Alkaa kristittyjen rintama murtua.

Eikö olekin olemassa vanha sanonta, että fiksumpi osaa lopettaa ensimmäisenä tyhmän väittelyn.

Toisaalta taas, lapset ovat terveitä kun leikkivät, mutta sairaita jos eivät osaa lopettaa ajoissa leikkejään.

mutta jotenkin kirjoituksesi antoi ymmärtää, että
sinä itse olet hyvin yksinäinen. Totutko siihen koskaan? Se on varmaankin tuskallista? Yksinäisyys! Itketkö toisinaan öisin? Tunnetko toisinaan itsesi avuttomaksi, hylätyksi ja tarpeettomaksi? Ahdistuneeksi?

Siksikö olet nyt vihainen? Miksi? Ei ole mitään syytä, hyvä ystävä, koska pelastuksesi on jo lähellä. Koska olet viimeksi tuntenut olevasi onnellinen? Siitä on varmaankin kulunut jo pitkän aikaa? Miksi et haluaisi olla uudelleen iloinen ja onnellinen jo tänä iltana, nyt heti , koska jo tänään voi olla "huomenna"! Toivoisin sinun siksi nyt sanovan: Jumala, kaipaan Sinua.Toivon, että olisit lähempänä minua. Tarvitsen Sinua. Voi kuinka tarvitsenkaan Sinua. Myönnä lopultakin olemassa olemisen pelko ja olemattomuuden ahdistavuus itsellesi ja ota Jumalan armo ja Sana vastaan, niin me tulemme varmasti kokemaan arvokkaita hetkiä yhdessä, etkä enää koskaan tule olemaan yksin ja yksinäinen, et koskaan.

taisi olla se, joka huomasi typerän ja lapsellisen väittelyn ei-mistään täysin turhaksi. Olisit sinäkin voinut kuitenkin kehua itseäsi ihan sillä rekisteröimälläsi nimimerkillä :)