Paisuntasäiliö

Ainakin käyttövesi tarvitsee varaajan. Oletko selvännäkijä, kun tiedät kuinka ison paisuntasäiliön järjestelmä vaatii, vaikka mitään tietoje ei ole?

wertuy kirjoitti:

Ainakin käyttövesi tarvitsee varaajan. Oletko selvännäkijä, kun tiedät kuinka ison paisuntasäiliön järjestelmä vaatii, vaikka mitään tietoje ei ole?

Joo, käyttövesi lämpenee samassa varaajassa ja paisuntasäiliö on kooltaan näköjään 50 l "öljylämmitykseen on ympätty varaaja? Poltinhan käy tarvittaessa, eli toi varaaminen on tyhmää, se suorastaan haaskaa öljyä. Varaajia käytetään puu/muu kiinteän polttoaineen kattilan yhteydessä. Paisunnaksi riittäsi siis 15l kalvopaisunta pönttö, pannuhuoneessa, ilman sitä varaajaa siis." Kattilaa on tosiaankin joskus lämmitetty myös puulla, mutta nykyisin pelkästään öljyllä. Toi selvinnäkijä varmaan kertoo myös sen että kuinka paljon haaskaan öljyä?

wertuy kirjoitti:

Ainakin käyttövesi tarvitsee varaajan. Oletko selvännäkijä, kun tiedät kuinka ison paisuntasäiliön järjestelmä vaatii, vaikka mitään tietoje ei ole?

siis öljysellaisessa on kylläkin käyttövesikierukka, nornaali kattilan tilavuus n. 70 litraa, joten tuskin siellä järjestelmässä enempää on, kuin 150 litraa yhteensä. ja siihen riittää 15l paisunta, toki se voi suurempikin olla. Kopioit lähes koko tekstini, et sitten keksinyt itse yhtään mitään, edes kysyttävää...mä olen alan ammattilainen, ja pelaillu noiden kanssa n 35 vuotta, mitähän nyt on epäselvää??

4343X kirjoitti:

siis öljysellaisessa on kylläkin käyttövesikierukka, nornaali kattilan tilavuus n. 70 litraa, joten tuskin siellä järjestelmässä enempää on, kuin 150 litraa yhteensä. ja siihen riittää 15l paisunta, toki se voi suurempikin olla. Kopioit lähes koko tekstini, et sitten keksinyt itse yhtään mitään, edes kysyttävää...mä olen alan ammattilainen, ja pelaillu noiden kanssa n 35 vuotta, mitähän nyt on epäselvää??

Lue lisää

Läheskään kaikissa kattiloissa ei ole kierukkaa, joten tarvitaan erillinen varaaja/lämmönvaihdin. Mikä on normaali kattila? Arimaxin 17 kattilassa vesitilavuus on 200l ja jäspin vastaavassa 180l. Kyseessä on vanha kaksoiskattila, joten tuskin se vesitila ainakaan pienempi on. Eikä missään ole ainakaan minun mielestäni kerrottu minkälainen talo on kyseessä, eli se voi olla vaikka useamman perheen rivitalo tai vastaava, jolloin varaajan on oltava suurempi kuin ok-talossa.

4343X kirjoitti:

siis öljysellaisessa on kylläkin käyttövesikierukka, nornaali kattilan tilavuus n. 70 litraa, joten tuskin siellä järjestelmässä enempää on, kuin 150 litraa yhteensä. ja siihen riittää 15l paisunta, toki se voi suurempikin olla. Kopioit lähes koko tekstini, et sitten keksinyt itse yhtään mitään, edes kysyttävää...mä olen alan ammattilainen, ja pelaillu noiden kanssa n 35 vuotta, mitähän nyt on epäselvää??

Lue lisää

Onneksi olkoon ammattilaisuuden johdosta! Se jäi hieman epäselväksi että osaatko lukea?Ammattilaisena varmasti osaat. Eli vastaa nyt sitten kysymykseeni että kuinka paljon sitä öljyä haaskataan?

wertuy kirjoitti:

Läheskään kaikissa kattiloissa ei ole kierukkaa, joten tarvitaan erillinen varaaja/lämmönvaihdin. Mikä on normaali kattila? Arimaxin 17 kattilassa vesitilavuus on 200l ja jäspin vastaavassa 180l. Kyseessä on vanha kaksoiskattila, joten tuskin se vesitila ainakaan pienempi on. Eikä missään ole ainakaan minun mielestäni kerrottu minkälainen talo on kyseessä, eli se voi olla vaikka useamman perheen rivitalo tai vastaava, jolloin varaajan on oltava suurempi kuin ok-talossa.

Lue lisää

kaksikerroksinen...en pitänyt sitä rivarina, sinäkö pidät? molempiin edellämainitsemiisi kattiloihin riittää 15 l paisunta, siis just ja sust, ne on silti niin halpoja, ettei se ole mikään kustannuskysymys.

4652 kirjoitti:

kaksikerroksinen...en pitänyt sitä rivarina, sinäkö pidät? molempiin edellämainitsemiisi kattiloihin riittää 15 l paisunta, siis just ja sust, ne on silti niin halpoja, ettei se ole mikään kustannuskysymys.

Lue lisää

Mistä sen tietää? Molempiin kattiloihin todellakin riittää, mutta et tiedä verkoston tilavuutta, joten lopeta höpinät. Eiköhän aloittaja kirjoittanut, että siellä on 2000l varaaja, eikä ollut ainakaan kirjoituksien mukaan poistamassa sitä ja jossainhan sitä käyttövettäkin on tehtävä.

Mitä tapahtuu,jos panee enemmän painetta,kuin 0,5baria?Tai,jos on kalvo puhki?Patterit lorisee ja pumppu tirisee,vaikka kuinka yritän ilmailla ja laskea lisää vettä varaajaan.Vuotoja eipitäs olla ,kun putket pintavetona talonsisällä.Auttakaa hitusen?

Lvi-UUNO kirjoitti:

Mitä tapahtuu,jos panee enemmän painetta,kuin 0,5baria?Tai,jos on kalvo puhki?Patterit lorisee ja pumppu tirisee,vaikka kuinka yritän ilmailla ja laskea lisää vettä varaajaan.Vuotoja eipitäs olla ,kun putket pintavetona talonsisällä.Auttakaa hitusen?

Lue lisää

Jos esipaine on enenemmän kuin verkoston paine, niin paisunta ei toimi ja sama koskee sitä, jos kalvo on rikki ja säiliö on täynnä vettä.

Joo tuohon ap ekaan kysymykseen vastaan että kyllä pitää.Tee näin:Lämmitä järjestelmä mahdollisimman
kuumaksi.Sitten lisäät järjestelmään vettä kunnes ylivuotoputkesta rupeaa vettä tulemaan.
Se on siinä.

Mutta tuolle ihan ainalle tekisin kysymyksen?Miten niin haihduttaa ilmaan.Onhan tuossakin
paisuntasäiliössä kansi.Ylivuotoputki vaan on vallitsevan ilmanpaineen kanssa samassa paineessa.

Ja aivan samallatavalla pystyy (jopa paremmin)painemittarista tutkskelemaan veden korkeutta

säiliötä käytettäessä vaaditaan aina vähintään yksi, mieluummin kaksi varoventtilä joiden avautumispaine on 1,5 bar.Varoventtiilit tulee olla suorassa yhteydessa kattilaan ja varaajaan jos se on varustettu sähkövastuksilla. Jos kyseessä on avoin paisunta.astia niin ylivuotoputken lisäksi suositellaan varoventtiilin käyttöä kattilan yhteydessä. Jos sattuisi paisuntajohdon tai johtojen jäätyminen niin vahingolta vältytään jos varoventtiili on olemassa kattilassa. Jos kalvoastian vastapaine joka on typpeä "karkaa" niin tilalle pumpataan ilmaa. Jos kalvo on rikki niin säiliö on vaihdettava.Paisunta-astian koko pitäisi olla noin 8 prosenttia kononaisvesitilavuudesta. Jos kattilassa on käyttövesikierukka niin silloin varaajan kierron voi sulkea ja lämmittää vain kattilan vettä. Varaajan käyttövesikierukkaa voisi käyttää käyttöveden esilämmitykseen jos asennus sen sallii. Jos varaaja on pystymallinen niin siihen voi asentaa aurinko-lämmön talteenottojärjestelmän, joita tänä päivänä löytyy monelta maahantuojalta ja siihen saa valtion tuntuvan avustuksen. Kysy asiaa viranomaiselta kotikunnastasi.

X- man kirjoitti:

säiliötä käytettäessä vaaditaan aina vähintään yksi, mieluummin kaksi varoventtilä joiden avautumispaine on 1,5 bar.Varoventtiilit tulee olla suorassa yhteydessa kattilaan ja varaajaan jos se on varustettu sähkövastuksilla. Jos kyseessä on avoin paisunta.astia niin ylivuotoputken lisäksi suositellaan varoventtiilin käyttöä kattilan yhteydessä. Jos sattuisi paisuntajohdon tai johtojen jäätyminen niin vahingolta vältytään jos varoventtiili on olemassa kattilassa. Jos kalvoastian vastapaine joka on typpeä "karkaa" niin tilalle pumpataan ilmaa. Jos kalvo on rikki niin säiliö on vaihdettava.Paisunta-astian koko pitäisi olla noin 8 prosenttia kononaisvesitilavuudesta. Jos kattilassa on käyttövesikierukka niin silloin varaajan kierron voi sulkea ja lämmittää vain kattilan vettä. Varaajan käyttövesikierukkaa voisi käyttää käyttöveden esilämmitykseen jos asennus sen sallii. Jos varaaja on pystymallinen niin siihen voi asentaa aurinko-lämmön talteenottojärjestelmän, joita tänä päivänä löytyy monelta maahantuojalta ja siihen saa valtion tuntuvan avustuksen. Kysy asiaa viranomaiselta kotikunnastasi.

Lue lisää

Yp määräytyy staattisen paineen ja korkeuden mukaan. Jotta varoventtiilistä olisi hyötyä, niin sen pitäisi toimia siten, että ylivuotoa ei tapahdu.

Vähän kirjoitti:

Yp määräytyy staattisen paineen ja korkeuden mukaan. Jotta varoventtiilistä olisi hyötyä, niin sen pitäisi toimia siten, että ylivuotoa ei tapahdu.

kyllä 1.5 bar :in avautumispaine on oikea. muuta ei saa käyttää. Kalvopaisunta-astian esipaine lisätään tarvittaessa pumpulla tai kompressorilla ilmaventtiilin kautta joka on samanlainen kuin auton sisärenkaassa. Paine lisätään ilmaa pumppaamalla ja rengaspainemittarilla varmistetaan että se on se 0.2 bar. yli verkoston staattisen paineen. Staattinen paine on veden ala ja ylärajan korkeus metreissä.
Lämmitysverkon paine pitää olla 0 kun vastapaine kalvopaisuntasäiliöön lisätään. Kalvoastioissa on tehtaan "jäljiltä" typpi vastapainekaasuna mutta se voidaan korvata ilmalla joka myös on suurimmalta osaltaan typpeä. Vanha avoin paisunta-astia kannattaakin korvata kalvopaisuntasäiliöllä joka voidaan asentaa kattilahuoneeseen esteettömällä putkituksella kattilaan ja se on varustettava aina varoventtillillä tai mieluummin kahdella joiden avp on 1.5 bar. Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä.

Lyytikko kirjoitti:

kyllä 1.5 bar :in avautumispaine on oikea. muuta ei saa käyttää. Kalvopaisunta-astian esipaine lisätään tarvittaessa pumpulla tai kompressorilla ilmaventtiilin kautta joka on samanlainen kuin auton sisärenkaassa. Paine lisätään ilmaa pumppaamalla ja rengaspainemittarilla varmistetaan että se on se 0.2 bar. yli verkoston staattisen paineen. Staattinen paine on veden ala ja ylärajan korkeus metreissä.
Lämmitysverkon paine pitää olla 0 kun vastapaine kalvopaisuntasäiliöön lisätään. Kalvoastioissa on tehtaan "jäljiltä" typpi vastapainekaasuna mutta se voidaan korvata ilmalla joka myös on suurimmalta osaltaan typpeä. Vanha avoin paisunta-astia kannattaakin korvata kalvopaisuntasäiliöllä joka voidaan asentaa kattilahuoneeseen esteettömällä putkituksella kattilaan ja se on varustettava aina varoventtillillä tai mieluummin kahdella joiden avp on 1.5 bar. Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä.

Lue lisää

Varoventtiilinpaine määräytyy usein kattilan rakennepaineen mukaan. Avoimessa järjestelmässä on otettava huomioon hydrostaattinen paine lisäksi. Tässä kaksi kerrosta.

Päävaatimus varoventtiilille on höyryn ulospuhalluksen määrä kg/ h.

Ulospuhallus kirjoitti:

Varoventtiilinpaine määräytyy usein kattilan rakennepaineen mukaan. Avoimessa järjestelmässä on otettava huomioon hydrostaattinen paine lisäksi. Tässä kaksi kerrosta.

Päävaatimus varoventtiilille on höyryn ulospuhalluksen määrä kg/ h.

Lue lisää

ei yksikään vesikeskuslämmityskattilan valmistaja salli omakotitalon kattilaan muuta kuin 1.5 barin paineella avautuvan varoventtiilin. Höyrylaitokset ovat asia erikseen. Missään tapauksessa vesikeskuslämmitys järjestelmä ei saa muuttua höyryn tuottajaksi eikä ylipaineiseksi. 1.5 barin avautumispaineella toimivat 2 kpl varoventtiilejä on suositus ja 1 kpl määräys. Jollei kyseessä ole avoin paisuntajärjestelmä. Sekin on syytä varmistaa 1.5 barin varoventtiilillä kattilahuoneessa. Varoventtiilin tarkoitus on purkaa ylimääräinen paine joka veden laajetessa syntyy. Siksi varoventtiilin purkuputken lähistöllä pitää olla lattiakaivo tai se johdetaan altaaseen. Jos venttiili tihkuttaa jatkuvati vettä, niin jotakin on pielessä. Paisunta-astia vialinen, lv-kierukka rikki, täyttöventtiilin tiiviste viallinen tai varoventtiilissä jokin epäpuhtaus, vaikkapa kierrelastu joka saattaa liikkua putkistossa. Varoventtiiliä ei saa "korjailla" se on aina vaihdettava.

Tonki kirjoitti:

ei yksikään vesikeskuslämmityskattilan valmistaja salli omakotitalon kattilaan muuta kuin 1.5 barin paineella avautuvan varoventtiilin. Höyrylaitokset ovat asia erikseen. Missään tapauksessa vesikeskuslämmitys järjestelmä ei saa muuttua höyryn tuottajaksi eikä ylipaineiseksi. 1.5 barin avautumispaineella toimivat 2 kpl varoventtiilejä on suositus ja 1 kpl määräys. Jollei kyseessä ole avoin paisuntajärjestelmä. Sekin on syytä varmistaa 1.5 barin varoventtiilillä kattilahuoneessa. Varoventtiilin tarkoitus on purkaa ylimääräinen paine joka veden laajetessa syntyy. Siksi varoventtiilin purkuputken lähistöllä pitää olla lattiakaivo tai se johdetaan altaaseen. Jos venttiili tihkuttaa jatkuvati vettä, niin jotakin on pielessä. Paisunta-astia vialinen, lv-kierukka rikki, täyttöventtiilin tiiviste viallinen tai varoventtiilissä jokin epäpuhtaus, vaikkapa kierrelastu joka saattaa liikkua putkistossa. Varoventtiiliä ei saa "korjailla" se on aina vaihdettava.

