viekö turbo palijo bensaa

6+1=

jos se ahtaa jo osakaasuilla ankarasti, niin eikö koneeseen oo pakko laittaa soppaa lisää ettei mene laihalle?

näin bensakone polttelis matka-ajossa ihan turhaan soppaa. diisselissähän se ois ihan eri juttu.

11

984

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eiturpoa

      turbo yleensä toimii pakokaasulla, ellei ole kompressoriahdin.

    • tjurbo

      on hienoa havaita kuinka hyvin sullakin on toi ahdetun bensamoottorin tai yleensä bensamoottorin toimnta tiedossa.moottorissa on kaasuläppä/läpät sitä varten että voidaan rajoittaa moottorin sisään menevän ilman määrää.

      • eiturpoa

        kaasuläppä/läpät rajoitusta varten, niilläkö rajoituksillako sitä mennään. Eli sinun koslassasi kaasupoljinta painettaessa lattiaa kohti läppä/läpät alkavat rajoittaa ilman määrää. Huh huh. Ja turbosta et myöskään ymmärrä mitään, ei turbo bensaa vie, on pakokaasulla toimiva, ellei ole komp.ahdin.


      • muillekin jakaa
        eiturpoa kirjoitti:

        kaasuläppä/läpät rajoitusta varten, niilläkö rajoituksillako sitä mennään. Eli sinun koslassasi kaasupoljinta painettaessa lattiaa kohti läppä/läpät alkavat rajoittaa ilman määrää. Huh huh. Ja turbosta et myöskään ymmärrä mitään, ei turbo bensaa vie, on pakokaasulla toimiva, ellei ole komp.ahdin.

        Mitähän vuosisataa sinäkin elät?

        Viimeiset 20 vuotta on bensakoneissa ollut katalysaattori, joka edellyttää ns. kemiallisesti oikeaa seossuhdetta. Koneeseen menevä ilmamäärä mitataan ilmamassamittarilla ja perään heitetään ilmamäärää vastaava määrä polttoainetta. That's it.

        Ja sitä ilmamäärää säädetään kaasupolkimella.... Ei turbokoneissa ole näissä perusperiaatteissa mitään eroa.

        Bensakoneessa ahtaminen ei juuri vaikuta hyötysuhteeseen eli bensaa menee tehojen mukaan. Toki jos lyödään vaikka jälkiasennusturbo koneeseen, niin kulutuksen voi saada nousemaan reippaasti, kun sitä lisääntynyttä tehoa käyttää.

        Eli maantieajossa ei kannata säästöjä odottaa... mutta kaupunkipyörityksessä pikkuturbo on vaparia etevämpi. Vääntöä on 2000-3000 rpm haarukassa liki 2,5 litraisen vaparin malliin, mutta bensaa palaa vähemmän kuin edellisessä, patalaiskassa 1,6 litraisessa. Toki joku 1,2-1,4 l vapari olisi vielä nuukempi, jos siis sellainen 130 Nm @ 4000 rpm mahtivääntö tyydyttää...


      • tjurbo
        eiturpoa kirjoitti:

        kaasuläppä/läpät rajoitusta varten, niilläkö rajoituksillako sitä mennään. Eli sinun koslassasi kaasupoljinta painettaessa lattiaa kohti läppä/läpät alkavat rajoittaa ilman määrää. Huh huh. Ja turbosta et myöskään ymmärrä mitään, ei turbo bensaa vie, on pakokaasulla toimiva, ellei ole komp.ahdin.

        on väittänyt että kaasua painettaessa kaasuläpät alkavat rajoittamaan ilman kulkua ? ei kukaan.kun kerran olet niin saatanan viisas niin kerro kuinka sinun autossasi säädellään moottorin sisälle menevän ilman määrää.ettei vaan olis kaasuläpällä/läpillä.omassa harraste autossani jossa on pakokaasuahdin eli turbo sekä mekaaninen ahdin,niin siinä ainakin säädetään moottorin saamaa ilman määrää kaasuläpillä.


