Miksi saksalaiset auttavat aina Suomea ja ovat pelastaneet suomalaiset usean kerran historiamme aikana? Mitä he tällä ystävällisyydellä haluavat? Etteivät vain Lebensraumia Suomesta etsi.
Himmler ja Aatukin kävi täällä ja sitä oltiin niin kaveria, että.
Himmler ja Aatukin kävi täällä ja sitä oltiin niin kaveria, että.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Etsivät. Olisihan sitä ollut täällä tarjolla jo ties kuinka kauan, ja sitä paitsi miksi tulla kylmään pohjolaan, kun sitä lebenstraumia olisi voinut ottaa vaikkapa Ranskastakin ihan yllin kyllin.
Itse olen pohtinut tuota samaa, että miksi Suomea on autettu niin paljon saksalaisten toimesta historian vuosikymmeninä. Heillä oli jopa joukkoja Suomessa puolustamassa meidän itsenäisyyttämme, ja siitä eivät perineet mitään maksua. Ja millään tavalla Suomi ei ole näistä avuista mitään kiittäneet. Päin vastoin olemme vain puukottaneet auttajiamme ja hengenveljiämme selkään minkä olemme kerenneet.
on löytynyt jos se on sopinut Saksan omiin intresseihin. Tehän voisitte vaikka laatia yhdessä lyhyen yhteenvedon Saksan avusta Talvisodan yhteydessä.
Ei pidä paikkaansa. Suomessa oli saksalaismielinen vastarintaliike vuoden 1944 välirauhan jälkeen. Sonderkommando Nord oli ryhmä jota johti itse Ernst Kaltenbrunner.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=10&t=135&a=998
on tuttu ja kulunut fraasi, jota aina näissä tilanteissa hypnoottisesti toistellaan. Kyllähän se nyt jo lähtökohtaisesti tulee olla siten, että avun täytyy edes jollakin lailla olla molempien intressissä. Mutta silti Saksa on auttanut Suomea paljon paljon enemmän kuin esim. Ruotsi tai mikään muukaan länsimaa (USA:sta puhumattakaan), vaikka intressit näillä tahoilla olivat täsmälleen samat. Toki täytyy Ruotsista sanoa sen verran, että kyllähän sieltä talvisodan aikana "tiskin alta" tuli aseita aika laillakin Suomea puolustamaan. Saksan tilanne oli talvisodan aikana täysin toinen. Sillä oli selkeät sopimukset Venäjän kanssa. Ja näistä sopimuksista piti pitää kiinni, jotta Saksalle jäi aikaa selvitellä välinsä Ranskan ja Englannin kanssa. Sen sijaan Ruotsia eivät sitoneet mitkään sopimukset. Ainoa mikä sitoi oli oma hyvinvointi.
Jatkosodassa jo nähtiin Saksalta enemmänkin uhrauksia Suomen suunnalla mitä olisi ollu tarpeen. Verrattuna esimerkiksi Englannin panoksiin vaikkapa sodan päätyttyä valvontakomission muodossa. Ja ilmeisesti talvisodan päättymistäkin voidaan juhlia Saksan panoksena eikä suinkaan Stalinin hyväntahtoisuuden nimissä.
Canaris, Göring ja Saksan muu sodanjohto halusi kyllä auttaa Suomea talvisodan aikana, mutta Hitler ja Ribbentrop rikkoivat Suomen ja Saksan välillä vuosisatojen ajan vallinneen veljeyden ja ystävällisyyden.
menee hiukan pidempi aika tuohon pitkään listaan Saksan Talvisodan avusta, niin voisitko pienenä välihommana kertoa Saksan UHRAUKSISTA jatkosodan aikana Suomen hyväsi. Siltä varalta ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin rajaan ulkopuolelle rahalla tai tavaratoimituksilla korvatut asekaupat.