Lue lisää

Kattilan rakennepaine määräytyy tarpeen mukaan esimerkiksi 1,5 tai 4 bar. Kattila räjähtää, jos ulospuhallusteho ei riitä ja paine nousee enemmän kuin 10 % sallitusta varmuuskertoimen yli menevästä paineesta.

Paineluokkiin kirjoitti:

Kattilan rakennepaine määräytyy tarpeen mukaan esimerkiksi 1,5 tai 4 bar. Kattila räjähtää, jos ulospuhallusteho ei riitä ja paine nousee enemmän kuin 10 % sallitusta varmuuskertoimen yli menevästä paineesta.

Lue lisää

suomessa ei omakotitaoissa saa käyttää muuta kuin 1.5 bar avautumispaineella varustettuja varoventtiilejä. Ne
mitä myydään ja asennetaa tulee olla hyväksyttyjä tarkoitukseensa. "jäykempää" venttiiliä ei pidä asentaa, jos kattila kestäisikin niin joku muu verkoston osa ei kestä.Jos varoventtiiliä ei haluta laitoksessa käyttää niin silloin laitokseen on asennettava avoin paisunta-astia. Siinä tulee olla paisunta, kiehunta ja ylivuotoputki. Jos se joudutaan asentamaan kylmään tilaan niin sille on rakennettava hyvin eristetty lämmin tila. Lisäksi astian putkisto on varustettava lämmityskiertojohdolla joka ylläpitää lämpöä talvisaikana, siinä tilassa missä säiliö on. Ja vielä. Eristetty tila on vielä varustettava esim. hyväksytyllä lämmittimellä joka pitää tilan lämmön 5 :ssä asteessa aina. Lisäksi avoin paisuntajärjestelmä vaatii huolenpitoa. Siksi vielä kaiken varalta on kattilan yhteyteen asenettava varoventtiili avp. 1.5 bar joka on hyväksytty.

Lyytikko kirjoitti:

kyllä 1.5 bar :in avautumispaine on oikea. muuta ei saa käyttää. Kalvopaisunta-astian esipaine lisätään tarvittaessa pumpulla tai kompressorilla ilmaventtiilin kautta joka on samanlainen kuin auton sisärenkaassa. Paine lisätään ilmaa pumppaamalla ja rengaspainemittarilla varmistetaan että se on se 0.2 bar. yli verkoston staattisen paineen. Staattinen paine on veden ala ja ylärajan korkeus metreissä.
Lämmitysverkon paine pitää olla 0 kun vastapaine kalvopaisuntasäiliöön lisätään. Kalvoastioissa on tehtaan "jäljiltä" typpi vastapainekaasuna mutta se voidaan korvata ilmalla joka myös on suurimmalta osaltaan typpeä. Vanha avoin paisunta-astia kannattaakin korvata kalvopaisuntasäiliöllä joka voidaan asentaa kattilahuoneeseen esteettömällä putkituksella kattilaan ja se on varustettava aina varoventtillillä tai mieluummin kahdella joiden avp on 1.5 bar. Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä.

Lue lisää

täysin oikein, noin se menee. Kaikki muut höpinät tässä yhteydessä voi jättää omaan arvoonsa, mitä lie esson baarin porukkaa taas...

Ylipaineventtiiliin tiedot käy ilmi kattilan valmistajalta ja on tavallisissa ok-kattiloissa tuo 1,5bar.

"kalvopaisuntasäiliöllä joka voidaan asentaa kattilahuoneeseen esteettömällä putkituksella kattilaan"

Tämäkin kannattaa muistaa eli kattilan ja paisarin välissä ei saa olla suljettavaa venttiiliä!

ihan oikein kirjoitti:

täysin oikein, noin se menee. Kaikki muut höpinät tässä yhteydessä voi jättää omaan arvoonsa, mitä lie esson baarin porukkaa taas...

Ylipaineventtiiliin tiedot käy ilmi kattilan valmistajalta ja on tavallisissa ok-kattiloissa tuo 1,5bar.

"kalvopaisuntasäiliöllä joka voidaan asentaa kattilahuoneeseen esteettömällä putkituksella kattilaan"

Tämäkin kannattaa muistaa eli kattilan ja paisarin välissä ei saa olla suljettavaa venttiiliä!

Lue lisää

Tai sitten ei.
"Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä."

Ei pidä paikkaansa, eikä myöskään tuo:

"Tämäkin kannattaa muistaa eli kattilan ja paisarin välissä ei saa olla suljettavaa venttiiliä!"

säiliömies kirjoitti:

suomessa ei omakotitaoissa saa käyttää muuta kuin 1.5 bar avautumispaineella varustettuja varoventtiilejä. Ne
mitä myydään ja asennetaa tulee olla hyväksyttyjä tarkoitukseensa. "jäykempää" venttiiliä ei pidä asentaa, jos kattila kestäisikin niin joku muu verkoston osa ei kestä.Jos varoventtiiliä ei haluta laitoksessa käyttää niin silloin laitokseen on asennettava avoin paisunta-astia. Siinä tulee olla paisunta, kiehunta ja ylivuotoputki. Jos se joudutaan asentamaan kylmään tilaan niin sille on rakennettava hyvin eristetty lämmin tila. Lisäksi astian putkisto on varustettava lämmityskiertojohdolla joka ylläpitää lämpöä talvisaikana, siinä tilassa missä säiliö on. Ja vielä. Eristetty tila on vielä varustettava esim. hyväksytyllä lämmittimellä joka pitää tilan lämmön 5 :ssä asteessa aina. Lisäksi avoin paisuntajärjestelmä vaatii huolenpitoa. Siksi vielä kaiken varalta on kattilan yhteyteen asenettava varoventtiili avp. 1.5 bar joka on hyväksytty.

Lue lisää

Nämä laitteet on aina sijoitettava osastoituun kattilahuoneeseen. Avoin paisunta on kyllä ei suositeltava. CE merkintä edellyttää turvalaitteita ja varsinkin puukattiloissa. Jos ollaan alle 30 kW tehoissa, niin vähempikin saattaa riittää. Pitäisi esittää määräysten kohdat mieluummin kuin rupeaa niitä itse keksimään. Ei ainakaan milloinkaan kylmään tilaan vesikiertoisia järjestelmiä.

weasgftjhk kirjoitti:

Tai sitten ei.
"Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä."

Ei pidä paikkaansa, eikä myöskään tuo:

"Tämäkin kannattaa muistaa eli kattilan ja paisarin välissä ei saa olla suljettavaa venttiiliä!"

Lue lisää

Paisuntaputki liitetään paluuputkeen pumpun imupuolelle lämmönsiirtimen ja
sulkuventtiilin väliin.
Jos paisuntaputki edellisestä poiketen on asennettu sulkuventtiilin verkoston
puolelle, tulee lämmönsiirtimen toisiopuolen ensimmäisten sulkuventtiileiden
väliin lämmönsiirtimen puolelle asentaa ylimääräinen varoventtiili.
Muissa kuin pientaloissa paisuntaputkeen suositellaan asennettavaksi sulkuventtiili,
joka tulee sijoittaa varoventtiiliin nähden paisuntasäiliön puolelle. Vahinkojen
estämiseksi poistetaan venttiilin sulkukahva. Se on kiinnitettävä venttiilin
läheisyyteen.
Verkoston täyttöputki liitetään niin, että liitoskohdan ja paisuntaputken/
varoventtiilin välillä ei ole suljettavaa venttiiliä.

Inspektoori kirjoitti:

Paisuntaputki liitetään paluuputkeen pumpun imupuolelle lämmönsiirtimen ja
sulkuventtiilin väliin.
Jos paisuntaputki edellisestä poiketen on asennettu sulkuventtiilin verkoston
puolelle, tulee lämmönsiirtimen toisiopuolen ensimmäisten sulkuventtiileiden
väliin lämmönsiirtimen puolelle asentaa ylimääräinen varoventtiili.
Muissa kuin pientaloissa paisuntaputkeen suositellaan asennettavaksi sulkuventtiili,
joka tulee sijoittaa varoventtiiliin nähden paisuntasäiliön puolelle. Vahinkojen
estämiseksi poistetaan venttiilin sulkukahva. Se on kiinnitettävä venttiilin
läheisyyteen.
Verkoston täyttöputki liitetään niin, että liitoskohdan ja paisuntaputken/
varoventtiilin välillä ei ole suljettavaa venttiiliä.

Lue lisää

venttiili on silloin ns. huoltoventtiili, jos kalvopaisunta-astia joudutaan vaihtamaan tai painetta lisäämään niin tuon venttiilin ansiosta koko laitosta ei tarvitse tyhjentää vedestä. Yleiseti sitä ei suunnittelijat piirroksiinsa piirrä. Omakotitalon omistaja voi sen asennuttaa. Käytännössä siitä ei ole vaaraa jos varoventtiili on oikeassa paikassa. Mutta virheitä tehdään juuri noissa asioissa, on se huomattu. Varoventtiili, silloin kun kyseessä on suljettu järjestelmä, on laitoksen tärkein laite.
Asenuksessa joita tehdään omakotitaloissa, kokematon tekee juuri sen virheen mitä ei saisi tehdä. Yksikin virheasennus on liikaa. Varoventtiilin laukaisupaine, toimivuus, koko, ja asennuspaikka tulisikin olla tarkastuskohde omakotitaloissa esim. palotarkastuksen yhteydessä. Paljon virheasennuksia on Suomen omakotitaloissa. On vuosien saatossa nähty.Onkin melko varmaa että vakuutusyhtiöt ottavat asian esille lähitulevaisuudessa.

weasgftjhk kirjoitti:

Tai sitten ei.
"Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä."

Ei pidä paikkaansa, eikä myöskään tuo:

"Tämäkin kannattaa muistaa eli kattilan ja paisarin välissä ei saa olla suljettavaa venttiiliä!"

Lue lisää

paikkaansa tuo 6 %. Se on vähän "yläkanttiin" tahallisesti. Öljylämmityksessä ei tapahdu suurtakaan veden laajentumista, mutta kiinteällä pölttoaineella kyllä.
SFS Standardin 3330 mukaan paisuntasäiliön tehollinen tilavuus tulee olla vähintään 5 % laitoksen vesitilavuudeata. Me käytimme 8 %. aikanaan. Parempi kun säiliö on vähän "yläkanttiin" mitoitettu.
Lisäksi, jos avoimen paisunta-astian ylivuotoputki asennetaan siten että sen lähtöyhde on T-kappaleella asenntu veden pinnan alapuolelle noin 50 mm. Lähtö ylivuotoputkeen T- kappaleen "mahasta" voidaan säiliöön veden pinnalle kaataa ruokaöljykerros joka estää veden haihtumista ja suojelee laitosta korroosiolta. Eikä maksa paljon. Ylivuotoputken muutos tosin vaaditaan, muuten ruokaöljy katoaa ylivuotoputken kautta hukkaan. Kannella varustettu avoin paisunta-astia on parempi kuin umpinainen. Kannellinen voidaan tarvittaessa käsitellä uudestaan sisältäpäin. Silti vaorventtiili asennetaan kattilaan aina.

Inspektoori kirjoitti:

Paisuntaputki liitetään paluuputkeen pumpun imupuolelle lämmönsiirtimen ja
sulkuventtiilin väliin.
Jos paisuntaputki edellisestä poiketen on asennettu sulkuventtiilin verkoston
puolelle, tulee lämmönsiirtimen toisiopuolen ensimmäisten sulkuventtiileiden
väliin lämmönsiirtimen puolelle asentaa ylimääräinen varoventtiili.
Muissa kuin pientaloissa paisuntaputkeen suositellaan asennettavaksi sulkuventtiili,
joka tulee sijoittaa varoventtiiliin nähden paisuntasäiliön puolelle. Vahinkojen
estämiseksi poistetaan venttiilin sulkukahva. Se on kiinnitettävä venttiilin
läheisyyteen.
Verkoston täyttöputki liitetään niin, että liitoskohdan ja paisuntaputken/
varoventtiilin välillä ei ole suljettavaa venttiiliä.

Lue lisää

mitään venttiiliä ennen paisunta-astiaa. Olen 100 varma, että tehdään tai joku tekkee asennusvirheen. Jokaisessa järjestelmässä, oli lämmönsiirrin tai kattila, on pääsulut. Ne sulkemalla
kalvopaisunta-astian huolto tai vaihto onnisttuu helposti. Vettä joudutaan laskemaan vähän pois että paine putoaa nollille. Mutta se on aikaaviemätön toimenpide. Onkin suuri ihme ettei kattilahuone onnettomuuksia omakotitaloissa ole montaakaan tapahtunut. Näkee siellä sellaisia virityksiä. Niihin on aina puututtava kun sellainen eteen tulee. Kyllä talon omistajakin ymmärtää asian kun sen selvittää. Vesi ja viemärijohtoasennuksia valvotaan mutta näitä mahdollisia "pommeja" ei valvo kukaan. Siinä olisi herroille oikeaa työtä, laatia organisaatio joka ko. asian hoitaisi kuntoon.

100 varma kirjoitti:

mitään venttiiliä ennen paisunta-astiaa. Olen 100 varma, että tehdään tai joku tekkee asennusvirheen. Jokaisessa järjestelmässä, oli lämmönsiirrin tai kattila, on pääsulut. Ne sulkemalla
kalvopaisunta-astian huolto tai vaihto onnisttuu helposti. Vettä joudutaan laskemaan vähän pois että paine putoaa nollille. Mutta se on aikaaviemätön toimenpide. Onkin suuri ihme ettei kattilahuone onnettomuuksia omakotitaloissa ole montaakaan tapahtunut. Näkee siellä sellaisia virityksiä. Niihin on aina puututtava kun sellainen eteen tulee. Kyllä talon omistajakin ymmärtää asian kun sen selvittää. Vesi ja viemärijohtoasennuksia valvotaan mutta näitä mahdollisia "pommeja" ei valvo kukaan. Siinä olisi herroille oikeaa työtä, laatia organisaatio joka ko. asian hoitaisi kuntoon.

Lue lisää

Kyse oli kai siitä, että saako sen venttiilin laittaa ja sen saa. Ja myöskin kannattaa huollon takia. Jos joku on niin idiootti, että jättää varoventtiilin sulun taakse lämmönlähteestä, niin se on voi voi.

villevaro kirjoitti:

Kyse oli kai siitä, että saako sen venttiilin laittaa ja sen saa. Ja myöskin kannattaa huollon takia. Jos joku on niin idiootti, että jättää varoventtiilin sulun taakse lämmönlähteestä, niin se on voi voi.

Lue lisää

nähty. Mitä helvetin hyötyä siitä huotoventtiilistä on, ei mitään. Vaaranaiheuttaja se on sille idioottiasentajalle joka kuitenkin tekee "Nokiat" asennuksessaan. Kun pääsulut suljetaan ja pari litraa vettä poistetaan järjestelmästä, niin työ voidaan tehdä kuten ennenkin. jolloin tälläistä turhaa ja vaarallista "kahvatonta" venttiiliä ei asennettu. Eikä tarvitse asentaa tänäkään päivänä.

