Höyrylaivassa köytettiin sana" Blissi " . Kolilaivan lämmittäjän pitäis tietää ?
Merimiessanastoa ?
Blissi päällä
884922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 88
Vanhimmat
sleissi?
Kuona kanki
Kuona kanki = " Beleissi "
sen löysin
http://www.hylyt.net/sanasto.jsp?initial=S
Blissiä , käytti pääasiassa konemestari ( ei kaikissalaivoissa )mutta kolilaivan lämmittäjä monasti joutui koville .
Muisti ei tuossa kohdassa ole parhaimmillaan, mutta jostain syvältä tulee mieleen kattilan lisävesi, pääkoneen käydessä, siis merellä. Siis lauhduttimen alipaineella vedetään lisävettä lauhdepuolelle (kattilaan) ja blissiä hoiteli lämmittäjä siksi, että tiesi koska kattilaan voi ottaa lisävettä. Jos paine oli noususuunnassa, niin blissi päälle ja päin vastoin.
Menikö oikein?
Ihan oikeen. Niissä laivoissa jossa olen ollut tuon on tehty kuka on hoitanut konetta , niinkuin sanoit se oli siellä lauduttajan luona . Jos oli rankka laiva niin katsottiin tarkkaa milloin lisävettä otettiin . Ei ainakaan silloin kun Fiiriä Slakattiin , tai puukotettiin .
Olen lämmittänyt 3 hiililaivaa .
Mestarina 1 hiililaiva
Vois jatkaa uudella kysymyksellä : " Lettaa " 2 asiaa voi Letata ?
Varoventtilli lettaa, esim. höyrykattila. Toisen lettauksen jätän muille.
konemiehen kanssa ja kateltiin laivaa ku korsteenista tuli vaaleeta savua ni se sano et pääkone lettaa
mitä sitte meinaakin en tiedä?
Pääkone Ei " Lettaa" .
Mutta Esim: kun lämmittäjä herättää vahtikaverin , niin hän voi kirota ja sanoa SB poksi lettaa , niin kaverikin kiroo. Niin mikä " Lettaa "
Viellä 1 katoava sana : Tein hyvän" Bankkauksen " ; mitä tein .
Lettaaminen tarkotti ennen muinoin sita, kun stimmit meni katolle eli kattilan varo päästi liikoja paineita.
Bakkauksekin muistan, mut ei tuu ulos.
mutta siita huolimatta olen joutunut yovahdissa ollessani kaymaan pataruumaassa
katsomassa,etta riittaako pankkaus.Ts.50=luvulla stopattiin dynamo klo 2200 ja sen jalkeen pa-
tavahti poistui pataruumasta.Aamulla 0600 alkoi taas tyoaika.Pankkaus(bankkaus)tarkoitti sita,
etta heitettin fyyriin kolia sen verran, etta se riitti aamuun asti.Eli vaikka kulutusta ei yoaikana
ollutkaan,niin stimmit piti saada topille kun satamduunarit tulivat.Jotenkin nain se meni,luu-
lisin.
Huru-Ukko
Huru.ukko on oikeessa . Muistatko kun poksi " Lettasi "
Entä mitä tehtiin , kun " puukotettiin "
poistettiin slagi rostien valista.Puukko oli sleissin tapainen"rautakanki",jonka toinen paa
muistutti puukon teraa.
Huru-Ukko
Huru - Ukko , tietää ." Käännetään Fyyri, " miestä Turkilla "
Uusi kysymys . 2 miestä " Turkilla "
Toinen kysymys Käännetään Fyyri .
Mitenkä " poksi lettaa"
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja/läcka
Milloin kolipoksi " Lettaa " ? .
Poksi on se " aukko " josta koli valuu " turille " lämmittäjä lapioi sen siitä fyyriin . kun koli ei enään valu , niin silloin se " Lettaa ". Lämmittäjä joutuu menemään lapioimaan hiiliö poksista turkille , saadakseen siitä sitten fyyriin.
