Uskotko edes adventismiin?

Lain tehtävä ole näyttää, että me olemme mahdottomia kelpaamattomia Jumalalle. Evankeliumi puolestaan näyttää minkälainen Jumala on meille.
Lain tehtävä on siis kasvattaa, johdattaa ihminen Kristukseen, se on lain tehtävä, johdattaa mahdoton ihminen armon alle. Armon alla me emme ole enää lain, eli kasvattajan, Kristukseen johdattajan alla.
Meidän ei tarvi siis peilata elämäämme lain kautta sillä tavalla, että päivän päätteeksi esim katsomme, että oliko elämäni nyt tänä päivänä sellaista, että se täyttää lain vaatimukset.
Nyt kun olemme Kristuksessa, niin laki ei ole se mistä me katsomme oikean ja väärän. Jeesus meissä, Pyhä Henki, Jumala tahtoo itse näyttää, mikä on oikein ja mikä väärin. Me olemme Hengen alla, ei lain alla.

Ettei tulisi väärinkäsityksiä, niin Hengen alla oleva ihminen pitää Jumalan käskyt, tottakai, mutta ei pakosta, ei vaatimuksesta.

Yks-tämmönen kirjoitti:

Lain tehtävä ole näyttää, että me olemme mahdottomia kelpaamattomia Jumalalle. Evankeliumi puolestaan näyttää minkälainen Jumala on meille.
Lain tehtävä on siis kasvattaa, johdattaa ihminen Kristukseen, se on lain tehtävä, johdattaa mahdoton ihminen armon alle. Armon alla me emme ole enää lain, eli kasvattajan, Kristukseen johdattajan alla.
Meidän ei tarvi siis peilata elämäämme lain kautta sillä tavalla, että päivän päätteeksi esim katsomme, että oliko elämäni nyt tänä päivänä sellaista, että se täyttää lain vaatimukset.
Nyt kun olemme Kristuksessa, niin laki ei ole se mistä me katsomme oikean ja väärän. Jeesus meissä, Pyhä Henki, Jumala tahtoo itse näyttää, mikä on oikein ja mikä väärin. Me olemme Hengen alla, ei lain alla.

Ettei tulisi väärinkäsityksiä, niin Hengen alla oleva ihminen pitää Jumalan käskyt, tottakai, mutta ei pakosta, ei vaatimuksesta.

Aivan, näin katson, että Kristukseen ja juuri Kristuksessa toteutuu Hänen tahtonsa.
Lailla on tehtävänsä, eli osoittaa Jumalan tahto, muutenhan eksymme ihmisoppeihin.
Laki kuolettaa lihan ja siksi se hallitsee ihmistä elämän ajan, koska liha on sitkas matkalainen.
Ei ristillä kuoleminen ole helppotie, siellä liha riippuu kauan, josta hyvä vertauskuvaesimerkin löydämme Golgatan kummulta.
Kun ihminen alistuu Kristukseen, eli siihen orjuuteen, niin se pitää huomata, että kaikki Kristuksessa ja vapaudessa näkyvä hedelmä on Hengen hedelmää, ei lihan hedelmää.

Nyt sitten voi jokainen päätellä sen, onko liha kuollut ristillä, että täydellinen vapaus toteutuu Kristuksessa.

Ei varmaankaan, vaan elämä on kilvoittelua.

Mutta sielunviholliselle voimme sanoa taistelussa, se on hävinnyt taistelun meissä, olemme Kristuksen orjia ja vapaat saatanan orjuudesta. Vaikka lankeaisin, voin nousta koska Hänessä olemme vapaat.

Eli eiköhän tuossa löydy se jännitykseen näissä asioissa selvitystä.

Pidän pienen tauon, lähden päiväpiiriin kohta palaan iltapäivällä, jos on tähän jotain ajatusta vielä tarpeen pohtia.

Kristuksen orja. kirjoitti:

Aivan, näin katson, että Kristukseen ja juuri Kristuksessa toteutuu Hänen tahtonsa.
Lailla on tehtävänsä, eli osoittaa Jumalan tahto, muutenhan eksymme ihmisoppeihin.
Laki kuolettaa lihan ja siksi se hallitsee ihmistä elämän ajan, koska liha on sitkas matkalainen.
Ei ristillä kuoleminen ole helppotie, siellä liha riippuu kauan, josta hyvä vertauskuvaesimerkin löydämme Golgatan kummulta.
Kun ihminen alistuu Kristukseen, eli siihen orjuuteen, niin se pitää huomata, että kaikki Kristuksessa ja vapaudessa näkyvä hedelmä on Hengen hedelmää, ei lihan hedelmää.

Nyt sitten voi jokainen päätellä sen, onko liha kuollut ristillä, että täydellinen vapaus toteutuu Kristuksessa.