"Jatkosodassa jo nähtiin Saksalta enemmänkin uhrauksia Suomen suunnalla mitä olisi ollut tarpeen"
Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksa tahtoi Suomen liittyvän Saksasta kokonaan riippuvaisten Venäjästä erotettujen pienten reunavaltioiden ketjuun osanan keisarillisen Saksan Mitteleuropa-suunnitelmaa. Siksi Saksa tuki sodan aikana suomalaisten maanpetturien kapinasuunnitelmia, otti "jääkärit" vastaan ja teki vihdoin v. 1918 - Venäjän jouduttua Saksan Venäjälle päästämien vallankumouksellisten takia bolsevikkikaappauksen kurimukseen - Suomeen sotilaallisen intervention. Saksalaiset ottivat Suomen haltuunsa yhteisymmärryksessä bolsevikkien kanssa, Venäjän vallankumoushallituksen jo luovutettua Brest-Litovskin sopimuksessa Suomen Saksan etupiiriin - mitä seurasi heti Suomen valkoisen hallituksen Saksan kanssa solmima sopimus, jossa Svinhufvudin senaatti luovutti korkeimman vallan Suomessa Saksalle. Saksan tappio suursodassa marraskuussa 1918 pakotti kuitenkin Suomen itsenäistymään - venäjänsuomalaisen valkokenraali Mannerheimin johdolla...
Mitä toiseen maailmansotaan tulee, saksalaiset koettivat salavihkaa kehottaa suomalaisia myöntymään Neuvostoliiton ehtoihin syksyllä 1939, koska natsit pelkäsivät mahdollisen sotilaallisen selkkauksen merkitsevän Suomen neuvostomiehitystä. Saksalle hyökkäämättömyyssopimus NL:n kanssa oli (niin kuin NL:llekin) vain väliaikainen ratkaisu. Kun Saksa olisi voittanut lännessä, se kääntyisi itään, ja siihen hankkeeseen tarvittaisiin Suomi mukaan. Suomi olikin sitten mukana v. 1941, mutta NL oli sillä välin korjannut Moskovan rauhassa Suomen rajoja sellaisiksi, että ne olivat saksalais-suomalaisille joukoille paljon huonommat lähtöasemat hyökkäykselle Leningradia ja Muurmannin rataa vastaan kuin Tarton rauhan tai NL:n suomalaisille syksyn 1939 neuvotteluissa esittämät rajat.
Siksi Operaatio Barbarossa epäonnistui v. 1941 myöskin pohjoisessa, mutta yhtä kaikki Suomi pysyi kesään 1944 saakka Saksan tärkeimpänä liittolaisena itärintamalla - ainakin Hitlerin kuvitelmissa. Todellisuudessahan asemasodan vuosina tilanne oli Suomen rintamalla sotilaallisesti niinkin huvittava, että suomalais-saksalaisilla joukoilla oli moninkertainen ylivoima verrattuna vastassaan oleviin (toisen luokan) puna-armeijan divisiooniin. Suomalaiset olisivat voineet vallata Sorokan, jos Mannerheim olisi antanut käskyn. Mutta hän ei enää v:n 1941 jälkeen uskonut Saksan voittoon. Vanha venäjänsuomalainen tiesi, että Venäjä - bolsevistisenakin, mille hän ei enää v:n 1919 ollut voinut mitään - olisi se suurvalta joka määräisi Suomen kohtalon myös vastaisuudessa. Mannerheim oli v. 1941 pelannut uhkapeliä ja hävinnyt. Mannerheimin suuruus oli siinä, miten hän onnistui minimoimaan tuon tappionsa Suomen osalta niinkin vähään kuin mihin Suomi Moskovassa v. 1944 ja Pariisissa v. 1947 joutui myöntymään.