Bankkaa on tehdä kattilaan kolista bankkaus yöksi, siten että stimmit pysyy pällä, eikä lettaa.
Jos lettasi yöllä, niin aamulla lämmittäjä kuuli kunniansa.
KW
mutta koneestani puuttuvat skandinaaviset aakkoset.Kysympa silti:Mika on "pryyla"?Siis taman a-kirjaimen paalle tulevat ne pari pistetta.
Huru=Ukko
Koskaan kuullutkaan, mutta pryyla on täkkärien köysivehkeitä.
sen kun seilasin vuosia pur5jepaateissa lempparina. pryylällä tehtiin kaikennäkösiä solmuja.
hirttosilmukka tekematta?olisi maailmassa yksi humoristi vahemman.
Huru-Ukko
Pryyla..teräväkärkinen toiseenpäähän paksuneva puusta tehty esine jota käytetään esim trosseja pleissatessa.Sillä painetaan säikeitten alle aukko josta sitten äkkiä saa pleissattavan säikeen työnnettyä helpommin läpi.
sukua?
Joo en tiedä kysyitkö huvikses mutta malspiikkihän on taas metallista tehty samanmoinen esine jota käytetään taas pääasiassa vaijerien spleissauksessa.
on laheista sukua.Pryyla vaan on puinen ja huomattavasti isompi.Ja kuten"simmottii"sanoi,sita
kaytetaan apuna trosseja pleissatessa.
Huru-Ukko
läheistä sukua. Teräsvaijerin pitsaaminen eli pleissaaminen ei puisella tahdo kyetä eli merenkulkija teki siitä puisesta pryylasta metallisen version ihan käytännön syystä?
http://alturl.com/3c3n
Sattuiko pahastikin?
Mitä tarkotti " 2 visseliä "
En ole varma kahdesta,mutta taisi olla kolme pitkää joka tarkoitti,vastakirjat sisään.
Liittyyköhän noi visselit siihen kun kaksi laivaa kohtaa esim väylällä niin annetaan visselit merkiksi miten kohdataan??en oo varma
Terkennan kysymystä : 2 visseliä kun vahtiperämies puhaltaa täkkimiehellke vahdin aikana .
Sakkeliavain, sellstokkivaunu ? välikaija, förskotti ruotsiksi skalkkjärn ja missä tarvittiin puukiiloja
Skalkjärn on skalkkausrauta, jolla luukun skalkkaukset pannaan kiinni. Sellainen n. metrin pätkä yleensä.
jos en ihan väärin muista niin tarkotti,että vahti otti lokin lukeman ja meni juoksun kans brykalle
melamiehelle kertoo mitä näytti,tämä jos oli naruloki.
meni muuten kerran potkuriin koko enda, kun vetivät pakille ennenkö saatiin vedettyä kokonaan sisään,kun se piti laskea takasin mereen toinen pää, muuten tuli törniä niin perusteellisesti.
näin se oli kuten yllä on vastattukin, ota login lukema ja kiiruusti prykälle.
Välikaija ollut kahden puomin välillä oleva "viritelmä"? -Muistaakseni puukiiloja tarvittiin kun lemppuluukkujen päälle vedettiin pressut. Näillä puukiiloilla kiilattiin sitten pressut luukunkarveliin -?
- Oikaiskaa jos olen väärässä. (Olen vain tyhmä konejulli.)
Katselin kerran,vuonna 69,ollessani norjalaisessa tankkilaivassa,kun laivan
kaksi espanjalaista matruusia vetivät lokiliinan ylös.Naru irti kellosta ja sitten
sitä alettiin heti vetämään ylös ja koilaamaan kannelle.Ja lokinarun propelli
se jatkoi pyörimistään niin kauan,kun se oli vielä meressä.Onneksi seisoivat
sen koilauksen ajan lokiliina kolin päällä,niin saivat kuin saivatkin koko narun
ylös ilman ihmeempiä vaikeuksia.Mutta heti,kun astuivat koilin päältä pois,niin
sepä pyrähti sen tuhannelle kierrokselle,siinä riitti heille pään raapimista.
