Sara! Näin kuvasi lehdessä. Muki laskeutui pöydälle, pääni kallistui aavistuksen vasempaan ja hengähdin syvään. Katsoit minua uskomattomilla silmilläsi ja hymyilit kauniilla huulillasi. Näytit aavistuksen ujolta, hauraalta ja kuitenkin oman arvosi tuntevalta. Kuvittelen äänesi, kun kuiskaat pehmeällä ja soinnikkaalla äänelläsi korvaani: ”Ateriasi on valmis, toivottavasti maistuu...”
Sara! Nimesikin huokuu puhtautta ja raikkautta.. La Fountain.. lähde. Huuhtelit pölyn silmiltäni, kostutit kuivuneen kieleni ja annoit siunatun veden ravita kuolleen ihoni. Se vesi on virkistävää, mutta ei viileää. Se vesi ei jäädy kovimmallakaan pakkasella, vaan iloisesti solisten virtaa puhtaana purona.
Sara! Kuulin, että saatat pian olla televisiossa sulattamassa mikrolla aineksia ja hymylläsi miesten sydämiä.Vaan ethän tee sitä! Pysyisit vain kaukaisena ja täydellisenä. En halua tietää sinusta yhtään tämän enempää. Pysyisit mielikuvieni täydellisenä muusana, naisena, jota en aiemmin kyennyt edes määrittelemään. Vaan pahoin pelkään, että pian mielikuvani luoma hauras mosaiikki hajoaa pala palalta median puhaltamaan tuuleen.
Vaan.. niinhän täälläkin käy, bittiavaruudessa. Mielikuvissamme kaunistamme kasvoja, syvennämme sieluja ja teemme toisistamme täydellisempiä kuin olemmekaan. Mutta.. Mikäs sen ihanampaa!
Sara! Nimesikin huokuu puhtautta ja raikkautta.. La Fountain.. lähde. Huuhtelit pölyn silmiltäni, kostutit kuivuneen kieleni ja annoit siunatun veden ravita kuolleen ihoni. Se vesi on virkistävää, mutta ei viileää. Se vesi ei jäädy kovimmallakaan pakkasella, vaan iloisesti solisten virtaa puhtaana purona.
Sara! Kuulin, että saatat pian olla televisiossa sulattamassa mikrolla aineksia ja hymylläsi miesten sydämiä.Vaan ethän tee sitä! Pysyisit vain kaukaisena ja täydellisenä. En halua tietää sinusta yhtään tämän enempää. Pysyisit mielikuvieni täydellisenä muusana, naisena, jota en aiemmin kyennyt edes määrittelemään. Vaan pahoin pelkään, että pian mielikuvani luoma hauras mosaiikki hajoaa pala palalta median puhaltamaan tuuleen.
Vaan.. niinhän täälläkin käy, bittiavaruudessa. Mielikuvissamme kaunistamme kasvoja, syvennämme sieluja ja teemme toisistamme täydellisempiä kuin olemmekaan. Mutta.. Mikäs sen ihanampaa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Chat-näyteikkunan mallinuket pimeän ruuduntakana
-kädettöminä ja hiuksettomina, alastomiksi riisuttuina. Osa ihon maalista lohjenneena.
Verhon siirtyessä sivuun, mainosnäytelmä voi alkaa,nopeatempoisena markkinointina ohikulkeville. Paikalle pysähtyville ostajaehdokkaille.
Menestyvät ja kauniit ihmiset tavaratalon draamassa, elävässä studiossa valitsemassa vuorosanojaan ja miljöö'ään, puvustamassa mielikuvaansa, ohjaamassa omaa H-hetkeään :-)
Punaiset lyhdyt heittävät kaihoisaa valoa huoneeseen verhojen läpikin. Hiukan öljyä keholle, kestohymy kasvoille ja teennäisesti liikehtien verhoja sivuun.
Vaan kauanko jaksan hegitystäni pidättäen pitää kehoni kuosissa ohi maleksivien ostajien mieliksi... ennen kuin ryhti pettää...
Aitous, se on hyve täälläkin..=)
Mihin ihminen tarvitsee unelmia ?
Saavuttaakseen ne ?
ei.
Unelmat ovat sitä varten, että jaksamme arjen köyhyyden ja vaikeuden.
Unelmat ovat valopilkkuja; Unelma on Sara!! Kaunis ajatus,, ei minkäänlaista tarkoitusta Tehdä Sarasta Totta !!! Eihän Unelma voi Elää, ei ainakaan kauaa,, ...kunnes tarvii kehitellä uusi Unelma!!!
Jos ei haaveita ja unelmia olisi, olisimme aika mielikuvituksettomia apinoita :D
kuvitelleN (*.*)
Mullekin tulee mieleen sinusta sellainen tahmainen limunaati vaikka olet viskositeetiltäsi pieni ja näppärä sana-Seppo. Sorry!
~X~
Nimimerkkiä ottaessani en turhia tuumaillut ja jälkeenpäin ajateltuna tuo pepsin lanseeraama elämäntapa juoma tosiaan voi mieleen tulla..=)
Ja tuo Sorry, ihan suotta..!