Mie ostee prätkäätin tietokonneen, kun tuo poejan möllikkä luppaeli lähettee miulle postii konneelle.
Ja lähettihä hää, postii, mie ko avaelin konettai, nii postiiha ol tult luukkuu.
Ja mitä mie näen, siin hää makkaeloot, rannal, laveril, pienet pöksykäät vain piällänsä.
ja niinko mie olen hänt varotelt kylmettämästä vehkeitää.
Ja viel, kuulkaha työ, hää immeet pillil punasta mehhuu korkees lasis, ja kukkii ol lasis koristeena.
Voe hyväntähe sentää, olsiha mie antat hälle pillilöi mehulassii, ja taittant viel pelakuustain kukkii siihe.
Kaikkee sitä noie poekasten mielii tullee, lähtee nyt ulukomaelle immeen mehhuu pillilläe, voe tätä mualimmoo.
Ja lähettihä hää, postii, mie ko avaelin konettai, nii postiiha ol tult luukkuu.
Ja mitä mie näen, siin hää makkaeloot, rannal, laveril, pienet pöksykäät vain piällänsä.
ja niinko mie olen hänt varotelt kylmettämästä vehkeitää.
Ja viel, kuulkaha työ, hää immeet pillil punasta mehhuu korkees lasis, ja kukkii ol lasis koristeena.
Voe hyväntähe sentää, olsiha mie antat hälle pillilöi mehulassii, ja taittant viel pelakuustain kukkii siihe.
Kaikkee sitä noie poekasten mielii tullee, lähtee nyt ulukomaelle immeen mehhuu pillilläe, voe tätä mualimmoo.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Älähän sure Hilta kyllä se tulloo ja tuo sullekkin retonkia.Sitten joikhaamma ja juhilihtan ainaski viikon.
kyrpää se mulli siellä imee
hilta,kyl siitä
ystävä?taidat olla vale taazan?
niihä to mulli taes kirjottoo viimeeks etä kylä kamelin kyrpä maestuu yhtä hyvältä kun hiltan haeseva reva
vanha ruma akka suksi nyt jo vittuun täältä haisemasta vittuko yrjöttää tommonen!
minnuu yritä apinoija, mie en ikkään kirjuutais nuin rummoo teksttii.
elähä sie hikkeenny, kaikemmoisii hyväkkäetä sittäin tiälläkkii liikkuut.
Ei niien täkkii tarvihe hermmojjaan kärvväyttee.
lommoo, ei tarvihe huolehtii sen poijan möllikkään perreen.
Ain se on jottain pahhoo tekemäs, mut ihan hyvvee hyvvyyttäin se
minnuu aen auttelloot.
Muitat sei, ko hää pelästyyt miun pässii?
Uottakkaaha, ko mie kerron.
Miul ol pässi, Santeri saatana ol nimelttäin, ko ol nii ärree luontone.
Varsinnii tuota Mullii hää oekkeen vaenos. Kerranpa kävi silleen, jot tuo Mulli ol tulos
pannukaakoo ja hilloo kermavaaholla syömmään.
Mie ko tiijän, jot sitä uppoo paljon, paeston oekeen armeijan tarppeisiiin, ja kaik män, yhen hyväkkään mahhoon. Mut kyl hää pierikkii, sellasii märkii prätkääksiii puntuusa.
Kottiilähon aekkoon Mulli sitten alkaa lomssii kottiisa, ol raskaan puolleinen askel, mahhoo paeno ja tais jo unettaakki, poeka parkkoo.
Santeri saatana ko tormmuuti nurkan takkoo, kuopi maata, laski piansa ja pöksäätti suorraan perssiille.
Siin lens Mulli, tuo poeka rehvel, ja taes lentee paskahhii, ol kommee lento, paskane vanaa vuan jäi nurmellen.
En tiijä mistä lie johtuut, mut ikkään ennee ei Santeri saatana pökkäälly poejan persiille.
Liekö johtunu siittäi, jot ol hänel ruskee hattu piässään monen monituista päevvee.
Ja poeka parka, tuo Mulli rehvel, hää aen tullessaa huutel portil, jot Hiltaa, saatannaa santeriii, mis tuo on,
Tuu varjelleemmaan minnuu, onko siul pannokakkoo...