      • eiturpoa
        tjurbo kirjoitti:

        on väittänyt että kaasua painettaessa kaasuläpät alkavat rajoittamaan ilman kulkua ? ei kukaan.kun kerran olet niin saatanan viisas niin kerro kuinka sinun autossasi säädellään moottorin sisälle menevän ilman määrää.ettei vaan olis kaasuläpällä/läpillä.omassa harraste autossani jossa on pakokaasuahdin eli turbo sekä mekaaninen ahdin,niin siinä ainakin säädetään moottorin saamaa ilman määrää kaasuläpillä.

        mutta ainakin nimimerkki "tjurbo" sellaisen tuolla aiemmin on möläyttänyt. Eikä todella tarvitse kovinkaan viisas olla kun on nimimerkkiä viisaampi. Säätäminen ja rajoittaminen ovat eri asioita niin miksi siinä sitten meuhkaat, ja turbo toimii edelleen pakokaasulla, ellei ole komp.ahdin.


    • enoonähänytulpoa

      mitataanko ahtopaineet ennen vai jälkeen kaasuläpän?

      pystyykö turbo ahtamaan esim tasakaasulla kaasuläpän eteen huomattavasti suuremman paineen kuin kone vetää imusarjaan. tällöin siis kevyellä teholla kone imee minkä pystyy, mutta kaasuläpällä jarrutetaan täyttöä. jos kaasua painetaan lisää niin läpän etupuolen "paine reservi" olisi heti käytössä?

      • pariinkin kertaan

        Ihan ekax kanzii miettiä, mistä se turbo saa käyttövoimansa. Kyllä se siitä sit pikkuhiljaa aukeaa.


      • Autoinssi
        pariinkin kertaan kirjoitti:

        Ihan ekax kanzii miettiä, mistä se turbo saa käyttövoimansa. Kyllä se siitä sit pikkuhiljaa aukeaa.

        Turbo yleensä vähentää polttoaineenkulutusta. Minulla on ollut ja on muutama Saabi ajossa ja mielestäni turbolliset säästävät noin litran sadalla kilometrillä. Ja syytkin ovat selvät.
        Pakokaasuturbo ottaa pumppausenergiansa kuumien pakokaasujen paine- ja lämpöenergiasta eli se ottoteho on pois vain harakoilta. Turbo takaa riittävän ilmaylimäärän moottorille, jolloin happea riittää polttamaan kaikki hiili- ja vetyatomit eivätkä ne mene vajaasti palaneina tai nokena harakoille.
        Turbon avulla on helpompi säätää moottorin vääntöominaisuuksia ja haluttaessa korottaa tehoa eli polttaa enemmän polttoainetta. Moottoritehtaan pojilla on ollut tapana sanoa että turboton (diesel)moottori on vakava konstruktiovirhe.
        Hihnavetoinen ahdin on sitten eri asia, se ottaa käyttövoimansa huonolla hyötysuhteella kehitetystä akselitehosta.


      • museoautoista
        Autoinssi kirjoitti:

        Turbo yleensä vähentää polttoaineenkulutusta. Minulla on ollut ja on muutama Saabi ajossa ja mielestäni turbolliset säästävät noin litran sadalla kilometrillä. Ja syytkin ovat selvät.
        Pakokaasuturbo ottaa pumppausenergiansa kuumien pakokaasujen paine- ja lämpöenergiasta eli se ottoteho on pois vain harakoilta. Turbo takaa riittävän ilmaylimäärän moottorille, jolloin happea riittää polttamaan kaikki hiili- ja vetyatomit eivätkä ne mene vajaasti palaneina tai nokena harakoille.
        Turbon avulla on helpompi säätää moottorin vääntöominaisuuksia ja haluttaessa korottaa tehoa eli polttaa enemmän polttoainetta. Moottoritehtaan pojilla on ollut tapana sanoa että turboton (diesel)moottori on vakava konstruktiovirhe.
        Hihnavetoinen ahdin on sitten eri asia, se ottaa käyttövoimansa huonolla hyötysuhteella kehitetystä akselitehosta.

        > Pakokaasuturbo ottaa pumppausenergiansa kuumien pakokaasujen paine- ja lämpöenergiasta eli se ottoteho on pois vain harakoilta

        Ei vaikuta. Hyötysuhde määräytyy pitkälti puristussuhteen mukaan ja sitähän ei voida nakutuksen vuoksi rajatta nostaa. Turbomoottoreissa tuppaa puristussuhde olemaan pienempi, koska "osa puristuksesta tapahtuu sylinterin ulkopuolella". Ja samoin pakokaasujen paisunta tapahtuu osittain sylinterissä ja osittain siinä turbossa. Mutta vain se sylinterissä tapahtuva paisunta sitä autoa liikuttaa.