Mannerheim oli liian suuri mies niin pienelle maalle kuin Suomi. Häntä tullaan Suomessa aina arvostamaan mutta ei koskaan kunnolla ymmärtämään. Venäläiset ymmärtävät häntä paremmin kuin suomalaiset. Mannerheim oli suuren Venäjän mittoihin sopiva mies. Vain vastoin tahtoaan hän joutui v. 1917 jättämään maan, jonka eteen oli tehnyt koko siihenastisen elämäntyönsä sotilaana ja tutkimusmatkailijana.
totesin, niin talvisodan aikana Saksan oli paha mitään apua Suomelle toimittaa epäluuloisen Venäjän vuoksi. Mutta siitä huolimatta Saksalta liikeni paljonkin ymmärrystä Suomea kohtaan, ja lopultahan Saksa painosti Venäjän tekemään Suomen kanssa rauhan. Eli taas kerran Saksa oli pelastanut Suomen itsenäisyyden! Eikö siinä ole apua jo aika paljon? Kuinka monta kertaa Suomi on pelastanut Saksan itsenäisyyden?
No esimerkiksi Saksa hoiti Pohjois-Suomen puolustuksen omilla joukoillaan Suomen päästessä näin paljon vähemmällä.
"Siltä varalta ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin rajaan ulkopuolelle rahalla tai tavaratoimituksilla korvatut asekaupat."
Niin mitähän väärinkäsityksiä siitä sitten syntyisi? Saksa möi Suomelle asevelihintaan kalustoa lentokoneista kiväärin patruunoihin. Esimerkiksi toimitetut panssarintorjunta-aseet osoittautuivat tuiki tärkeiksi kommunismin torjunnassa Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Kertoisitko sinä puolestasi nyt vaikka USA:n panoksista talvisodan aikana Suomen hyväksi?
"Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksa tahtoi Suomen liittyvän Saksasta kokonaan riippuvaisten Venäjästä erotettujen pienten reunavaltioiden ketjuun osanan keisarillisen Saksan Mitteleuropa-suunnitelmaa."
Ja tämä yleensä esitetään negatiivisessa sävyssä ikäänkuin tämä olisi jotenkin huono tai paha-asia. Viime kädessä Baltia, Suomi ja Puola saavat kiittää itsenäisyydestään juurikin Saksan tekemää rauhaa Venäjän kanssa. Toki tämä kaikki tähtäsikin Venäjän voiman vähentämiseen ja yhtäällä taas Saksan voiman kasvattamiseen. Mutta siitä huolimatta tämä oli vasallien etu ja harras öinen märkä uni.
"Siksi Saksa tuki sodan aikana suomalaisten maanpetturien kapinasuunnitelmia, otti "jääkärit" vastaan.."
Minusta ei voi puhua maanpettureista, jos nämä tahot ajavat Suomen itsenäisyyden asiaa. Maanpettureita olivat punikit, joita saksalaiset eivät todellakaan tukeneet. Saksa tuki Suomessa itsenäisyys-liikettä kahdesta syystä; heikentääkseen Venäjää ja vetääkseen Suomen länsimaiseen kehitykseen mukaan.
"ja teki vihdoin v. 1918 - Venäjän jouduttua Saksan Venäjälle päästämien vallankumouksellisten takia bolsevikkikaappauksen kurimukseen - Suomeen sotilaallisen intervention."
Ei voida puhua sotilaallisesta interventiosta jos Suomen laillinen hallitus pyytää Saksalta joukkoja ja materiaalista apua bolsevikkien lyömisessä ja venäläisten joukkojen karkoittamisessa.
"Saksalaiset ottivat Suomen haltuunsa yhteisymmärryksessä bolsevikkien kanssa,"
Öööh, mitähän tuohon pitäisi oikein sanoa? Saksalaiset eivät ottaneet Suomea haltuunsa ja eivät tehneet sitä ainakaan yhteisymmärryksessä bolsujen kanssa. Käsittääkseni bolsevikit pistivät kampoihin oikein kiväärien kanssa tuota "haltuun ottamista".
"Svinhufvudin senaatti luovutti korkeimman vallan Suomessa Saksalle."