Säiliömies kirjoitti:

paikkaansa tuo 6 %. Se on vähän "yläkanttiin" tahallisesti. Öljylämmityksessä ei tapahdu suurtakaan veden laajentumista, mutta kiinteällä pölttoaineella kyllä.
SFS Standardin 3330 mukaan paisuntasäiliön tehollinen tilavuus tulee olla vähintään 5 % laitoksen vesitilavuudeata. Me käytimme 8 %. aikanaan. Parempi kun säiliö on vähän "yläkanttiin" mitoitettu.
Lisäksi, jos avoimen paisunta-astian ylivuotoputki asennetaan siten että sen lähtöyhde on T-kappaleella asenntu veden pinnan alapuolelle noin 50 mm. Lähtö ylivuotoputkeen T- kappaleen "mahasta" voidaan säiliöön veden pinnalle kaataa ruokaöljykerros joka estää veden haihtumista ja suojelee laitosta korroosiolta. Eikä maksa paljon. Ylivuotoputken muutos tosin vaaditaan, muuten ruokaöljy katoaa ylivuotoputken kautta hukkaan. Kannella varustettu avoin paisunta-astia on parempi kuin umpinainen. Kannellinen voidaan tarvittaessa käsitellä uudestaan sisältäpäin. Silti vaorventtiili asennetaan kattilaan aina.

Lue lisää

Helsingissä tuli "vastaan" asennus omakotitalossa, jossa kalvopaisunta-astian ja varoventtiilin jälkeen kattillan suuntaan oli asennettu luistinventtiili. Kun kysyin miksi ? Niin isäntä kertoi asentajan sanoneen, "että on sitten myöhemmin tarvittaessa helppo vaihtaa varoventtiili ja paisunta-astia".
Että tälläisiä tapauksia ammattihenkilönkin jäljiltä tapaa. Ko. venttiili poistettiin kokonaan käytöstä ja omistajalle selvitettiin syy. Hän maksoi mukisematta ylimääräisen työn, ja lupasi "valistaa" asentajaa, ettei tämä toistaisi virhettään. On syytä muistaa että paineräjähdys saattaa hajoittaa koko talon ja ihmiset ovat välittömässä hengenvaarassa. Tätä vaan ei yleisesti tiedetä, vaan ajatellaan että, vettähän se vaan on mikä kiehuu.

Säiliömies kirjoitti:

Helsingissä tuli "vastaan" asennus omakotitalossa, jossa kalvopaisunta-astian ja varoventtiilin jälkeen kattillan suuntaan oli asennettu luistinventtiili. Kun kysyin miksi ? Niin isäntä kertoi asentajan sanoneen, "että on sitten myöhemmin tarvittaessa helppo vaihtaa varoventtiili ja paisunta-astia".
Että tälläisiä tapauksia ammattihenkilönkin jäljiltä tapaa. Ko. venttiili poistettiin kokonaan käytöstä ja omistajalle selvitettiin syy. Hän maksoi mukisematta ylimääräisen työn, ja lupasi "valistaa" asentajaa, ettei tämä toistaisi virhettään. On syytä muistaa että paineräjähdys saattaa hajoittaa koko talon ja ihmiset ovat välittömässä hengenvaarassa. Tätä vaan ei yleisesti tiedetä, vaan ajatellaan että, vettähän se vaan on mikä kiehuu.

Lue lisää

avointa paisunta-astiaa, jos se on kyllin tilava ja varustettu cu- lämmönvaihtimella, käyttää
aurinkolämmön talteenotto varaajana samalla ? Miten se tehtäisiin ja ja kannattaisiko sellainen ottaa käyttöön?

Ollako vai ei kirjoitti:

avointa paisunta-astiaa, jos se on kyllin tilava ja varustettu cu- lämmönvaihtimella, käyttää
aurinkolämmön talteenotto varaajana samalla ? Miten se tehtäisiin ja ja kannattaisiko sellainen ottaa käyttöön?

Lue lisää

siellä paisunta-astiassa mihinkään kierrä, vähän vain liikkuu edestakaisin. Eli ei voi.

Muutenkin avoimet paisunnat kannattaisi vaihtaa suljettuihin, kalvopaisarit on edullisia ja veteen ei liukene happea.

Lyytikko kirjoitti:

kyllä 1.5 bar :in avautumispaine on oikea. muuta ei saa käyttää. Kalvopaisunta-astian esipaine lisätään tarvittaessa pumpulla tai kompressorilla ilmaventtiilin kautta joka on samanlainen kuin auton sisärenkaassa. Paine lisätään ilmaa pumppaamalla ja rengaspainemittarilla varmistetaan että se on se 0.2 bar. yli verkoston staattisen paineen. Staattinen paine on veden ala ja ylärajan korkeus metreissä.
Lämmitysverkon paine pitää olla 0 kun vastapaine kalvopaisuntasäiliöön lisätään. Kalvoastioissa on tehtaan "jäljiltä" typpi vastapainekaasuna mutta se voidaan korvata ilmalla joka myös on suurimmalta osaltaan typpeä. Vanha avoin paisunta-astia kannattaakin korvata kalvopaisuntasäiliöllä joka voidaan asentaa kattilahuoneeseen esteettömällä putkituksella kattilaan ja se on varustettava aina varoventtillillä tai mieluummin kahdella joiden avp on 1.5 bar. Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä.

Lue lisää

Ohjekirjan mukaan kalvopaisunta astiaan oikea aine on typpi.

Tietoinen.. kirjoitti:

Ohjekirjan mukaan kalvopaisunta astiaan oikea aine on typpi.

78% typpeä...

Ollako vai ei kirjoitti:

avointa paisunta-astiaa, jos se on kyllin tilava ja varustettu cu- lämmönvaihtimella, käyttää
aurinkolämmön talteenotto varaajana samalla ? Miten se tehtäisiin ja ja kannattaisiko sellainen ottaa käyttöön?

Lue lisää

esimerkiksi yläjakoinen vapaakiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä, niin vapaakiertoinen aurinko-lämmön talteenotto, tälläiseen "yläsäiliöön" olisi ehkä varteenotettava mahdollisuus. Jos lisäksi säiliö olisi ns. kaksivaippainen ja hyvin eristetty, niin se voisi olla toiminnassa läpi vuoden. Sopisi varmaan kesä-asunnoille hyvin. Valmiina tuollaista Suomen olosuhteisiin sopivaa "Mökkijärjestelmää" ei taida olla. Mikä estää itse tekemästä, jos tietoa ja taitoa on.
Siinä kerääjäpiirissä, joka toimisi painovoimaisesti, ja säiliön ulkovaipassa on jäätymätön neste tai synteettinen öljy. Tämä järjestelmähän ei tarvitse mitään käyttölaitetta eikä automatiikkaa. Kierto käynnistyy aina kun kerääjän lämpötila ylittää paisunta-varaajan lämpötilan. Paineen purkaus pitää ehdottomasti järjestää, ja niin että se otetaan talteen aurinkopiirissä. Lämpö hyödynnetään esim. käyttöveden lämmitykseen. Kukahan kokeilisi ?

erfwefwf kirjoitti:

78% typpeä...

lisätäyttö tehdään normaali ilmalla joka on suureksi osaksi typpeä. Paisunta johdon "huoltoventtiilistä" se verran, että ko. johdossa ei saa olla mitään suljettavaa laitetetta, kahvalla tai ilman kahvaa. Oli sitten varoventtiilejä vaikka 10, oikein tai väärin asennettuina. Inhimillistä erehdystä ei saa tulla sen takia että joku käsittää asian väärin.

eipä onnistu kirjoitti:

siellä paisunta-astiassa mihinkään kierrä, vähän vain liikkuu edestakaisin. Eli ei voi.

Muutenkin avoimet paisunnat kannattaisi vaihtaa suljettuihin, kalvopaisarit on edullisia ja veteen ei liukene happea.

Lue lisää

Kyllä kiertää, kiertojohdon kautta, joka on esim 15 mm teräsputki ja yhdistää paisunta ja kiehuntaputken ja se varustettiin säätöventtiilillä, myöhemmin termostaattisella venttiilillä. Tarkoitus oli suojella laitosta kiehumistapauksissa ja lämmittää paisunta-astiatilaa talvella. Kiehuntaputki kytkettiin paisunta-astiaan ylivuotoputken yläpuolelle jonka avulla estettiin jatkuva energiaa hukkaava kierto, esim. ei. lämmitysaikana.Järjestelmää ei enää käytetä, mutta siinäkin oli omat hyvät puolensa, mitä "nykyajan kotkotukset" eivät anna.

Talonpoikaisjärki kirjoitti:

lisätäyttö tehdään normaali ilmalla joka on suureksi osaksi typpeä. Paisunta johdon "huoltoventtiilistä" se verran, että ko. johdossa ei saa olla mitään suljettavaa laitetetta, kahvalla tai ilman kahvaa. Oli sitten varoventtiilejä vaikka 10, oikein tai väärin asennettuina. Inhimillistä erehdystä ei saa tulla sen takia että joku käsittää asian väärin.

Lue lisää

http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/like35agafi.nsf/docbyalias/sol_nit_tires

Tuossa jo aiemmin annettiin oikeat asennustavat eli pientalossa riittää pääsulku paisunnan liitännän verkon puolelle. Kerrostalossa nimenomaan laitetaan sulun kanssa. Joka haluaa ilmailla pattereitaan vähän väliä ja hapettaa ilman poistajat ja kuunnella venttiilien sihinää, niin saa minun puolestani vaikka paineilmakompressorilla täyttää järjestelmänsä.

Talonpoikaisjärki kirjoitti:

lisätäyttö tehdään normaali ilmalla joka on suureksi osaksi typpeä. Paisunta johdon "huoltoventtiilistä" se verran, että ko. johdossa ei saa olla mitään suljettavaa laitetetta, kahvalla tai ilman kahvaa. Oli sitten varoventtiilejä vaikka 10, oikein tai väärin asennettuina. Inhimillistä erehdystä ei saa tulla sen takia että joku käsittää asian väärin.

Lue lisää

". Paisunta johdon "huoltoventtiilistä" se verran, että ko. johdossa ei saa olla mitään suljettavaa laitetetta, kahvalla tai ilman kahvaa. Oli sitten varoventtiilejä vaikka 10, oikein tai väärin asennettuina. Inhimillistä erehdystä ei saa tulla sen takia että joku käsittää asian väärin."

Eihän paisuntasäiliöllä ja varoventtiilillä ole mitään tekemistä keskenään. Paisuntasäiliö saa olla venttiilin takana, varoventtiili ei. Laitapas linkkiä, josta selviää, ettei näin saa olla, jos luulet tietäväsi asian paremmin.

50 luvun P-mies kirjoitti:

Kyllä kiertää, kiertojohdon kautta, joka on esim 15 mm teräsputki ja yhdistää paisunta ja kiehuntaputken ja se varustettiin säätöventtiilillä, myöhemmin termostaattisella venttiilillä. Tarkoitus oli suojella laitosta kiehumistapauksissa ja lämmittää paisunta-astiatilaa talvella. Kiehuntaputki kytkettiin paisunta-astiaan ylivuotoputken yläpuolelle jonka avulla estettiin jatkuva energiaa hukkaava kierto, esim. ei. lämmitysaikana.Järjestelmää ei enää käytetä, mutta siinäkin oli omat hyvät puolensa, mitä "nykyajan kotkotukset" eivät anna.

Lue lisää

Onhan ne avoimet paisunta-astiat historiaa. Ei, ettei ne toimisi, mutta systeemi on kallis
verrattuna nykyisiin "halpatuotteisiin" so. Kalvopaisuntasäiliöt ja varolaitteet. Olisiko vanhassa systeemissä jotakin etua nykyiseen ? Ainoa taitaa olla ns. Eko- keskuslämmitys.
Sehän perustuu lämmön "yläpuoliseen jakoon" vapaakiertoon ja avoimeen paisuntasäiliöön. Pelaahan tuo järjestelmä kalvosäiliölläkin mutta se on häiriöaltis kierron suhteen. Se ilma tekee tepposiaan, luulen. Ennenvanhaan asenneltiin yläjakosysteemejä Teho kattiloilla ja ns. hellakattiloiden avulla. Ja ne hella boilerit, avoimet ja suljetyt. Ne olivat sen ajan aurinkolaitteita.

qwerty777777 kirjoitti:

". Paisunta johdon "huoltoventtiilistä" se verran, että ko. johdossa ei saa olla mitään suljettavaa laitetetta, kahvalla tai ilman kahvaa. Oli sitten varoventtiilejä vaikka 10, oikein tai väärin asennettuina. Inhimillistä erehdystä ei saa tulla sen takia että joku käsittää asian väärin."

Eihän paisuntasäiliöllä ja varoventtiilillä ole mitään tekemistä keskenään. Paisuntasäiliö saa olla venttiilin takana, varoventtiili ei. Laitapas linkkiä, josta selviää, ettei näin saa olla, jos luulet tietäväsi asian paremmin.

Lue lisää

mutta kysymys onkin siitä mahdollisesta asennusvirheestä, joka poistetaan kun mitään sulkua ei sallita, vaikka laki ei sitä vielä määrittelekään. Lakihan tulee aina jäljessä. Koska jokaisessa lämpökeskuksessa on pääsulut, niin mitään ylimääräisiä huoltoventtiilejä ei tarvita. Kyllä se huoltoventtiili on teoriassa ok. Mutta kun tulee se tahaton moka, ja korjaamaton virhe, silloin me ajattelemme asiaa toisin. Se inhimillinen erehdyshän tässä esimerkissä halutaan eliminoida.Ihminenhän on tunnetusti erehtyväinen, eri syistä.

Ei lisättävää kirjoitti:

mutta kysymys onkin siitä mahdollisesta asennusvirheestä, joka poistetaan kun mitään sulkua ei sallita, vaikka laki ei sitä vielä määrittelekään. Lakihan tulee aina jäljessä. Koska jokaisessa lämpökeskuksessa on pääsulut, niin mitään ylimääräisiä huoltoventtiilejä ei tarvita. Kyllä se huoltoventtiili on teoriassa ok. Mutta kun tulee se tahaton moka, ja korjaamaton virhe, silloin me ajattelemme asiaa toisin. Se inhimillinen erehdyshän tässä esimerkissä halutaan eliminoida.Ihminenhän on tunnetusti erehtyväinen, eri syistä.

Lue lisää

nähnyt monta pannuhuonetta "matkan varrella". En ole putkimies, mutta ei aina ne pannuhuoneen kasaajatkaan, mielestäni. Kyllä sen huomasi mikä oli oikein ammattitaidolla tehty. Kaikki putket suorassa ja yleisilme hieno. Noista paisunnoita en osaa sanoa mitään, mutta kyllä sellainen käyttöönotto tarkastus tulisi olla pakollinen.

Ei lisättävää kirjoitti:

mutta kysymys onkin siitä mahdollisesta asennusvirheestä, joka poistetaan kun mitään sulkua ei sallita, vaikka laki ei sitä vielä määrittelekään. Lakihan tulee aina jäljessä. Koska jokaisessa lämpökeskuksessa on pääsulut, niin mitään ylimääräisiä huoltoventtiilejä ei tarvita. Kyllä se huoltoventtiili on teoriassa ok. Mutta kun tulee se tahaton moka, ja korjaamaton virhe, silloin me ajattelemme asiaa toisin. Se inhimillinen erehdyshän tässä esimerkissä halutaan eliminoida.Ihminenhän on tunnetusti erehtyväinen, eri syistä.

