Olen tässä miettiny että miksiköhän esim. dieselautoissa ei käytetä pakosarjan lämpöä nopeuttamaan moottorin lämpenemistä? Vai käytetäänkö?
Eihän se tarviisi kun jäähdyttimen nesteen kierrätyksen pakosarjassa kiinni olevassa putkistossa kunnes kone on normaalilämpöinen.
Eihän se tarviisi kun jäähdyttimen nesteen kierrätyksen pakosarjassa kiinni olevassa putkistossa kunnes kone on normaalilämpöinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ihan hyvä idea, mutta lämpö pitäisi ottaa saastelaitteiden jälkeen, ettei niihin menevä pakokaasu jäähdy. nesteen pitäisi kiertää siellä koko ajan, mutten neste saattaisi ylikuumentua ja sekin on kysymysmerkki että miten pitkä pitää lämmönjohtoalueen olla, että saadaan lämpö sitten tehokkaasti poistettua pakoputkista?
otetaan esim hondan dieselien hotgas heater toimii juuri niin, pakosarjan lämpöä otetaan ilmastoinnin tuloon ja ilmastointi toimii talvella lämpöpumppuna. Myös vanhemassa toyota versossa oli joku vastaava systeemi. Hondassa lämpöä alkaa tulemaan kabiiniin aika nopeasti vaikka kylmästä kaynnistää ilman lämmitystä.
Aivan samaa asiaa mietin tuossa yksi päivä, kun jotakin puuhastelin pihassa auton kanssa. Ennen vanhaan bensa-autossa otettiin talvella moottorin imu-ilma pakosarjan päältä. Nehän oli talvella lämpimiä vehkeitä, kun bensaakin paloi vähintään saman verran kuin nykyautossa, mutta tehoa oli alle puolet siitä mitä nykyään.
Ei tarvitse ihmetellä vaikka nykydieselissä ei tahdo lämmöt talvella nousta, kun 30 asteen pakkasella vedetään auton keulalta raaka ilma moottorille ja sekin vielä coolerilla jäähdytetään. Lujat pitää paikat koneessa olla, että sellaiset lämpövaihtelut kestää ilman ettei siellä kansi tai mikään muu halkea! Polttoaineenkulutus on saatu nipistettyä muutamaan litraan, joten hukkalämpöä tulee entistä vähemmän. Niitä pakosarjan muutamia lämpöasteita ei olisi mitenkään vara tuulettaa harakoille...
Jos joku ajattelee, ettei auton keulaa tarvitse talvella peittää, niin hän ei ole oikein sisäistänyt tätä kokonaisuutta.
"Nehän oli talvella lämpimiä vehkeitä, kun bensaakin paloi vähintään saman verran kuin nykyautossa, mutta tehoa oli alle puolet siitä mitä nykyään".
Tämä väitteesi ei muuten pidä paikkaansa. 21 v vanha autoni kuluttaa kesällä maantieajossa keskimäärin 4,7 litraa bensaa satasella, talvella kelistä riippuen litran-puolitoista enemmän. Millä nykyautolla pääset samalla bensankulutuksella? Tehoa on se 70 hv 1,4 litran koneesta ja kun auto painaa 780 kg, ei sillä tarvi tientukkona olla.
Pieninkin nykyauto painaa yleensä yli tonnin ja sen katalysaattori lisää kulutusta jopa 20 % vastaavaan katalysaattorittomaan verrattuna niin että se siitä kulutuksesta.
Lämmityslaitteen teho ja lämmön jako on sitten oma lukunsa. Huonosti suunniteltu ja mitoitettu ei riitä pakkasilla, vaikka moottorista hukkalämpöä olisikin saatavilla. Laskepa huviksesi, paljonko lämpöä menee jäähdyttimen ja pakoputken kautta hukkaan, kun polttoaineen lämpöarvosta (bensakone) arviolta korkeintaan vain 20 % saadaan mekaaniseksi työksi. Kyllä sillä lämpömäärällä melkoista omakotitaloa lämmittäisi kovallakin pakkasella!
Muuten kirjoitit pelkkää asiaa.
Jos verrataan tuota sinun peugeot kaksollakutosta esimerkiksi toyota aurikseen, niin eiköhän se auris kesällä matka-ajossa jonnekin 6 litran pintaan kulje (varmaan allekin) ja kuitenkin tehoa on enemmän, painoa monta sataa kiloa enemmän ja paljon raamikkaampi kori kuin tuossa pösössä. Suhteellisesti ottaen auris on taloudellisempi.
Se on aivan totta, että sisätilojen lämpimyys ei ole suoraan polttoaineen kulutuksesta kiinni vaan siitä, miten lämmityslaite on toteutettu. Nykyautossa sitä hukkalämpöä vaan tulee vähemmän...
Minulla oli 90-luvun puolivälin bensiinikäyttöinen Peugeot 306 ja siinä ei yksinkertaisesti riittänyt lämppärin teho kun pakkanen laski alle noin 15 asteeseen. Lämmityslaitteen tehosta ei ollut kysymys, vaan moottorin tuottama ylimääräinen lämpö ei riittänyt - sen johtopäätöksen tein sen perusteella, kun lämmityslaitteen puhalluksen laittoi suurimmalle nopeudelle, niin moottorin lämpö romahti. Tyhjästä ei voi ottaa. Ajoviiman estäminen moottoritilaan paransi selvästi lämppärin tehoa raja-alueella.