Tämä oli myös Suomen etu ja kansan enemmistön tahto. Suomi jopa suunnitteli tulevansa kuningaskunnaksi, johon päämies oltaisiin haettu Saksasta. Näin Suomi olisi saanut sidottua Saksan kiinteämmin Suomeen, jolloin tulevaisuutemmekin olisi ollut turvattu. Valitettavasti Saksa hävisi 1MS:n ja siinä samalla myös Suomi menetti hyvän ystävänsä.
"Saksalle hyökkäämättömyyssopimus NL:n kanssa oli (niin kuin NL:llekin) vain väliaikainen ratkaisu. Kun Saksa olisi voittanut lännessä, se kääntyisi itään, ja siihen hankkeeseen tarvittaisiin Suomi mukaan."
Tästä ei ole kyllä mitään näyttöä. Sellaiseksi se kyllä muuttui sopimuksen teon jälkeen, mutta sopimusta tehtäessä sillä oli aivan muut tarkoitusperät. Esimerkiksi tuolloin Saksa ei ollut lyömässä länttä polvilleen, vaan vain ainoastaan estämässä M-R-paktin avulla lännen sekaantumisen Danzigin kysymykseen. Venäjän petettyä Saksan, jonka seurauksena vastoin kaikkea järkeä länsi julisti sodan Saksalle, oli myös sopimus vanhentunut. Lisäksi Venäjä jatkoi sopimuksen rikkomista miehittämällä sellaisia alueita, jotka eivät sille kuuluneet sopimuksen etupiirijaon näkökulmasta.
Miksi tänne sitten jäi Ensimmäisen maailmansodan jälkeen saksalaisia auttamaan Suomea? Saksalaisia kuten Carl Seber ja Rainer Stahel?
Suomi oli jo itsenäinen ja sisällissodan voitti SAKSALAINEN Rüdiger von der Goltz eikä Mannerheim. Väärin taas. Saksa otti vastaan suomalaisia sotilaita joista koulutettiin jääkäreitä.
Neuvostoliiton rajakorjauksista ei ollut mitään hyötyä. Päinvastoin ja ei Saksa olisi koskaan antanut Neuvostoliiton Suomea miehittää. Hitler sanoi jo vuonna 1940, että "Suomea ei saa jättää venäläisten käsiin" kun Molotov oli Berliinissä käynnyt vaatimassa oikeutta tas hyökätä Suomeen.
Väärin. Operaatio Barbarossa epäonnistui talven takia. Mussolini oli hyökännyt Kreikkaan. Operaatio Barbarossa piti alkaa huhtikuussa, mutta Hitlerin piti käydä auttamassa Mussolinia joten Operaatio Barbarossa lykkääntyi kesäkuuhun.
Mannerheim sai pillua venäläisiltä balleriinoilta ja siitä johtuu Marskin rakkaus barbaariseen Venäjään ja idändemoneihin.
suinkaan ollut edes ainoa jolta riitti Suomelle Talvisodassa ymmärtämystä ja kylmänä pakkastalvena valtavan arvokasta lämmintä kättä.
”Mutta siitä huolimatta Saksalta liikeni paljonkin ymmärrystä Suomea kohtaan”
Wolf Halsti totesi jo sotien aikana saksalaisille heidänkin kerjätessä kiitollisuutta, että Saksan valtio oli kiitollisuudenvelassa ja korvausvelvollinen koska Suomen valtio salli Saksan armeijan valvoa omia intressejään Muurmanin radalla Suomen maaperältä.
”No esimerkiksi Saksa hoiti Pohjois-Suomen puolustuksen omilla joukoillaan Suomen päästessä näin paljon vähemmällä.”
No vaikka pieneksi aluksi.
Noin 40 modernia torjuntahävittäjää.
200 kevyttä kenttätykkiä
32 järeää haupitsia.
paljon muutakin sodankäynnin kannalta tarpeellista. Tarvittaessa voin toimittaa tarkemmankin listan.