Lue lisää

paisuntajohtoon sallitaan huoltoventtiilin asennus, mikä teoriassa on ok, niin kuka valvoo että tämä venttiili on oikeassa paikassa ? Ettei tapahtuisi mitään "Nokia" ilmiötä, tai vielä pahempaa.

Walvojaa ei ole kirjoitti:

paisuntajohtoon sallitaan huoltoventtiilin asennus, mikä teoriassa on ok, niin kuka valvoo että tämä venttiili on oikeassa paikassa ? Ettei tapahtuisi mitään "Nokia" ilmiötä, tai vielä pahempaa.

Lue lisää

Mitä Nokia-ilmiötä? Eihän tässä nyt mitään viemäriä olla kytkemässä vesijohtoon.

Edelleenkin se paisuntasäiliö on eri asia kuin varoventtiili, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos on niin tyhmä, että laittaa varon huoltoventtiilin jälkeen, niin yhtälailla se varo voi unohtua kokonaan, tai se on vaikka verkostoon lähtevässä putkessa sulkujen tai suntin takana. Valvonnan pitäisi koskea nimenomaan varoventtiilin paikkaa, kaikki muu on turhaa.
Onhan niitäkin tullut eteen, että varoventtiili on laitettu palloventtiilin perään, jotta sen vaihtaminen on helppoa :) tai suntin jälkeen, jolloin suntin asento määrää, onko varoventtiilistä yhteys lämmönlähteeseen vai ei.

Walvojaa ei ole kirjoitti:

paisuntajohtoon sallitaan huoltoventtiilin asennus, mikä teoriassa on ok, niin kuka valvoo että tämä venttiili on oikeassa paikassa ? Ettei tapahtuisi mitään "Nokia" ilmiötä, tai vielä pahempaa.

Lue lisää

Kattilan kyljessä olisi kaksi muhvia ja teksti, Tähän varoventtiili avp 1.5 bar. ja muhvi ja teksti ,Tästä paisutayhde säiliöön, niin asia olisi helposti ratkaistu. Paisuntajohtoon voisi asentaa ns. huoltoventtiilin, eikä väärää asennusta voisi tapahtua. Eikö olisi yksinkertaista ?

fghnjmhgbfcvd kirjoitti:

Mitä Nokia-ilmiötä? Eihän tässä nyt mitään viemäriä olla kytkemässä vesijohtoon.

Edelleenkin se paisuntasäiliö on eri asia kuin varoventtiili, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos on niin tyhmä, että laittaa varon huoltoventtiilin jälkeen, niin yhtälailla se varo voi unohtua kokonaan, tai se on vaikka verkostoon lähtevässä putkessa sulkujen tai suntin takana. Valvonnan pitäisi koskea nimenomaan varoventtiilin paikkaa, kaikki muu on turhaa.
Onhan niitäkin tullut eteen, että varoventtiili on laitettu palloventtiilin perään, jotta sen vaihtaminen on helppoa :) tai suntin jälkeen, jolloin suntin asento määrää, onko varoventtiilistä yhteys lämmönlähteeseen vai ei.

Lue lisää

esimerkki inhimillisestä erehdyksestä, tai tietämättömyydestä. Vahinko kuin vahinko. Kai se Nokiallakin vahinko oli ?

fghnjmhgbfcvd kirjoitti:

Mitä Nokia-ilmiötä? Eihän tässä nyt mitään viemäriä olla kytkemässä vesijohtoon.

Edelleenkin se paisuntasäiliö on eri asia kuin varoventtiili, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos on niin tyhmä, että laittaa varon huoltoventtiilin jälkeen, niin yhtälailla se varo voi unohtua kokonaan, tai se on vaikka verkostoon lähtevässä putkessa sulkujen tai suntin takana. Valvonnan pitäisi koskea nimenomaan varoventtiilin paikkaa, kaikki muu on turhaa.
Onhan niitäkin tullut eteen, että varoventtiili on laitettu palloventtiilin perään, jotta sen vaihtaminen on helppoa :) tai suntin jälkeen, jolloin suntin asento määrää, onko varoventtiilistä yhteys lämmönlähteeseen vai ei.

Lue lisää

Niitä tapauksia joista varoitellen kerrot on Suomenmaassa satoja. Niitä on tavattu ja aina korjattu kun eteen ovat tulleet. Tietysti omistajan luvalla. Joka ainut kerta 30 vuoden aikana lupa on myös saatu, vaikka se vähän maksoikin. Silti vanhana X putkimiehenä en hyväksy mitään sulkuja paisuntaputkeen, olkoon kuinka hieno kämppä tahansa. Et näytä tekstin perusteella itsekään luottavan noihin "huoltoventtiilien" viljeliöihin.

fghnjmhgbfcvd kirjoitti:

Mitä Nokia-ilmiötä? Eihän tässä nyt mitään viemäriä olla kytkemässä vesijohtoon.

Edelleenkin se paisuntasäiliö on eri asia kuin varoventtiili, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos on niin tyhmä, että laittaa varon huoltoventtiilin jälkeen, niin yhtälailla se varo voi unohtua kokonaan, tai se on vaikka verkostoon lähtevässä putkessa sulkujen tai suntin takana. Valvonnan pitäisi koskea nimenomaan varoventtiilin paikkaa, kaikki muu on turhaa.
Onhan niitäkin tullut eteen, että varoventtiili on laitettu palloventtiilin perään, jotta sen vaihtaminen on helppoa :) tai suntin jälkeen, jolloin suntin asento määrää, onko varoventtiilistä yhteys lämmönlähteeseen vai ei.

Lue lisää

saneerattu omakotitalon lämpökeskus. Oli 1500 L "kanttivaraaja"ja kattila jossa polttoaineena oli hiili. Oli oneksi 200 litran kalvopaisunta-astia, mutta ei varoventtiiliä. Kattilassa paloi kuuma hiilivalkea, painemittari näytti nollaa, viisari "tapissa" mutta väärällä puolella. Ei muuta kuin veto pois ja kuumavesihanat auki ja jäähdyttelemään järjestelmää.Varaajan kyljessä kyllä aukkoja löytyi varoventtiileille. Onneksi paisunta-astia pystyi ottamaan vastaan paineen nousut eikä vahinkoa ollut aiemminkaan syntynyt. Lähellä oli. Tälläisiä tapauksia on paljon, koska mitään valvontaa ei ole olemassa viranomaisten taholta. Ei ainakaan minun "aikanani".

Säiliömies kirjoitti:

Kattilan kyljessä olisi kaksi muhvia ja teksti, Tähän varoventtiili avp 1.5 bar. ja muhvi ja teksti ,Tästä paisutayhde säiliöön, niin asia olisi helposti ratkaistu. Paisuntajohtoon voisi asentaa ns. huoltoventtiilin, eikä väärää asennusta voisi tapahtua. Eikö olisi yksinkertaista ?

Lue lisää

olla.

qwerty777777 kirjoitti:

". Paisunta johdon "huoltoventtiilistä" se verran, että ko. johdossa ei saa olla mitään suljettavaa laitetetta, kahvalla tai ilman kahvaa. Oli sitten varoventtiilejä vaikka 10, oikein tai väärin asennettuina. Inhimillistä erehdystä ei saa tulla sen takia että joku käsittää asian väärin."

Eihän paisuntasäiliöllä ja varoventtiilillä ole mitään tekemistä keskenään. Paisuntasäiliö saa olla venttiilin takana, varoventtiili ei. Laitapas linkkiä, josta selviää, ettei näin saa olla, jos luulet tietäväsi asian paremmin.

Lue lisää

mutta varoventtiilin tai venttiilien oikea paikka onkin lämmönlähteessä eikä paisyntaputkessa, kuten tuolla joku jo huomauttikin aiemmin. Silloin sellainen huoltoventtiili on ok. Mitään vahinkoa ei voi sattua koska varolaitteet ovat heti kattilan yhteydessä riippumatta paisuntajohtojen sijainnista. Huomio kattilan valmistajat!

Aina oikeassa kirjoitti:

http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/like35agafi.nsf/docbyalias/sol_nit_tires

Tuossa jo aiemmin annettiin oikeat asennustavat eli pientalossa riittää pääsulku paisunnan liitännän verkon puolelle. Kerrostalossa nimenomaan laitetaan sulun kanssa. Joka haluaa ilmailla pattereitaan vähän väliä ja hapettaa ilman poistajat ja kuunnella venttiilien sihinää, niin saa minun puolestani vaikka paineilmakompressorilla täyttää järjestelmänsä.

Lue lisää

se huoltoventtiili hyväksi jos varoventtiilit asennettaisiin suoraan kattilaan. Miksi näin ei tehdä ?Tuollahan pari henkilöä sitä on ehdottanutkin. Mikä estää asennuksen kattilaan ? Onko vain yleinen tapa että varoventtiili tai venttiilit pitää olla paisuntaputkessa ? Itse en tiedä, mutta kaveri kertoi että varoventtiilistä on helppo päästellä kattilasta ilmat pihalle ? Onko se nyt mikään syy asennukseen ? Eikö näihin juttuihin voisi laatia mitään yleispäteviä ohjeita, ettei tehtäisi aina sellaisia "persoonallisia" asennuksia.

Ja Wohl kirjoitti:

mutta varoventtiilin tai venttiilien oikea paikka onkin lämmönlähteessä eikä paisyntaputkessa, kuten tuolla joku jo huomauttikin aiemmin. Silloin sellainen huoltoventtiili on ok. Mitään vahinkoa ei voi sattua koska varolaitteet ovat heti kattilan yhteydessä riippumatta paisuntajohtojen sijainnista. Huomio kattilan valmistajat!

Lue lisää

paisuntajohtohdon sijainnista, vaan huoltoventtiilin tarpeellisuudesta. Jos esityksen mukaan kaikissa lämmönlähteissä olisi selvä varoventtiilien paikka suoraan lämmönlähteen vesitilaan ja siihen yhteeseen ei saisi kytkeä mitään muuta laitetta tai putkistoa niin asiahan olisi ratkaistu. Paisuntayhde olisi sitten erillinen yhde ja se voitaisiin varustaa sululla helpottamaan mahdollista huotoa ja säiliön vaihtoa. Ja yleisesti, jos lämpökeskuksessa on esim. varaaja jossa on sähkövastuslämmitys sekin on varustettava omalla varoventtiilillä joka on suoraan yhteydessä varaajan vesitilaan. Olenkohan ymmärtänyt keskustelun oikein, kun näin päättelen ?

Täysin ulalla kirjoitti:

se huoltoventtiili hyväksi jos varoventtiilit asennettaisiin suoraan kattilaan. Miksi näin ei tehdä ?Tuollahan pari henkilöä sitä on ehdottanutkin. Mikä estää asennuksen kattilaan ? Onko vain yleinen tapa että varoventtiili tai venttiilit pitää olla paisuntaputkessa ? Itse en tiedä, mutta kaveri kertoi että varoventtiilistä on helppo päästellä kattilasta ilmat pihalle ? Onko se nyt mikään syy asennukseen ? Eikö näihin juttuihin voisi laatia mitään yleispäteviä ohjeita, ettei tehtäisi aina sellaisia "persoonallisia" asennuksia.

Lue lisää

http://kauppa.taloon.com/kuvat/k/ariterm/arimax_300-sarja_bp.jpg

fghnjmhgbfcvd kirjoitti:

Mitä Nokia-ilmiötä? Eihän tässä nyt mitään viemäriä olla kytkemässä vesijohtoon.

Edelleenkin se paisuntasäiliö on eri asia kuin varoventtiili, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos on niin tyhmä, että laittaa varon huoltoventtiilin jälkeen, niin yhtälailla se varo voi unohtua kokonaan, tai se on vaikka verkostoon lähtevässä putkessa sulkujen tai suntin takana. Valvonnan pitäisi koskea nimenomaan varoventtiilin paikkaa, kaikki muu on turhaa.
Onhan niitäkin tullut eteen, että varoventtiili on laitettu palloventtiilin perään, jotta sen vaihtaminen on helppoa :) tai suntin jälkeen, jolloin suntin asento määrää, onko varoventtiilistä yhteys lämmönlähteeseen vai ei.

Lue lisää

Patteriverkon vesihanasta ja veden lisäysputkissa on verkoston paine. Siinä on kaksi sulkua ja esto.

Tuleva rakentaja kirjoitti:

paisuntajohtohdon sijainnista, vaan huoltoventtiilin tarpeellisuudesta. Jos esityksen mukaan kaikissa lämmönlähteissä olisi selvä varoventtiilien paikka suoraan lämmönlähteen vesitilaan ja siihen yhteeseen ei saisi kytkeä mitään muuta laitetta tai putkistoa niin asiahan olisi ratkaistu. Paisuntayhde olisi sitten erillinen yhde ja se voitaisiin varustaa sululla helpottamaan mahdollista huotoa ja säiliön vaihtoa. Ja yleisesti, jos lämpökeskuksessa on esim. varaaja jossa on sähkövastuslämmitys sekin on varustettava omalla varoventtiilillä joka on suoraan yhteydessä varaajan vesitilaan. Olenkohan ymmärtänyt keskustelun oikein, kun näin päättelen ?

Lue lisää

asennan siis varoventtiilin 10 bar sinne kattilaan ja laitan sen huoltosulun väliin (nokia ilmiö) varoventtiilin johdan paisunta johtoon ja siihen en laita sulkua vaan saa vapaasti mennää paisuntaastiaan se vesi.
Sit käyttöveteen kanssa. vai?
paisuntajohtoon paisuntastia . ja tarviiko siihenkin varoventtiilin?

Ei viemäristä vaan kirjoitti:

Patteriverkon vesihanasta ja veden lisäysputkissa on verkoston paine. Siinä on kaksi sulkua ja esto.

Eihän patteriverkoston vesi ole vaarallista.

rakentaja2010. kirjoitti:

asennan siis varoventtiilin 10 bar sinne kattilaan ja laitan sen huoltosulun väliin (nokia ilmiö) varoventtiilin johdan paisunta johtoon ja siihen en laita sulkua vaan saa vapaasti mennää paisuntaastiaan se vesi.
Sit käyttöveteen kanssa. vai?
paisuntajohtoon paisuntastia . ja tarviiko siihenkin varoventtiilin?

Lue lisää

pysyä kaukana kaikista putkiasennuksista...

wesrdfghj kirjoitti:

Eihän patteriverkoston vesi ole vaarallista.

Sitä sitten.

Juomaan kirjoitti:

Sitä sitten.

Jaa miksi?

rtghyjukjhg kirjoitti:

Jaa miksi?

"Eihän patteriverkoston vesi ole vaarallista. "

Mutta vesijohdon ja höyryn paine on.
"Kattilaa yritettiin jäähdyttää lisäämällä siihen vettä. Tällöin vesi höyrystyi nopeasti ja samalla se nosti kattilan paineen niin korkeaksi, että se räjähti."

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=754&kid=0

Kirjoitti kirjoitti:

"Eihän patteriverkoston vesi ole vaarallista. "

Mutta vesijohdon ja höyryn paine on.
"Kattilaa yritettiin jäähdyttää lisäämällä siihen vettä. Tällöin vesi höyrystyi nopeasti ja samalla se nosti kattilan paineen niin korkeaksi, että se räjähti."

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=754&kid=0

Lue lisää

Miten tuo liittyy tuohon Nokian hommaan? Ei mitenkään.

wertdg kirjoitti:

Miten tuo liittyy tuohon Nokian hommaan? Ei mitenkään.

