Profetoimisen lahja ja Raamattu
Varhaiset adventistit uskoivat Raamatun opettavan, että hengelliset lahjat, mukaan lukien profetoimisen lahja, toimisivat seurakunnassa Kristuksen takaisintuloon asti (1.Kor.12:8-10 ja Ef.4:11-13). Mutta erityisesti heihin vaikutti Joelin kirjan kohta (3:1-5; 2:28-32, VKR), jossa ennustetaan, että viimeisinä päivinä Jumala vuodattaa Henkensä kaikkiin ihmisiin, ja ”teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat”.
Tärkeä raamatunkohta on myös 1.Tess.5:19-21, jossa neuvotaan uskovaisia olemaan väheksymättä profetoimisen lahjaa. Heidän tuli koetella kaikkea ja pitää ”se mikä on hyvää”. Tämän vuoksi adventistit alkoivat opettaa, että kristittyjen ei tullut suoralta kädeltä torjua niitä, jotka väittivät omistavansa profetoimisen lahjan. Sen sijaan heidän tuli koetella näitä henkilöitä nähdäkseen, oliko heidän opetuksensa sopusoinnussa Raamatun kanssa ja osoittiko heidän ”hedelmänsä”, että he olivat oikeita eivätkä vääriä profeettoja (Matt:7:15-20).
Näiden tekstien lisäksi varhaiset sapattia pyhittävät adventistit totesivat, että lopunajan seurakunta (”jäännös”) opettaisi Jumalan käskyjä ja omistaisi Jeesuksen todistuksen (Ilm.2:17); viimeksi mainittu tarkoitti heidän uskonsa mukaa profetoimisen lahjaa (Ilm.19:10).
Varhaisen adventismin pohtiessa Ellen Whiten suhdetta Raamattuun, yksi tärkeä näkökohta oli se, että Raamattu itse puhui profetoimisen lahjan puolesta ja ennusti sen toimivan aitona myös lopunajan seurakunnassa. Toinen näkökulma aiheeseen oli se, että Raamatulla oli ehdoton arvovalta hengellisissä asioissa uskovien etsiessä valoa. Niinpä James White kirjoittaa, että ”minkään lahjan elpyminen ei koskaan poista välttämättömyyttä tutkia Raamattua totuuden selville saamiseksi” (RH 28.2.1856).
Eräässä toisessa yhteydessä JW ilmaisi hyvin selvästi kantansa Raamatun ensiarvoisesta asemasta vaimonsa lahjaan nähden. Marraskuussa 1855 johtavat sapatinpyhittäjät päätyivät Raamattua perusteellisesti tutkittuaan yksimielisyyteen teologisesta kysymyksestä (sapatin alkamisajasta), joka pitkää oli vaivannut heitä. Kuitenkin Joseph Bates ja Ellen White olivat erimieltä asiasta. Tässä vaiheessa EW sai näyn, joka vahvisti sen tuloksen, johan Raamattua tutkimalla oli päädytty.
Sitten heräsi kysymys, miksi Jumala ei ollut selvittänyt kysymystä alunperin näyn avulla. JW:n vastaus on valaiseva. ”Näyttää siltä”, hän sanoi, ”että Herra ei halua opettaa kansansa jäseniä raamatullisissa kysymyksissä hengellisten lahjojen kautta, ennen kuin hänen palvelijansa ovat ahkerasti tutkineet hänen sanaansa.”
Yhteenvetona: varhaiset adventistit olivat Raamatun kansaa. Koska he uskoivat Raamattua, he olivat avoimia myös profetoimisen lahjalle omana aikanaan. Mutta tuo lahja ei korvannut Raamattua eikä sen tutkimista. Tuon lahjan tehtävänä oli johtaa ihmisiä takaisin Raamattuun, joka on Jumalan arvovaltainen sana.
Lähdeteos: George R. Knight, Ellen Whiten elämä ja teokset
Varhaiset adventistit uskoivat Raamatun opettavan, että hengelliset lahjat, mukaan lukien profetoimisen lahja, toimisivat seurakunnassa Kristuksen takaisintuloon asti (1.Kor.12:8-10 ja Ef.4:11-13). Mutta erityisesti heihin vaikutti Joelin kirjan kohta (3:1-5; 2:28-32, VKR), jossa ennustetaan, että viimeisinä päivinä Jumala vuodattaa Henkensä kaikkiin ihmisiin, ja ”teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat”.