”Kertoisitko sinä puolestasi nyt vaikka USA:n panoksista talvisodan aikana Suomen hyväksi?”
"Mannerheim oli liian suuri mies niin pienelle maalle kuin Suomi. Häntä tullaan Suomessa aina arvostamaan mutta ei koskaan kunnolla ymmärtämään. Venäläiset ymmärtävät häntä paremmin kuin suomalaiset. Mannerheim oli suuren Venäjän mittoihin sopiva mies."
Erikoinen näkemys. Ikäänkuin maan koko vaikuttaisi kykyyn ymmärtää asioita. Kyllä Suomen johtomiehet jo alun pitäen laskivat eri vaihtoehtoja sodassa. Neuvostoliiton hyökkäysvalmistelut ja agressiivinen politiikka Suomea kohtaan aiheuttivat jatkosodan. Niinpä sotaa käytiin alusta alkaen erillissotana ja tätä korostettiin kansainvälisissä yhteyksissä. Oli selvä, että selviytymismahdollisuudet piti pitää mahdollisimman hyvinä erilaisten vaihtoehtojen toteutuessa.
"Saksalle hyökkäämättömyyssopimus NL:n kanssa oli (niin kuin NL:llekin) vain väliaikainen ratkaisu." Tästähän nyt ei ole Neuvostoliiton osalta minkäänlaista näyttöä. Natsien kanssa oltiin valmiit vaikka mihin, tietenkin niinkauan, kun siitä oli hyötyä. Neuvostoliiton ongelmaksi muodostui Hitlerin ylimielisyys, kun saksalaiset valloittivat manner-Euroopan 1940. Loppuvuodesta 1940 Neuvostoliitto oli vielä halukas liittymään akselivaltoihin, jos saa riittävästi alueita mm. Suomen. Neuvostoliitto kuitenkin pakotettiin liittoutuneiden puolelle.
" Mannerheim oli liian suuri mies niin pienelle maalle kuin Suomi. Häntä tullaan Suomessa aina arvostamaan mutta ei koskaan kunnolla ymmärtämään. Venäläiset ymmärtävät häntä paremmin kuin suomalaiset. "
Kyllä suomalaiset ymmärtävät Mannerheimin suuruuden. Entä ymmärtävätkö tavalliset venäläiset, että Mannerheim ratkaisi lopulta Leningradin kohtalon? Mannerheim kieltäytyi jatkamasta hyökkäystään vanhan rajan yli - kohti kaupungin bunkkeriketjua ja puolustusasemia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Continuation-War-defensive-lines.png
Rintamalinjaksi tuli pääasemamme noin 30 kilometrin päähän Leningradin kaupungista. Näissä asemissa joukkomme taistelivat (puuhdetöitä tehden) asemasotaa lähes kolmen vuoden ajan.
Jos suomalaiset olisivat vahvistaneet saartorenkasta pomittamalla kaupunkia niin olisi koko paska varmasti kaatunut.
Vitun Pietarilaiset paskiaiset on elämänsä velkaa Suomelle. Suomen sotilaille ja ylipäällikkö Mannerheimille.
"suinkaan ollut edes ainoa jolta riitti Suomelle Talvisodassa ymmärtämystä ja kylmänä pakkastalvena valtavan arvokasta lämmintä kättä."
Mutta Saksaa sitoi sopimus venäläisten kanssa. Muita ei sitonut, mutta apu jäi aika laimeaksi. Lopultahan Saksa sitten ratkaisi koko pelin, joka ainakin minusta on suurikin avunanto. Toki varmasti on tahoja (sinäkin?), jotka ajattelevat, että puna-armeijahan se Suomea oli auttamassa.
"Wolf Halsti totesi jo sotien aikana saksalaisille heidänkin kerjätessä kiitollisuutta, että Saksan valtio oli kiitollisuudenvelassa ja korvausvelvollinen koska Suomen valtio salli Saksan armeijan valvoa omia intressejään Muurmanin radalla Suomen maaperältä."