Se lämmitysverkon täyttöventtiili ja siinä on oltava takaisku.

Siinä Nokian tapauksessa lienee pilaantunutta talousvettä päässyt yleiseen vesijohtoverkkoon suojauksen puututtua. En muista tarkalleen tapahtunutta.

Sielläkin varmaan ajateltiin, että eihän se meidän poikien vesi vaarallista ole.

Keyston Patriot kirjoitti:

Se lämmitysverkon täyttöventtiili ja siinä on oltava takaisku.

Siinä Nokian tapauksessa lienee pilaantunutta talousvettä päässyt yleiseen vesijohtoverkkoon suojauksen puututtua. En muista tarkalleen tapahtunutta.

Sielläkin varmaan ajateltiin, että eihän se meidän poikien vesi vaarallista ole.

Lue lisää

Niin on kytketty, mutta kuten on mainittu, patterivesi ei ole terveydelle vaarallista, toisin kun jätevesi. Jos patterivesi olisi vaarallista, ei se saisi olla tekemisissä talousveden kanssa, vaikka välissä olisikin sulkuja tai takaiskuja. Nokiallahan jätevesi ja talousvesi oli kytketty toisiinsa ja välissä oli pelkkä sulku, joka oli jäänyt auki. Kun jätevesipuolen paine nousi yöllä suuremmaksi, pääsi jätevettä vesijohtoon.

swfghj kirjoitti:

Niin on kytketty, mutta kuten on mainittu, patterivesi ei ole terveydelle vaarallista, toisin kun jätevesi. Jos patterivesi olisi vaarallista, ei se saisi olla tekemisissä talousveden kanssa, vaikka välissä olisikin sulkuja tai takaiskuja. Nokiallahan jätevesi ja talousvesi oli kytketty toisiinsa ja välissä oli pelkkä sulku, joka oli jäänyt auki. Kun jätevesipuolen paine nousi yöllä suuremmaksi, pääsi jätevettä vesijohtoon.

Lue lisää

Sinähän olet kansan mies.
Ennen sumpit sotkettiin ja hengissä ollaan vielä.
Vaaraa legionella bakteerista ei ole, koska vettä ei varastoida kuten
käyttövesivaraajissa, joissa veden lämpötila säiliön alaosassa voi olla
hyvinkin matala. Lämmityksen varaajassa käyttövesi vaihtuu aina täysin sitä
käytettäessä.

Voi toimiakin ? kirjoitti:

esimerkiksi yläjakoinen vapaakiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä, niin vapaakiertoinen aurinko-lämmön talteenotto, tälläiseen "yläsäiliöön" olisi ehkä varteenotettava mahdollisuus. Jos lisäksi säiliö olisi ns. kaksivaippainen ja hyvin eristetty, niin se voisi olla toiminnassa läpi vuoden. Sopisi varmaan kesä-asunnoille hyvin. Valmiina tuollaista Suomen olosuhteisiin sopivaa "Mökkijärjestelmää" ei taida olla. Mikä estää itse tekemästä, jos tietoa ja taitoa on.
Siinä kerääjäpiirissä, joka toimisi painovoimaisesti, ja säiliön ulkovaipassa on jäätymätön neste tai synteettinen öljy. Tämä järjestelmähän ei tarvitse mitään käyttölaitetta eikä automatiikkaa. Kierto käynnistyy aina kun kerääjän lämpötila ylittää paisunta-varaajan lämpötilan. Paineen purkaus pitää ehdottomasti järjestää, ja niin että se otetaan talteen aurinkopiirissä. Lämpö hyödynnetään esim. käyttöveden lämmitykseen. Kukahan kokeilisi ?

Lue lisää

tuollainen kerran rakennettu. Se tosin lämmitti vain yläjakoisesti kiertävää patterivettä sen avoimen , eristetyn paisunta-säiliön avulla. Koko järjestelmässä oli nestettä sen verran että se ei jäädy. Nestettä joudutaan kyllä lisäilemään silloin tällöin. Pitääkin kaataa säiliön pinnalle ruokaöljykerros, kuten joku aiemmin neuvoi. Kerääjiä, jotka on itsetehty tavallisista ikkunoista ja levypattereista, on maalattu mattamustiksi, niitä on kolme kpl. mökin eteläseinällä pystyasennossa. Ne toimivat myös painovoimaisesti, ilman mitään pumppua tai automatiikkaa. Kierto lähtee käyntiin kun kennossa lämpö ylittää paisunta-säiliön lämmön. Toimii, ja on perin yksinkertaista. Ei ole kosteuvaurioita mökissä. Kattila on ikivanha liesikattila joka löytyi romukaupasta. On tosi hyvä laite. Työtähän tuo teetti jonkin verran, mutta se oli tuttua aiemmilta työvuosilta putkiliikkeessä. Lämmitettävää tilaa on 40 m2. Pattereita yht.6 kpl.

Että tälläistä kirjoitti:

saneerattu omakotitalon lämpökeskus. Oli 1500 L "kanttivaraaja"ja kattila jossa polttoaineena oli hiili. Oli oneksi 200 litran kalvopaisunta-astia, mutta ei varoventtiiliä. Kattilassa paloi kuuma hiilivalkea, painemittari näytti nollaa, viisari "tapissa" mutta väärällä puolella. Ei muuta kuin veto pois ja kuumavesihanat auki ja jäähdyttelemään järjestelmää.Varaajan kyljessä kyllä aukkoja löytyi varoventtiileille. Onneksi paisunta-astia pystyi ottamaan vastaan paineen nousut eikä vahinkoa ollut aiemminkaan syntynyt. Lähellä oli. Tälläisiä tapauksia on paljon, koska mitään valvontaa ei ole olemassa viranomaisten taholta. Ei ainakaan minun "aikanani".

Lue lisää

Kattilan ja varaajan välinen, menoputki oli ilman sulkua niin että kattila oli yhteydessä varoventtiiliin joka oli ja on 25 mm 30 mm purkausaukolla ja avp 1.5 bar.

Ei viemäristä vaan kirjoitti:

Patteriverkon vesihanasta ja veden lisäysputkissa on verkoston paine. Siinä on kaksi sulkua ja esto.

ilmiöllä kuvattiin mahdollista käyttö ja asennusvirhettä. Patteriverkon vedessä elää kyllä legionella bakteerit. Ei saa sekoittua juomaveteen. Se pyritään estämään "tuplasuluin" ja takalaskuventtiilillä joka on aina täyttöventtiilissä valmiina. Suomessa valmistaa Oras oy Rauma.

Kirjoitti kirjoitti:

"Eihän patteriverkoston vesi ole vaarallista. "

Mutta vesijohdon ja höyryn paine on.
"Kattilaa yritettiin jäähdyttää lisäämällä siihen vettä. Tällöin vesi höyrystyi nopeasti ja samalla se nosti kattilan paineen niin korkeaksi, että se räjähti."

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=754&kid=0

Lue lisää

saa lisätä suoraan kiehuvaan järjestelmään. Vaan veto poistetaan ja jäähdytetään esim. lv- kierukan kautta rauhallisesti. Automaattisia järjestelmiäkin on. niissä on ylimääräinen jäähdytyskierukka joka avautuu määrätyssä lämpötilassa ja kylmä vesi juoksee kierukan läpi viemäriin.

P. Vihersalo kirjoitti:

Sinähän olet kansan mies.
Ennen sumpit sotkettiin ja hengissä ollaan vielä.
Vaaraa legionella bakteerista ei ole, koska vettä ei varastoida kuten
käyttövesivaraajissa, joissa veden lämpötila säiliön alaosassa voi olla
hyvinkin matala. Lämmityksen varaajassa käyttövesi vaihtuu aina täysin sitä
käytettäessä.

Lue lisää

varaajan vesi ei vaihdu, yritäppäs juoda sitä. Varaajan sisällä on lämmönvaihdinkierukka joka tuottaa lämpimän käyttöveden. Se keskuslämmitysjärjestelmän yleinen täyttöryhmä -venttiili ei olekkaan idioottivarma laite. Nykyisen lain mikaan aina pitäisi käyttää ilmaväliä. Eli siirtopumppua kun vettä lisätään juomavesiverkosta lämmitysverkkoon. Näin ei kuitenkaan tehdä. Nokiallakin olisi pitänyt kohteessa käyttää "ilmaväli" asennusta ja esim. uppopumppua veden siirtoon. Nokialla tosin ei ollut kyse lämmitysverkosta vaan vedenpuhdistuslaitteistosta. Periaate on kuitenkin sama. Virheitä sattuu, mutta ne on minimoitavissa.

rakentaja2010. kirjoitti:

asennan siis varoventtiilin 10 bar sinne kattilaan ja laitan sen huoltosulun väliin (nokia ilmiö) varoventtiilin johdan paisunta johtoon ja siihen en laita sulkua vaan saa vapaasti mennää paisuntaastiaan se vesi.
Sit käyttöveteen kanssa. vai?
paisuntajohtoon paisuntastia . ja tarviiko siihenkin varoventtiilin?

Lue lisää

arvoisa asentaja leikilläsikään tee tuollaisia ehdotuksia. Jokuhan menee ja tekee noin kun yllytät.

Tuleva rakentaja kirjoitti:

paisuntajohtohdon sijainnista, vaan huoltoventtiilin tarpeellisuudesta. Jos esityksen mukaan kaikissa lämmönlähteissä olisi selvä varoventtiilien paikka suoraan lämmönlähteen vesitilaan ja siihen yhteeseen ei saisi kytkeä mitään muuta laitetta tai putkistoa niin asiahan olisi ratkaistu. Paisuntayhde olisi sitten erillinen yhde ja se voitaisiin varustaa sululla helpottamaan mahdollista huotoa ja säiliön vaihtoa. Ja yleisesti, jos lämpökeskuksessa on esim. varaaja jossa on sähkövastuslämmitys sekin on varustettava omalla varoventtiilillä joka on suoraan yhteydessä varaajan vesitilaan. Olenkohan ymmärtänyt keskustelun oikein, kun näin päättelen ?

Lue lisää

Tuo on aivan oikein. Ei lisää työtä eikä kustannuksia. Eikä tahatonta virhettä pääse tapahtumaan. Jos esim kattilassa ei ole yhteitä varoventtiileille varattuna, silloin ne asennetaan välttömästi paisuntayhteen alkuun, samoin kunnollinen iso painemittari joka selvästi näyttää verkoston paineen. Vasta näiden jälkeen voi halutessaan asentaa kahvattoman huotoventtiilin ja sen jälkeen riittävän kokoisen kalvopaisunta-astian jonka esipaine on säädetty oikein. Säiliössä on typpikaasu jonka painetta tarvittaessa voi lisätä auton rengaspumpulla, ilmalla. Paine mitataan rengaspainemittarilla kun laitoksen vedenpaine on laskettu nollaan. Esipaine ohjeen mukaiseksi. Kalvosäiliön ilmanlisäysventtiili on yleensä isommissa säiliöissä säiliön alla näkyvissä, pienissä se löytyy muovisen kierrelätkän alta kun se otetaan pois täytön tai mittauksen ajaksi. Jos säiliön kalvo on vioittunut, eli säiliö on vettä täynnä, se on vaihdettava.

Liesikattila kirjoitti:

tuollainen kerran rakennettu. Se tosin lämmitti vain yläjakoisesti kiertävää patterivettä sen avoimen , eristetyn paisunta-säiliön avulla. Koko järjestelmässä oli nestettä sen verran että se ei jäädy. Nestettä joudutaan kyllä lisäilemään silloin tällöin. Pitääkin kaataa säiliön pinnalle ruokaöljykerros, kuten joku aiemmin neuvoi. Kerääjiä, jotka on itsetehty tavallisista ikkunoista ja levypattereista, on maalattu mattamustiksi, niitä on kolme kpl. mökin eteläseinällä pystyasennossa. Ne toimivat myös painovoimaisesti, ilman mitään pumppua tai automatiikkaa. Kierto lähtee käyntiin kun kennossa lämpö ylittää paisunta-säiliön lämmön. Toimii, ja on perin yksinkertaista. Ei ole kosteuvaurioita mökissä. Kattila on ikivanha liesikattila joka löytyi romukaupasta. On tosi hyvä laite. Työtähän tuo teetti jonkin verran, mutta se oli tuttua aiemmilta työvuosilta putkiliikkeessä. Lämmitettävää tilaa on 40 m2. Pattereita yht.6 kpl.

Lue lisää

yläjakoinen keskuslämmitys vapaakierrolla. Siihen vielä aurinkolämmön talteenotto. kuulostaa hyvältä. Pitäisikin jonkun rakentaa messujärjestelmä ihmisten ihmeteltäväksi.Kyllähän sellainen herättäisi mielenkiintoa ja mahdollista käyttöäkin. On se tosi hieno systeemi, näin äkkinäisesti ajateltuna.

Ent. lämmittäjä kirjoitti:

saa lisätä suoraan kiehuvaan järjestelmään. Vaan veto poistetaan ja jäähdytetään esim. lv- kierukan kautta rauhallisesti. Automaattisia järjestelmiäkin on. niissä on ylimääräinen jäähdytyskierukka joka avautuu määrätyssä lämpötilassa ja kylmä vesi juoksee kierukan läpi viemäriin.

Lue lisää

Tuo mainitsemasi automaattinen on nykyään pakollinen painelaitedirektiivin mukaan.

Sorretun voima kirjoitti:

Tuo mainitsemasi automaattinen on nykyään pakollinen painelaitedirektiivin mukaan.

kun käytössä on vanhemmat laitteet.

P. Vihersalo kirjoitti:

Sinähän olet kansan mies.
Ennen sumpit sotkettiin ja hengissä ollaan vielä.
Vaaraa legionella bakteerista ei ole, koska vettä ei varastoida kuten
käyttövesivaraajissa, joissa veden lämpötila säiliön alaosassa voi olla
hyvinkin matala. Lämmityksen varaajassa käyttövesi vaihtuu aina täysin sitä
käytettäessä.

Lue lisää

mutta kysymys onkin siitä, että täyttöventtiiliryhmässä, jossa on myös takalaskuventtiili, saattaa jossakin tapauksessa tapahtua virtaus "väärin päin"
Tätä nykyinen laki ei ole ottanut huomioon. Siis "Nokia ilmiö" on mahdollinen. Otappa näyte keskuslämmityvedestä ja vie se tutkittavaksi. Varmasti muutat mielipiteesi. Nykyinen laki tai asetus sanoo yksiselitteisesti. "on käytettävä ilmarakoa asennuksessa jos on teoreettinkin mahdollisuus likaisen ja puhtaan veden sekoittumisesta".Ja sellainen on mahdollista kun vesijohtoverkon paine joskus joudutaan laskemaan "nollille" esim. remonttitapauksissa.

Lopetetaanko jo ? kirjoitti:

Tuo on aivan oikein. Ei lisää työtä eikä kustannuksia. Eikä tahatonta virhettä pääse tapahtumaan. Jos esim kattilassa ei ole yhteitä varoventtiileille varattuna, silloin ne asennetaan välttömästi paisuntayhteen alkuun, samoin kunnollinen iso painemittari joka selvästi näyttää verkoston paineen. Vasta näiden jälkeen voi halutessaan asentaa kahvattoman huotoventtiilin ja sen jälkeen riittävän kokoisen kalvopaisunta-astian jonka esipaine on säädetty oikein. Säiliössä on typpikaasu jonka painetta tarvittaessa voi lisätä auton rengaspumpulla, ilmalla. Paine mitataan rengaspainemittarilla kun laitoksen vedenpaine on laskettu nollaan. Esipaine ohjeen mukaiseksi. Kalvosäiliön ilmanlisäysventtiili on yleensä isommissa säiliöissä säiliön alla näkyvissä, pienissä se löytyy muovisen kierrelätkän alta kun se otetaan pois täytön tai mittauksen ajaksi. Jos säiliön kalvo on vioittunut, eli säiliö on vettä täynnä, se on vaihdettava.

