Peter Youngreen kirjoitti: Luukkaan evankeliumin 7. luvussa on kertomus ”syntisestä” naisesta palvomassa Jeesusta Simon nimisen fariseuksen kotona. Hänen syntinsä olivat näkyviä ja hyvin tunnettuja yhteisössä; mahdollisesti hän oli prostituoitu. Simonin synnit olivat vähemmän silmiinpistäviä; ylpeys, omavanhurskaus, ylimielisyys ja tekopyhyys. Kun opiskelemme sitä, kuinka Jeesus kohtelee heitä kumpaakin, huomaamme että Kristus ei tee eroa toisen synneissä toisen synteihin. Jumalan silmissä synti on synti. Jos jotakin, Simon oli pahempi, koska hänen omavanhurskautensa sumensi hänen hengellisen havaintokykynsä. Hän ei nähnyt todellista Jumalan tarvettaan, sen sijaan hän katsoi toisia tarvitsevina, samalla nähden itsensä riittävänä. Kun kerran omaksumme armon evankeliumin, ajattelemme niin kuin apostoli Paavali. ”Ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta”, (2 Kor. 3:5). Ovat meidän syntimme sitten pienet tai suuret ihmisten silmissä, tarvitsemme kaikki yhtälailla Jeesusta. -Peter
Armon Avaimessa Jeesus ja
tekopyhät,
2149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
//”Ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta”, (2 Kor. 3:5)//
- Mistä siis on kotoisin ensimmäisen väärä valinta?
Entä 'oikein' valitseminen, mistä se nousee? Jos Jumala panee ihmisen valitsemaan vaikuttamalla esim. hänen alitajuntaansa, on tämä Jumalan 'johdatus' suhteessa ihmisen vapaaseen tahtoon ongelmallinen.
Ajatus mahdollistaa sen että ihmisen persoona valintoineen syntyy hänestä itsestään riippumattomista tekjöistä[”Ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin,,,"], joista hän on kuitenkjin mukaanne vastuussa ja tuosta persoonasta nouseva väärä valinta["kyky, mikä meillä on, on Jumalasta”] voi viedä hänet helvettiin, joten hän on siksi armon varassa?
Miten voi olla vastuussa sellaisesta josta ei voi olla loogisesti vastuussa, eli mihin tarvitaan armoa!
ps. Jeesus ja hänen veljensä Jaakob puhuivat t e o i s t a, Jeesus ei käyttänyt kertaakaan sana 'kharis' eli 'armo' ja hän vaatikin lain pilkuntarkkaa noudattamista.
Kol 2:14 ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.
Ja Joh12 loppupuolella on kirjoitettu:
Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.
Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman.
Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."