No se onkin Wolf Halstin mielipide. Minä taas ajattelen, että saksalaisten läsnäolosta Lapissa oli meille paljonkin hyötyä. Vai mitä veikkaat kuinka helposti olisi puna-armeijan pysäyttäminen onnistunut kannaksella, jos vahvuuksista olisi Pohjois-Suomen vaatima miesmäärä ollut poissa laskuista?
"
No vaikka pieneksi aluksi.
Noin 40 modernia torjuntahävittäjää.
200 kevyttä kenttätykkiä
32 järeää haupitsia.
paljon muutakin sodankäynnin kannalta tarpeellista. Tarvittaessa voin toimittaa tarkemmankin listan."
No kerro toki lisää. Ainakin tuon modernin tulisi olla tuossa torjuntahävittäjä-kohdassa lainausmerkeissä. Ja tilastonikkari kun olet, niin miksi et samalla vertaisi noita määriä ruotsalaisten antamaan apuun. Tulihan sieltäkin sotatarviketta, mutta ainakin jossakin määrin tiskin alta. Hintoja olisi myös kiva kuulla, jotta voidaan varmistua siitä, että kyseessä ei ole hädänalaisen hyväksikäyttö.
Kuten aina ennenkin, niin ”isojen poikien” sopimukset ja niistä saatavat hyödyt tulevat ensin. Siksi en kykene kovasti innostumaan Natostakaan. Sielläkin se auttamisvelvoite voidaan täyttää muutamalla teepussilla.
”Mutta Saksaa sitoi sopimus venäläisten kanssa.”
Vähemmästäkin minä olisin ollut huolestunut Hitlerin tilalla. Jos liittoutuneet olisivat miehittäneet Kiirunan malmikentät ja estäneet saksalaisen aseteollisuuden rautamalmin saannin , niin Barbarossakoneisto olisi tukehtunut jo 1940. Koska Adolf ja Josef olivat niin hyviä kavereita, niin ainahan toisilta voi pyytää pieniä apuja kuten vaikka rauhaa Suomen rintamalle.
”Lopultahan Saksa sitten ratkaisi koko pelin, joka ainakin minusta on suurikin avunanto..”
Voisitko lopultakin päättää oliko Saksan armeija Lapissa valvomassa Saksan etuja Muurmanin radalla vai auttamassa suomalaisia täysin pyyteettömästi.
”Minä taas ajattelen, että saksalaisten läsnäolosta Lapissa oli meille paljonkin hyötyä.”
Koska en tunne ilmasotaa kovinkaan hyvin, niin en ota kantaa koneen nykyaikaisuuteen, mutta Brewsterillä pidettiin jatkosodan kaksi ensimmäistä vuotta itäinen taivas puhtaana.
”Ainakin tuon modernin tulisi olla tuossa torjuntahävittäjä-kohdassa lainausmerkeissä. ”
Suhteutettuna käytettävissä olevaan kalustoon Ruotsi oli ylivoimaisesti suurin auttaja Talvisodassa. Heille kun oli WWI:n jälkeen annettu varma tieto siitä , että se viimeinen suuri sota maailmassa. Silloinhan voidaan turvallisin mielin riisua ainakin maavoimat aseista.
”Ja tilastonikkari kun olet, niin miksi et samalla vertaisi noita määriä ruotsalaisten antamaan apuun.”
Ainakin Eduard Dietl vakuutti, että he olivat Lapissa auttamassa Suomea. Eduard Dietl sanoi, että demokratia on Suomelle paras hallitusmuoto eikä kansallissosialismia pitäisi yrittää tyrkyttää Suomeen.
Ferdinand Schörner taas oli kyllä melkoinen sika, mutta ei teloituttanut suomalaisia upseereja tai sotilaita vaikka hänellä oli tähän mahdollisuus, koska hänen alaisuudessaan työskenteli myös suomalaisia.
