Ateismi FAQ nostaa juurikin nimensä mukaisesti esiin niitä kysymyksiä joita teistit yleisesti esittävät ateisteille. Kiitoksia Schlechterwisser.
Ateismi ja teismi käsittelevät sitä onko joku vakuuttunut jumalan/ jumalien olemassaolosta vaiko ei, toisin sanoen uskooko jumalien olemassaoloon vaiko ei.
Agnostisuus ja gnostisuus käsittelevät sitä mitä tiedetään taikka miten tiedetään. Agnostisuus ja gnostisuus, toisin kuin yleinen käsitys vaikuttaa olevan, eivät kuitenkaan koske ainoastaan jumaluskomusta, vaan soveltuvat mihinkä tahansa esitettyyn väitteeseen asia sisällöstä riippumatta.
Agnostisuus voidaan jakaa kahteen erilliseen katekoriaan, riippuen siitä mitä tarkoitetaan tiedolla.
Yleinen käsitys, joka ainakin tällä palstalla näyttää olevan, agnostisuus määritellään käsitykseksi jonka mukaan tietoa ei voida saada.
Tämä Haxleyn muodostama malli on kuitenkin sisäisesti ristiriitainen sillä se tekee väittämiä tulevaisuudesta, tehden väitteen ettei jostakin koskaan voida saada tietoa.
Toinen käsitys agnostisuudesta on malli jonka mukaan jotakin josta ei tiedetä ei voida olettaa olemassa olevaksi, mutta jossa ei tehdä väitettä siitä mitä voidaan tulla tietämään.
Kyse on siitä ettei lopullista määritelmää jonkin suhteen ole, taikka että sitä ei voida tehdä.
Tämä siitä syystä ettei absoluuttista tietämystä voida saada.
Aivan samoin kuin agnostisuus gnostisuus voidaan käsittää kahdella tavalla, edelleenkin riippuen siitä mitä voidaan tietää. Ero agnostisuuden ja gnostisuuden välillä on siitä että agnostisuus on negatiivinen asema kun puolestaan gnostisuus on positiivinen asema.
Gnostisuus voidaan käsittää siten että tehdään väite absoluuttisesta tietämyksestä.
Ongelmat tässä systeemissä ovat varsin selvät sillä jotta jokin, mitä tahansa, voidaan todeta olevan absoluuttisesti jotakin, on mahdollista ainoastaan mikäli kaikki voidaan todistaa absoluuttisesti.
Esim: Jotta voit todistaa että kivi on absoluuttisesti kivi eikä mitään muuta kuin kivi, joudut todistamaan että jokainen objekti on itsessään itsensä eikä mitään muuta määrittääksesi ettei se ole osa kiveä.
Tästä syystä jotta voidaan tehdä väite absoluuttisesta tietämyksestä jonkin asian suhteen, vaatii se absoluuttista tietämystä kaikesta.
Gnostisuus voidaan käsittää myös siten että kysymyksessä on tila jossa, esitetty väite hyväksytään todeksi suurimmalla mahdollisella käytännöllisellä tarkkuudella.
Tällöin kyse on siitä että jostakin on vakuuttunut niin suurella varmuudella että, tämän käsityksen muuttuminen käytännössä muuttaa totaalisesti käsitystä siitä mikä itseasiassa on totta.
Esim: Maa kiertää Aurinkoa.
Tämä on seikka josta olen vakuuttunut niin vahvasti että voin sanoa tietäväni tämän väitteen olevan tosi.
Agnostisuus ja gnostisuus, kaikissa muodoissaan, soveltuvat niin ateismiin kuin teismiin.
Tämän lisäksi ne henkilöt jotka käyttävät agnostisuutta ilmaisemaan itsensä esittäen että he "eivät tiedä", ovat myös ateisteja.
Henkilö joka sanoo ettei jumalien olemassaolosta voida saada koskaan tietoa, ei myöskään voi esittää positiivista uskomusta jonka mukaan jumalia olisi olemassa. Tämä tekee kyseisestä henkilöstä ateistin, sillä ateismissa ei ole kysymys tiedosta vaan siitä mihin joku uskoo.
Mikäli ei voi sanoa omaavansa positiivista uskomusta jonka mukaan jokin jumala on olemassa, kyseinen henkilö on automaattisesti ateisti.
