Tutkimustieto kyseenalaistaa asenteet kannabikseen
Aikakauskirja Duodecim
2010;126(2):121-2
Ulrich Tacke ja Kaija Seppä
Päihteen laillistaminen ei ole helppoa
Keskustelua kannabiksen käytön laillistamisesta käydään monella taholla sekä Suomessa että muualla. Laillistamisen vastustajat vetoavat käytön yleistymisen vaaraan, sosiaalisiin ja terveyshaittoihin sekä kovempien huumeiden käytön riskin kasvuun (ns. porttiteoria). Kannattajat puolestaan korostavat, etteivät kiellot ole estäneet käytön yleistymistä ja että ne ovat luoneet mustan pörssin toimintaa, suuria valvontakustannuksia ja reitin kovempiin huumeisiin, koska myös muut laittomat huumeet ovat samojen välittäjien käsissä. Myös kannabiksen kotiviljely on lisääntymässä. Viimeaikaiset tutkimustulokset kannabiksen terveyshaitoista eivät helpota muodostamaan mielipidettä siitä, millainen juridinen asema tällä huumeella pitäisi olla, jotta yksilölliset ja yhteiskunnalliset haitat jäisivät minimiin.
Kannabis aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta ja saattaa lisätä nykytiedon valossa skitsofreniariskiä siihen geneettisesti alttiiden ryhmässä (Moore ym. 2007). Myös vaikutukset keskittymiskykyyn, oppimiseen ja muistiin voivat olla merkittäviä (Solowij ja Battisti 2008). Kannabiksen säännöllinen käyttö polttamalla lisää hengityselinsairauksia. Tutkimustiedon mukaan kannabiksen akuuttikäytön haitat liikenteessä riippuvat ratkaisevasti ajajan käyttöhistoriasta sillä tavalla, että säännöllisen käyttäjän ajokyky heikkenee selvästi vähemmän kuin satunnaiskäyttäjän. Kannabiksen ja alkoholin yhteiskäytössä suorituskyky heikkenee selvästi enemmän kuin näiden aineiden erillisessä käytössä (Ramaekers ym. 2004, Sewell ym. 2009). Tästä nähdään, että kannabiksen aiheuttamat terveysriskit eivät kokonaisuudessaan ole suoraviivaiset mutta riippuvat käyttäjän geneettisestä taustasta, käytön aloittamisiästä, käyttömääristä ja psykososiaalisesta tilanteesta. Toisille kannabis on harmiton nautintoaine, ja toisille sen pitkäaikainen käyttö johtaa selviin terveyshaittoihin.
Arvostettu englantilainen asiantuntijaryhmä on arvioinut eri päihteiden terveyshaittoja yksilöille, riippuvuuspotentiaalia ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja (Nutt ym. 2007). Listan kärjessä on heroiini ja kakkosena kokaiini. Kannabis löytyy vasta sijalta 11 alkoholin (sija 5) ja tupakan (sija 9) jälkeen. Juridisesti kannabiksen luokittelu vaaralliseksi huumeeksi on aivan erilainen ja perustuu YK:n huumausaineyleissopimukseen vuodelta 1961.
Alkoholilla on hyvin vahva asema länsimaisessa kulttuurissa, ja sen suurista haitoista on selvää näyttöä. Yritykset kieltää sen käyttö ovat yleensä epäonnistuneet. Onko meillä varaa tarkistaa myös kannabiksen juridista asemaa? YK:n huumausaineyleissopimus sallii harkintavaltaa kansallisessa lainsäädännössä. Hyvin tunnettu esimerkki lainsäädännön keventämisestä on Alankomaiden "coffee shop -järjestelmä", jonka mukaan kannabiksen hallussapito ja käyttö pienissä määrin ovat sallittuja. Viime aikoina monet coffee shopit on suljettu tai muutettu anniskelupaikoiksi. Portugali laillisti 2001 kaikki huumausaineet, myös kannabiksen. Monien asiantuntijoiden hämmästykseksi huumausaineiden kokonaiskäyttö vähentyi Portugalissa ja huumeista riippuvaiset hakeutuivat aikaisempaa useammin hoitoon, joskin kannabiksen käyttö lisääntyi jonkin verran (Huges ja Stevens 2007). Epävarmuus ja poukkoileva lainsäädäntö näkyy mm. Englannissa. Siellä kannabis siirrettiin vuonna 2004 alempaan huumausaineluokkaan mutta palautettiin kolme vuotta myöhemmin aikaisempaan runsaasti tetrahydrokannabinolia sisältävän valmisteen käytön lisääntymisen ja mahdollisen skitsofreniariskin takia. Meillä oikeuskäytäntö muuttui liberaalimpaan suuntaan v. 2001, kun säädökset huumausaineiden käyttöä koskevista rikoksista uudistettiin. Sen seurauksena syyttämättä jättäminen on vähentynyt mutta toisaalta huumeidenkäyttäjien sakottaminen on lisääntynyt (Kainulainen 2009).