Lue lisää

jatkaa. Olen Lvi- opiskelija ja teen muistiota. Jatkakaa "viisaat" vaan. On asioita joita ei olekaan oppikirjassa. Kertokaa nyt kuitenkin niistä virheistännekin, kuullostaa vähän itsekehumiselta koko aihe.

Lyytikko kirjoitti:

mutta kysymys onkin siitä, että täyttöventtiiliryhmässä, jossa on myös takalaskuventtiili, saattaa jossakin tapauksessa tapahtua virtaus "väärin päin"
Tätä nykyinen laki ei ole ottanut huomioon. Siis "Nokia ilmiö" on mahdollinen. Otappa näyte keskuslämmityvedestä ja vie se tutkittavaksi. Varmasti muutat mielipiteesi. Nykyinen laki tai asetus sanoo yksiselitteisesti. "on käytettävä ilmarakoa asennuksessa jos on teoreettinkin mahdollisuus likaisen ja puhtaan veden sekoittumisesta".Ja sellainen on mahdollista kun vesijohtoverkon paine joskus joudutaan laskemaan "nollille" esim. remonttitapauksissa.

Lue lisää

Mistäs tuollainen laki tai asetus löytyy. Siis muualta kuin päästäsi?

Ei pahalla kirjoitti:

jatkaa. Olen Lvi- opiskelija ja teen muistiota. Jatkakaa "viisaat" vaan. On asioita joita ei olekaan oppikirjassa. Kertokaa nyt kuitenkin niistä virheistännekin, kuullostaa vähän itsekehumiselta koko aihe.

Lue lisää

Niin yksinkertainen kuin kirjoittajatkin ,päivänselviä asioita ammattimiehille.

Olen harrastanut lajia 45v. ja huomaan ettei täällä kirjoittele kun päiväkodin pikku
vintiöt,ainakaan tästä aiheesta.

Rörman 64v. kirjoitti:

Niin yksinkertainen kuin kirjoittajatkin ,päivänselviä asioita ammattimiehille.

Olen harrastanut lajia 45v. ja huomaan ettei täällä kirjoittele kun päiväkodin pikku
vintiöt,ainakaan tästä aiheesta.

Lue lisää

Tervetuloa joukkoon. Taidat sinäkin olla myös yksinkertainen. Päättelin asian siitä, kun mainitsit, että tänne kirjoittelevat ovat yksinkertaisia ja myös itse kirjoitit tänne. 1 1=2, vai miten se nyt oli?

Pakteerin pesä kirjoitti:

ilmiöllä kuvattiin mahdollista käyttö ja asennusvirhettä. Patteriverkon vedessä elää kyllä legionella bakteerit. Ei saa sekoittua juomaveteen. Se pyritään estämään "tuplasuluin" ja takalaskuventtiilillä joka on aina täyttöventtiilissä valmiina. Suomessa valmistaa Oras oy Rauma.

Lue lisää

Elääkö bakteeri muka hapettomassa vedessä? Ja jos lämpöjohtovesi olisi terveydelle vaarallista, niin se ei saisi olla käyttöveden "vieressä", vaan välissä pitäisi olla vaaraton väliaine.

Lyytikko kirjoitti:

mutta kysymys onkin siitä, että täyttöventtiiliryhmässä, jossa on myös takalaskuventtiili, saattaa jossakin tapauksessa tapahtua virtaus "väärin päin"
Tätä nykyinen laki ei ole ottanut huomioon. Siis "Nokia ilmiö" on mahdollinen. Otappa näyte keskuslämmityvedestä ja vie se tutkittavaksi. Varmasti muutat mielipiteesi. Nykyinen laki tai asetus sanoo yksiselitteisesti. "on käytettävä ilmarakoa asennuksessa jos on teoreettinkin mahdollisuus likaisen ja puhtaan veden sekoittumisesta".Ja sellainen on mahdollista kun vesijohtoverkon paine joskus joudutaan laskemaan "nollille" esim. remonttitapauksissa.

Lue lisää

on määritelty asetuksessa. Ilmarakoa on käytettävä jos on mahdollisuus lika ja puhtaanveden sekoittumiseen. Esim. pesukone on varustettu ilmaraolla tyhjennysletkun osalta. Silti asennukseen vaaditaan vielä hyväksytty, imusuojalla ja takavirtauksen estolla varustettu pesukoneventtiili. Asetus pitää olla jokaisen Kvv- työnjohtajan tiedossa. Sen tunteminen on edellytys ko. tutkinnon hyväksyttävästi suorittamiselle. Ilman tälläistä suojausta esim. kerrostalossa sattuisi lukuisia "Nokioita" jos vesiverkosto jostain syystä tyhjennetään esim. remontin takia, niin pesukoneessa oleva likavesi siirtyisi imun avulla vesijohtoverkkoon. Ja katastrofi on valmis. Tuon takia "ilmaväliä" on käytettävä.

Sorretun voima kirjoitti:

Tuo mainitsemasi automaattinen on nykyään pakollinen painelaitedirektiivin mukaan.

Olen kerran nähnyt lämmitysjärjestelmän "räjähdyksen" jälkeiset vauriot. Ei uskoisi sitä voimaa, mikä siitä aiheutui. Kaikki oli talossa hajalla, kattilan jäänteitä 100 metrin päässä. Kukaan ei sentään ollut paikalla kun se tapahtui. Syy. Tulpattu varoventtiili. Vakuutus ei korvannut täysimääräisesti vahinkoa, vaikka se katsottiin tietämättömyydessä aiheutetuksi. Kuinkahan paljon tuollaisia "tietämättömiä" tapauksia odottaa vuoroaan Suomen maassa ?. Ihme että noita "tee se itse asennuksia" ei valvota ensinkään, tai en ainakaan tiedä että valvottaisiin. Kunnaliset vesi ja viemäriasennuksethan ovat kuuluneet jo kauan valvonnan piiriin. Ja nyt myös yksityiset viemärilaitteet ovat kai tulossa valvonnan alaisiksi.

frdghjk kirjoitti:

Elääkö bakteeri muka hapettomassa vedessä? Ja jos lämpöjohtovesi olisi terveydelle vaarallista, niin se ei saisi olla käyttöveden "vieressä", vaan välissä pitäisi olla vaaraton väliaine.

Lue lisää

bakteeritoiminta lopu hapettomassa ja yli 50 asteisessa vedessä. Mutta joissakin olosuhteissa saattaa aiheuttaa terveysvaaran jos sitä vettä pääsee juomavesipuolelle. Putkihan on ns."patarautaa" ja sen sisäpinta on kaikkea muuta kuin hygieninen. Jo haju on inhoittava. Lämpöjohtojen pohjaputkistojen vesi saattaa olla osaksi mustaa kuin terva ja sakkaista. Eikä se vesijohtoputkikaan, etenkään galv. putki, ole muuta kuin "törkyputki" sisältä. Jos koekappaleen otat vanhasta vesijohdosta ja tutkit sitä silmämääräisesti, huomaat kyllä asian. Vesi liikkuu 8 mm reiässä vaikka putki on 32 mm halkaisialtaan. Ja näitä on pajon, lähes kaikki galv. juomavesijohdot ovat oikeastaan käyttökelvottomia , riippuen veden laadusta. Myös cu- putket jotka taas ovat syöpyneitä veden laadun ja ylisuuren virtauksen takia.

yrjö-yksinkertainen kirjoitti:

Tervetuloa joukkoon. Taidat sinäkin olla myös yksinkertainen. Päättelin asian siitä, kun mainitsit, että tänne kirjoittelevat ovat yksinkertaisia ja myös itse kirjoitit tänne. 1 1=2, vai miten se nyt oli?

Lue lisää

tiennytkään, että putkiala kiinnostaa näin paljon erilaisia ihmisiä. Ehkä kiinnostus on herännyt median välityksellä. Rakennusalan lehtiä ilmestyy monta ja eräs aihe on LVI. Nythän näkyy olevan myös naispuolisia "putkimiehiä" alalla. V-54 kun minä aloitin "urani" perheyrityksessä meitä oli 5 henkilöä työssä. 2 vanhenpaa putkimiestä ja 3 nuorta oppipoikaa ja minä, juoksupoikana ja "tiellisenä". Firma kasvoi ja laajeni. Tuli Sähkö, Ilmastointi, ja konepajatoiminta, myös alan varastointi ja myymälä. Töitä tehtiin Suomen lisäksi Neuvostoliitossa, myöhemmin Venäjällä, sekä Balttian maissa. Työt jatkuvat edelleen vaikka aina vanhemmat porukasta siirtyvätkin eläkeläisiksi. Tässä nyt keräilen materiaalia "muistikirjaan" työnimeltä " Putkitöitä ja putkimiehiä 1954 - 2006" Tuohan on nykyisin helppoa kun on kunnon laitteet käytössä ja paljon valokuvia.

"Talkkari" kirjoitti:

on määritelty asetuksessa. Ilmarakoa on käytettävä jos on mahdollisuus lika ja puhtaanveden sekoittumiseen. Esim. pesukone on varustettu ilmaraolla tyhjennysletkun osalta. Silti asennukseen vaaditaan vielä hyväksytty, imusuojalla ja takavirtauksen estolla varustettu pesukoneventtiili. Asetus pitää olla jokaisen Kvv- työnjohtajan tiedossa. Sen tunteminen on edellytys ko. tutkinnon hyväksyttävästi suorittamiselle. Ilman tälläistä suojausta esim. kerrostalossa sattuisi lukuisia "Nokioita" jos vesiverkosto jostain syystä tyhjennetään esim. remontin takia, niin pesukoneessa oleva likavesi siirtyisi imun avulla vesijohtoverkkoon. Ja katastrofi on valmis. Tuon takia "ilmaväliä" on käytettävä.

Lue lisää

Vaan kun tuo ei koske lämpöjohtoa. Jos koskisi, niin mitään kierukoita, täyttöventtiileitä tai vaihtimia ei saisi käyttää, vaan kaikki pitäisi tehdä vaarattoman väliaineen kautta. Jos lämpöjohtojärjestelmään lisätään vaikka vaarallista glykolia, niin siinä tapauksessa et saa kierukkaa enää käyttää samassa vesitilassa.

ilmarakko kirjoitti:

Vaan kun tuo ei koske lämpöjohtoa. Jos koskisi, niin mitään kierukoita, täyttöventtiileitä tai vaihtimia ei saisi käyttää, vaan kaikki pitäisi tehdä vaarattoman väliaineen kautta. Jos lämpöjohtojärjestelmään lisätään vaikka vaarallista glykolia, niin siinä tapauksessa et saa kierukkaa enää käyttää samassa vesitilassa.

Lue lisää

Paine-ero on kattilan ja kierukan välillä. Jos vesiverkostossa on painetta 4 ja pannussa vaan 1,5, niin lämpöjärjestelmän vesi ei mene käyttöveteen.

Ei pahalla kirjoitti:

jatkaa. Olen Lvi- opiskelija ja teen muistiota. Jatkakaa "viisaat" vaan. On asioita joita ei olekaan oppikirjassa. Kertokaa nyt kuitenkin niistä virheistännekin, kuullostaa vähän itsekehumiselta koko aihe.

Lue lisää

viisastut kunhan valmistut insinööriksi ja pulaat näiden asioiden kanssa vähintään 10 vuotta, noin niinkuin alkuun.

Insirööri 50 v kirjoitti:

viisastut kunhan valmistut insinööriksi ja pulaat näiden asioiden kanssa vähintään 10 vuotta, noin niinkuin alkuun.

oli tarkoitettu "opiskelijapojalle" Meni väärään kohtaan.

swfghj kirjoitti:

Niin on kytketty, mutta kuten on mainittu, patterivesi ei ole terveydelle vaarallista, toisin kun jätevesi. Jos patterivesi olisi vaarallista, ei se saisi olla tekemisissä talousveden kanssa, vaikka välissä olisikin sulkuja tai takaiskuja. Nokiallahan jätevesi ja talousvesi oli kytketty toisiinsa ja välissä oli pelkkä sulku, joka oli jäänyt auki. Kun jätevesipuolen paine nousi yöllä suuremmaksi, pääsi jätevettä vesijohtoon.

Lue lisää

saattaa joutua käyttöveteen täyttöyhteen kautta vaikka siinä onkin takalaskuventtiili sulkujen lisäksi. Jos puhdasvesiverkossa on esim. remontti meneillään ja joku avaa lämmityksen täyttöyhteet niin sekoittuminen saattaa tapahtua. Siksi olisi aina huomioitava että vesipuolella on paine normaali ennen venttiilien avaamista. Näinhän ei käytännössä kylläkään tapahdu. Eikä painemittariakaan useimmiten ole vesipuolella lämpökeskuksissa. Mutta kylmävesihanan avaamalla huolellinen henkilö voi varmistaa että kylmävesiputkistossa on paine, joka estää takaisinvirtauksen.

ilmarakko kirjoitti:

Vaan kun tuo ei koske lämpöjohtoa. Jos koskisi, niin mitään kierukoita, täyttöventtiileitä tai vaihtimia ei saisi käyttää, vaan kaikki pitäisi tehdä vaarattoman väliaineen kautta. Jos lämpöjohtojärjestelmään lisätään vaikka vaarallista glykolia, niin siinä tapauksessa et saa kierukkaa enää käyttää samassa vesitilassa.

Lue lisää

ilmaväliä on käytettävä nytkin esim. pesukoneissa ja prosessiteollisuudessa ja tullaan vaatimaan sen käyttöä myös vedenpuhdistulaitoksissa. Kaikki muuttuu. Eihän esim. aurinkolämmön lämmönsiirin kierukkaa saa asentaa suoraan käyttövesisäiliöön. Lämmitysvaraajiin saa, koska niissä on aina 1 turvaneste, eli vesi välissä ennen käyttövesivaihdinta. Lämmitylaitteet esim. omakotitaloissa ovatkin täysin lainsuojattomia, vielä jonkin aikaa. Eu- laki on jo valmisteilla, saa nähdä millainen ?

frdghjk kirjoitti:

Elääkö bakteeri muka hapettomassa vedessä? Ja jos lämpöjohtovesi olisi terveydelle vaarallista, niin se ei saisi olla käyttöveden "vieressä", vaan välissä pitäisi olla vaaraton väliaine.

Lue lisää

Ilmankos Suomen kansa on niinsaatanan sairasta nykyään. Ennen kun ei mitään vesiputkia edes olut, vesi kannettiin puhtaasta ? kaivosta ämpärillä sisään, ja likavesi toisella ulos. Kaikki pelasi, ja terveitä oltiin. Ei ainakaan valtavia terveyskeskuksia satoine hoitohenkilöineen ollut kuin isoissa kaupungeissa. Kansa oli laihaa ja tervettä.Olin kerran 60 luvulla Sevettijärven takamailla pilkillä kun paikallinen poromies lausui viisauden. "Tyä Etelämihmiset olttakin kaik hulluuja" Kysyin perustelua, niin hän sanoi; "Laske montako hullujen huonetta on Oulun alapuolella, ja montako yläpuolella" Yläpuolella silloin ei tainnut olla yhtään mielisairaalaa.