Tärkeä raamatunkohta on myös 1.Tess.5:19-21, jossa neuvotaan uskovaisia olemaan väheksymättä profetoimisen lahjaa. Heidän tuli koetella kaikkea ja pitää ”se mikä on hyvää”. Tämän vuoksi adventistit alkoivat opettaa, että kristittyjen ei tullut suoralta kädeltä torjua niitä, jotka väittivät omistavansa profetoimisen lahjan. Sen sijaan heidän tuli koetella näitä henkilöitä nähdäkseen, oliko heidän opetuksensa sopusoinnussa Raamatun kanssa ja osoittiko heidän ”hedelmänsä”, että he olivat oikeita eivätkä vääriä profeettoja (Matt:7:15-20).
Näiden tekstien lisäksi varhaiset sapattia pyhittävät adventistit totesivat, että lopunajan seurakunta (”jäännös”) opettaisi Jumalan käskyjä ja omistaisi Jeesuksen todistuksen (Ilm.2:17); viimeksi mainittu tarkoitti heidän uskonsa mukaa profetoimisen lahjaa (Ilm.19:10).
Varhaisen adventismin pohtiessa Ellen Whiten suhdetta Raamattuun, yksi tärkeä näkökohta oli se, että Raamattu itse puhui profetoimisen lahjan puolesta ja ennusti sen toimivan aitona myös lopunajan seurakunnassa. Toinen näkökulma aiheeseen oli se, että Raamatulla oli ehdoton arvovalta hengellisissä asioissa uskovien etsiessä valoa. Niinpä James White kirjoittaa, että ”minkään lahjan elpyminen ei koskaan poista välttämättömyyttä tutkia Raamattua totuuden selville saamiseksi” (RH 28.2.1856).
Eräässä toisessa yhteydessä JW ilmaisi hyvin selvästi kantansa Raamatun ensiarvoisesta asemasta vaimonsa lahjaan nähden. Marraskuussa 1855 johtavat sapatinpyhittäjät päätyivät Raamattua perusteellisesti tutkittuaan yksimielisyyteen teologisesta kysymyksestä (sapatin alkamisajasta), joka pitkää oli vaivannut heitä. Kuitenkin Joseph Bates ja Ellen White olivat erimieltä asiasta. Tässä vaiheessa EW sai näyn, joka vahvisti sen tuloksen, johan Raamattua tutkimalla oli päädytty.
Sitten heräsi kysymys, miksi Jumala ei ollut selvittänyt kysymystä alunperin näyn avulla. JW:n vastaus on valaiseva. ”Näyttää siltä”, hän sanoi, ”että Herra ei halua opettaa kansansa jäseniä raamatullisissa kysymyksissä hengellisten lahjojen kautta, ennen kuin hänen palvelijansa ovat ahkerasti tutkineet hänen sanaansa.”
Yhteenvetona: varhaiset adventistit olivat Raamatun kansaa. Koska he uskoivat Raamattua, he olivat avoimia myös profetoimisen lahjalle omana aikanaan. Mutta tuo lahja ei korvannut Raamattua eikä sen tutkimista. Tuon lahjan tehtävänä oli johtaa ihmisiä takaisin Raamattuun, joka on Jumalan arvovaltainen sana.
Lähdeteos: George R. Knight, Ellen Whiten elämä ja teokset
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kirjoiruksesi oli taas varsinaista hölynpölyä, joten pieni vasta-argumentti lienee paikallaan.
Olemme (aikojen kuluessa) tulleet siihen tulokseen, että profeetta voi (ehkä, määrätyin edellytyksin) olla erehtyväinen ja olemme päässeet siihen tulokseen, että Ellen White, tuo sairas amerikkalainen kotiäiti, saattaa olla erehtyväinen profeetta. Saattaa olla tosin, että ei aina erehdy, mutta sillöin tällöin kyllä.
Kuka on se sensori, joka sanoo, että milloin Ellenin höpinät ovat Jumalalta ja milloin ne ovat hänen oman vilkkaan mielikuvituksensa tulosta?
