Ursa on julkaissut suomennoksen Arizonan valtionyliopiston kosmologian professorin Paul Davies:in kirjasta Kultakutrin arvoitus. Omituinen otsikko viittaa maailmankaikkeuden hienosäätöön elämälle sopivaksi, minkä tekijä myöntää todelliseksi ja arvoitukselliseksi ilmiöksi. Laajaan tieteelliseen lähdeaineistoon viitaten hän pohtii erilaisia selityksiä tälle asialle, tyytymättä standardivaihtoehtoihin kuten:
a Absurdi maailmankaikkeus (se vain nyt sattuu olemaan niin)
b Yksikäsitteinen maailmankaikkeus (yhtenäisteoria tulee osoittamaan, ettei muuten voi olla)
c Multiversumi (kaikille vaihtoehdoille löytyy oma maailmankaikkeutensa)
d Älykäs suunnittelu (superäly ohjasi)
Davies ei pysähdy myöskään helppoon huitaisuun antrooppisella periaatteella (koska me olemme täällä), vaan huomauttaa, ettei se vastaa kysymykseen, miksi maailmankaikkeus on sellainen kuin on. Hän muistuttaa myös heikon ja vahvan antrooppisen periaatteen erosta todeten, että kykymme ymmärtää ja mallintaa maailmankaikkeutta on oikeastaan isompi arvoitus kuin miksi elämä on syntynyt.
En lähde tässä kuvailemaan hänen neljää muuta vaihtoehtoaan, koska kirjan lukemista se ei kuitenkaan korvaisi. Merkittävää minusta on, että päivänselvästi ei-kreationistinen ja kiistatta asiantunteva kosmologi näkee kaikissa ylläluetelluissa ja keksimissään uusissakin vaihtoehdoissa väistämättä uskon varaan jääviä kohtia. Selvästikin tässä on ammottava aukko, vaikka siihen ei Jumalaa haluttaisikaan tunkea.
Suosittelen kirjaa.
a Absurdi maailmankaikkeus (se vain nyt sattuu olemaan niin)
b Yksikäsitteinen maailmankaikkeus (yhtenäisteoria tulee osoittamaan, ettei muuten voi olla)
c Multiversumi (kaikille vaihtoehdoille löytyy oma maailmankaikkeutensa)
d Älykäs suunnittelu (superäly ohjasi)
Davies ei pysähdy myöskään helppoon huitaisuun antrooppisella periaatteella (koska me olemme täällä), vaan huomauttaa, ettei se vastaa kysymykseen, miksi maailmankaikkeus on sellainen kuin on. Hän muistuttaa myös heikon ja vahvan antrooppisen periaatteen erosta todeten, että kykymme ymmärtää ja mallintaa maailmankaikkeutta on oikeastaan isompi arvoitus kuin miksi elämä on syntynyt.
En lähde tässä kuvailemaan hänen neljää muuta vaihtoehtoaan, koska kirjan lukemista se ei kuitenkaan korvaisi. Merkittävää minusta on, että päivänselvästi ei-kreationistinen ja kiistatta asiantunteva kosmologi näkee kaikissa ylläluetelluissa ja keksimissään uusissakin vaihtoehdoissa väistämättä uskon varaan jääviä kohtia. Selvästikin tässä on ammottava aukko, vaikka siihen ei Jumalaa haluttaisikaan tunkea.
Suosittelen kirjaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On tullut luetuksi, mukiin menevä kirja.
Hienosäätöajatus ei vain taidakaan olla niinkuin on luultu. Tähdet ja avaruus -lehdessä oli jokin aika sitten juttua tutkimuksesta, jossa oli mallailtu millaisia maailmankaikkeuksia voisi syntyä erilaisilla luonnonvakioiden arvoilla ja tuloksena oli että maailmankaikkeudet ja elämäkin voivat olla mahdollisia aika laajalla parametrien arvoalueella.
Sinulle on siis selvinnyt, ettemme tiedä kaikkea ja että tiedon aukkoihin mahtuu yllättäen muunkinlaisia uskomuksia kuin jumalia?
Tämäpä vasta yllätys :D
..yhden kaverin kanssa puolustaen kantaa, ettemme koskaan tule tietämäänkään kaikkea. Kovin tuntui olevan se hänelle vaikea myöntää.
Itse en ole koskaan ollut tunkemassa uskomuksiani aukkoihin, koska en pidä sitä tarpeellisena. Olen vain koettanut toppuutella noita kiireisimpiä aukkojen jumalan häätökäskyn kirjoittajia. Siksi oli mukava lukea samoinajatteleva kirja.