Rovijärven pilkkijä kirjoitti:

Ilmankos Suomen kansa on niinsaatanan sairasta nykyään. Ennen kun ei mitään vesiputkia edes olut, vesi kannettiin puhtaasta ? kaivosta ämpärillä sisään, ja likavesi toisella ulos. Kaikki pelasi, ja terveitä oltiin. Ei ainakaan valtavia terveyskeskuksia satoine hoitohenkilöineen ollut kuin isoissa kaupungeissa. Kansa oli laihaa ja tervettä.Olin kerran 60 luvulla Sevettijärven takamailla pilkillä kun paikallinen poromies lausui viisauden. "Tyä Etelämihmiset olttakin kaik hulluuja" Kysyin perustelua, niin hän sanoi; "Laske montako hullujen huonetta on Oulun alapuolella, ja montako yläpuolella" Yläpuolella silloin ei tainnut olla yhtään mielisairaalaa.

Lue lisää

Oletkos kuullut, että elinikä on noussut. Oikein eläkkeitäkin alennetaan.

Byrokraattiko kirjoitti:

ilmaväliä on käytettävä nytkin esim. pesukoneissa ja prosessiteollisuudessa ja tullaan vaatimaan sen käyttöä myös vedenpuhdistulaitoksissa. Kaikki muuttuu. Eihän esim. aurinkolämmön lämmönsiirin kierukkaa saa asentaa suoraan käyttövesisäiliöön. Lämmitysvaraajiin saa, koska niissä on aina 1 turvaneste, eli vesi välissä ennen käyttövesivaihdinta. Lämmitylaitteet esim. omakotitaloissa ovatkin täysin lainsuojattomia, vielä jonkin aikaa. Eu- laki on jo valmisteilla, saa nähdä millainen ?

Lue lisää

Jos Flamcomatin jälkitäyttöveden liitäntä tehdään suoraan juomavesiverkkoon, se pitää
varustaa takaisinvirtauksen suojauksella vesilaitoksen sääntöjen mukaisesti.

http://stentor.flamco.nl/fi/catalog/list/164650

Vesivirtanen kirjoitti:

saattaa joutua käyttöveteen täyttöyhteen kautta vaikka siinä onkin takalaskuventtiili sulkujen lisäksi. Jos puhdasvesiverkossa on esim. remontti meneillään ja joku avaa lämmityksen täyttöyhteet niin sekoittuminen saattaa tapahtua. Siksi olisi aina huomioitava että vesipuolella on paine normaali ennen venttiilien avaamista. Näinhän ei käytännössä kylläkään tapahdu. Eikä painemittariakaan useimmiten ole vesipuolella lämpökeskuksissa. Mutta kylmävesihanan avaamalla huolellinen henkilö voi varmistaa että kylmävesiputkistossa on paine, joka estää takaisinvirtauksen.

Lue lisää

Vaatii ja pitää katsoa paisunnan painemittaria ja varoventtiiliä.

Pakteerin pesä kirjoitti:

ilmiöllä kuvattiin mahdollista käyttö ja asennusvirhettä. Patteriverkon vedessä elää kyllä legionella bakteerit. Ei saa sekoittua juomaveteen. Se pyritään estämään "tuplasuluin" ja takalaskuventtiilillä joka on aina täyttöventtiilissä valmiina. Suomessa valmistaa Oras oy Rauma.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8794201/42414783

123* kirjoitti:

Oletkos kuullut, että elinikä on noussut. Oikein eläkkeitäkin alennetaan.

kyllä. Mutta sairaudet ovat lisääntyneet h...isti. Vai kuoliko ihmiset ennen nuorena vanhuuteen, kun kaikkia tauteja ei tiedetty edes epäillä ?

Ei pahalla kirjoitti:

jatkaa. Olen Lvi- opiskelija ja teen muistiota. Jatkakaa "viisaat" vaan. On asioita joita ei olekaan oppikirjassa. Kertokaa nyt kuitenkin niistä virheistännekin, kuullostaa vähän itsekehumiselta koko aihe.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8794201/42427502

Ulospuhallus kirjoitti:

Varoventtiilinpaine määräytyy usein kattilan rakennepaineen mukaan. Avoimessa järjestelmässä on otettava huomioon hydrostaattinen paine lisäksi. Tässä kaksi kerrosta.

Päävaatimus varoventtiilille on höyryn ulospuhalluksen määrä kg/ h.

Lue lisää

vaan heikkoimman laitteen mukaan. mikä järjestelmässä on. Se voi olla vaikka lämpöpatteri jonka painekestävyys on tiedossa. Kattila ei määrää varoventtiilin avp:tä

Kirjoitti kirjoitti:

"Eihän patteriverkoston vesi ole vaarallista. "

Mutta vesijohdon ja höyryn paine on.
"Kattilaa yritettiin jäähdyttää lisäämällä siihen vettä. Tällöin vesi höyrystyi nopeasti ja samalla se nosti kattilan paineen niin korkeaksi, että se räjähti."

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=754&kid=0

Lue lisää

on surullinen ja valitettava. Eihän se jäähdytysjärjestelmän termostaattinen toimiventtiili ole mikään ylipaineen purkausventtiili eikä sellaiseksi tarkoitettu kattilassa. Uutisen tekstin mukaan järjestelmän lämmönlähteestä puuttui se laitoksen tärkein laite eli varoventtiili jonka avp olisi pitänyt olla 1.5 bar ja koko 25 mm. Näitä tapauksia ei saisi sattua ensinkään. Usein on tapahtunut että pakkaskauden aikana, kun esim. öljy on loppunut ja kattihuoneen lämpö on laskenut pakkasen puolelle niin laitteiden jäätyminen on aiheuttanut vaaratilanteita, kun lämpö on uudellen kytketty "päälle" ja jäätynyt putkisto aiheuttaa paineen nousun. Mikä olisi suoja tuollaiselle tapahtumalle. Se voisi olla paloturvalliseksi laimennettu jäätymätön neste kattilassa ja putkistossa. Jos isoa varaajaa ei ole käytössä.

ilmarakko kirjoitti:

Vaan kun tuo ei koske lämpöjohtoa. Jos koskisi, niin mitään kierukoita, täyttöventtiileitä tai vaihtimia ei saisi käyttää, vaan kaikki pitäisi tehdä vaarattoman väliaineen kautta. Jos lämpöjohtojärjestelmään lisätään vaikka vaarallista glykolia, niin siinä tapauksessa et saa kierukkaa enää käyttää samassa vesitilassa.

Lue lisää

Takaisinimusuojauksena käytetään ensisijaisesti ilmaväliä, min. 50 mm, kun se on mahdollista. Muuten käytetään imusuojausta ja yksisuuntaventtiiliä suluin. Jotenkin näin se menee. Lämpöjohtoja asetus ei vielä koske 2010. On kyllä tapahtunut lämmönvaihtimien rikkoutuessa varaajissa ja kaukolämpölaitteissa että vedet ovat sekoittuneet jos vesipuolen paine on pudonnut alle lämmityspuolen paineen. Toisinpäin tietysti useimmin.

Heikoin lenkki kirjoitti:

vaan heikkoimman laitteen mukaan. mikä järjestelmässä on. Se voi olla vaikka lämpöpatteri jonka painekestävyys on tiedossa. Kattila ei määrää varoventtiilin avp:tä

Se varoventtiili todellakin mitoitetaan lämmönkehittimen mukaan. Toinen kohde, missä on varoventtiili on varaaja. Näiden rakennepaineet ovat yleensä paljon suurempia kuin itse kattilan kammion.

zzz-z kirjoitti:

Paine-ero on kattilan ja kierukan välillä. Jos vesiverkostossa on painetta 4 ja pannussa vaan 1,5, niin lämpöjärjestelmän vesi ei mene käyttöveteen.

Jos ! Vesiverkossa ei aina ole painetta ensinkään. Voi olla se "jos tilanne". Eli remontti vesipuolella meneillään. Onhan noita aina sillointällöin joka talossa.

Eikösvaan kirjoitti:

Jos ! Vesiverkossa ei aina ole painetta ensinkään. Voi olla se "jos tilanne". Eli remontti vesipuolella meneillään. Onhan noita aina sillointällöin joka talossa.

Ei lämmintä käyttövettä saa käyttää talousvetenä koskaan.
Kuparista liukenee myrkkyjä kuumaan veteen.

Lyytikko kirjoitti:

mutta kysymys onkin siitä, että täyttöventtiiliryhmässä, jossa on myös takalaskuventtiili, saattaa jossakin tapauksessa tapahtua virtaus "väärin päin"
Tätä nykyinen laki ei ole ottanut huomioon. Siis "Nokia ilmiö" on mahdollinen. Otappa näyte keskuslämmityvedestä ja vie se tutkittavaksi. Varmasti muutat mielipiteesi. Nykyinen laki tai asetus sanoo yksiselitteisesti. "on käytettävä ilmarakoa asennuksessa jos on teoreettinkin mahdollisuus likaisen ja puhtaan veden sekoittumisesta".Ja sellainen on mahdollista kun vesijohtoverkon paine joskus joudutaan laskemaan "nollille" esim. remonttitapauksissa.

Lue lisää

Alipaineventtiilit ja...

http://www.momentskept.com/temp/plumb.jpg

Tyhjöventtiilin sijoituksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei
takaisin virtaustapauksessa venttiilin kautta pääse saastunutta ilmaa putkistoon.
Yksisuuntaventtiilin on oltava testattu ja luotettava takaisin imusuojana.

Muntter kirjoitti:

Takaisinimusuojauksena käytetään ensisijaisesti ilmaväliä, min. 50 mm, kun se on mahdollista. Muuten käytetään imusuojausta ja yksisuuntaventtiiliä suluin. Jotenkin näin se menee. Lämpöjohtoja asetus ei vielä koske 2010. On kyllä tapahtunut lämmönvaihtimien rikkoutuessa varaajissa ja kaukolämpölaitteissa että vedet ovat sekoittuneet jos vesipuolen paine on pudonnut alle lämmityspuolen paineen. Toisinpäin tietysti useimmin.

Lue lisää

Kerrotko tosta lisää? missä kohdassa käyttövesi ja lämmitysvesi voivat mennä sekaisin jos kaukolämpö siirrin hajoaa?

Ulospuhallus kirjoitti:

Varoventtiilinpaine määräytyy usein kattilan rakennepaineen mukaan. Avoimessa järjestelmässä on otettava huomioon hydrostaattinen paine lisäksi. Tässä kaksi kerrosta.

Päävaatimus varoventtiilille on höyryn ulospuhalluksen määrä kg/ h.

Lue lisää

vaan lämmitysjärjestelmän heikoimman "lenkin" mukaan. Kattilan rakennepaine on määritelty. Mutta esim lämpöpatterit voivat olla luokiteltu pienemmälle rakennepaineelle. Tämä määrittelee varoventtiilin avautumispaineen.

1.5 bar kirjoitti:

vaan lämmitysjärjestelmän heikoimman "lenkin" mukaan. Kattilan rakennepaine on määritelty. Mutta esim lämpöpatterit voivat olla luokiteltu pienemmälle rakennepaineelle. Tämä määrittelee varoventtiilin avautumispaineen.

Lue lisää

siis että mikään vesilämpöpatteri olisi alle 1,5bar kestävä? Kuka sellaista ostaisi, en minä ainakaan. Tavalliset vesijohtokalusteet pitää kestää 10bar, kattilat sen 1,5bar, joka on vielä aika pieni paine.

entiedämutta kirjoitti:

siis että mikään vesilämpöpatteri olisi alle 1,5bar kestävä? Kuka sellaista ostaisi, en minä ainakaan. Tavalliset vesijohtokalusteet pitää kestää 10bar, kattilat sen 1,5bar, joka on vielä aika pieni paine.

Lue lisää

aiemmin ollut ja on vieläkin monenlaisia. Eipä niiden painekestävyydestä ollut mitään tietoa.Nykyiset kyllä on aivan toista luokkaa. Vanhat levypatterit ovat aina riski. Erikoisesti kerrostaloissa. Usein näki kosteissa tiloissa levypattereita jotka olivat huonosti maalattuja ja saumat sitten jo syöpyneitä. Sellaiset olisi aina vaihdettava. Eiväthän ne räjähdä mutta vahinkoja ne aiheuttaa.

Huoltaja Turuust kirjoitti:

aiemmin ollut ja on vieläkin monenlaisia. Eipä niiden painekestävyydestä ollut mitään tietoa.Nykyiset kyllä on aivan toista luokkaa. Vanhat levypatterit ovat aina riski. Erikoisesti kerrostaloissa. Usein näki kosteissa tiloissa levypattereita jotka olivat huonosti maalattuja ja saumat sitten jo syöpyneitä. Sellaiset olisi aina vaihdettava. Eiväthän ne räjähdä mutta vahinkoja ne aiheuttaa.

Lue lisää

PURMO radiaattoreiden rakennepaine eli paineluokka on 10 baria.

Aina oikeassa kirjoitti:

http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/like35agafi.nsf/docbyalias/sol_nit_tires

Tuossa jo aiemmin annettiin oikeat asennustavat eli pientalossa riittää pääsulku paisunnan liitännän verkon puolelle. Kerrostalossa nimenomaan laitetaan sulun kanssa. Joka haluaa ilmailla pattereitaan vähän väliä ja hapettaa ilman poistajat ja kuunnella venttiilien sihinää, niin saa minun puolestani vaikka paineilmakompressorilla täyttää järjestelmänsä.

Lue lisää

kerrostalonkin lämmönjakohuoneessa on ns. pääsulut. Ne suljetaan aina remontin ajaksi, jos sitä huotoventtiiliä ei ole. Kun verkoston paine pudotetaan pääsulkujen sulkemisen jälkeen niin vettä ei paljoa poisteta ja uutta vettä lisätään ennen pääsulkujen avaamista niin että paine on normaali. Vettä ei mene paljoakaan eikä myös ilmaa verkostoon.

epätietoinen.. kirjoitti:

Kerrotko tosta lisää? missä kohdassa käyttövesi ja lämmitysvesi voivat mennä sekaisin jos kaukolämpö siirrin hajoaa?

ollut. Eihän ne levyvaihtimetkaan ikuisia ole, mutta vanhat putkikierukkavaihtimet saattoivat kulumisen tai pistesyöpymien takia vuotaa. Silloin sekoittuminen tapahtui. Käytössähän noita vanhoja laitteita on vieläkin.

Taatusti kirjoitti:

PURMO radiaattoreiden rakennepaine eli paineluokka on 10 baria.

ja vastaavat ovatkin "nykyaikaa" Ennen on ennen. Kyllä niitä "ennen" mallisia pattereita vielä paljon on vanhoissa taloissa. Esim ripapatterit joita "räkähitsarit" hitsailivat. Niitä näkee vieläkin monissa vanhoissa taloissa kaupungeissa. Paineluokka ? Kuka tietää ?

