Tähtien muoto

Joku teoria

Mua on kiehtonut ajatus:
Miksi kaikki taivaankappaleet näyttävät pyöreiltä, eikä esim. Neliskulmasilta tai suorakaiteenmuotoisilta.

20

406

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Me Again

      Painovoima tässä kaiketi on perimmäinen vastaus, mutta enpä tiedä osaanko pukea sitä oikein. Painovoiman ja tähden tapauksessa erittäin voimakkaan painovoiman, pitäisi pyrkiä muodostamaan mahdollisimman yhtenäinen/yhdenmuotoinen pinta tähden kaltaiselle kappaleelle niin lähelle massan keskusta kuin mahdollista. Vaikka muodostettaisiinkin sellainen hupaisa kuutiotähti niin sen reunojen muodostamat valtavat ulkonemat tuskin pysyisivät pystyssä vaan painovoima romahduttaisi ne.

      • Me Again

      • Aina viisastuu

      • airfoil joka ei kirj
        Aina viisastuu kirjoitti:

        Kiitos! Ymmärsin asian jotenkuten.

        Suomen kallioperä painui jääkauden aikana kuopalle joitakin satoja metrejä, sekin pieni lontto pyrkii oikeamaan.
        ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
        maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä ja syvin hautavajoama 11000m. kun miettii halkaisijaa 12000000m. joten aika pyöreä pallomme on.. Tosin navoiltaan litistynyt, pyörimisen johdosta.
        Mars joka on heikompi painovoimaltaa, siellä oli muistaakseni 24km korkea vuori - verrattuna suureen tasankoon marsissa.
        Mitä suurempi painovoima ja heikompi pintamateriaali, (neste tai sen kiinteä olomuoto,jää), sen pyöreämpi pallura :)


      • Me Again
        airfoil joka ei kirj kirjoitti:

        Suomen kallioperä painui jääkauden aikana kuopalle joitakin satoja metrejä, sekin pieni lontto pyrkii oikeamaan.
        ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
        maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä ja syvin hautavajoama 11000m. kun miettii halkaisijaa 12000000m. joten aika pyöreä pallomme on.. Tosin navoiltaan litistynyt, pyörimisen johdosta.
        Mars joka on heikompi painovoimaltaa, siellä oli muistaakseni 24km korkea vuori - verrattuna suureen tasankoon marsissa.
        Mitä suurempi painovoima ja heikompi pintamateriaali, (neste tai sen kiinteä olomuoto,jää), sen pyöreämpi pallura :)

        Ionisoituneista kaasuista ei varmaan kasaudu tähtien pinnalle kovinkaan vakaita vuoria! Siinä olisi kiipeilijöille hiukan haastetta eikä muuten tarvitsisi valittaa kylmää kun pääsee huipulle...


      • suhteellisuudentajua
        airfoil joka ei kirj kirjoitti:

        Suomen kallioperä painui jääkauden aikana kuopalle joitakin satoja metrejä, sekin pieni lontto pyrkii oikeamaan.
        ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
        maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä ja syvin hautavajoama 11000m. kun miettii halkaisijaa 12000000m. joten aika pyöreä pallomme on.. Tosin navoiltaan litistynyt, pyörimisen johdosta.
        Mars joka on heikompi painovoimaltaa, siellä oli muistaakseni 24km korkea vuori - verrattuna suureen tasankoon marsissa.
        Mitä suurempi painovoima ja heikompi pintamateriaali, (neste tai sen kiinteä olomuoto,jää), sen pyöreämpi pallura :)

        "ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
        maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä"

        Laskepa, kuinka paljon Himalajan huippujenkorkeus verrattuna maan säteeseen. Aika mitättömiä ovat eikä niiden korkeutta kovin kauas avaruuteen näy. Pikkuryppyjä maan pinnalla - vähän niin kuin appelsiinin pinnan epätasaisuus.


      • airfoil joka ei kirj
        suhteellisuudentajua kirjoitti:

        "ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
        maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä"

        Laskepa, kuinka paljon Himalajan huippujenkorkeus verrattuna maan säteeseen. Aika mitättömiä ovat eikä niiden korkeutta kovin kauas avaruuteen näy. Pikkuryppyjä maan pinnalla - vähän niin kuin appelsiinin pinnan epätasaisuus.

        Suomen jääkauden aiheuttamaan kallioperän painumaan. Eikös ne arvele että parisataa?? metriä olisi vielä noustava ja himalaja on siihen suhteessa noinkin korkea. Säteeseen verrattuna tosi mitätön kyhmy kuten sanoit ja itsekin laitoin nuo luvut.


    • pallonokkadelfiini

      Aika harvan tähden tarkan muodon pystymme oikeastaan _havaitsemaan_ koska ne käytännössä yleensä näkyvät lähes pistemäisinä. Fysikaalisin perustein on kuitenkin oletettavaa että ne ovat melko tarkkaan pallosymmetrisiä (tai pyörähdysellipsoideja jos pyörimisliikkeessä). Jos iso kappale on hydrostaattisessa tasapainossa niin gravitaation vaikutuksesta se asettunee pallon muotoon olkoon se ainekoostumukseltaan millainen tahansa. Tosin pinta voi jäädä hiukan epätasaiseksi varsinkin jos se on kiinteää ainetta.