Kesti aika kauan,ennenkuin he saivat lokiliinan selvitetyksi ja koilattua uudel-
leen,niin että se taas voitiin joskus laskea takaisin,kun lähdettiin taas ulos.
Matti Salo [email protected]
Olisiko ollut merkki siitä, että lukee laahuslokin lukeman ja tulee kertomaan perämiehelle?
50 vuoden tauko merihommista on jo ruostuttanut muistia.
Lokiliina suoristettiin ylöskelauksen jälkeen heittämällä se mereen lokipotkurista kiinni pitäen, jossa liina oikeni.
Me laskimme liinan " suoraan mereen " , kun loki tuli ylös sitten vasta liina ; ja nörnit oli pois.
Kaverini teki tuollaisen Ammattikoulussa veljelleen joka oli merellä . Sorvasi metalista n 30 cm pitkän kartion ja jyrsi siihen uran jota myöten sitten vaijeri työnnetään . Tämä 1947
2 visseliä= käännyn vasemmalle.
KW
Kyllä , täkillä oleva vahtimies vie " lokilukeman " perämiehylle.
Laulun sanoin:
On nostettu hyyry ja SKRUBBATTU "KOIJ",
käy kanssani puuriin mun!
Suoraan kääntäisin "kuopattu punkka" = "otin ulosmaksun". Osaako kukaan tarkentaa.
selstokki vaunu oli se jolla paaksattiin selstokki ylös ja siirrettiin.Kyllä vanhat täkkärit tietää myös topreemin reventterin ja välikaijan ja manttelin.Muuten jäis puomit prikaamatta.Selstokit nostettiin usein myös täkille.
Olen jo aiemmin ihmetellyt nimimerkkiä "Topreemi", sillä ainakin minä olen oppinut tuntemaan sen TOPREEPInä. Eli TOP´-huippu, REP/ROPE-köysi,naru, siis tuo tuplapuomien välissä oleva köysi. Vai käytettiinkö jossain sitten topreemi-sanaa? Vai onko vain väärin kuultua?
En ole varma miten topremit ,reventterit kirjotetaan mutta niissä puomi laivoissa missä seilasi ei naruja juuri ollu ,endan pätkiä kyllä ja jöölinkiä ja sen semmosta.topremi on vaijeri jolla puomi nostetaan ylös joko vinssin nokalla tai omalla topremi vinssillä.Puomien välissä on mun mielestä välikaija ja kulkeehan se mantteli puomista toiseen,vaan ei ole sekään narua.
Panehan Ezzu komenttia onko oikeen vai väärin.Kerro samalla mihin reventterin päät tulee kiinni.
Preventterin puominpuoleisessa päässä voi olla ööga tai sakkeli, jolla se on kinni puomissa.
Kannen puoleisessa päässä on kettinki ja sakkeli, jolla preventteri saadaan oikean mittaiseksi.
Puomien välissä voi olla köysikaija, koska siihen ei kohdistu kovin suuria voimia.
Kaikkihan sen tietää mutta,kuka muistaa missä kohtaa triangeli siaitsi?
Millä tuhkat saatiin Pataruumasta mereen ??
Triangeliin tuli mantteli vaijerit kiinni .
Ei ne mitään tuhkia olleet, vaan slagia.
Trimmari veivasi kannella slagiastiat ylös ja kaatoi mereen.
Lämmittäjä alhaalla täytti astiat.
KW
Ei ollut slagiastia vaan slagipytsi.Uusimmissa kolilaivoissa oli slagitykki.Tällä vrhkeellä am-
muttin slagi ulkosivusta mereen painevedellä
Mitä ? jos ei ollut trimmaria ?
kuva, nimityksiä kehiin? http://www.aijaa.com/v.php?i=5797412.gif saas nähdä onnistuiko.
sanokaas mikä on exocet
kuva, http://www.aijaa.com/v.php?i=5797967.gif
Tämä toinen kuva on vähän
selvempi siinä näkyy olevan samsanpostit toinen on masto saalinki systeemi.