Jatkuu....
Aikakauskirja Duodecim
2010;126(2):121-2
Ulrich Tacke ja Kaija Seppä
Päihteen laillistaminen ei ole helppoa
Keskustelua kannabiksen käytön laillistamisesta käydään monella taholla sekä Suomessa että muualla. Laillistamisen vastustajat vetoavat käytön yleistymisen vaaraan, sosiaalisiin ja terveyshaittoihin sekä kovempien huumeiden käytön riskin kasvuun (ns. porttiteoria). Kannattajat puolestaan korostavat, etteivät kiellot ole estäneet käytön yleistymistä ja että ne ovat luoneet mustan pörssin toimintaa, suuria valvontakustannuksia ja reitin kovempiin huumeisiin, koska myös muut laittomat huumeet ovat samojen välittäjien käsissä. Myös kannabiksen kotiviljely on lisääntymässä. Viimeaikaiset tutkimustulokset kannabiksen terveyshaitoista eivät helpota muodostamaan mielipidettä siitä, millainen juridinen asema tällä huumeella pitäisi olla, jotta yksilölliset ja yhteiskunnalliset haitat jäisivät minimiin.
Kannabis aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta ja saattaa lisätä nykytiedon valossa skitsofreniariskiä siihen geneettisesti alttiiden ryhmässä (Moore ym. 2007). Myös vaikutukset keskittymiskykyyn, oppimiseen ja muistiin voivat olla merkittäviä (Solowij ja Battisti 2008). Kannabiksen säännöllinen käyttö polttamalla lisää hengityselinsairauksia. Tutkimustiedon mukaan kannabiksen akuuttikäytön haitat liikenteessä riippuvat ratkaisevasti ajajan käyttöhistoriasta sillä tavalla, että säännöllisen käyttäjän ajokyky heikkenee selvästi vähemmän kuin satunnaiskäyttäjän. Kannabiksen ja alkoholin yhteiskäytössä suorituskyky heikkenee selvästi enemmän kuin näiden aineiden erillisessä käytössä (Ramaekers ym. 2004, Sewell ym. 2009). Tästä nähdään, että kannabiksen aiheuttamat terveysriskit eivät kokonaisuudessaan ole suoraviivaiset mutta riippuvat käyttäjän geneettisestä taustasta, käytön aloittamisiästä, käyttömääristä ja psykososiaalisesta tilanteesta. Toisille kannabis on harmiton nautintoaine, ja toisille sen pitkäaikainen käyttö johtaa selviin terveyshaittoihin.
Arvostettu englantilainen asiantuntijaryhmä on arvioinut eri päihteiden terveyshaittoja yksilöille, riippuvuuspotentiaalia ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja (Nutt ym. 2007). Listan kärjessä on heroiini ja kakkosena kokaiini. Kannabis löytyy vasta sijalta 11 alkoholin (sija 5) ja tupakan (sija 9) jälkeen. Juridisesti kannabiksen luokittelu vaaralliseksi huumeeksi on aivan erilainen ja perustuu YK:n huumausaineyleissopimukseen vuodelta 1961.
