Suomen armeijan menetykset hyökkäysvaiheessa 1941 olivat 88000 miestä. Jos nämä tappiot jaetaan 150 jvp kohti on se yhtä patlajoonaa kohti keskimäärin 586 miestä. Eli todenäköisesti jokainen suomen pataljoona menettti hyökkäysvaiheessa noin 500 miestä, sillä tykistön ja töpinän tappiot olivat varsin minimaalisia.
Tämä tarkoitti siis että jos yhdessä pataljoonassa oli n. 900 taistelijaa niin tappiot olivat 56%. Tappio lukuja voidaan pitää erittäin korkeina sillä esim 30 joukkueessa olisi siis enää vain 14 taistelijaa jäljellä. Tappiot tulivat lisäksi yleensä parhaille sotilaille ja johtajille, jäljelle jäivät ne rahikaiset ja muut.
Saksan armeijan hyökkäysvaiheen tappiot olivat 22.6-5.12.1941 aikana 775000 miestä. Nämä tappiot kohdistuivat myös suurimmaksi osaksi jalkaväkeen. Jv pataljoonia oli saksalla 1278. eli pataljoonaa kohti tuli tappioita noin 600 miestä, mutta saksalaisten tappiot kohdistuivat suuremmaksi osakis töpinän joukkoihin, joten tappiosuhde luku voidaan ajatella olevan saman 500miestä.
Siis tappiot olivat samansuuruisia molemmissa joukoissa vuonna 41.
Suomen armeija aiheutti viholliselle pienemmät tappiot kuin Saksa, joa aiheutti viholliselle arviolta 7,1 miljoonan miehen tappiot. Suomea vastaan taistelleet venäläiset menettivät 230000 miestä wikipedian tietojen mukaan. Eli suomi - NL tappiosuhde oli 1:3 ja Saksa - NL tappiosuhde oli 1:10. Miksi näin?
Tämä tarkoitti siis että jos yhdessä pataljoonassa oli n. 900 taistelijaa niin tappiot olivat 56%. Tappio lukuja voidaan pitää erittäin korkeina sillä esim 30 joukkueessa olisi siis enää vain 14 taistelijaa jäljellä. Tappiot tulivat lisäksi yleensä parhaille sotilaille ja johtajille, jäljelle jäivät ne rahikaiset ja muut.
Saksan armeijan hyökkäysvaiheen tappiot olivat 22.6-5.12.1941 aikana 775000 miestä. Nämä tappiot kohdistuivat myös suurimmaksi osaksi jalkaväkeen. Jv pataljoonia oli saksalla 1278. eli pataljoonaa kohti tuli tappioita noin 600 miestä, mutta saksalaisten tappiot kohdistuivat suuremmaksi osakis töpinän joukkoihin, joten tappiosuhde luku voidaan ajatella olevan saman 500miestä.
Siis tappiot olivat samansuuruisia molemmissa joukoissa vuonna 41.
Suomen armeija aiheutti viholliselle pienemmät tappiot kuin Saksa, joa aiheutti viholliselle arviolta 7,1 miljoonan miehen tappiot. Suomea vastaan taistelleet venäläiset menettivät 230000 miestä wikipedian tietojen mukaan. Eli suomi - NL tappiosuhde oli 1:3 ja Saksa - NL tappiosuhde oli 1:10. Miksi näin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
tappiot olivat noin 5 miljoonaa miestä. Esittämäsi suhde on väärä. Lisäksi Suomen rintamalla käytiin taisteluja lyhyemmän aikaa, eikä koko armeija ollut kovissa taisteluissa samaan aikaan oikeastaan ollenkaan.Lisäksi Saksalla oli teholtaan aivan erilainen aseistus kuin Suomella.