1.näytääkö nuoli puomia vai mantteli vaijeria?
2.manttelivaijerit
3.topprepi vaijeri
4.kaija
5.kaijaköysi
6.preventterit
7-9 triangeli johon tulee ylhäältä 3(toprep)8vinssillemenevä vaijeri puomin nosto kettinki 7 jonka varaan puomi jää.tämän korvaa usein topprep vinssi.vanhemmissa myös topprep mastonjuuren tönille kuin pollariin
sitte siirrytään taasOulun murteeseen (topreemi)
kuva,poistin osan, http://www.aijaa.com/v.php?i=5801753.png hyvä oli tuo sinun selitys,kuvä oli tosiaan aika sekava,ter raste
näinkö tämä homma, http://www.aijaa.com/v.php?i=5812335.png korjaatkaa virheet ja lisätkää jos jotain uupuu,plokien nimityksiä??
Hyvin on selitetty tuos sinun vastauksessa tämä puomin prikaus systeemi.
KAIJI ei ole laituri.
http://i44.tinypic.com/11rdjyt.jpg
kaija on puomin siirtotalja ja satamalaituri, jos sanotaan passaa sä kaijaa,kun ollaa prikaamas puomii,niin et kai sinä kaijalle juokse vai mitä?
Kaiji on outo sana,onkohan tämä taas murre kysymys,meillä pohjoisen pojillako noi skökö slangit ei oikeen kulaa, topreemi,topreepi,topreevi näitä kaikkia olen kuulut, kyllä pärjätty on,vielä yks muunnos topreeppi.
Hyvää kevään odotusta terv,raste
puomin prikaus kuvista näkee kuin monta erin laista voi olla ,mutta periaate on sama esim,nuissa kuvissa yhdessä on molemmille puomille kaksi kaijaa eikä välikaijaa ollenkaan,näin oli yleensä jos samsanpostit on kaukana toisistaan ,masto saalinki systemissä yleensä välikaija .
kaiji on aivan outo juttu en ole kuullut yhdessäkään laivassa.
Mölijä on kaija myös ainakin Oulussa ,Kotkalaisten kuulin myös puhuvan Möljästä.
ja kun käsitteet on OIKEIN hanskassa, on menestyminen laivoissa lipusta riippumatonta.
'guy' on 'kaiji':
http://www.globalsecurity.org/military/library/policy/army/fm/55-17/image1111.gif
'quay' on 'kaija' on laituri.
http://images.google.fi/images?hl=fi&source=hp&q=Quay&oq=&um=1&ie=UTF-8&sa=N&tab=wi
SInä kirjanoppinut ,ota pytsija levanki mee ahterin ala kongille ja torppaa turkit skotit ja leidarit pitää kiiltää myös.tai tulee kaijalle lähtö.
Löytyykö kirjoista tulkkausta mitä pitäis tehdä
Saat käyttää vaikka skalskit suuda jos ei meinaa irrota.
Jos aikoo elämänsä seilata vain kotimaisilla, niin kai sitä sitten saa käyttää sellaista sanastoa käsitteistä kuin haluaa - mutta helpottaa kummasti kun siirtyy isommille selkosille ja vieraan lipun alle ja miehityksenä on kirjavuutta kielen kuin värinkin suhteen - silloin on syytä tietää pilkulleen mitä joku tarkoittaa eikä arvailla.
Jospa lääkäritkin kirjoittaisivat potilaskertomuksen nykyisestä kansainvälisestä käytännöstä poiketen - luulisi MERIMIEHEN tietävän mihin se johtaa?
