Björn Wahlroos maataloustuki liian suuri

Päivitetty 22.1. 14:27, julkaistu 22.1. 13:27
Maataloustuki nousi 2,1 miljardiin euroon
Maataloudelle maksettiin viime vuonna tukea yhteensä 2,1 miljardia euroa. Summa sisältää sekä Euroopan unionin tukijärjestelmän mukaiset tuet että kansallisen maataloustuen.

Istuvista kansanedustajista maataloustukea sai viime vuonna 14 edustajaa. Suurimmat tuet saivat Timo Kaunisto (kesk.) ja Jari Leppä (kesk.). Kaunisto sai tukea 125 000 euroa ja Leppä 108 000 euroa.
Tunnetuista elinkeinoelämän johtohenkilöistä eniten tukea sai Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Åminnen kartanon isäntää tuettiin 273 000 eurolla.
Maatilojen kautta menevä maataloustuki ei tue aluepolitiikkaa 22.1. 12:00
_______________________________________________________

Herlin ja Wahlroos saivat jälleen reilusti EU-tukia
Finanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos sai jälleen runsaasti EU:n maataloustukia. Myös hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kuittasi reilusti EU-rahaa.
STT
26.2.2009 09:19
Björn Wahlroos sai Halikon viljelmilleen viime vuonna reilut 260 000 euroa, Antti Herlin puolestaan Kirkkonummen tilalleen vajaat 200 000 euroa.
Molemmat olivat suuria tuensaajia jo edellisvuonna.
Tiedot käyvät ilmi Maaseutuviraston julkaisemista EU-tukitilastoista, joista puuttuvat kuitenkin Suomen maksamat kansalliset tuet.
______________________________
Lisää valtaa Wahlroosille
Björn Wahlroos saa UPM:n hallituksen puheenjohtajan nuijan.
Sammon pääjohtaja Björn Wahlroos nousee UPM:n hallituksen
puheenjohtajaksi.
Taloussanomat
26.3.2008 17:55
Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta ja Sammon Björn Wahlroos.
Metsäjätti UPM:n hallitus on tänään keskiviikkona nimittänyt myös uudet varapuheenjohtajansa, jotka ovat Berndt Brunow sekä Georg Holzhey.
17:29Osake

UPM-Kymmene
-0,56 %
8,015
-0,04
Hallituksen muut jäsenet ovat Jussi Pesonen, Michael C. Bottenheim, Wendy E. Lane, Veli-Matti Reinikkala, Ursula Ranin ja Karl Grotenfelt.
Hallituksesta jäivät pois Vesa Vainio, Jorma Ollila ja Francoise Sampermans. Vainio oli hallituksen puheenjohtaja.
____________________________________________
Wahlroosin viljelijätuki yli kaksinkertaistui 2000-luvulla
Julkaistu: 27.2.2009 00:01
TUOMO PIETILÄINEN

Helsingin Sanomat
Sampo-konsernin pääjohtaja ja suuromistaja Björn Wahlroos sai viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän viljelijätukea kuin 2000-luvun alussa.
Pääasiassa EU:lta tulleet tuet olivat vuonna 2002 noin 131000 euroa, mutta viime vuonna tukisumma oli jo 302000 euroa.
Wahlroosin viljelijätuet ovat nousseet kuudessa vuodessa melko tasaisesti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta viime vuonna tuet hypähtivät 35 prosenttia. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että Wahlroosin Joensuun-kartanossa Halikossa lopetettiin sokerijuurikkaan viljely. Lopettamista tuetaan enemmän kuin itse viljelyä.
Tukisumman nousu käy ilmi Ylen TV2:n Tuomio-ohjelman Maaseutuvirastosta pyytämistä tiedoista, joissa ovat mukana sekä EU:n että Suomen maksamat tuet.
Torstaina Maaseutuviraston internetissä julkistetut tilastot perustuvat pelkästään EU:n maksamiin tukiin. Luvuista voi myös päätellä, että valtaosa eli lähemmäs 90 prosenttia Wahlroosin saamasta tuesta tulee EU:sta. Suomen maksamaa tukea oli nimittäin viime varainhoitovuonna vain noin 40000 euroa ja EU:n maksamaa 261000 euroa.
Tuet ovat kuitenkin taskurahoja Wahlroosin noin kymmenen miljoonan euron vuosituloihin verrattuna.
Suurin henkilötuensaaja oli viime vuonna hollolalainen Matti Vuorinen, joka viljelee pääosin viljaa 700-800 hehtaarin pelloilla. Suomen suurimman viljatilan isäntä sai EU:lta tukea 355000 euroa ja Suomelta noin 90000 euroa.
Myöskään kaupunkilaiset eivät jääneet ilman maataloustukia: saajien joukossa oli pari sataa henkeä Turusta, Helsingistä ja Tampereelta. Espoolaisia EU-tuen saajia oli 125, ja Kauniaisissakin asustaa yhdeksän maataloustuen saajaa.
Osa viljelijöistä on sivutoimisia ja jotkut suurtilallisetkin asuvat mieluummin kaupunkien keskustassa kuin itse tilalla.
Koneen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kuitenkin asuu ja hoitaa karjaansa Kirkkonummen tilalla.
Koska maataloustuki perustuu paljolti hehtaareihin, suurten kartanoiden isännät ja emännät ovat EU-tuensaajien kärjessä. Sama syy nostaa vankiloita tuensaajien kärkeen.
Vankiloissa maanviljelys on ennen kaikkea työllistävää toimintaa, minkä vuoksi ne kaikki ovat luomutiloja. Tiloilla pidetään lisäksi alkuperäiskarjaa, millä yhdistelmällä vankilat saavat hyvät tuet EU:sta.
Pakkolaitoksista suurimmat tuet saivat Pelso, 266000 euroa, Konnunsuo, 209000 euroa sekä Sukeva 190000 euroa.
Björn Wahlroosin maataloustukea käsitellään Ylen TV2:n Tuomio-ohjelmassa maaliskuun lopulla.
Lisää aiheesta
EU:n maataloustukia paljon suurille yrityksille (26.2. 08:38)
Herlin ja Wahlroos saivat jälleen reilusti EU-tukia (26.2. 09:12)
Lisää uutisia - Talous