Ainoastaan henkilö jolla ei ole tietämystä kysymyksestä jumalien olemassaolosta, taikka ei ymmärrä mitä kysymyksellä muutoin tarkoitetaan voi olla täysin agnostinen.
Ateismi ja teismi käsittelevät sitä onko joku vakuuttunut jumalan/ jumalien olemassaolosta vaiko ei, toisin sanoen uskooko jumalien olemassaoloon vaiko ei.
Agnostisuus ja gnostisuus käsittelevät sitä mitä tiedetään taikka miten tiedetään. Agnostisuus ja gnostisuus, toisin kuin yleinen käsitys vaikuttaa olevan, eivät kuitenkaan koske ainoastaan jumaluskomusta, vaan soveltuvat mihinkä tahansa esitettyyn väitteeseen asia sisällöstä riippumatta.
Agnostisuus voidaan jakaa kahteen erilliseen katekoriaan, riippuen siitä mitä tarkoitetaan tiedolla.
Yleinen käsitys, joka ainakin tällä palstalla näyttää olevan, agnostisuus määritellään käsitykseksi jonka mukaan tietoa ei voida saada.
Tämä Haxleyn muodostama malli on kuitenkin sisäisesti ristiriitainen sillä se tekee väittämiä tulevaisuudesta, tehden väitteen ettei jostakin koskaan voida saada tietoa.
Toinen käsitys agnostisuudesta on malli jonka mukaan jotakin josta ei tiedetä ei voida olettaa olemassa olevaksi, mutta jossa ei tehdä väitettä siitä mitä voidaan tulla tietämään.
Kyse on siitä ettei lopullista määritelmää jonkin suhteen ole, taikka että sitä ei voida tehdä.
Tämä siitä syystä ettei absoluuttista tietämystä voida saada.
Aivan samoin kuin agnostisuus gnostisuus voidaan käsittää kahdella tavalla, edelleenkin riippuen siitä mitä voidaan tietää. Ero agnostisuuden ja gnostisuuden välillä on siitä että agnostisuus on negatiivinen asema kun puolestaan gnostisuus on positiivinen asema.
Gnostisuus voidaan käsittää siten että tehdään väite absoluuttisesta tietämyksestä.
Ongelmat tässä systeemissä ovat varsin selvät sillä jotta jokin, mitä tahansa, voidaan todeta olevan absoluuttisesti jotakin, on mahdollista ainoastaan mikäli kaikki voidaan todistaa absoluuttisesti.
Esim: Jotta voit todistaa että kivi on absoluuttisesti kivi eikä mitään muuta kuin kivi, joudut todistamaan että jokainen objekti on itsessään itsensä eikä mitään muuta määrittääksesi ettei se ole osa kiveä.
Tästä syystä jotta voidaan tehdä väite absoluuttisesta tietämyksestä jonkin asian suhteen, vaatii se absoluuttista tietämystä kaikesta.
Gnostisuus voidaan käsittää myös siten että kysymyksessä on tila jossa, esitetty väite hyväksytään todeksi suurimmalla mahdollisella käytännöllisellä tarkkuudella.
Tällöin kyse on siitä että jostakin on vakuuttunut niin suurella varmuudella että, tämän käsityksen muuttuminen käytännössä muuttaa totaalisesti käsitystä siitä mikä itseasiassa on totta.
Esim: Maa kiertää Aurinkoa.
Tämä on seikka josta olen vakuuttunut niin vahvasti että voin sanoa tietäväni tämän väitteen olevan tosi.
Agnostisuus ja gnostisuus, kaikissa muodoissaan, soveltuvat niin ateismiin kuin teismiin.
Tämän lisäksi ne henkilöt jotka käyttävät agnostisuutta ilmaisemaan itsensä esittäen että he "eivät tiedä", ovat myös ateisteja.
Henkilö joka sanoo ettei jumalien olemassaolosta voida saada koskaan tietoa, ei myöskään voi esittää positiivista uskomusta jonka mukaan jumalia olisi olemassa. Tämä tekee kyseisestä henkilöstä ateistin, sillä ateismissa ei ole kysymys tiedosta vaan siitä mihin joku uskoo.
Mikäli ei voi sanoa omaavansa positiivista uskomusta jonka mukaan jokin jumala on olemassa, kyseinen henkilö on automaattisesti ateisti.
