Teen äidinkielen tutkielmaa, aiheenani plastiikkakirurgia, ja ajattelin koota sen loppuun vielä "nettihaasattelun", jossa kyselen vähän muutamia tyhmiä kysymyksiä, joihin te tietäväiset saatte sitten vastailla. Tämä tuleva tutkielmahan ei siis todellakaan ole menossa leviämään opettajan käsiltä kauemmas julkisuuteen... Kaikenlaiset asialliset vastaukset tervetulleita! :)
1) Mistä alunperin sait ajatuksen plastiikkakirurgiasta? Miten kauan mietit asiaa ennen toimenpidettä?
2) Miten radikaalisti toimenpide vaikutti elämääsi? Hyvällä vai huonolla tavalla?
3) Jos saisit uusia toimenpiteen, haluaisitko kaiken tehtävän samoin?
4) Miten tuttavasi/perheesi suhtautui suunnitelmiisi/päätökseesi/lopputulokseen?
5) Paraniko elämänlaatusi huomattavasti johonkin suuntaan toimenpiteen jälkeen?
Kiitos vastauksista! :)
1) Mistä alunperin sait ajatuksen plastiikkakirurgiasta? Miten kauan mietit asiaa ennen toimenpidettä?
2) Miten radikaalisti toimenpide vaikutti elämääsi? Hyvällä vai huonolla tavalla?
3) Jos saisit uusia toimenpiteen, haluaisitko kaiken tehtävän samoin?
4) Miten tuttavasi/perheesi suhtautui suunnitelmiisi/päätökseesi/lopputulokseen?
5) Paraniko elämänlaatusi huomattavasti johonkin suuntaan toimenpiteen jälkeen?
Kiitos vastauksista! :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
unohtui se vastaussähköpostiosoite johon nuo vastaukset kysymyksiin pitäisi lähettää.
Et saa järkeviä vastauksia jos odotat että ne kirjoitetaan vain tähän viestisi jatkoksi. Jotkut voivat kirjoitella aivan huuhaavastauksia. Enkä minä ainakaan välitä vastata julkisesti vaikka se tapahtuisikin anonyyminä.
1) Asia oli tullut ajankohtaiseksi ikävuosien karttuessa. Ajankohdan ratkaisi lopulta sairasloman pitämisen helppous ja toiseksi vuodenaika, koska kesällä en halunnut mennä, ja lisäksi kun operaatioon tarvittavat rahat olivat käsillä. Suurin huolenaihe oli toimenpiteen epäonnistuminen, siitäkin huolimatta että leikkaus oli yksinkertainen ja riskit pienet.
2) Leikkauksesta on kulunut niin vähän aikaa, etten vielä osaa arvioida lopullista tilannetta. Mutta jos mitään pahempia komplikaatioita ei ilmaannu, niin merkitys todennäköisesti tulee olemaan sitä mitä halusinkin, siis ei kovin merkittävä mutta vaivan väärtti.
3) Kyllä, kaikki oli ok.
4) En ole kertonut tuttaville etukäteen eikä ole tarkoitus erikseen asiasta puhuakaan. Tosin en näe mitään syytä salailla.
5) Koska kyseessä oli varsin pieni leikkaus, niin sillä tuskin on mitään mullistavaa vaikutusta, enkä usko pohtivani tätä kysymystä sen enempää kuin mitä arvioisin käynnistä esimerkiksi kampaajalla tai kosmetologilla tai vastaavassa.
Täydennyksenä edelliseen, vastausta ei ole tarkoitettu suoraan kopioitavaksi minnekään.
ettei vastauksesi ole jo sadoilla palvelimilla kaikkien nähtävänä.
Et sinä mitään tutkielmaa ole tekemässä. Seku vaan uteliaisuuttas kyselet.
Mitä leikkausta suunnittelet itse itsellesi?
Minulle tehdään palovammojen korjausleikkauksia. Niitä on tehty ennenkuin olen ollut tajuissani.
1)Saatuani tiedon, että rinnastani on löydetty esiasteisia syöpäsoluja ja rinta poistettaisiin kokonaan. Röntgen lääkäri lohdutteli, että sairaalassa, jossa leikkaus tehtäisiin on hyviä ja osaavia lääkäreitä. Asiaa puhui. Sairaalan jonohoitajan kanssa juteltuani selvisi, että on mahdollista leikkauksen yhteydessä rakentaa uusi rinta. Se tuntui heti pelastukselta. Vaikka omaisten kokemat syöpäsairauksien hoidot olivatkin rankkoja.
2)Alkuun olin vain helpottunut kun ei tullut lisähoitoja. Eli pahat solut eivät ollet levinneet vartiaimusolmukkeisiin. Sairasloman jälkeen elämä on normaalisointunut. Kiinnostus plastiikkakirurgiaan ja
sen tuomiin vaihtoehtoihin on herännyt.
3)Ehdottamasti
4)Läheiseni ja tuttavani suhtautuvat plastikkakirurgisiin toiminpiteisiin niin kuin muihinkin hoitoihin ja ihmistä helpottaviin asioihin. Itsenäisesti olen saanut ja päättänyt itseäni koskevista asioista. Tukea on tullut kotirintamalta. Ihan hyvä daisari.
5)En oikein tiedä, että paraniko? Mutta pysyi ainakin ennallan. Ja onnistunut lopputulos tuottaa kyllä hyvää mieltä. Terveenä on hyvä jatkaa...