X-Pm kirjoitti:

on surullinen ja valitettava. Eihän se jäähdytysjärjestelmän termostaattinen toimiventtiili ole mikään ylipaineen purkausventtiili eikä sellaiseksi tarkoitettu kattilassa. Uutisen tekstin mukaan järjestelmän lämmönlähteestä puuttui se laitoksen tärkein laite eli varoventtiili jonka avp olisi pitänyt olla 1.5 bar ja koko 25 mm. Näitä tapauksia ei saisi sattua ensinkään. Usein on tapahtunut että pakkaskauden aikana, kun esim. öljy on loppunut ja kattihuoneen lämpö on laskenut pakkasen puolelle niin laitteiden jäätyminen on aiheuttanut vaaratilanteita, kun lämpö on uudellen kytketty "päälle" ja jäätynyt putkisto aiheuttaa paineen nousun. Mikä olisi suoja tuollaiselle tapahtumalle. Se voisi olla paloturvalliseksi laimennettu jäätymätön neste kattilassa ja putkistossa. Jos isoa varaajaa ei ole käytössä.

Lue lisää

venttiili oli varmaan "virtauksen säätöventtiili" joka oli viallinen. Silti ehdottomasti kattilassa tulee olla varoventtiili, se on laitoksen tärkein osa.

Mukana ollut H-mies kirjoitti:

kerrostalonkin lämmönjakohuoneessa on ns. pääsulut. Ne suljetaan aina remontin ajaksi, jos sitä huotoventtiiliä ei ole. Kun verkoston paine pudotetaan pääsulkujen sulkemisen jälkeen niin vettä ei paljoa poisteta ja uutta vettä lisätään ennen pääsulkujen avaamista niin että paine on normaali. Vettä ei mene paljoakaan eikä myös ilmaa verkostoon.

Lue lisää

Ei ole eikä tuota termiä kannata käyttää, koska se sotkee asiat. Kaikenlaisia napsukoita ja kiltäviä pikkuruuveja löytyy. Älä vaan laita sitä naistenpyörän Trelleborgin kortsuventtiiliä. Sillon jätkät repii pelihousunsa.

Inspektoori kirjoitti:

Paisuntaputki liitetään paluuputkeen pumpun imupuolelle lämmönsiirtimen ja
sulkuventtiilin väliin.
Jos paisuntaputki edellisestä poiketen on asennettu sulkuventtiilin verkoston
puolelle, tulee lämmönsiirtimen toisiopuolen ensimmäisten sulkuventtiileiden
väliin lämmönsiirtimen puolelle asentaa ylimääräinen varoventtiili.
Muissa kuin pientaloissa paisuntaputkeen suositellaan asennettavaksi sulkuventtiili,
joka tulee sijoittaa varoventtiiliin nähden paisuntasäiliön puolelle. Vahinkojen
estämiseksi poistetaan venttiilin sulkukahva. Se on kiinnitettävä venttiilin
läheisyyteen.
Verkoston täyttöputki liitetään niin, että liitoskohdan ja paisuntaputken/
varoventtiilin välillä ei ole suljettavaa venttiiliä.

Lue lisää

ei estä venttiilin sulkemista. Kahvan voi viedä vaikka toiselle paikkakunnalle niin silti venttiilin voi sulkea halutessaan vaikka siirtopihdeillä. Paisuntayhteen paikka on aina merkitty laitevalmistajan toimesta kattilaan tai lämmönsiirtimeen, sekä suunnittelijan toimesta piirustukseen, samoin se tärkein eli varoventtiili ja sen paikka. Tietysti myös koko ja avp.

Virtaus kirjoitti:

venttiili oli varmaan "virtauksen säätöventtiili" joka oli viallinen. Silti ehdottomasti kattilassa tulee olla varoventtiili, se on laitoksen tärkein osa.

onnettomuuskohteessa ei ollutkaan varoventtiiliä ensinkään, vaan kyseessä oli avoin, paisunta ja kiehuntaputkella varustettu paisuntajärjestelmä. Joiden putket tai toinen niistä ei lähtenytkään kattilasta vaan tuon viallisen terms. sekoitusventtiilin takaa. Miksi sitten kattilan ja varaajan välinen menoputki oli suljettu ? Oliko jokin huoltoventtiili suljettuna menoputkessa varaajaan ? Kyseessä ei ollut jäähdytysjärjestelmän vika koska sellaista ei ollut. Mitä opimme ? Kattilassa eli lämmönlähteessä tulee olla aina oikenkokoinen ja oikealla avp:lla varustettu varoventtiili, mieluummin kaksi. Lisäksi termostaattinen vedonsäädin joka on oikein säädetty.

fghnjmhgbfcvd kirjoitti:

Mitä Nokia-ilmiötä? Eihän tässä nyt mitään viemäriä olla kytkemässä vesijohtoon.

Edelleenkin se paisuntasäiliö on eri asia kuin varoventtiili, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos on niin tyhmä, että laittaa varon huoltoventtiilin jälkeen, niin yhtälailla se varo voi unohtua kokonaan, tai se on vaikka verkostoon lähtevässä putkessa sulkujen tai suntin takana. Valvonnan pitäisi koskea nimenomaan varoventtiilin paikkaa, kaikki muu on turhaa.
Onhan niitäkin tullut eteen, että varoventtiili on laitettu palloventtiilin perään, jotta sen vaihtaminen on helppoa :) tai suntin jälkeen, jolloin suntin asento määrää, onko varoventtiilistä yhteys lämmönlähteeseen vai ei.

Lue lisää

säiliö on samalla myös varolaite. Mitään huoltoventtiiliä ei paisunta ja mahdollisessa kiehuntaputkessa saa olla. Kiertoyhteen kuristusventtiiliä lukuunottamatta. Kietouyhde yhdistää kiehunta ja paisunta-putket kun tarvitaan lämmitystä paisunta-astiatilassa talviaikana. Kattilassa tulee olla oikea varoventtiili kaiken lisäksi.

Vesivirtanen kirjoitti:

saattaa joutua käyttöveteen täyttöyhteen kautta vaikka siinä onkin takalaskuventtiili sulkujen lisäksi. Jos puhdasvesiverkossa on esim. remontti meneillään ja joku avaa lämmityksen täyttöyhteet niin sekoittuminen saattaa tapahtua. Siksi olisi aina huomioitava että vesipuolella on paine normaali ennen venttiilien avaamista. Näinhän ei käytännössä kylläkään tapahdu. Eikä painemittariakaan useimmiten ole vesipuolella lämpökeskuksissa. Mutta kylmävesihanan avaamalla huolellinen henkilö voi varmistaa että kylmävesiputkistossa on paine, joka estää takaisinvirtauksen.

Lue lisää

takaiskuventtiilin ei toimi jos esim. kierrelastu pitääkin venttiilin aina vähän auki ja takaisinvirtaus on mahdollista jos paine puhtaanveden puolella jostakin syystä on alhainen tai poissa kokonaan.

Venttiilin nimi kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8794201/42427502

meillä rikkinäinen paisuntasäiliö. Kerran pääsi paine suureksi niin vesi tuli varoventtilistä. Mitä maksaa säiliön vaihto? ja säiliö? Noin 30l kyseessä. Jäädyttääkö ne ne putket vai miten se vaihto tapahtuu?

86 ok-talo kirjoitti:

meillä rikkinäinen paisuntasäiliö. Kerran pääsi paine suureksi niin vesi tuli varoventtilistä. Mitä maksaa säiliön vaihto? ja säiliö? Noin 30l kyseessä. Jäädyttääkö ne ne putket vai miten se vaihto tapahtuu?

Lue lisää

Ei sulkua paissarin linjassa yleensä lasketaan paineet pois.Verkoston sulut kiinni niin riittää et kattilasta vähenee vedet,helpompi ilmata.
Luultavasti se vaihto maksaa enemmin kuin pönttö,tais jossain nettikaupassa olla alle 70€ 35l paissari...

Ihastunut ihminen kirjoitti:

yläjakoinen keskuslämmitys vapaakierrolla. Siihen vielä aurinkolämmön talteenotto. kuulostaa hyvältä. Pitäisikin jonkun rakentaa messujärjestelmä ihmisten ihmeteltäväksi.Kyllähän sellainen herättäisi mielenkiintoa ja mahdollista käyttöäkin. On se tosi hieno systeemi, näin äkkinäisesti ajateltuna.

Lue lisää

ja vielä kun olisi vesipuolella Oinas- laite vettä "pumppaamassa" niin jo olisi ekoa. Oinas kyllä vaatii virtaavaa vettä, ei se mikään ikiliikkuja ole. Hyvin se kyllä pelasi, 50 luvulla.

Huoltoventtiiliä kirjoitti:

Ei ole eikä tuota termiä kannata käyttää, koska se sotkee asiat. Kaikenlaisia napsukoita ja kiltäviä pikkuruuveja löytyy. Älä vaan laita sitä naistenpyörän Trelleborgin kortsuventtiiliä. Sillon jätkät repii pelihousunsa.

Lue lisää

sellaista venttiiliä, jota käytetään paisunta-astian ja varoventtiilin vaihdon yteydessä pitäisi nimittää jos huotoventtiili ei mielestäsi ole oikea nimike ?

Huoltosulku kirjoitti:

sellaista venttiiliä, jota käytetään paisunta-astian ja varoventtiilin vaihdon yteydessä pitäisi nimittää jos huotoventtiili ei mielestäsi ole oikea nimike ?

Kuvat eivät ole pikkumökeistä.

http://koti.mbnet.fi/~vwgolf/harrastukset/pelletti/Pannuh24.jpg

http://www.rakentaja.fi/kuvat/esitykset/1162/591607734_200932712351.jpg

Näyttää kirjoitti:

Kuvat eivät ole pikkumökeistä.

http://koti.mbnet.fi/~vwgolf/harrastukset/pelletti/Pannuh24.jpg

http://www.rakentaja.fi/kuvat/esitykset/1162/591607734_200932712351.jpg

Lue lisää

asialliselta, lähesvalmiilta lämmönjakokeskukselta.

zz-zz kirjoitti:

Ei lämmintä käyttövettä saa käyttää talousvetenä koskaan.
Kuparista liukenee myrkkyjä kuumaan veteen.

ovat usein ne kylmävesiputketkin. Niihin muodostuu kyllä aikanaan ns. suojakerros. Eikä muoviputketkaan aivan "myrkyttömiä" ole. Vai onko ?

Virtaus kirjoitti:

venttiili oli varmaan "virtauksen säätöventtiili" joka oli viallinen. Silti ehdottomasti kattilassa tulee olla varoventtiili, se on laitoksen tärkein osa.

kyseessä oli varmaan venttiili joka estää "kylmäkierron" kattilan ja varaajan välillä.

Lyytikko kirjoitti:

kyllä 1.5 bar :in avautumispaine on oikea. muuta ei saa käyttää. Kalvopaisunta-astian esipaine lisätään tarvittaessa pumpulla tai kompressorilla ilmaventtiilin kautta joka on samanlainen kuin auton sisärenkaassa. Paine lisätään ilmaa pumppaamalla ja rengaspainemittarilla varmistetaan että se on se 0.2 bar. yli verkoston staattisen paineen. Staattinen paine on veden ala ja ylärajan korkeus metreissä.
Lämmitysverkon paine pitää olla 0 kun vastapaine kalvopaisuntasäiliöön lisätään. Kalvoastioissa on tehtaan "jäljiltä" typpi vastapainekaasuna mutta se voidaan korvata ilmalla joka myös on suurimmalta osaltaan typpeä. Vanha avoin paisunta-astia kannattaakin korvata kalvopaisuntasäiliöllä joka voidaan asentaa kattilahuoneeseen esteettömällä putkituksella kattilaan ja se on varustettava aina varoventtillillä tai mieluummin kahdella joiden avp on 1.5 bar. Kalvopaisunta-astia liitetään aina entiseen jo olevaan paisuntaputkeen ja astian koko tulee olla vähintään 6 % kokonaisvesimäärästä.

Lue lisää

Meillä meni lämmityspatteri autotallista se alkoi vuotamaan. Vaihdettiin uuteen Ja on mennyt 2kpl ELBIn merkkisiä kalvopaisunta säiliöitä. Meneekö paisuntasäiliö rikki jos sinne menee verkostonpaine joka on 2,5baria? Nyt se kuitenkin "taas" on rikki. Luin, että liian kuuma vesikin voi särkeä kalvopaisunta astian kalvon. Pitäneekö paikkaansa.? Sitten eivät oikein antaneet hyviä arvosanoja ELBIn paisunta astian kestävyydelle. Mutta nyt tuntuu siltä, että monesti itse on sen särkymiseen syyllinen. Ja tuosta varoventtiilistä sen verran, että se on meillä 2,5baria ja kattilan suurin paine saa olla vain 2baria. Pitäisl varmaan sekin vaihtaa oikean kokoiseen. Paisunta säiliön ja kattilan välille ehkä pitäisi asentaa pitempi putki jotta se lämmin vesi ei tuhoaisi kalvoa. Luulenpa että se on se syyllinen sen rikki menemiseen. Paisunta säiliö kesti 4,7kk.

Että tälläistä kirjoitti:

saneerattu omakotitalon lämpökeskus. Oli 1500 L "kanttivaraaja"ja kattila jossa polttoaineena oli hiili. Oli oneksi 200 litran kalvopaisunta-astia, mutta ei varoventtiiliä. Kattilassa paloi kuuma hiilivalkea, painemittari näytti nollaa, viisari "tapissa" mutta väärällä puolella. Ei muuta kuin veto pois ja kuumavesihanat auki ja jäähdyttelemään järjestelmää.Varaajan kyljessä kyllä aukkoja löytyi varoventtiileille. Onneksi paisunta-astia pystyi ottamaan vastaan paineen nousut eikä vahinkoa ollut aiemminkaan syntynyt. Lähellä oli. Tälläisiä tapauksia on paljon, koska mitään valvontaa ei ole olemassa viranomaisten taholta. Ei ainakaan minun "aikanani".

Lue lisää

Meidän talo otettiin käyttöön v.2007 ja tein putkitöitä ja viemärit itse. Opiskelin systeemit , siis periaatteet ja hommiin. Muista pex-putken sisälle tukiholkki ja vc-pöntön alle ei yhtä ysikympin mutkaa vaan kaksi 45 asteista jne. Tämä siksi, että putkimies ´haihtui` johonkin.

Kattilahuoneeseen en koskenut, lukuunottamatta sähköasennuksia, satun olemaan sähköasentaja.
No asiaan, kun kattilahuone otettiin käyttöön, niin sen teki kokenut ammattimies. Ja olen tarkistanut kaik´ki jutut, että varoventtiilejä on kaksi ja ne ovat oikeissa paikoissa .
Mutta silti ihmettelen, ettei käyttöönotto ja säännöllisiä tarkastuksia ole alistettu viranomaistoiminnaksi. Jos joku innokas saa kertakaikkiaan loistavan idean, ja laittaa esim. sulun väärään paikkaan, ja joku kääntää sen kiinni, oli kahvaa tai no niin wot.

Olen höyryturbiinilla liikkuneen miinalaiva Hämeenmaan kone/sähkö veteraani ja se on tietysti höyrylaitos, mutta samat periaatteet. Suljetussa tilassa olevan veden/höyryn paine nousee järkyttävän nopeasti, ja jos varoventtiiliä ei ole oikeassa paikassa tai se on vääränlainen eikä toimi riittävän ajoissa on seurauksena mitä todennäköisimmin räjähdys.
Jos kattila räjähtää, niin irtopäitä lentää ja mökki romu.
Väitän että useat omakotiasujat eivät ymmärrä kunnolla kattilaräjähdyksen riskejä.
Joten päästäkää kattilahuoneeseen putkarit kourassa vain tunnettuja ammattilaisia, todellisia sellaisia.