Ainoastaan henkilö jolla ei ole tietämystä kysymyksestä jumalien olemassaolosta, taikka ei ymmärrä mitä kysymyksellä muutoin tarkoitetaan voi olla täysin agnostinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kiitos A-O hyvästä selvityksestä. Tosiaan tuolla faqissa on nyt turhan kapea määritelmä agnostisuudelle, ja agnostikon ja agnostisen ateistin määritelmät heilahtelevat noiden kategorioiden välillä. Niitä olisi syytä vähän täsmentää.
Oletko muuten tutustunut tarkemmin tutkimuksiin, joissa on määritelty erikseen kuinka monta prosenttia väestöstä on ateisteja ja kuinka moni on agnostikko? Millähän perusteella niissä on yleensä eroteltu nuo kaksi ryhmää?
Minusta tuollainen lyhyt FAQ on paljon hyödyllisempi kuin edes tällainen vähän yksityiskohtaisempi selitys, kuten varmasti huomaat ei kukaan juurikaan vastaa tällaiseen viestiin.
Varsinkin silloin kun tämä FAQ sivu on muodossa joka mahdollistaa keskustelun käymisen näistä aiheista.
Jos kyseessä olisi ainoastaan sivusto jossa vuorovaikutus mahdollisuutta ei olisi, silloin yksityiskohtaisemman kuvan antaminen on välttämätöntä, tällä palstalla siitä olisi ainoastaan haittaa.
Mitä tulee tutkimuksiin siitä kuinka uskonnollisia ihmiset ovat, en ole juurikaan seurannut.
Minua ei juurikaan kiinnosta kuinka moni ihminen on minkäkin uskonnollisen lahkon jäsen taikka kuinka moni ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, tietenkin pientä uteliaisuutta lukuun ottamatta.
Minua kiinnostaa se mihin ihmiset kertovat itseasiassa uskovansa ja mistä syystä, oli uskomus sitten mikä tahansa.
Ne tutkimukset joista olen kuullut taikka lukenut eivät pärjää tämän asian kohdalla paljoakaan sen paremmin kuin tällä palstalla kirjoittavat henkilöt. Tämä ei johdu välttämättä tutkimuksesta itsestään vaan siitä että ihmisillä joilta tätä asiaa kysytään ei ole käsitystä siitä mitä näillä termeillä tarkoitetaan.
>>Ainoastaan henkilö jolla ei ole tietämystä kysymyksestä jumalien olemassaolosta, taikka ei ymmärrä mitä kysymyksellä muutoin tarkoitetaan voi olla täysin agnostinen.
>>> Usein on sanottu että lapsi on ateisti syntyessään ja kivetkin ovat ateisteja. Vai onko tuo "henkilö" juuri avainsana? > Jos taas väitetään että lapsi on alunperin uskossa eli teisti eli omaa gnosiksen ja sitten unohtaa sen kasvaessaan fyysiseen maailmaan... ovat jo hihhulointia minkä kumoan automaattisesti.
"Kognitiiviset prosessit ovat avain tähän ja ihminen on tiettävästi ainut laji jolla edes on riittävät ominaisuudet käsitellä näitä asioita siten että niistä on edes järkevä puhua."
Uskonto on kognitiivinen loinen, kuten Boyer asian ilmaisee (http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto )
Uskonto ei ole ainoastaan haitallinen uskonnolliselle ihmiselle.
Kyse on ennemminkin symbiootista kuin loisesta.
Ongelma on vain siinä että ne seikat jotka uskonnossa ovat hyödyllisiä, eivät ole riippuvaisia uskonnosta ja perustelut jotka uskonnosta löytyy ovat irrationaalisia ja täysin perustelemattomia.
"Uskonto ei ole ainoastaan haitallinen uskonnolliselle ihmiselle.
Kyse on ennemminkin symbiootista kuin loisesta. "
ja mitähän uskonnollisuus tarjoaa ihmiselle jota hän ei voisi muutoin saavuttaa?
Niin voihan henkisen hurmostilan hankkia vaikka huumeilla?
Ja mystiset kokemukset vaikka filosofisilla paradokseilla ja luonnon kauneudella?
Ja tiukoissa paikoissa lohtua ja apua (jopa ihan konkreettista) saa toisilta ihmisiltä.
Ja kuolemanpelosta pääsee kun ymmärtää että kuolemanjälkeinen tila on ihan sama kuin ennen syntymääkin. Ei siinä ole mitään epämiellyttävää tai pelottavaa.