    • Anonyymi

      Laskepa, kuinka paljon Himalajan huippujenkorkeus verrattuna maan säteeseen.

      Jos maapallosta oli karttapallon kokoinen täydellinen jäljennös niin Himalajaa ei voisi havaita näkö tai tunto aisteilla.

      40 075 km jaettuna Himalajan 8,8 km on 4553.

      • OK. Maapallon nyppylät ovat matalia. Maapallon säde on tosin vain 6366km.


    • Anonyymi

      Vanha ketju nostettu esiin, mutta tuossa vilahti ehkä mielenkiintoinen kysymys: pyöriikö kaikki kuut, planeetat, tähdet akselinsa ympäri? Tai ei välttämättä kuut, eihän omammekaan pyöri.

      • Kaikilla todetuilla eli havaituilla taivaankappaleilla on pyöriminen oman akselinsa ympäri, myös omalla Kuullamme, jonka oma pyöriminen akselinsa ympäri on kiertoajaltaan vuorovesivoimien vaikutuksesta hyvin pitkän ajan kuluessa lukittunut samaksi kuin kiertoaika Maapallon ympäri.


      • Anonyymi

        Syntytapa vaikuttaa paljon. Jos kohde on syntynyt jostain rojukertymäkiekosta, kuten Maapallo on suurella todennäköisyydellä syntynyt Auringon ympärille kasaantuneesta materiaalista, on suuri mahdollisuus siihen, että pelkkä rojun kasaantuminen on saanut aikaan kiertoliikkeen akselin ympäri.

        Se materia on sitä samaa pääosin, jota tällä hetkellä kiertää asteroidi- vyöhykkeellä. Mikäli siellä on samaan tapaan rojusta kasaantumisella syntyneitä kappaleita, on todennäköistä, että niilläkin on kierto olemassa. Se miten paljon akseli huojuu riippuu paljon muodosta, kuten myös siitä miten suuresta kappaleesta on kyse. Myös pallomainen muoto on seurausta kappaleen koosta. Suurempi massa ottaa vastaan enemmän osumaa, josta aiheutuu suuria muutoksia pyörimiselle tai huojunnalle, suurempi massa vetää myös ulkopinta-alan minimiin, pallomainen muoto on materiamäärän pienin tilavuus, johon vetovoima haluaisi massan muotoutuvan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syntytapa vaikuttaa paljon. Jos kohde on syntynyt jostain rojukertymäkiekosta, kuten Maapallo on suurella todennäköisyydellä syntynyt Auringon ympärille kasaantuneesta materiaalista, on suuri mahdollisuus siihen, että pelkkä rojun kasaantuminen on saanut aikaan kiertoliikkeen akselin ympäri.

        Se materia on sitä samaa pääosin, jota tällä hetkellä kiertää asteroidi- vyöhykkeellä. Mikäli siellä on samaan tapaan rojusta kasaantumisella syntyneitä kappaleita, on todennäköistä, että niilläkin on kierto olemassa. Se miten paljon akseli huojuu riippuu paljon muodosta, kuten myös siitä miten suuresta kappaleesta on kyse. Myös pallomainen muoto on seurausta kappaleen koosta. Suurempi massa ottaa vastaan enemmän osumaa, josta aiheutuu suuria muutoksia pyörimiselle tai huojunnalle, suurempi massa vetää myös ulkopinta-alan minimiin, pallomainen muoto on materiamäärän pienin tilavuus, johon vetovoima haluaisi massan muotoutuvan.

        Hah ja filosofi sanoo, että maailmankaikkeudessa kohteen liike on aina määriteltävissä vain suhteessa johonkin toiseen kohteeseen. Joten siltä kantilta täysin absurdikin oletus voisi olla totta, kuten vaikka se, että maapallo on paikallaan, ja kaikki muu kiertää sitä. Joku paikka täytyy määritellä liikkumattomaksi, jotta havaittava liike voidaan määritellä sen suhteen, tuokin koordinaatisto on ihan mahdollinen kuvata ja toteuttaa. Fysiikan ja lähiavaruuden tutkimuksen puolelta kuitenkin tähän voidaan tuoda lisää älyä mm. auttamaan liikkumattoman pisteen määritelmässä fiksummin. Kaikki maailmankaikkeuden kohteet ovat kuitenkin jatkuvassa liikkeessä suhteessa toisiinsa. Ultimaattista nollapistettä ei ole, joka ei liikkuisi tai pyörisi ollenkaan. Joten fiksua valintaa on hyvä tehdä ihan vaikka vaan turhan monimutkaisuuden välttämiseksi, jos ei muuta argumenttia halua antaa tai keksi.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Kaikilla todetuilla eli havaituilla taivaankappaleilla on pyöriminen oman akselinsa ympäri, myös omalla Kuullamme, jonka oma pyöriminen akselinsa ympäri on kiertoajaltaan vuorovesivoimien vaikutuksesta hyvin pitkän ajan kuluessa lukittunut samaksi kuin kiertoaika Maapallon ympäri.