Ei varmaankaan, vaan elämä on kilvoittelua.

Mutta sielunviholliselle voimme sanoa taistelussa, se on hävinnyt taistelun meissä, olemme Kristuksen orjia ja vapaat saatanan orjuudesta. Vaikka lankeaisin, voin nousta koska Hänessä olemme vapaat.

Eli eiköhän tuossa löydy se jännitykseen näissä asioissa selvitystä.

Pidän pienen tauon, lähden päiväpiiriin kohta palaan iltapäivällä, jos on tähän jotain ajatusta vielä tarpeen pohtia.

Joh. 1:17
Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

Seurakunnassa ei pitäisi opettaa lain hengessä, vaan Kristuksen Hengessä. Armon Hengessä. Armostakin voi opettaa lain hengessä, ikäänkuin armo pitäisi jotenkin ansaita. Silloin ihminen ei vapaudu, vaan kuorma vain kasvaa, aina kun lain hengessä puhutaan. Ja aina, kun lain hengessä puhutaan, vaikka armostakin, niin siinä on aina pelko hylkäämisestä. Mutta kun puhutaan armon alla, pelkästään Jumalan totuutta, niin silloin ei ole mitään pelkoa hylkäämisestä. Lain alla oleva ihminen on vähän sellainen, että hän pelkää Jumalan ja ihmisten nuhtelua, siis pelkää. Mutta sitten, kun ollaan armon alla, niin nuhtelu ei ole enää huono asia ollenkaan, vaan sitä oikein odottaakin sillä tavalla, että voisi saada tietää, että onko minulla jotain pois pantavaa tai onko joku asia nyt väärin Jumalan edessä. Armon alla oleva ihminen voi ottaa vastaan nuhteluakin, koska ei ole mitään pelkoa hylkäämisestä, koska Jumala ei meitä hylkää, niinhän Raamattu sanoo.
Joh. 15:2
Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.


Tätä Raamatun kohtaa on varmaan monesti käytetty lain hengessä opettaen. Se saa aina aikaan pelkoa hylkäämisestä. Mutta alkukielen mukaan ei ole näin, vaan se menee jotenkin näin;
"Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, Isä nostaa ja kantaa ja puhdistaa , että se kantaisi runsaamman hedelmän.

Jumala ei karsi ketään pois Kristusrungosta. Jumala ei voi toimia Sanaansa vastaan. Jumalan rakkaudessa ei ole mitään hylkäämistä.
Mutta sitten on sellainen asia, että jos joku ei halua pysyä Kristusrungossa, vaan irrottautuu siitä, niin tälläinen oksa kuivettuu ja tiedämme mitä kuivalle oksalle tapahtuu.

On tärkeää, että pääsemme armon alle. Siten vapaudumme kaikista peloista, kuolemanpelosta, sairauksien pelosta, ihmispeloista, tulevaisuuden peloista ja siitä mitä se tuokaan tullessaan jne.

Kristuksen orja. kirjoitti:

Aivan, näin katson, että Kristukseen ja juuri Kristuksessa toteutuu Hänen tahtonsa.
Lailla on tehtävänsä, eli osoittaa Jumalan tahto, muutenhan eksymme ihmisoppeihin.
Laki kuolettaa lihan ja siksi se hallitsee ihmistä elämän ajan, koska liha on sitkas matkalainen.
Ei ristillä kuoleminen ole helppotie, siellä liha riippuu kauan, josta hyvä vertauskuvaesimerkin löydämme Golgatan kummulta.
Kun ihminen alistuu Kristukseen, eli siihen orjuuteen, niin se pitää huomata, että kaikki Kristuksessa ja vapaudessa näkyvä hedelmä on Hengen hedelmää, ei lihan hedelmää.

Nyt sitten voi jokainen päätellä sen, onko liha kuollut ristillä, että täydellinen vapaus toteutuu Kristuksessa.

Ei varmaankaan, vaan elämä on kilvoittelua.

Mutta sielunviholliselle voimme sanoa taistelussa, se on hävinnyt taistelun meissä, olemme Kristuksen orjia ja vapaat saatanan orjuudesta. Vaikka lankeaisin, voin nousta koska Hänessä olemme vapaat.

Eli eiköhän tuossa löydy se jännitykseen näissä asioissa selvitystä.

Pidän pienen tauon, lähden päiväpiiriin kohta palaan iltapäivällä, jos on tähän jotain ajatusta vielä tarpeen pohtia.