Kun Suomelle koitui mielestäsi turhia tappiota, niin millä keinoin ajattelit pienentää niitä näin 68 vuoden jälkeen? Ajattelitko herättää suurenkin määränkaatuneita henkiin? Tiedoista voisi olla hyötyä muillekin tappioita kauhisteleville. Kelpaisivatko konstisi myös muihin sotiin? Tappioita on pakannut tulemaan vähän joka sodassa.
tullut mielestäni vähemmän jos olisi enemmän keskitytty painopisteissä tapahtuvaan röyhkeään etenemiseen. Esimerkiksi Talvela olis halunnut jo heinäkuussa jatkaa etenemistä petroskoihin. Mannerheim oli toista mieltä ja pysäytti hyökkäyksen. Sitten syyskuussa uudessa läpimurto taistelussa menetettiin 2000 miestä mm. tulemajoen ylimen vaiheessa.
Hyökkäys on vähä tappiollista niin kauan kun vastustaja ei pysty rakentamaan hyvin suunniteltua ja mahdollistesti hyvin kauvettua puolustusasemaa. Eteneminen tulee järjestää mahdollisimman tulivoimaisilla joukoilla jotka olisivat sen tehneet.
Oma ratkaisuni olisi ollut muodostaa keihäänkärkiä suomalaismaisemaan soveltuvia panssari/jääkäridivisioonia.
Näihin divisiooniin olisi sitten laitteu mm. kaikki konepistoolit, nuorimmat miehet, kaikki motorisoitu kuljetuskalusto, radioviestintä laitteet koulutus hyökkäyssotaan ja paras pioneerikalusto. Tankkejakin olisi ollut ainakin muutamia kymmeniä, jotka suomen metsämaastossa olisi riittäneet hyvin. Eihän metsämaastossa voi tankkeja paljon käyttääkään kuin teillä.
Nyt ameijassamme oli yksi panssariprikaati mikä ei riittänyt mihinkään.
Olisi voitu rakentaa esimerkiksi kolme jääkäridivisioonaa ja loput joukot olisi ollut tuki/saarto tehtävissä.
Tasapaksu armeijamme ei pystynyt röyhkeään etenemiseen. Esim Syvärillä eräskin pataljoona kieltäytyi ylittämästä jokea. Ainoa seuraus oli pataljoonan komentajan vaihtaminen.
Röyhkeä, nopea eteneminen olisi ollut tärkeintä koska:
1. olisi estetty vastustajan järjestäytyminen puolustukseen
2. estetty vastustajan täydennysjoukkojen käyttö
3. saatu mahdollisesti saarrettua vihollinen suuriin motteihin.
4. pienet motit kuten paskamotti yms. olivat useinkin seurausta liian lyhyistä pihti liikkeistä. Niistä oli useinkin enemmän haittaa hyökkääjälle, sillä peinet motit olivat useinkin linnakkeita omassa selustassa.
Mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus.
Niin pienellä armeijalla kuin Suomella oli jatkosodassa ei kauhean pitkälle olisi joka tapauksessa päässy ja mitä pidemmälle armeija etenee sen vaikeammaksi tulee sitten sen armeijan taistelukunnon ylläpitäminen huollon toimesta.
Sun kannattaisi oikeasti mennä opiskelemaan sotatiedettä niin ymmärtäisit vähän paremmin asioita mm. sen, että mottitaktiikat ovat puolustuksen ase ja hyökkääjä harvemmin pystyy tekemään motituksia, toki motitus syntyy ns. vastahyökkäyksestä kun puolustaja niitä tekee tarkoituksella.
Motitus sitä paitsi sitoo sotilaita, joten siitä on vähän vaikea lähteä etenemään nopeasti eteenpäin kun hyökkäävästä joukosta sidotaan motituksiin sotilaita kun ne pitäisi hyökätä.
Nopea hyökkäys ei oikeasti salli pahemmin vihollisen motittamista vaan juurikin vihollisen murskaamista ja työntämistä taaksepäin.