Koska tällaisella henkilöllä pitäisi itsellään olla ns. suora yhteys yläkertaan, jos hän on kykenevä sanomaan sen, milloin Jumala puhuu ja milloin Ellen puhuu. Sitten kysymme, että miksi tämä sensori ei käytä suoraa linjaa muuhunkin, kuin Ellenin höpinöiden selvittämiseen, jos hän kerran kykenee sanomaan Jumalan sanan ja inhimillisen erehdyksen välisen eron.
Nämä nykyiset amerikkalaiset humpuukijärjestöt esittävät, että UT:n profeetat ovat eri asia kuin VT:n profeetat. Nykyiset profeetat voivat olla väärässä. Tällainen selitys vie pohjan pois koko profetoinnista. Nykyprofetia on siis pelkkää arvailua ja spekulatiivista peliä. Vähän kuin noppaa heittäisi...oikeassa, erehtyy, oikeassa, oikeassa, erehtyy, erehtyy....
Järjestöjen mukaan UT:n profeetta voi olla ajoittain väärässä ja ajoittain oikeassa. Profeetta itse ei ota vastuuta sanoistaan, vaan väärinkäyttäen 1.Kor.14:29 he siirtävät vastuun kuulijalle, jonka tulee ottaa siitä hyvä ja erottaa huono pois. Tämä selitys on Paavalin kirjoituksen vääristelyä, sillä asiayhteydessään Paavali nimenomaan painottaa, että kristityn tulee tehdä erotus väärän ja oikean profeetan välillä. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä PROFETIASTA, vaan oikeasta ja väärästä PROFEETASTA.
Ainoa tapa erottaa väärä ja oikea profeetta on selvittää onko Herran sanana esille tuotu profetia toteutunut. Jos profetia on väärä, niin profeetta on väärä. Hän on tyystin humpuukihuijari, jos hän antaa vääriä profetioita ja tämähän on aivan loogista, sillä kuten ylempänä kirjoitin, niin kuka taho tästä arvailujen sarjasta sitten kertoo, että milloin Jumala ja milloin vilkas mielikuvitus?
UT:n professori Thomas Edgar* sanoo, että Raamattu ei tue mahdollisuutta olla ”oikea profeetta”, joka antaa vääriä profetioita. Viitaten em. raamatunkohtaan (1.Kor.14:29) hän mainitsee, ettei jakeesta selviä kuinka UT:n profeetat eroavat VT:n profeetoista. Hän jatkaa, että jakeen tarkoitus on painottaa onko esitetty profetia oikea vai väärä. Ei niin, että se jaetaan osiin, joista toinen osa oikeaa ja toinen väärää. Tällainen ajatus on vastoin Raamatun käytäntöä. Missään ei sanota, että UT:n ajan profetioissa olisi oikeaa ja väärää sekaisin. Oikea profeetta ei saata antaa vääriä profetioita.
*Thomas R. Edgar Professor of New Testament Literature and Exegesis Capital Bible Seminary, Lanham, Maryland.
Raamattu ei siis kehota pelkästään arvostelemaan profetiaa, vaan profeettaa. Jos sanoma on väärä, profeetta paljastuu vääräksi. Nykyinen profetia-käsitys leikittelee Jumalan arvovallalla. Jumala on voimallinen antamaan ja valvomaan oikean profetian. Kun Raamattu sanoo, ”Profetoimista älkää halveksuko” (1.Tess.5:20) se on käännetty näissä järjestöissä (mm. Adventtikirkossa) tarkoittamaan, että kunhan vain profetoimisen vuoksi profetoidaan niitä näitä, niin se on merkki profetian arvostamisesta. Asiahan on päinvastoin. Väärä ja turha profetointi, sekä mitään sanomattomien ilmoitusten antaminen Herran nimessä on profetian ja Herran lahjojen halveksumista.
Olisi hyvä ensin tutkia, millaisia ovat profetian antajan hedelmät, eli se kuinka hän elää todeksi Jeesuksen elämässään.