        Tuo on tietysti totta, mutta minusta on silti jotenkin hassua puhua pyörimisestä jos asento on lukittunut.

        Tätä vuorovesilukittumista (tai mikä se oikea termi olikaan, en päässyt nyt wikipediaan) en ihan ymmärrä. Voisiko periaatteessa mikä tahansa puoli kuusta olla lukittuneena maahan päin vai mikä sen on määrännyt? Jotenkin tuo asento kävisi ehkä paremmin järkeen jos kuun massakeskipiste ei olisi keskellä, mutta tästä ei taida olla kyse?

        Silloin kun pääsin wikipediaan, niin selvisi että monella muullakin aurinkokuntamme kuulla on näemmä vastaava lukittuminen planeettaansa. Ja jopa Merkurius on "lukittunut" aurinkoon pyörimällä 1,5 kertaa/ratakierros!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on tietysti totta, mutta minusta on silti jotenkin hassua puhua pyörimisestä jos asento on lukittunut.

        Tätä vuorovesilukittumista (tai mikä se oikea termi olikaan, en päässyt nyt wikipediaan) en ihan ymmärrä. Voisiko periaatteessa mikä tahansa puoli kuusta olla lukittuneena maahan päin vai mikä sen on määrännyt? Jotenkin tuo asento kävisi ehkä paremmin järkeen jos kuun massakeskipiste ei olisi keskellä, mutta tästä ei taida olla kyse?

        Silloin kun pääsin wikipediaan, niin selvisi että monella muullakin aurinkokuntamme kuulla on näemmä vastaava lukittuminen planeettaansa. Ja jopa Merkurius on "lukittunut" aurinkoon pyörimällä 1,5 kertaa/ratakierros!

        Kuu kokee voimakkaana Maapallon aiheuttaman vuorovesivoiman. Sen sisäisen rakenteen epäsymmetrisyyden vuoksi pinnalla gravitaation suunta voi poiketa pystysuorasta varsin paljon, minkä vuoksi Kuuta matalalla kiertävien luotaimien saaminen pysymään radallaan on vaikeaa. Epäsymmetriaa aiheuttavat mm. suuret törmäyskraaterit.

        Epätasainen gravitaatiokenttä antaa Maapallon vuorovesivoimien kynsille kohdan mihin Kuusta tarttua. Kun Kuun pyörimisliike vuorovesivoimien vuoksi hidastui tarpeeksi lähelle Kuun kiertoaikaa Maapallon ympäri niin tuo epätasaisuus määräsi sen mikä puoli Kuun pinnasta ei enää jaksanut kääntyä kauimman asentonsa yli vaan vuorovesivoiman pakottamana lopulta keikahti takaisinpäin. Sitä ennen Kuun "pimeä puoli" oli Maapallosta katsottuna varsin pitkiä aikoja tänne päin nähtävissä, kun pyörimisliike aina hidastui nykyään näkyvän eli massiivisemman puolen ollessa matkalla meistä kauimmaiseen kohtaansa.


      • Anonyymi

        Lähes mahdotonta, ettei isommat kappaleet pyörisi. Tulevan tähden kaasukiekko pyörii ja se pyörimisenergia pitäisi kumota syntyneissä tähdissä, planeetoissa ja kuissa. Venuksen tapauksessa näin on lähes käynytkin. Ilmeisesti jokin hyvin iso kappale on törmännyt Venukseen ns. vastapalloon ja lähes pysäyttänyt planeetan pyörimisen. Tähden kanssa tilanne on hankalampi.


    • Anonyymi

      Itseä kiehtoo ajatus, että tanssimme aina jokun toisen pillin mukaan. Joku aina katsoo meitä sillä silmällä, että saa meidät toimimaan oman tahtonsa mukaan. Meidät kaikki siis ohjelmoidaan.

      Ajatellaan jänistä ja leijonaa. Jänis on arka, piiloutumisen mestari, koska se tanssii leijonan pillin (pahan silmän) mukaan.

      Pieni lapsi, jota katsotaan pahalla silmällä, alkaa toimia kuin olisi paha. Toisaalta meissä on jo valmiina tietty temperamentti, eli toinen lapsi on herkempi kuin toinen. Eli herkempi ja arempi lapsi oppii tuon jäniksen toimintatavan, kun toisesta tulee leijona, joka kostaa pienemmille.

      Meidät on ohjelmoitu jo planeettatasolla, mutta kasvuympäristö vaikuttaa myös. Emme ole irrallisia kokonaisuudesta. Evoluutioteoria ei pysty selittämään jäniksen ja leijonan syntyä ja toimintatapaa.

    • Anonyymi

      Maa ainakin on litteä.

    • Anonyymi

      Johtuu pyöreistä silmistä. Mikäli silmät olisivat neliskanttiset, niin tähdet näyttäisivät vihreiltä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      155
      6469
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      34
      3888
    3. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      25
      2005
    4. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      18
      1969
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      27
      1799
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1646
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      17
      1553
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1508
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      19
      1499
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      35
      1380
    Aihe