Kait olet tutustunut ns. eräänlaiseen mottiin johon Saksalaiset venäläiset laittoivat Stalingradissa, jos olet niin tiedät, ettei se ole niin helppoa ja varsinkaan kun Saksalaisten armeija oli aika taitavaa, homma ei toiminut vaan venäläiset pystyivät puolustamaan kaupunkiaan vaikka olivat selkä seinää vasten Volga-joki selän takana eikä sitä kautta pahemmin venäläiset saanu toimitettua apuja Stalingradia puolustaville joukoille. Sitten tuli talvi ja venäjän aron pojat murskasi saksalaiset ja vapauttivat Stalingradin.
Loppuun vielä hokema että jälkiviisaus on helppoa, en usko että sun toimenpiteillä olisi sota ollut yhtään sen parempaa NL vastaan.
"saksalaisten tappiot kohdistuivat suuremmaksi osakis töpinän joukkoihin"
Töpinästähän ne sakut kaatui Suomessakin. Tosin ne kaatui suomalaisnaisten kanssa vaakatasoon kun Suomi-poika oli Suur-Suomea tekemässä... Muutama kyllä taisia kaatua Sallassa ja Kiestingissä ihan oikeastikin.
Leikki sikseen. Saksalaisten tappiot Suomen rintamalla oli älyttömät suomalaisten vastaaviin verrattuna. Sallassa kaatui paljon saksalaisia.
Tilastoja Saksan armeijasta ja väestöstä. Aika mielenkiintoisia lukemia ja tilastoja kahdella eri sivustolla.
http://www.feldgrau.com/stats.html
Production Stats on German AFVs 1938-1945
http://www.feldgrau.com/afvstats.html
Production Stats on German Tube-fired Weapons 1939-1945
http://www.feldgrau.com/weaprod.html
Military losses
http://www.axishistory.com/index.php?id=31
http://www.axishistory.com/index.php?id=2838
Ajatellaan että arolla toimineet venäläis lentokoneet aiheuttivat huollolle suuremmat tappiot ja siksi suurempia menetyksiä.
Jos saksa siis menetti pataljoonaa kohti 600 niin joka kuudes oli töpinän mies. Siksi jv pataljoonaan kohdistui sama tappio prosentti kuin suomalaisilla.
Jos ajatellaan suomalaista maastoa, niin se ilmeisesti on suurin syy hyökkääjän kärsimiin tappioihin. Salamasota aroilla aikaansai suuremmat voitot. Saksalaiset vuoristojoukkojen tappiot olivat suuret suomessa maaston, huollon ja tiestön takia. Myös NL kenraalit saivat toimia sangen itsenäisesti Suomen pohjoisrintamalla verrattuna Stalinin valmomiin eteläisiin rintama vyöhykkeisiin.
Tarkoittaako tuo 88000 kaatuneita?
Miten menetykset hyökkäys vaiheessa 1941 voi olla 88000 miestä?
Menetyksellä kait tarkoitetaan kuolleita tai kadonneita.
Koko jatkosodan menetykset olivat yhteensä 58 715 kaatunutta tai kadonnutta, joten tuo 88000 on lähempänä sitä lukua jossa on yhteensä talvi- ja jatkosodan kaatuneet ja kadoonneet.
Jatkosodan lukuja:
58 715 kaatunutta tai kadonnutta,
158 000 haavoittunutta
1 500 kuollutta siviiliä
Talvisodan lukuja:
25 904 kuoli tai katosi
43 557 haavoittui
1 000 jäi vangiksi
957 siviiliä
Yhteensä talvi- ja jatkosodassa kaatuneita/kadonneita oli n. 85 000 miestä, jos tähän lisätään sitten arvio kuinka monta haavoittunutta sitten kuoli ns. rauhan tultua ja jälkikäteen luku todennäköisesti kasvaa kuitenkin tuhansilla
Sodan jälkeen vielä jonkun verran menehtyi sodassa haavoittuneita mutta näiden tarkkoja lukuja on vaikea sanoa siksi, että ei oikein tiedetä välttämättä oliko kuolemat ns. haavoittumisen syytä vai ei.