Kannattaa muistaa että Ellen White kirjoitti enemmän kuin muut oikeat profeetat tai ainakin hänen kirjoituksiaan on säilynyt enemmän kuin Raamatun profeettojen. Tarkka lukija huomaa että kaikki mitä Ellen White kirjoitti, ei ole profetiaa. Kaikki mitä hän kirjoitti ei saatu suoraan Jumalalta. Hän käytti myös omaa ymmärrystään, joka oli normaali ihmisen ymmärrystä inhimillisine heikkouksineen. Ei kukaan adventisti väitä että kaikki hänen kirjoituksensa ovat profetiaa, vain vastustajamme yrittävät saada näyttämään sen siltä. Kun Ellen White puhuu myssyistä tai polkupyörän käytöstä, hän puhuu omaa näkemystään asiasta, joissa on kyllä paljon perää mutta osittain aikaansa sidottua varoittelua. Raamatussa käsketään kivittämään syntiset mutta myös olemaan tuomitsematta. Osa siis aikaansa sidottuja ohjeita.
Ellen White oli erehtyvä ihminen siinä missä Daavid tai Paavali, hän teki virheitä ja oli syntinen. Mutta Jumala käyttää meitä ihmisiä sanansaattajinaan puutteistamme huolimatta. Kun sanoma tulee Jumalalta, sanansaattaja julistaa sen. Kuulijan vastuulla on mitä hän sitten tekee. Ottaako vastaan sen vai hylkääkö kuten Israel muinoin erehtyi usein tekemään.
Niinhän se Ellen-täti kirjoitti niitä näitä ja aina löytyy selitys, että miksi enemmän niitä näitä kuin asiaa.
Tässä on vain sellaisia ongelmia, että Ellen itse väitti lähes kaikkien näkyjen tulevan suoraan yläkerrasta.
Sitten kun on paljastunut, että nepäs olivatkin täysin Ellenin omasta vilkkaasta mielikuvituksesta lähtöisin, niin sitten kirjojen uusiin painoksiin on tehty pieniä muutoksia lauseisiin, joilla tavoin näitä erheitä on pyritty korjamaan.
Nyt on niin ikävästi, että nämä ensimmäiset painokset eivät ole tuhoutuneet tai niitä ei kaikkia ole kyetty hävittämään, vaan niitä putkahtelee esiin kuolinpesistä yms ja sitten ne päätyvät skannatuina internettiin.
Sieltä sitten valveutuneet adventistit voivat itse todeta profeettansa todellisen luonteen, joka on sangen epämiellyttävä virallisen tahon, eli adventtikirkon puolelta.
he sitä näe..simien edessä on jo laput ja kaikki ei adventistit ovat väärässä.
Puhut mitä sattuu. Totta tosin on se että kaikki sisar Whiten NÄYT tuli "yläkerrasta". Sitähän juuri edellä yritin selittää mutta kun et lue etkä ymmärrä lukemaasi niin se olkoon häpeäsi. EI kaikki mitä hän kirjoitti ollut niistä NÄYISTÄ saatua.
kovakalloisiksi,mutta et taida kuitenkaan itsekkään ymmärtää kaikkea mitä luet..siinä ei ole mitään ihmeellistä että joku ei välttämättä ymmärrä sinun tekstejäsi,mutta se että sinä et näytä ymmärtävän raamatun tekstejä,on hälyttävää..
mitä en muka ymmärrä, niin katsotaan kuka on se joka ei ymmärrä.
>>>> EI kaikki mitä hän kirjoitti ollut niistä NÄYISTÄ saatua. >>>
Etpä näytä sinäkään ymmärtävän lukemaasi.
Alkuperäisissä, vanhemmissa painoksissa Ellen jostain syystä sai "yläkerrasta" paljon enemmän tavaraa, kuin myöhemmissä, korjatuissa painoksissa.
Kun huomattiin, että voi ei, Ellen-tädillä taisi olla taas huono päivä, niin sitten uusiin painoksiin muotoiltiin Ellenin ajatukset niin, että ne eivät enää tulleetkaan "yläkerrasta."
Ymmärsitkö nyt?
vaikka nuo väärät profeetat ja näyt..ei Jumala käytä profettaana ihmistä joka alkaa vääntää omiaan hänen sanomisistaan vaan siinä vaiheessa sellainen lahja otetaan pois,Jumala ei myöskään ole antanut kenellekkään lupaa lisäillä mitään raamattuun ja Ellen on sitä tehnyt..