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/22410-vanhat-kuvat-mannerheim-ja-von-der-goltz-juhlivat-helsingin-valtausta
roikkuu siitä mistä päin niitä katsotaan. Virolaiset viettävät ”Voiton päivää” saksalaisista saadun voiton kunniaksi. Ettei vain kreivi Rüdiger von der Goltz olisi ehtinyt sinnekin mukaan.
Sehän siinä juuri onkin, että Viro ei ole koskaan ollut yhtä saksalaisystävällinen maa kuin Suomi.
Täytyy toisaalta muistaa, että 70 000 juutalaista taisteli Saksan armeijan riveissä ensimmäisen maailmansodan aikana ja mitä saivat palkaksi? Reissun kaasukammioon.
myönteinen suhtautuminen Saksaan (ei kansallissosialismiin) sotien aikana ja sen jälkeenkin oli pikemminkin poikkeus kuin sääntö Itämeren piirissä. Tuskin Balttiassa 5-600v jatkunut saksalainen maaorjuus loi heitä kohtaan kovinkaan runsaasti "helliä tunteita". Taisi Suomi olla sotien jälkeen ainoa valtio Euroopassa missä saksalaista rintamamiestä kohdeltiin aseveljenä ja missä hän saattoi muistella käytyjä sotia tasa-arvoisena veteraanina ilman, että häntä oltaisiin joka käänteessä syyllistetty kansallissosialistien rikoksista ihmisyyttä vastaan.
ja lupaukset nyt ovat aina tilanteen mukaan. Jos sinä tapaisit sopivassa sivumyötäisessä soittoruokalassa nätin ja isotissisen blondin ja haluaisit yökylään, niin kyllä siinä tulee luvattua ja vannottua kaiken laista. Jopa rakkaudesta luritettua.
”Ainakin Eduard Dietl vakuutti, että he olivat Lapissa auttamassa Suomea. Eduard Dietl sanoi, että demokratia on Suomelle paras hallitusmuoto eikä kansallissosialismia pitäisi yrittää tyrkyttää Suomeen.”
Miksi Suomeen ei sitten pistetty Quislingin kaltaista miehitys hallitusta? Risto Ryti ei varmasti ollut samanlainen sika kuin Vidkun Quisling vaikka Ryti myönteisiä asioita päiväkirjaansa Hitleristä kirjoittikin.
Rovaniemellä saksalaisten sotilaiden hautausmaa on osoitus suomalaisten ja saksalaisten rikkomattomasta siteestä. Norvajärvellä tuo hautausmaa sijaitsee ja siellä vierailee aina paljon saksalaisia varsinkin Lapin Sodan vuosipäivinä.
Ei heillä mitään pahaa sanottavaa Suomesta ole ja lappalaisetkin ovat antaneet anteeksi. Lothar Rendulic oli Itävalta-Unkarista tullut kroatialainen saatana eikä aito saksalainen herrasmies kuten Eduard Dietl.
Esimerkiksi vuonna 1918 kuolleille Saksalaisille sotilaille on vielä Vanhan kirkon saksalainen hautausmaa.
On niitä saksalaisia sotilaita myös haudattu Hietaniemen sankarihauta-alueelle.
No Suomen ja Saksan ystävyys on käytännöllisesti katsoen särkymätön.
tarvetta. Saksan armeijalla ei ollut "rahkeita". Kolmanneksi kaiketi katsottiin, että yksi korpraali (Hitler) riittää sodanjohdossa eikä Vihtori Kosolasta olisi ollut ainakaan strategisen tason apua.
Saksalaisia Fredrik Pacius, Carl Ludvig Engel, Georg Franz Heinrich Stockmann...........
Nyt on sitten tänä päivänä Nokia-Siemens, Fortum ja E.ON yhteistyö..........
Mitä seuraavaksi? Suomi ja Saksa taas suunnittelee, että miten saadaa Eurooppa jaetuksi?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135230248431?ref=lk_is_ko_2