Alkoholilla on hyvin vahva asema länsimaisessa kulttuurissa, ja sen suurista haitoista on selvää näyttöä. Yritykset kieltää sen käyttö ovat yleensä epäonnistuneet. Onko meillä varaa tarkistaa myös kannabiksen juridista asemaa? YK:n huumausaineyleissopimus sallii harkintavaltaa kansallisessa lainsäädännössä. Hyvin tunnettu esimerkki lainsäädännön keventämisestä on Alankomaiden "coffee shop -järjestelmä", jonka mukaan kannabiksen hallussapito ja käyttö pienissä määrin ovat sallittuja. Viime aikoina monet coffee shopit on suljettu tai muutettu anniskelupaikoiksi. Portugali laillisti 2001 kaikki huumausaineet, myös kannabiksen. Monien asiantuntijoiden hämmästykseksi huumausaineiden kokonaiskäyttö vähentyi Portugalissa ja huumeista riippuvaiset hakeutuivat aikaisempaa useammin hoitoon, joskin kannabiksen käyttö lisääntyi jonkin verran (Huges ja Stevens 2007). Epävarmuus ja poukkoileva lainsäädäntö näkyy mm. Englannissa. Siellä kannabis siirrettiin vuonna 2004 alempaan huumausaineluokkaan mutta palautettiin kolme vuotta myöhemmin aikaisempaan runsaasti tetrahydrokannabinolia sisältävän valmisteen käytön lisääntymisen ja mahdollisen skitsofreniariskin takia. Meillä oikeuskäytäntö muuttui liberaalimpaan suuntaan v. 2001, kun säädökset huumausaineiden käyttöä koskevista rikoksista uudistettiin. Sen seurauksena syyttämättä jättäminen on vähentynyt mutta toisaalta huumeidenkäyttäjien sakottaminen on lisääntynyt (Kainulainen 2009).
Jatkuu....
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kannabiksen aktiivisten aineosien lääkkeenomaisia vaikutuksia spastisuuteen ja kipuun (erityisesti MS-taudissa), glaukoomaan ja syövän lääkehoitoon liittyvään pahoinvointiin on tutkittu ja tietyissä tapauksissa hyödynnetty kliinisesti (Rog ym. 2005, Collin ym. 2007, Aggarwal ym. 2009). Vaikka hyöty yksittäiselle potilaalle saattaa ole merkittävä, vaikutus näissä käyttöaiheissa ei yleensä näytä suuremmalta kuin muiden lääkkeiden vaikutukset. Myös negatiivisia tuloksia kannabiksen vaikutuksesta MS-taudin aiheuttamaan kipuun ja spastisuuteen on raportoitu (Centonze ym. 2009). Näin ollen on vaikeaa puoltaa kannabiksen laillistamista itsehoitotarkoituksiin.
Terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna kannabiksen juridinen asema ei saisi hankaloittaa hoitoon hakeutumista. Kannabisriippuvuuden hoidosta on viime vuosina saatu lisää tutkimustietoa, jota kannattaisi hyödyntää päihdehoitoja kehitettäessä (Budney ym. 2007). Olisi mielenkiintoista nähdä, miten liberaalimpi kannabislainsäädäntö vaikuttaisi hoitoon hakeutumiseen. Asiantuntijoiden mukaan ainoa keino saada luotettavaa tietoa eri toimintatapojen vaikutuksista huumekysymyksessä olisi uudistaa lainsäädäntöä ja seurata muutosten vaikutuksia (Hall ja Lynskey 2009).
Olisiko meillä Suomessa mahdollista dekriminalisoida kannabiksen käyttö ja hallussapito vaikka kansainvälisten sopimusten mukaan tämän aineen laittomuus säilyisi ennallaan? Tällaiseen muutokseen olisi sitten ehdottomasti liitettävä näyttöön perustuva asiantuntijoiden kannabiksen terveyshaittoja koskeva tiedotus, joka myös toimisi vastavoimana Internetissä nyt rehottavalle kannabispropagandalle. Asianmukainen tieto riskeistä näyttää vaikuttavan kannabiksen käytön laajuuteen jopa enemmän kuin kannabiksen juridisen aseman muutos (Murray ym. 2007).
Kirjallisuutta
1. Aggarwal SK, Carter GT, Sullivan MD, ZumBrunnen C, Morrill R, Mayer JD. Medical use of cannabis in the United States: historical perspectives, current trends, and future directions. J Opioid Manag 2009;5:153-68.
2. Budney AJ, Roffman R, Stephens RS, Walker D. Marijuana dependence and its treatment. Addict Sci Clin Pract 2007;4:4-16.