Siinä muutama mitä et ymmärrä näköjään.
jotain raamatun jaetta jota en mielestäsi ymmärrä.
Toistan: kaikki mitä Ellen White kirjoitti ei ollut näyistä saatua. Piste.
Kirjojen kirjoitusasun korjaus tai asioiden selkeytys kuuluu toimituksellisiin asioihin. Selvää on että Ellen Whiten varhaisvuosina painettujen kirjojen asiallinen selkeys ei ollut myöhempien versioiden tasoa. Samasta syystä mm. tietokirjoista otetaan välllä uusia korjattuja painoksia.
Väitteesi "huonoista päivistä" on mutu-juttuja ja kuuluu ö-mappiin.
niitä et tunnu ymmärtävän,käy katsomassa jatketaan sitten,kun en jaksa toistaa jatkuvasti.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8784202
Siinä on iso liuta asioita mitkä ovat raamatun vastaisia,mutta et tunnu ymmärtävän.
sulle toistetaan..Jumala ei käytä profeettana ihmistä joka rupeaa keksimään omiaan,hän ottaa silloin lahjan pois ja varmasti myös rankaisee.
kauheeta selittelyjä joudut vääntämään miksi kirjoja on korjailtu..
Varmaankin jokaiselle selväpäiselle lukijalle alkaa olla selvää se, miksi näillä Amerikan humpuukilahkoilla menee aika surkeasti sellaisissa maissa, joissa lukutaito on yleinen ihmisten keskuudessa.
>>> Kirjojen kirjoitusasun korjaus tai asioiden selkeytys kuuluu toimituksellisiin asioihin. Selvää on että Ellen Whiten varhaisvuosina painettujen kirjojen asiallinen selkeys ei ollut myöhempien versioiden tasoa. >>>
Kerrataanpa: 1. painoksessa Ellen-täti Amerikasta väittää, että hän sai näyn Jumalalta, jossa Jumala kertoo niitä näitä.
Sitten vuosia kuluu ja joku huomaa, että ei saatana sentään. Tämä Ellen-tädin höpinä ei voi millään olla Jumalalta, sillä se on sellaista puuta heinää, että oksat pois. Mitäs nyt tehdään, kaverit?
No hei, tuumaa yksi, otetaan uusi painos ja poistetaan se tyystin.
Ei me voida sitä poistaa, kun joku voi huomata ja se herättää ihmetystä, heitttää joku toinen väliin.
No muuten se kohta sellaiseksi, että Ellen ei saanutkaan näkyä Jumalalta, keksii joku sitten kompromissin. Ja niin tehdään. Jumala heivataan lauseesta mäkeen ja Ellen sai yksin kantaa vastuun höpinöistään.
>>> Samasta syystä mm. tietokirjoista otetaan välllä uusia korjattuja painoksia. >>>
Sinäkö siis väität, että Jumala antaa sellaista tietoa profeetoilleen, jota pitää korjata jonkun toimesta vähän väliä, vähän kuin tietokirjoissa tapahtuu, kun huomataan, että vanha tieto ei pidä paikkaansa?
Mikäs helvetin jumala se sellainen on? Ihan pilipaliukko minusta, jos ei kerran kaikkivaltiaana tiedä antaa profeetalleen oikeaa tietoa.
Kyse ei todellakaan ole mistään "korjatun painoksen" tekemisestä tai toimituksellisesta asiasta, vaan siitä, että Ellen-täti Amerikasta höpäjää niitä näitä ja te olette niiden höpinöiden kanssa pulassa.
Aivan kuin mormonit ovat pulassa Smithin höpinöiden kanssa. Jumala oli kertonut Smithille, että Amerikan intiaanit ovat todellisuudessa juutalaisia ja tämä höpinä on mennytkin läpi aina DNA:n keksimiseen saakka, joka paljasti, että intiaanit eivät ole juutalaisia nähneetkään.