Ja yhteisöllisiä kokemuksia ja ryhmäänkuulumisen tunnetta saa harrastuksista, tai vaikkapa alkamalla lätkäfaniksi. :)
>>> ja mitähän uskonnollisuus tarjoaa ihmiselle jota hän ei voisi muutoin saavuttaa?
...
"Tämä tekee kyseisestä henkilöstä ateistin, sillä ateismissa ei ole kysymys tiedosta vaan siitä mihin joku uskoo."
Itse katson olevani ateisti juuri tiedon takia, koska jumalista ei ole todistettua tietoa - minulla ei siis ole mitään perusteltua syytä uskoa niihin. Minulta siis puuttuu usko jumaliin samalla tavalla kuin esimerkiksi usko hammaskeijuihin tai muihin vastaaviin mielikuvitushahmoihin.
Näin ollen, ateistihan on ei-uskova, joka voidaan esittää lauseina "En usko jumaliin" ja "En usko jumalien olemassaoloon", joka taas väännetään uskonvaraiseksi väitelauseeksi "en usko jumalien olevan olemassa", loppujen lopuksi atisti "USKOO jumalan olevan olematon". Ja lopulta ateistin katsotaankin väittävän jotakin lähes samoin kuin teistin!
Mielivaltainen johdattelu ei pääty tähän, vaan nämä "uskonvaraiset" väitteet pitäisi ateistin todistaa, muuten ateisti on vain samanlainen uskovainen kuin ne, jotka väittävät väittävät hammaskeijun olevan olemassa.
Kun peruslähtökohta oli että ateisti on jumalaton ja ateistilta puuttuu usko jumaliin, niin jännästi ateismi/uskonnottomuus saadaankin kuulostamaan uskoon perustuvaksi.
Alffa-Omegan sanomana:
"Uskonnottomuudessa/ateismissa ei ole kysymys tiedosta, vaan siitä mihin joku uskoo."
Eiköhän ateismin lähtökohtana ole juuri suhtautuminen tietoon (jumalien olemassaolosta), jolla ei ole mitään perusteltua pohjaa.
"Eiköhän ateismin lähtökohtana ole juuri suhtautuminen tietoon (jumalien olemassaolosta), jolla ei ole mitään perusteltua pohjaa. "
Minusta on sangen perusteltua pitää esimerkiksi Raamatun Jumalia ihmisen keksintöinä.
Sanot että olet eri mieltä mutta kaikki kohdat jotka olet kirjoittanut vastaavat sitä mitä minä sanoin.
Lainaus jonka olet ottanut esiin on irrotettu asiayhteydestään ja saattaa vaikuttaa tässä hieman ristiriitaiselta. Kokonaisuudessaan kappale on tällainen:
"Henkilö joka sanoo ettei jumalien olemassaolosta voida saada koskaan tietoa, ei myöskään voi esittää positiivista uskomusta jonka mukaan jumalia olisi olemassa. Tämä tekee kyseisestä henkilöstä ateistin, sillä ateismissa ei ole kysymys tiedosta vaan siitä mihin joku uskoo."
Mikä siis tekee tästä henkilöstä ateistin??
Se että tällä henkilöllä ei ole positiivista uskomusta jonka mukaan jumalia on olemassa.
Näin ollen ateismissa on kyse siitä mihinkä joku uskoo, missä ateismi itsessään on täysin negatiivinen asema tämän uskomuksen suhteen.
"ateismissa ei ole kysymys tiedosta"
Ateismissa on kyse tiedosta, JOTA EI OLE.
"vaan siitä mihin joku uskoo."
JA siitä mihin joku TOINEN uskoo.
"Näin ollen ateismissa on kyse siitä mihinkä joku uskoo"
Näin ollen ateismissa on kyse siitä mihinkä joku TOINEN uskoo
"Mikä siis tekee tästä henkilöstä ateistin?"
"Se että tällä henkilöllä ei ole positiivista uskomusta jonka mukaan jumalia on olemassa."
Mielestäni ytimekkäin/paras määritelmä ateistista tähän mennessä!
Tästä FAQ:iin Alffa Omegan ytimekäs määritelmä:
Ateisti = Henkilö, jolla ei ole positiivista uskomusta, jonka mukaan jumalia on olemassa.