Etkö sinä ressukka tiedä vielä Jumalan tahtoa, eikö sulle tuo asia ole vieläkään kirkastunut niin, että sinun ei tarvitsisi kantaa syyttjän lakikirjaa mukanasi, ettet lankeaisi ihmisoppeihin. Eikö sun ymmärryksesi valaise sitä, että mikä on on väärin ja mikä on oikein, toisin sanoen sun omatunto lepää kuolleessa tilassa, ja siksi sinua täytyy lailla valvoa. Jeesuksen Kristuksen rakkauden evankeliumi on tarkoiteettu Hänen seuraajoilleen jotka eivät tarvitse lakia, koska *Rakkauden syvällinen ja säälivä, aina anteeksi antava Kristuksen rakkauden täyttämä omatunto vaatii elämään lähimmäisen surut, murheee, ja kärsimykset ja puutteet omassa sydämessään, aivan niinkuin lähimmäisenkin sydämessä.

Mooseksen antama laki on rankaisija, mutta Jeesuksen Kristuksen laki antaa aina ja kaikkialla anteeksi,, koska se on Hänen Jumalansa laki: rakkauden Jumalan joka palvelee, auttaa, rakastaa, uhrautuu, säälii, elää jokaisen kärsimykset, ja ojentaa auttavan kätensä jokaista kohti pelastaen kärsivän. Tallainen on Jeesuksen Jumala, ja sellaiseen kannatta luottaa. Opettele sinäkin tuntemaan tallainen Jumala ja ala palvella Häntä, niin hänkin palvelee sinua. Ei sinun sen jälkeen tarvitse turvautua ulkonaiseen 10-käskyn lakiin.

eremith kirjoitti:

Etkö sinä ressukka tiedä vielä Jumalan tahtoa, eikö sulle tuo asia ole vieläkään kirkastunut niin, että sinun ei tarvitsisi kantaa syyttjän lakikirjaa mukanasi, ettet lankeaisi ihmisoppeihin. Eikö sun ymmärryksesi valaise sitä, että mikä on on väärin ja mikä on oikein, toisin sanoen sun omatunto lepää kuolleessa tilassa, ja siksi sinua täytyy lailla valvoa. Jeesuksen Kristuksen rakkauden evankeliumi on tarkoiteettu Hänen seuraajoilleen jotka eivät tarvitse lakia, koska *Rakkauden syvällinen ja säälivä, aina anteeksi antava Kristuksen rakkauden täyttämä omatunto vaatii elämään lähimmäisen surut, murheee, ja kärsimykset ja puutteet omassa sydämessään, aivan niinkuin lähimmäisenkin sydämessä.

Mooseksen antama laki on rankaisija, mutta Jeesuksen Kristuksen laki antaa aina ja kaikkialla anteeksi,, koska se on Hänen Jumalansa laki: rakkauden Jumalan joka palvelee, auttaa, rakastaa, uhrautuu, säälii, elää jokaisen kärsimykset, ja ojentaa auttavan kätensä jokaista kohti pelastaen kärsivän. Tallainen on Jeesuksen Jumala, ja sellaiseen kannatta luottaa. Opettele sinäkin tuntemaan tallainen Jumala ja ala palvella Häntä, niin hänkin palvelee sinua. Ei sinun sen jälkeen tarvitse turvautua ulkonaiseen 10-käskyn lakiin.

Voisin kirjoittaa tuosta Mooseksen laista vaikka kuinka ja Kristuksesta. Voisin kirjoittaa, kuinka laki ja evankeliumi on yhteistä Jumalassa. Tuosta Jumalan rakkaudesta sain tänään tavallani todistaa jonkinnäköiselle joukolle päivällä ja nyt piipahdin katsomaan mitä täällä kirjoitellaan.
No, kyllä se Kristuksen ihana rakkaus on kuin pumpulia vastasyntyneelle. Ei huolta huomisesta, kevyt on askel ja näinhän se pitää ollakin. Kun elämää on kulkenut eteenpäin, astuu näyttämölle monenlaista kokemusta ja nähtävää. Siinä oppii näkemään sielunvihollisen orjuujen ja kiittää Kristuksen orjuudesta, jossa on Jumalallinen vapaus Hänessä. Kun katselee muistoissa työkaveria, 4vuotta yhteisiä työvuosia sotilashenkilöä, jota pannaan ruumispussiin palasina, ymmärtää taistelun. Siinä kun katselee toisena hetkenä itsensäsurmaaja naista palasina, jota pannaan myös ruumispussiin, ymmärtää taistelun. Kun eteesi astuu huumeinen kaveri puukkoineen, olet väärällä puolen ja Jumala on siitä varoittanut riittävän ajoissa, että selviät, ymmärtää taistelun. Kun niitä toisessa hetkessä astuu eteesi parittain puukkojen kanssa ymmärtää taistelun. Kun seurakuntien sisällä katselee pastorinvaimon taistelua sairasvuoteella, tuskan, ymmärtää taistelun. Kun käy seurakunnan vanhimman sairauden keskellä kohti kuolinvuodetta, ymmärtää taistelun. Kun katselee ajoneuvoa, jossa toisen pastorin elämä päättyi, oli puolisioni lapsuuden tuttava, ymmärtää taistelun. Kun puoliso sairastuu pahanlaatuiseen syöpään, niin ymmärtää taistelun. Siinä oppii määrätynlaiseksi lakihenkiseksi, kun näkee ajassa taitelun. Kun katselet ihmisten elämää, varsinkin uskovien, ymmärtää taistelun. Siinä näkee Ilmestyskirjan valkopukuisen hohtavahiuksisen kultavöin puetun henkilön, joka pitää seitsemää tähteä käsissään ja käyskentelee lampujalkain keskellä ja julistaa seurakunnilleen tuomion, ymmärtää taistelun.
Siksi sanon myös sinulle, Hän, jolla on korvat, hän kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo: Hän, joka voittaa, hänen minä annan syödä hedelmiä elämänpuusta, joka kasvaa Jumalan paratiisissa.
Siinä ymmärtää lain ja evankeliumin suhteen.