:)
Minulle oli KÄYTÄNNÖSSÄ selvää silloin kun se poosun nimissä selvitettiin - mitä kaiji tarkoitti ja mistä päin kaija löytyy. Näin tuolla ennen 60-luvun puoliväliä.
Poosun hommasta jäin eläkkeele ulapoita ja kaijoja oli monenlaisia.
selkosilla ei tullu seilattua ekö ne ole paremmin metsä seutuja .
Mutta jos on käynyt Seinäjoen latomerenkulkuopiston niin sen ymmärtää varmaan paremmin
itese en sinne edes pyrkiny.
Taitaa olla vähän myöhäistä enää opetella puomien prikausta. En kyllä muista kuulleeni " Kaiji" sanaa, kyllä puhuttiin " Kaijasta" eikä silti tullut väärin käsityksiä, kuten ei tullut sekaannusta ulkolaisissakaan paateissa sanoista 'guy' ja "quay" vaikka ne lausutaan suurinpiirtein samoin.
Toki pitää opetella sen kieliset nimet mitä puhutaan, niin se on kaikilla aloilla.
Airistolle, olette 'selällä' - järven selkä meren selkä mutta ei metsän selkä?
Mitä jos minä konemiehenä sanon painavasti. Viimeeksi kun nostettiin raskas nosto ja olimme " laaksiidassa" ja kaija oli irti oli käydä huonosti , tuli kirottua täkkäreitä ; miksi he ammattimiehinä eivät huomanneet juttua .
Meillä Kompressori - akrigaatti jolla nostimme sen pois laivasta , kun ei ollut höyryä vaan paineilma jolla vinssit kävi.
Kyllä laituri on myös kaija ( onkohan siinä sitten jotain painotuksia ) . En ainakaan ole koskaan erehtynyt asioissa . 1951 aloitin seilauksen. Tuolloin Jorma Vaskinen oli puolikkaana ja siirtyi lämmittäjäksi , yhdessö otettiin jobit Turus ja laiva oli Paraisilla .
Muistaakseni satamassa Föörmanni määräsi " mantteli ja kaijamiehet " un aloitettiin purkaus tai lastaus.Siihenhommaan en koskaan päässyt , piti olla " prikkamies .
Riita poikki ..."Kaija" on molemmat. Siis Laituri...ja "puomin siirtotalja".
merimies tekee kun "laskee saldoja"?
se HVK? Tämä oli aikoinaan linesillä aika paha haukkumissana.
No sittenhän tuli nämä IVK-miehet!
kukaan vastanna joten kun merimies laskeesaldoja se on sammunu,ja HVK on halvan vitun kyttääjä,eli paha juttu kun kaverilla on maksettu nainen ja hvk kyttää vieressä että kaveri vaikka sammuis niin pääsis ilmasille..
mitä sutari teki laivassa
" Miekään " en tiiä . Mutta onko kukaan täällä lämmittänyt kolitramppia Norjalaisella vahdilla ( tai tiedetäänkö mikä on Norjalainen vahti ?
en oo ihan satavarma, mut olisko se exocet ohjus?
exocet se oli joku ranskapaatti missä tehtiin laivastovierailu ja meitä kohti oltiin hemmetin ystävällisiä
vaikkei ranskaa osattukaan mutta vielä tähän tietokyselyyn mikäs se kossu on ? no 013 jeps kaikille hyvät kesät
Norjalainen vahti 00 - 04 - 08 -12 - 18 - 24 , siis vuoroin 14 h ja 10 h . joten oli rankka kolipaatissa .
Jos oli " tiukka " laiva , ettei saatu oikeen höyrypainette pysymään . Silloin mestari piti huolen kun otti kattiloille lisävettä " Blissillä " konetankista n 10 mm putkelle suoraan lauhduttajaan , hän ilmoitti lämmittäjälle " Blissi " päällä .
Mitä ?, Lämmittäjälle selvis kun tuli laivaan ja kaveri sanoi " täällä on sitten " Psii - mittari "