Varsinkin dieseleiden omistajille villahousuihin turvautumista huolloissa nykyisin suositellaan, jos lämppärin tehot eivät riitä, mutta tämä koskee osin myös bensalla autoilevia.
Kyllä etenkin dieselissä hyviä varusteita ovat villahousut, istuimen lämmitin ja lämmitettävä tuulilasi. Ja se auton keula kannattaa peittää. Tosin onhan siellä lämmityslaitteessa sähkövastus (joka ei taida riittää tosipakkasella) tai usein dieseleissä on myös webasto - jos webasto vaan toimii, niin sitten pärjää ilman villahousujakin...
Ensinnäkin minulla on malli 205 eikä 206. Sen suunnitteluun on käytetty enemmän järkeä, johonkin muuhun on pantu rautaa kun järki loppui ja siksi se painaa enemmän vaatien myös enemmän tehoa päästäkseen samoihin suoritusarvoihin. Enempi tehoa = enempi polttoaineenkulutusta.
Katalysaattori vielä vaatii oman osansa, jopa 20 %. Sitä ei minun auossani ole.
Mitähän tuo raamikkuus tarkoittaa? Suurempia ulkomittoja? Monissakin isokokoisissa autoissa sisätilat ovat yllättävän pienet. Minulle kyllä 205:n sisätilat riittää, neljä paikkaa jää enimmäkseen tyhjäksikin.
Tojon talvikulutuksesta en mitään tiedä, en kesäkulutuksestakaan. Tehtaitten ilmoittamista kulutuksista päätellen nykyautot ovat reilusti janoisempia kuin parikymmentä vuotta sitten valmistetut. Syynä paljon suurempi paino, leveät renkaat, katalysaattori, suuri otsapinta, ylimääräiset sähkölaitteet, ilmastointikompura (niitä keskimäärin kolmea vuotuista hellepäivää varten). Mahdollisesti parempi ilmanvastuskerroin ei riitä kompensoimaan kulutusta Suomessa sallituilla ajonopeuksilla.
> 21 v vanha autoni kuluttaa kesällä maantieajossa keskimäärin 4,7 litraa bensaa satasella, talvella kelistä riippuen litran-puolitoista enemmän. Millä nykyautolla pääset samalla bensankulutuksella?
Kirvesvartta, päivää! Taas tuli yx pappa kehumaan, miten on autossa pieni kulutus ... ja se auton kulutus on tyypillisesti alin kulutus mitä ikinä on saatu mitattua (esim. myötätuulessa mökkireissulla). Kaupunki / pätkäajon kulutuksesta vaan ollaan visusti hiljaa.... vaikka normaalijärjellä varustettu ymmärtää, että juuri tästä on kyse. Eihän millään autolla ole lämpenemisongelmia maantieajossa.
Ei todellakaan ollut edes niillä 80-luvun peleillä 10 l/100 km kaukana todellisuudesta, jos piti ajaa/rämpiä pääkaupunkiseudun ruuhkissa, kunnon pakkasella ja hangessa/sohjossa.
> Laskepa huviksesi, paljonko lämpöä menee jäähdyttimen ja pakoputken kautta hukkaan, kun polttoaineen lämpöarvosta (bensakone) arviolta korkeintaan vain 20 % saadaan mekaaniseksi työksi. Kyllä sillä lämpömäärällä melkoista omakotitaloa lämmittäisi kovallakin pakkasella!
Niin, maantieajossa. Esim. 6,5 l/100 km ja nopeus 80 km/h -> palamisteho n. 50 kW, ajovastuksiin menee jotain luokkaa 12 kW eli hukkalämpöä syntyy 38 kW. Mutta ruuhkassa madellessa kulutus 9 l/100 km, keskinopeus 25 km/h -> polttoainetta meneekin "vain" 2,25 l/h -> palamisteho luokkaa 22 kW, auton liikutteluun menee edelleen muutama kW .... eli hukkalämpöä syntyy puolet siitä, mitä maantieajossa. Eikä se kaikki hukkalämpö poistu kuumien pakokaasujen muodossa ... eikä sitä kaikkea lämpöä, mikä pakokaasujen mukana karkaa, pysty hyödyntämään. 100 % talteenottohan edellyttäisi pakokaasujen jäähdyttämistä ulkoilman lämpötilaan (-20°C).
...pätkäajossahan on jo muutenkin ongelmana saada katalysaattori lämpimäksi (eli talteenotto pitää olla katin jälkeen) ja kovilla pakkasilla voi silti jäätyä putki umpeen ...siis ilman lämmöntalteenottoakin.J otenkin ei näiden valossa kuulosta siltä, että kaupunkiajossa olisi hirmuisia energiamääriä saatavissa talteen pakokaasuista. Maantieajossa kyllä, mutku siinä tilanteessa on lämpöä muutenkin tarjolla aivan riittävästi.
Taksikuski keroi viime viikolla että yli -15 asteen pakkasessa pitää websto olla koko ajan päällä että moottori pysyy ajolämpöisenä
Selvä suunnittelumoka. Ei ole huomioitu talvikäyttöä ollenkaan.