1. Moraalilauseet ovat mielipiteitä tai tunneilmauksia.
2. Mitään toimintaa ei voida perustella oikeaksi tai vääräksi, jos sopimuksia(lakeja, uskontojen normeja) ei lasketa perusteiksi.
3. Käytännössä sopimuksetkin tehdään vahvimman tahdon mukaan(vahvin ≈ enemmistö / vahvin ≈ varakkain).
2. Mitään toimintaa ei voida perustella oikeaksi tai vääräksi, jos sopimuksia(lakeja, uskontojen normeja) ei lasketa perusteiksi.
3. Käytännössä sopimuksetkin tehdään vahvimman tahdon mukaan(vahvin ≈ enemmistö / vahvin ≈ varakkain).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Etiikka on mun mielestä sitä että ihminen sisällään TIETÄÄ, mikä on oikein ja mikä väärin, moraali on toimintaa tämän TIETOUDEN perusteella. Tämä tietous saavutetaan oikealla kasvatuksella, vanhemmat opettavat oikean ja väärän. Nykyään yhteiskunnan lait määrittelevät oikean ja väärän, jotta nekin, joille sen hahmottaminen on vaikeaa, voisivat sen oppia. Alunperin tämä lähtee kristillisistä arvoista sekä myös universaaleista perusperiaatteista, jotka löytyvät lähestulkoon kaikista uskonnoista. Nämä perusperiaatteet eivät ole sopimuksenvaraisia, ne ovat syöpyneet syvälle nykyihmiseen. Sinun mielestäsi juutalaiset siis olivat "vahvin tahto", vaikka olivat orjia? Muistathan nimittäin, että nämä kristillisen maailman perusperiaatteet, jotka käytännöllisistä syistä on puettu lakien muotoon, ovat Kymmenen Käskyä.
Ihmisen sisäinen tietoisuus on kovin suhteellinen, eikä sen varaan voida rakentaa mitään yleistä. Hyvä esimerkki on 9.11.-terrori-iskut. Kaikki iskussa mukana olleet olivat sitä mieltä, että toimivat oikein, ja pääsevät paratiisiin toimiensa takia. Eli toisin sanoen, jos etiikka on ihmisen sisäinen malli oikeasta ja väärästä, niin 9.11.-terroristit toimivat eettisesti oikein.
Toisaalta puhut "universaaleista perusperiaatteista". Mitä ne ovat? Mikä on niiden hierarkia, eli onko niillä jokin järjestys. Toisaalta perustelet niiden tärkeyttä sillä, että ne löytyvät lähes kaikista uskonnoista. Toisin sanoen perustelet niitä sillä, että suurin osa ihmisistä TUNTEVAT ne oikeiksi, eli eivätkö ne ole tunne ilmaisuja. Onko meillä sitä paiksi , mitään muuta syytä soveltaa kristittyjä arvoja kuin se, että olemme sattuneet syntymään perinteisesti kristilliseen maahan?
Vahvin tahto olivat aikoinaan roomalaiset, ja myöhemmin katollinen kirkko, ja uskonpuhdistuksen aikaan saksalaiset pikkuruhtinaat. Kaikkina aikoina Kristinusko on sopeutunut vallitsevan yhteiskuntaluokan vallan pönkittämiseksi. Kristityt vahvistivat esivallan asemaa, tuomitsemalla esivaltaa vastaan kohdistuvan kapinan(paavalin kirjeet, etsi hakemistosta "esivalta", minulla ei ole raamattua lähellä). Siksi roomalaisten kannatti suosia kristin uskoa.
Myöhemmin Katollinen kirkko rahasti kristinuskolla, ja kiirastuliopilla. Uskon puhdistuksen aikaan Lutherin kahden regimentin oppi teki luterilaisuudesta katolilaisuutta paremman vaihtoehdon saksalaisille pikkuruhtinaille. Siksi luterilaisuus pääsi syntymään. Koko tänä aikana Kristityt arvot eivät merkinneet juuri mitään.
Kuinkahan syvälle nämä arvot ovat sitten syöpyneet? Nykyihmisten materialismi, ja vallalla oleva taloudellinen liberalismikään eivät vaikuta kovin kristittyjen arvojen mukaiselta, vai mitä? Toisin sanoen vahvimman edun mukaan on menty jo melko pitkään.