Jos ja kun tänne kirjoittaa juttua ja käyttää jotain lukuja niin soisi edes hieman tarkempaa tarkkuutta, tuo 88 000 oleva luku kun on aika epätarkka ja paremmin sanottuna täysin väärää tieto ja varsinkin jos puhutaan vuoden 41 suomalaisten hyökkäysvaiheesta niin täysin väärää tietoa.
Mitä tulee noihin sun tappio lukuihin vihun puolelta ja tappio suhteista niin vieläkään ei ole selkoa todellisista neuvostoliiton luvuista ja ne ovat hyvinkin kiistan alaisia, jatkosodassa esim. venäläisiä on sanottu kaatuneen n. 200 000 ja haavoittuneen n. vajaa 400 000, isoimmat venäjän tappio luvut jatkosodasta koostuvat tietysti Neuvostoliiton hyökkäysvaiheen menetyksistä (hyökkääjä kun yleensä menettää enempi kuin puolustaja).
Se miksi Neuvostoliitto mentti saksaa vastaan enempi miehiä niin pitää nyt muistaa se asia, että puhutaan kuitenkin ihan eri rintamasta ja miesmääristä molemmilta puolin, aivan päivän selvää että suhdeluvut on toista luokaa ja tuo suhdeluku 1:10 Saksa-NL ei pitäne edes paikkaansa, koska saksalaisia kaatui neuvostoliittoa vastaan n. 2 000 000 joten NL:llä vastaava luku pitäisi olla sitten 20 000 000johon en oikein tahdo uskoa tuota todeksi.
Lukujen tarkkuutta oikeasti vielä vaikeuttaa se asia, että harvoin sodassa olevien divisioonien, armeijakuntien, komppanioiden ym. luku on edes tarkka, koska oli kaatuneita, haavoittuneita, äkkinäisiä siirtoja toiseen yksikköön jne. harvoin oli ns. kirjojen mukaisia lukuja missään tilanteesta johtuen.
Ei olisi muuten ensimmäinen kerta kun wikdipediassa olis luvut väärin, joten jos haluaa oikeita lukuja niin kandee etsiä muusta kuin wikipediasta tarkkoja lukuja.
Toivottavasti ei nyt menny herneet nenään kun kirjoitin noista luvuista, vähän zemppiä ja vähintäänkin pientä tarkistusta että luvut menisi lähemmäs totuutta eikä kirjoitettaisi ihan mitä sattuu musta tuntuu meiningillä.
Yhteensä suomen tappiot kaatuneina/kadonneina on vähän yli 95 000.
Tähän lukuun sisältyy Talvi- ja jatko- sekä Lapin sota, sodan jälkeen haavoittuneiden menehtymiset sekä sodan jälkeisessä miinanraivauksessa kuolleet sekä vankileireillä kuolleet.
Kuitenkaan vuonna 41 hyökkäysvaiheessa ei Suomen menetykset olleet 88 000 kuten aloittajan kirjoituksessa on kerrottu vaan tuo 88 000 on aika pielessä oleva luku.
Ylempänä olevat talvi- ja jatkosodan luvut ovat jonkin verran liian pieniä, joten ne eivät ole ihan tarkkoja kuten tuo 95 000.
Tuo 88 000 voisi olla vuoden 1941 kokonaistappioluku eli kaatuneiden, haavoittuneiden, kadonneiden ja vangiksi jääneiden summa. Kaatuneita oli n. 20 000. Haavoittuneista ehti jo kyseisen vuoden nimiin palata riveihin ainakin saman verran.
Paljolta tuntuu 88 000 sittenkin, koska haavoittuneitakin lienee ollut vain n. 50 000, kadonneita hyökkäyssodassa vähän, eikä vankejakaan monta tuhatta.
tappioksi katsoin siis haavoittuneet kaatuneet 88000 ajalla 1941.
tappiot=kaatuneet on vissiin aika yleinen joskin omituinen tulkinta tapa, koska onhan tosiaan ne haavoittuneetkin pois rivivahvuudesta...