älyllisen varmuuden asioihin. Siinä tutkimuksen ohessa jää elämä helposti elämättä"
Kyllä minusta elämä on jäänyt elämättä nimen omaan silloin kun kuollessa on viimeisenä ajatuksena se että ei ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt oikeastaan mitään oikeastaan mistään.
"Ajatellaan että alussa oli tyhjyys"
Olen joskus päätynyt vähän saman suuntaisiin pohdiskeluihin tyhjyyden olemuksesta. Nythän se mitä sanomme tyhjyydeksi, ei niin kovin tyhjää ole. Mutta jos on todella tyhjää, niin onko sillä sellainen ominaisuus että siitä nimen omaan riittävän täydellisin tyhjyyden takia automaattisesti ponnahtaa esiin maailmankaikkeus (tai useampia).
Nyt kun elämme kiihtyvästi laajenevassa maailmankaikkeudessa, tulee käymään niin että maailmankaikkeus häipyy pikku hiljaa näkyvistä kunnes jäljellä on enää tämä paikallinen galaksijoukko. Ehkäpä laajeneminen saa siitäkin otteen ja jossakin vaiheessa on jokin avaruuden kohta, joka ei enää ole kausaalisessa yhteydessä yhtään mihinkään. Onko silloin tullut aika uuden maailmankaikkeuden esiin ponnahtamiselle?
"Kun ei ole avaruutta, ei ole tapahtumia, joilla voisi olla aikajärjestys. Vasta kun avaruus alkoi laajentumaan singulariteetista, rupesi ajalla olemaan merkitystä."
Tässä teoriassa on monta muttaa.
1) Mihin avaruus alkoi laajentua? Jos ei ole avaruutta, ei ole mihin laajentua. Ajatus siitä, ettei ole avaruutta on ihmismielelle mahdoton ajatus. Se voi olla totta, mutta on älymme käsityskyvyn ulkopuolella. Se voi olla esimerkki siitä, että emme yksinkertaisesti kykene tällä aivorakenteella ajattelemaan riittävän montaa ulottuvuutta.
2) Mitä oli ennen singulariteettia, eli mistä se on tullut? Jos aikaa ei ollut, niin kai tuolle singulariteetille ja sen sisältämälle energialle jokin alkusyy sentään on? Jos ei ole, se on analogisesti sama kuin Jumala.
3) Miksi kaikki tämä tapahtuu?
4) Miten maailmakaikkeuden energia mahtuu tuohon singulariteettiin, jolla ei ole ulottuvuuksia?
Ainoa lukemani, edes auttavan looginen teoria maailmankaiukkeuden synnystä on se, että on olemassa kaksi maaimakaikkeutta, positiivinen ja negatiivinen. Eli tyhjyyden ongelma poistuu matemaattisesti ajatellen niin, että 0 = 1 -1 = 1000 -1000 = ...
Mutta tastäkin mallista puutuu syy, miksi. Nykykäsityksen mukaan kaikki muutkset vaativat energiaa ja jos ei ole avaruutta, ei ole energiaa, joten mitään ei tapahdu. Sen isäksi puuttuu havainnot siitä toisesta maaimasta, vain hiukkastasolla näitä on löydetty (esim elektroni-positroni-pari)
"Jos valitset minkä hyvänsä kokonaisluvun"
Ei kai ääretöntä voi yrittää määritellä äärellisen luvun kautta. Kokonaisluku on vain ihmisen käsite, ei sitä luonnosta löydy. Ero on vastaava kuin tietokoneen malli tasopinnasta ja todellinen tasopinta. Todellisuudessa ei ole tasoja, on vain tietty määritelty tasomaisuus, joka ihmiselle vaikuttaa tasolta.
Atomi on ollut yritys löytää reaalimaailmasta kokonaisluku, perusyksikkö, mutta nykyajan kvanttifysiikka on osoittanut tämänkin vain malliksi, jolle ei ole todellisuuspohjaa.
"Ristiriitainen ilmaus: Jos pystyy luomaan mallin, niin mallihan on juuri sitä käsittämistä."
No kerro minulle malli avaruudesta ennen sen syntyä, mitä silloin oli. 'Ei mitään' on huono vastaus, koska avaruus juuri on 'ei mitään'.
"Miksi ihmiset uhraavat elämänsä (aikansa) vain saadakseen älyllisen varmuuden asioihin. Siinä tutkimuksen ohessa jää elämä helposti elämättä"
...
Kyllä minusta elämä on jäänyt elämättä nimen omaan silloin kun kuollessa on viimeisenä ajatuksena se että ei ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt oikeastaan mitään oikeastaan mistään."