3. Centonze D, Mori F, Koch G, ym. Lack of effect of cannabis-based treatment on clinical and laboratory measures in multiple sclerosis. Neurol Sci 2009 19 Sept; [Epub ahead of print].
4. Collin C, Davies P, Mutiboko IK, Ratcliffe S; Sativex Spasticity in MS Study Group. Randomized controlled trial of cannabis-based medicine in spasticity caused by multiple sclerosis. Eur J Neurol 2007;14:290-296.
5. EMCDDA. A cannabis reader: global issues and regulation in Europe. EMCDDA Monographs 2008. www.emcdda.eu/attachements.cfm/att_5335 ... ls-web.pdf
6. Hall W, Lynskey M. The challenges in developing a rational cannabis policy. Curr Opin Psychiatry 2009;22:258-62.
7. Huges C, Stevens A. The effects of decriminalization of drugs in Portugal. The Beckley Foundation Drug Policy Programme 2007. www.idpc.info/php-bin/documents.pl?ID=1000127
8. Kainulainen H. Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto 2009.
9. Moore TH, Zammit S, Lingford-Huges A, ym. Cannabis use and risk of psychotic or affective mental health outcomes: a systematic review. Lancet 2007;370:319-28.
10. Murray RM, Morrison PD, Henquet C, Di Forti M. Cannabis, the mind and society: the hash realities. Nature Rev Neurosci 2007;8:885-95.
11. Nutt D, King LA, Saulsbury W, Blakemore C. Development of a rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse. Lancet 2007;369:1047-53.
12. Raemakers JG, Berghaus G, van Laar M, Drummer OH. Dose related risk of motor vehicle crashes after cannabis use. Drug Alcohol Depend 2004;73:109-19.
13. Rog DJ, Nurmikko TJ, Friede T, Young CA. Randomized controlled trial of cannabis-based medicine in central pain in multiple sclerosis. Neurology 2005;65:812-9.
14. Sewell RA, Poling J, Sofuoglu M. The effect of cannabis compared with alcohol on driving. Am J Addict 2009;18:185-93.
15. Solowij N, Battisti R. The chronic effects of cannabis in memory in humans: a review. Curr Drug Abuse Rev 2008;1:81-98.
ULRICH TACKE, dosentti
Itä-Suomen yliopisto
ja Tampereen yliopisto
33014 Tampereen yliopisto
KAIJA SEPPÄ, professori, ylilääkäri
Tampereen yliopisto
ja TAYS
"Kannabis aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta ja saattaa lisätä nykytiedon valossa skitsofreniariskiä siihen geneettisesti alttiiden ryhmässä (Moore ym. 2007). Myös vaikutukset keskittymiskykyyn, oppimiseen ja muistiin voivat olla merkittäviä (Solowij ja Battisti 2008). Kannabiksen säännöllinen käyttö polttamalla lisää hengityselinsairauksia."
Niinhän se on.
Lisää trolleja! Trollatkaa, kirjoittakaa ja puhukaa kannabis näyttämään vaaralliselta ettemme menetä lääketuottoja!
terveisin, rothschildiläisen imperiumin fani
Jahans, taas meni narkkareiden kamapäissään keksimiä legendoja romukoppaan ja huolella.
Eipä toi marihuana ole muuta kuin hermomyrkky.
Sinänsä mielenkiintoista millaisia satuja narkkarit ovat kannabiksen puolesta keksineet.
...Skitsofreninen ajattelutapa on todella mielenkiintoinen. Sotketaan yhteen mielikuvitusta, sekopäisiä tulkintoja, ym ja faktoja.
Tässä voisi olla vaihtoehto:
Näin massatyöttömyyden aikana kannabiksen laillistamiselle voisi olla taloudellisia perusteita.
1) Kannabis tekee käyttäjistään passiivisia zombeja. Pitkäaikaistyöttömiä tulee joka tapauksessa olemaan paljon. Kannabis on helppo tapa vaientaa pitkäaikaistyöttömät.
2) Kannabiksen aktiivikäyttäjät eivät pääsääntöisesti elä pitkään yhtä pitkään kuin normaalit ihmiset, joten vanhuusiän hoitokustannukset pienenevät.