Yks-tämmönen kirjoitti:

Joh. 1:17
Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

Seurakunnassa ei pitäisi opettaa lain hengessä, vaan Kristuksen Hengessä. Armon Hengessä. Armostakin voi opettaa lain hengessä, ikäänkuin armo pitäisi jotenkin ansaita. Silloin ihminen ei vapaudu, vaan kuorma vain kasvaa, aina kun lain hengessä puhutaan. Ja aina, kun lain hengessä puhutaan, vaikka armostakin, niin siinä on aina pelko hylkäämisestä. Mutta kun puhutaan armon alla, pelkästään Jumalan totuutta, niin silloin ei ole mitään pelkoa hylkäämisestä. Lain alla oleva ihminen on vähän sellainen, että hän pelkää Jumalan ja ihmisten nuhtelua, siis pelkää. Mutta sitten, kun ollaan armon alla, niin nuhtelu ei ole enää huono asia ollenkaan, vaan sitä oikein odottaakin sillä tavalla, että voisi saada tietää, että onko minulla jotain pois pantavaa tai onko joku asia nyt väärin Jumalan edessä. Armon alla oleva ihminen voi ottaa vastaan nuhteluakin, koska ei ole mitään pelkoa hylkäämisestä, koska Jumala ei meitä hylkää, niinhän Raamattu sanoo.
Joh. 15:2
Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.


Tätä Raamatun kohtaa on varmaan monesti käytetty lain hengessä opettaen. Se saa aina aikaan pelkoa hylkäämisestä. Mutta alkukielen mukaan ei ole näin, vaan se menee jotenkin näin;
"Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, Isä nostaa ja kantaa ja puhdistaa , että se kantaisi runsaamman hedelmän.

Jumala ei karsi ketään pois Kristusrungosta. Jumala ei voi toimia Sanaansa vastaan. Jumalan rakkaudessa ei ole mitään hylkäämistä.
Mutta sitten on sellainen asia, että jos joku ei halua pysyä Kristusrungossa, vaan irrottautuu siitä, niin tälläinen oksa kuivettuu ja tiedämme mitä kuivalle oksalle tapahtuu.

On tärkeää, että pääsemme armon alle. Siten vapaudumme kaikista peloista, kuolemanpelosta, sairauksien pelosta, ihmispeloista, tulevaisuuden peloista ja siitä mitä se tuokaan tullessaan jne.

Työtä ei pidä tehdäkään omasta kutsumuksesta, vaan Hänestä eli kutsujan kutsusta..
Silloin mennään sen kautta, että Pyhä Henki antaa sanottavansa.
On oltava tiedon sanat armolahjana, että pystyy nuhtelemaan väärähenkisen suorin sanoin, että hän tietää kaiken olevan Jumalasta, eikä ihmisestä.

Mutta kaikki olemme pois poikenneet ja siksi on synti nimettävä tietoiseksi asiaksi missä ihminen on langennut ja sen jälkeen on julistettava se mitä Jumala on tähän lääkkeeksi antanut.
Näin syntinen löytää itsensä Kristuksen armoistuimen ääreltä ja saa vapauden.
Ihmisen pelastus on Jumalan työ ja sana pitää tiellä. Sanan julistus on oltava suolainen, että ihminen on aina janoinen kasvamaan elämäntiellä ja tahtoelämä vie hänet kilvoittelussa Kristuksen kautta perille.
Laki on Jumalallinen työkalu, sillä on oma tehtävänsä, se ei pelasta, mutta vie pelastukseen Kristuksen kautta.
Siksi tarvitsemme armoa jokaiselle päivälle. Kun tämän käsitämme, ymmärrämme myös, ettei laki ole tyhjänpäiväinen edes Herran omalle. Mutta asian tiimoilla on väärinymmärrysten summa sekoittamassa keskusteluja.
Mutta asiaa puhuit. Menkäämme Kristukseesa eteenpäin.