Arvelisin, että se viimeinen ajatus ei ole tuo, vaan lähinnä tuska siitä, että kaikesta tästä pitää luopua. Mielestäni ainoa millä on merkitystä, on että ymmärtää elää oikein. Älyllinen ymmärrys on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Taivaaseen ei olla menossa kuoleman jälkeen, sillä se on tässä ja nyt, kuoleman jälkeen se on liian myöhästä
Sinäkin olet tuon luodun ihmisen jälkeläinen, vaikka jotkut uskookin valheellisesti, että ihminen olisi kehittynyt apinan tapaisesta ja yhteisestä esioliosta.
Voimme yksiselitteisen selvästi nähdä, kuinka lajit on luotu lajillensa, muutoin maailma olisi täynnä kaikenlaisia välimuotoja ja sekasikiöitä.
Välimuotojen ja sekasikiöiden selittyy yksinkertaisesti sillä miten yksinkertaisemmista elämänmuodoista siirryttiin moninmutkaisempaan elämän muotoon. Siinä vaiheessa kun ihmisen kantamuoto vielä pystyi lisääntymään vielä jakaantumalla, se joutui kosketukseen jonkin sortin viruksen tai bakteerin kanssa joka mutatoi ihmisen silloisen yksinkertaisen muodon kehittymään pikkuhiljaa uniikkiin suuntaan verrattuna muihin saman tason olentoihin. Tässä vaiheessa vielä ihminen vielä lisääntyi paljon yksinkertaisemmin, ihmisen lisääntymistapa oli vielä sukupuoleton. Virukset ja bakteerit jatkoivat ihmisten kehittämistä eteenpäin kunnes lopulta se mutaatio jakaantui sukupuoliksi ja lopulta nykyiselle älykkyyden tasolleen. Olemme hyvin kehittyneitä olentoja mutta silti virukset ja bakteerit tänäkin päivänä vaikuttavat perimäämme ja pystyvät uhkaamaan kehomme toimintaa. Siitä puhumatta että koko kehomme toiminta pohjaa juuri noiden yksinkertaisempien elinmuotojen pohjalle.
Mutta kun biologian mielestä esim. silmä ei pysty muokkautumaan, vaan kaikki on niin hienovaiheisesti tehty. Tautiko olisi muuttanut apinan ihmiseksi, niin että osa jäi apinoiksi? Miksei tauti sitten tee sellaista edelleen, ja tee välimuodot ja kaikki.
Tiede on täynnä aukkoja...!
Luin toki teoksen megaevoluutio teoriasta, raamatun olen lukenut moneen kertaan, myös mustanraamatun. Tämä kaikki kiistely johtuu ihmisten uudesta herätysliikkeestä nimeltä ateismi, ateismi on myös kuppikunta, herätysliike tai traditio, ihan miten kukin asian käsittää uskomuksen tieteeseen. Tiede on tutkinut apinan mutta ei banaania jota apina söi, tämä on minun käsitykseni tieteestä. Kaikki se mitä tiede on saanut aikaan on raha, ahneus ja kunnianhimo, siksi kärsimme ilmastonmuutoksesta.
"Mutta kun biologian mielestä esim. silmä ei pysty muokkautumaan, vaan kaikki on niin hienovaiheisesti tehty. Tautiko olisi muuttanut apinan ihmiseksi, niin että osa jäi apinoiksi? Miksei tauti sitten tee sellaista edelleen, ja tee välimuodot ja kaikki.
Tiede on täynnä aukkoja...!"
"Tauti" ei muuttanut apinaa ihmiseksi. "Tauti" ensinnäkin tarkoittaa moninmutkaisen olennon, kuten ihmisen, immuniteettijärjestelmän taistelua yksinkertaisempaa olomuotoa kuten juuri virusta vastaan. Ja tästä helposti jää lopulta jälkiä perimäämme, se muuttaa meitä. Mutta mikään virus tai muukaan vastaavanlainen ei muuttanut apinaa ihmiseksi, se vain muunsi kahta solukantaa sen verran eri suuntiin että toisesta lähti pikkuhiljaa kehittymään apina ja toisesta ihminen. Ihmiselämä alkaa yhdestä ainoasta solusta. Siihen soluun on vain lukuisien mutaatioiden ja kehitysvaiheiden jälkeen kerääntynyt niin paljon geneettistä koodia jonka avulla se pystyy kehittymään nykyihmisen kaltaiseksi moninmutkaiseksi olennoksi. Ja tietysti sama lajin muuntuminen jatkuu vielä tänäkin päivänä, se on vain ajan myötä hidastunut koska ihminen alkaa olla jo sen verran moninmutkaiseksi tullut. Yksittäiset muutokset ovat niin pieniä jo tässä vaiheessa ettei niitä pysty kunnolla näkemään tavallisesti.