Lisäksi koska massatyöttömyys on arkipäivää, eikö olisi hyvä jos kannabiksen käyttäjille annettaisiin oikeus muuttaa esim. Gooalle, koska Suomesta heille ei kuitenkaan ole töitä tarjolla? Paljon humaaninpaa kuin se että he vuodesta toiseen turhautuvat lähiöissä.
Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa, artikkelissa halutaan herättää keskustelu dekriminalisoida kannabiksen käyttö Suomessa.
LCD:tä juomaveteen!
Ei jymmärtä
Kukkahattutäti voi mennä katsomaan niitä 10 uutisia sinne kotisohvalle :) Tiedätkö mikä narkkari on ? kirjoituksesi perusteella et taida tietää, joten ohjeena sinulle ota selvää asioista ennenkuin alat pätemään kiitos. Ja vielä tunnen monia ihmisiä jotka sillointällöin polttavat cannabista ja kaskummaa kaikki ovat täysin normaaleja työssä käyviä ihmisiä.
"Laillistamisen vastustajat vetoavat käytön yleistymisen vaaraan, sosiaalisiin ja terveyshaittoihin sekä kovempien huumeiden käytön riskin kasvuun (ns. porttiteoria). "
Alkoholi ja Kahvi. Näitä kun en olisi koskaan maistanut!
Ei mutta vakavasti, kannabiksen viljely jos laillistettaisiin siitä olisi aika rankasti apua Suomen talousongelmiin, mutta vain niin kauan kuin me ollaan ETULINJASSA sitä tekemässä, eikä viimeisiä planeetalla kuten niin yleistä on.
KYS, psykiatria kirjoitti
Psykiatrin näkökulmasta katsoen on aivan selvä, ettei kannabista eikä muita huumeita pitäisi laillistaa. Akuuttipsykiatrian osastolla törmätään huumepsykooseihin jatkuvasti ja tiedetään, että jokainen psykoosi on aivoille ja psyykkeelle tuhoisa. Kohdataan potilaita, joilla huumeiden käyttö tai edes kokeilu saanut psykoosisairauden puhkeamaan. Huumeiden, mm. kannabisten, laillistaminen tarkoittaa sen, että valtio itse tukee psyykkistä sairastamista kansalaisilla. Onko siinä mitään järkeä?
Akuuttipsykiatrian osastoilla taitaa olla vähemmistönä kannabiksen aiheuttama psykoosi jos näitä tapauksia on ollenkaan, psykoosin voi laukaista aivan mikä tahansa, suurimmalla osalla psykoosiin sairastuneilla syynä ei ole mitkään päihteet, ja hyvänä kakkosena tuleekin sitten alkoholin aiheuttama psykoosi.
Turhaan vedät kannabista asiaan johon se kuulu mitenkään merkittävästi.
KYS, psykiatria kirjoitti
Psykiatrin näkökulmasta katsoen on aivan selvä, ettei kannabista eikä muita huumeita pitäisi laillistaa. Akuuttipsykiatrian osastolla törmätään huumepsykooseihin jatkuvasti ja tiedetään, että jokainen psykoosi on aivoille ja psyykkeelle tuhoisa. Kohdataan potilaita, joilla huumeiden käyttö tai edes kokeilu saanut psykoosisairauden puhkeamaan. Huumeiden, mm. kannabisten, laillistaminen tarkoittaa sen, että valtio itse tukee psyykkistä sairastamista kansalaisilla. Onko siinä mitään järkeä?
Akuuttipsykiatrian osastoilla taitaa olla vähemmistönä kannabiksen aiheuttama psykoosi jos näitä tapauksia on ollenkaan, psykoosin voi laukaista aivan mikä tahansa, suurimmalla osalla psykoosiin sairastuneilla syynä ei ole mitkään päihteet, ja hyvänä kakkosena tuleekin sitten alkoholin aiheuttama psykoosi.
Turhaan vedät kannabista asiaan johon se kuulu mitenkään merkittävästi.