Nyt mormoneilla on hirmuinen homma yrittää tämäkin höpinä selittää niin, että siitä saataisiin edes jollakin tapaa järkevä, eikä Smith menettäisi profeetan titteliään. No on niillä mormoneilla kilometreittäin ongelmia, aivan kuten adventtikirkollakin ja siksi molemmat keskittyvät nykyään kehitysmaiden ihmisiin. He kun eivät osaa lukea, eikä heillä on ikävää internettiäkään.
joka ei ymmärrä mitään. Adventistit uskovat Jumalan profeettaan ja sinä et. Jumalan profeettoihin on uskonut aina pieni vähemmistö ja enemmistö on mennyt kadotukseen. Nin nytkin. Ellen White on vastuussa vain Jumalalle, ei sinulle joka vääristelet kaikkea ja möisit mummosikin. Ellen Whiten sanomat ovat Jumalasta ja niitä seuraavat ovat Jumalan kansaa. Jos et tahdo olla Jumalan kansan jäsen emme siihen pakota. Ole hyvä ja pidä pimeytesi.
Jumalalla on seurakunta
”Jumalalla on maan päällä seurakunta, joka korottaa maahan poljettua lakia ja esittelee maailmalle Jumalan Karitsan, joka ottaa pois maailman synnin. Maailmassa on yksi ainoa seurakunta, joka nyt seisoo muurin aukossa, korjaa aidan ja rakentaa jälleen ikivanhat rauniot.”
”Varokoot kaikki korottamasta ääntään sitä ainoaa kansaa vastaan, johon jäännöskansan kuvaus sopii, joka pitää Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon. – Jumalalla on erityinen kansa, seurakunta maan päällä, joka ei jää toiseksi kenellekään, vaan jolla on kaikkia muita paremmat edellytykset opettaa totuutta ja puolustaa Jumalan lakia.”
”Herra on tehnyt meistä lakinsa säilyttäjiä. Hän on uskonut meille pyhän ja ikuisen totuuden, joka on annettava muille uskollisina varoituksina, nuhteina ja rohkaisuna.”
”Jumala on valinnut seitsemännen päivän adventistit omaksi kansakseen erilliseksi muusta maailmasta. – Erityisessä mielessä seitsemännen päivän adventistit on lähetetty maailmaan vartijoiksi ja valonkantajiksi. Heille on uskottu viimeinen hukkuvalle maailmalle tarkoitettu varoitus. Heidän ylleen loistaa ihmeellinen valo Jumalan sanasta Heille on annettu mitä tärkein työ, ensimmäisen, toisen ja kolmannen enkelin sanoman julistaminen. Mikään muu työ ei ole yhtä tärkeä.”
Puhuvatko adventistit kielillä hurmoksessa?
Huudetaanko rukoushetkissä?
on tämän ajan tärkein sanoma ja osa iankaikkista evankeliumia. Adventtiseurakunta on Jumalan kutsuma jäännösseurakunta joka ainoana julistaa puhdasta evankeliumia.
Varhaiset adventistit uskoivat Raamatun opettavan, että hengelliset lahjat, mukaan lukien profetoimisen lahja, toimisivat seurakunnassa Kristuksen takaisintuloon asti (1.Kor.12:8-10 ja Ef.4:11-13). Mutta erityisesti heihin vaikutti Joelin kirjan kohta (3:1-5; 2:28-32, VKR), jossa ennustetaan, että viimeisinä päivinä Jumala vuodattaa Henkensä kaikkiin ihmisiin, ja ”teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat”.
Kerrot tässä Joelin kirjasta joka todella pitää paikkansa onhan se raamatun sanaa.
Mutta mietin vain sitä ,miksei Adventiseurakunnassa ole muita, kuin Ellen White jolla on prfetoimisen lahjaa,vaikka kohta jota lainasit Joelin kirjasta sanotaan että:
28 Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni (kaiken) lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
29 Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni. Mutta miksei sitä ole
vuodatettu sitten muitten päälle Adventti seurakunnassa ,kuin Ellenin päälle vaikka Joelin kirjassa vakutetaan että se tapahtuu muillekkin? Osaatko vastata. Siunausta elämääsi
Ihan toisenlaista lukea näitä asiallisia totuudessa pysyviä kirjoituksia kuin pilkkaajien pimeyden kirjoituksia.