Mutta tosiaan, ihmisen kehittymisessä ihmiseksi on ollut mukana niin monta muuttujaa ettei sitä pysty edes kunnolla käsittämään eikä se myöskään tule toistumaan ikinä juuri samaisesta syystä.
"Mutta kun biologian mielestä esim. silmä ei pysty muokkautumaan, vaan kaikki on niin hienovaiheisesti tehty."
Päin vastoin. Maailmahan on väärällään eri tasoisia silmiä niin että silmän evoluution voi suorastaan nähdä pistämällä niitä järjestykseen.
"Tautiko olisi muuttanut apinan ihmiseksi, niin että osa jäi apinoiksi?"
Mistä tuon keksit? Apinat eivät jääneet apinoiksi vaan ovat kehittyneet omaa reittiään siinä kuin ihmisetkin, yhteinen esi-isä kummallakin.
"Miksei tauti sitten tee sellaista edelleen, ja tee välimuodot ja kaikki."
Koska tuo hypoteesisi oli väärä.
"Tiede on täynnä aukkoja...!"
Noin sanovat yleensä sellaiset, jotka eivät tiedä asioista mitään eivätkä ole halukkaita ottamaan selvää.
"Tämä kaikki kiistely johtuu ihmisten uudesta herätysliikkeestä nimeltä ateismi"
Väärin menee. Herätysliike on uskontoa mutta ateismi ei ole uskontoa vaan uskon puuttumista.
"ihan miten kukin asian käsittää uskomuksen tieteeseen"
Eikä se tieteeseenkän suoraan liity. Ateisti ei usko jumalolentoihin ja suhde tieteeseen voi olla mitä hyvänsä. Sellainen implikaatio ei päde että ateisti ilman muuta hehkuttaisi tieteen puolesta. Tieteen puolesta hehkuttaja kyllä on usein ateisti, koska ymmärtää jumalolentojen tarpeettomuuden.
"Kaikki se mitä tiede on saanut aikaan on raha, ahneus ja kunnianhimo, siksi kärsimme ilmastonmuutoksesta."
Kärsimme ilmastomutoksesta yksinkertaisesti sen takia että meillä on juuri nyt evoluutiossa tilapäinen etu puolellamme. Aina kun sillä lailla käy, populaatio kasvaa kunnes jokin raja tulee vastaan ja sitten siinä käy jollakin lailla, paremmin tai huonommin mutta joka tapauksessa niin että kasvu pystähtyy.
Tuo etu on itse asiassa juuri se mitä sanot tieteeksi, se että osaamme käyttää aivojamme. Kyllähän apinakin aivoja käyttää mutta opportunistisesti vain kulloinkin käsillä olevaan ongelmaan. Tiede alkoi samalla hetkellä kun ihminen päätti ottaa jostakin selvän vaikka tilanne ei sitä vaatinut, kenties huvin vuoksi tai siinä toivossa että siitä olisi vastaisuudessa hyötyä.
Jos olet sitä mieltä että tiede on haitaksi, olet itse asiassa sitä mieltä että meidän olisi parempi olla apinoita. Ehkäpä niin onkin, vaikea sanoa mutta apinaksi et kuitenkaan voi noin vain ryhtyä vaikka miten haluaisit. Pitää yrittää pärjätä näillä avuilla mitä meillä on.
Niin, täytynee kait sitten vain syödä banaani esi-isien muistoille.
Ihminen loi jumalat,koska ne ovat peroonallisia, joten ne on samoja kuin ihminset.
maailmanaikkeuden pani alulle tyhjyys, eli ajaton elämä, joka pani alulle ajan ja aineen,jotta se syyn ja seurauksen lain mukaan kehittyessään voisi syntyä edllytykset,tuon ajattoman ilmenemiselle ajassa ja aineessa.
Eikä se ole jumala vaan luonnon laki, joka toimii ajassa ja aineessa.
Aika ja materia ovat toisiinsa sidoksissa, siten, että jos jompikumpi häviää häviää toinenkin
Kun materia syöksyy mustaan aukkoon niin häviää myös aika,mutta ajaton elämä ei häviä milloinkaan,
ei mustassa aukossakaan
Ihminenkin on osa tuota ajatonta elämää, mutta ajattelija,ego, sielu, on sitonut ihmismielen aikaan ja aineeseen, vaikka ihmismielen perusta on ajaton.