Juu, kannabis ja psykoosit kuuluvat yhtä paljon yhteen kuin taivas ja autot vaikkapa. On ihan turha tuoda noita kliseitä, eivät perustu yhtään mihinkään. Missä ne kaikki psykoottiset ihmiset sitten ovat? Kyllä lehdet valittaisivat ja vääntäisivät juttua, jos edes parikin tapausta olisi selviä. Puhumattakaan mistään psykoosi-epidemiasta, mihin noilla jutuilla selvästi viitataan. Kun kannabis on erittäin vaarallinen huume mielelle, niin kyllähän se olisi jo Britannian, Hollannin, Saksan, Espanjan ja Portugalin sekä Italian kansat jo sairastuttanut 40 vuodessa!! Mutta mitään ei olla havaittu, ei yhtään suurempaa riskiä psykoosiin, huolimatta valtavasta kannabiksen suosiosta. Puhumattakaan tosiaan epidemiasta, jolloin siis noissa maissa olisi hulluja aivan saatanasti. Joten väite on totaalisesti kumottu.
Aika jännää, että psykiatrian osastoille kuitenkin heilahtelee jatkuvasti nuoria ja vanhempiakin ihmisiä, joiden ainoa psykoosia selittävä tekijä on kannabis ja joiden psykoosi väistyy kun kannabiksen käyttö loppuu. Ja vieläpä, että psykoosioireet alkavat uudelleen, jos käyttö jatkuu.
Kannabiksen käyttö voi olla monelle turvallista ja sen laillistaminen voisi olla järkevää. Psykooseja aiheuttava päihde se siitä huolimatta on.
Eduskunta päättää heti kun ehtii että kannabis on laillista esim. kesäkuun alusta lähtien.
Siinnä olisi K18 ikäraja ja joka kaupittelee sitä alaikäselle tuomitaan 1000 euron sakkoihin per alaikäinen asiakas.
Huumevalistuksesta vähemmän propagandaista niin ihmiset tajuaisivat mitä ovat tekemässä.
Ei tuo sen kummempaa ole kuin olutkaan, mutta kuitenkin sitä kokeillaan omalla vastuulla, vaarat ne on pelkän veden juomisessakin.
Kiellolla täytetty yhteiskunta ei ole hyvä paikka asua, toisekseen ei valtiolla pitäisi olla oikeutta määrätä mitä ihmiset keuhkoihinsa vetävät. Omat keuhkot, oma pää, oma elämä. Ei pitäisi kuulua kenellekkään mitä joku tekee omalla kehollaan kunhan se ei vahingoita kanssaihmisiä.
kuin mitä ne oikeasti ovat.
Hyvä kirjoitus ja varsinkin hyvä kommentti KYS psykiatrian osastolta artikkeliin.
Kommentti oli aito, käykää vaikka tarkistamassa jos on oikeudet Terveysporttiin.
Ei se kyllä ihan niiiiin helppoa ole. Otetaampa esimerkiksi kannabiksen vaikutuksen alaisena auton ajaminen. Miten siihen lyödään rajat, millä sitä mitataan tai valvotaan etc.
niin sille teetetään jonkinlainen koe jonka kuka tahansa ihminen onnistuu normaalissa tilassa suorittamaan, jos on aihetta epäilyyn niin se viedään kokeisiin ja mahdollisesti valheenpaljastukseen jos hän siihen suostuu.
Rikkomuksista olisi hyvä saada 1000 euron sakot.
Kannabikseen K-18 ikäraja ja auton tai minkään muunkaan rattiin sen vaikutuksen alaisena ei mennä. Onhan apteekissa myynnissä nytkin lääkkeitä joissa lukee että sen ottamisen jälkeen ei autonrattiin saisi mennä, eipä ole ihmeellisempiä ongelmia ollut.
Hollannissahan se on jo laillista eikä sielläkään mitään ongelmia aiheudu kannabiksen takia liikenteessä, ihmiset on fiksuja ja polttaa sitä sillon kun ei oo menoja.
Kannabikselle tietysti asetetaan raja, kuten nytkin on asian laita. Kannabista pitää veressä olla tarpeeksi rattijuoppouden toteamiseksi. Verikokeessa mitataan aina päihtymyksen aste. Rattijuoppouden peruste ei ole kusitestissä merkki siitä, että on joskus käyttänyt kannabista. Veriplasmassa pitää löytyä kannabista, aivan kuten alkoholinkin kanssa.
Juu juu. Kasva aikuiseksi ja mene töihin.
Kaikki narkomaanit haluavat helpommin ja halvemmalla huumeita. Ei se nyt mikään uutinen ole.