        > Turbo takaa riittävän ilmaylimäärän moottorille

        Halloota. Nuo sun ilmaylimääräsi ovat ajalta ennen katalysaattoreita. Eikä bensakonetta muutenkaan saa mitenkään merkittävällä ilmaylimäärällä toimimaan - seoksen pitää olla syttymiskelpoinen.

        > Moottoritehtaan pojilla on ollut tapana sanoa että turboton (diesel)moottori on vakava konstruktiovirhe.

        No nyt sitten rupesitkin puhumaan dieseleistä. Ne ovatkin eri juttu, koska dieseleissä ilmaylimäärä ja ahtaminen parantavat hyötysuhdetta. Bensakoneessa taas ei, mutta ahtamsen mahdollistamalla pienemmällä iskutilavuudella voi olla muita etuja, kuten pienempi paino (ja sitä kautta pienempi kulutus), pienempi tyhjäkäyntikulutus tms.


      • Humoristi69v
        museoautoista kirjoitti:

        > Pakokaasuturbo ottaa pumppausenergiansa kuumien pakokaasujen paine- ja lämpöenergiasta eli se ottoteho on pois vain harakoilta

        Ei vaikuta. Hyötysuhde määräytyy pitkälti puristussuhteen mukaan ja sitähän ei voida nakutuksen vuoksi rajatta nostaa. Turbomoottoreissa tuppaa puristussuhde olemaan pienempi, koska "osa puristuksesta tapahtuu sylinterin ulkopuolella". Ja samoin pakokaasujen paisunta tapahtuu osittain sylinterissä ja osittain siinä turbossa. Mutta vain se sylinterissä tapahtuva paisunta sitä autoa liikuttaa.

        > Turbo takaa riittävän ilmaylimäärän moottorille

        Halloota. Nuo sun ilmaylimääräsi ovat ajalta ennen katalysaattoreita. Eikä bensakonetta muutenkaan saa mitenkään merkittävällä ilmaylimäärällä toimimaan - seoksen pitää olla syttymiskelpoinen.

        > Moottoritehtaan pojilla on ollut tapana sanoa että turboton (diesel)moottori on vakava konstruktiovirhe.

        No nyt sitten rupesitkin puhumaan dieseleistä. Ne ovatkin eri juttu, koska dieseleissä ilmaylimäärä ja ahtaminen parantavat hyötysuhdetta. Bensakoneessa taas ei, mutta ahtamsen mahdollistamalla pienemmällä iskutilavuudella voi olla muita etuja, kuten pienempi paino (ja sitä kautta pienempi kulutus), pienempi tyhjäkäyntikulutus tms.

        Muistuu mieleen yksi hyvä legenda tuon pakokaasuahtimen hyödyistä. Ennen vanhaan kun Kaliforniassa ajettiin niillä kaikkein saastaisimmilla koslilla, joissa iso moottori pöllytti paljon palamatonta häkää ym ilmaan, niin tulipa paikkakunnalle TurboSaabeja, Cabrioletteja enimmäkseen, ja mittausten mukaan niiden pakokaasuissa oli vähemmän palamattomia hiilivetyjä kuin siinä Kalifornian saasteimuilmassa. Eli ahdin auttoi saasteiden vähentämisessä.
        Sittemminhän päästömääräykset ovat kiristyneet ja autotkin siellä hieman kehittyneet.

        Itse asiasta voisi lisätä, että turboton ns. imumoottori korkeammilla kierroksilla alkaa kärsiä ilman puutteesta ja teho alenee. Tehoa voi yrittää lisätä antamalla lisää polttoainetta, mutta silloin kulutus kasvaa ja pakokaasut muuttuvat saastaisemmiksi. Tätä sitten elektroniikalla yritetään säädellä.
        Turbon ansiosta ei tavitse moottorin sylinteritilavuutta suurentaa kun halutaan isompi teho. Ja pienempi sylinteritilavuus taas merkitsee pienempää määrää pakokaasuja ja saasteita.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille

      Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?
      Ikävä
      162
      1576
    2. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      28
      1546
    3. Heikki Silvennoinen ( Kummeli)

      Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      1348
    4. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      225
      1252
    5. Mitä toivot

      ensi vuodelta? :)
      Ikävä
      128
      1125
    6. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      175
      1096
    7. Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?

      Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk
      Pyhäjärvi
      327
      1094
    8. Hyvää huomenta 18. luukku

      Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️
      Ikävä
      227
      1047
    9. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      311
      1040
    10. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      78
      1036
    Aihe