Olen ajellut dieselillä 10 vuotta, ja ensimmäistä dieselautoa hankkiessani sain ohjeen, että aja aina tankki mahdollisimman tyhjäksi ja tankkaa sitten täyteen. Tätä ohjetta olen noudattanut eikä moottori- ja polttoaineongelmia ole ollut, vaikka autoni ovat kaikki olleet vanhoja ja paljon ajettuja. Mutta mihin tuo ohje perustuu?
Miksi ajettava tankki tyhjäksi?
n2v
597163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
luuloon
jutussa ei ole mitään todellisuuteen perustuvaa.
tilanne missä moista voisi suositella on syksyllä kun tankkaa ensimmäistä kertaa talvilaatua. Tällöin kesälaadun parafiineja jäisi mahdollisimman vähän. Sitten ensimmäisillä pakkasilla tankissa ei olisi pohjalle hyytyviä parafiinisakkoja. Muuta syytä en keksi. Talvella toisaalta olisi suositeltavaa pitää tankki aina mahdollisimman täynnä että kondenssivettä syntyisi mahdollisimman vähän.
Oli mikä polttoneste tahansa, älä talvella, ainakaan kun pakkanen kiristyy nollasta kolmeenkymppiin, päästä tankkia ainakaan alle puoleen, ettei kondensiovettä kerry tankkiin hirmu määriä.
Toki jos on syksy/talvi ja vielä kesälöpö tankissa kannattaa todellakin ajaa huuruille ennen täyteen tankkaamista.
"Oli mikä polttoneste tahansa, älä talvella, ainakaan kun pakkanen kiristyy nollasta kolmeenkymppiin, päästä tankkia ainakaan alle puoleen, ettei kondensiovettä kerry tankkiin hirmu määriä."
Huomaatko minkäänlaista ristiriitaa tuossa lauseessa?
Kolmekymmentä astetta pakkasta ja hirmumääriä vettä tankissa. Meilläpäin ei juurikaan esiinny vettä kolmenkymmenen asteen pakkasella, ei tankissa, ei rapakoissa jopa lauhemmalla ilmalla tankkiin kertynyt vesikin tuppaa olemaan jäässä.
Lause on aivan oikein ja asia on hyvin ilmaistu yhdellä lauseella. Eikä siinä väitetty että veden olomuoto on heti nestemäinen.
Ihan yleisesti.Konsendoituminen tapahtuu siten, että kylmälle pinalle tiivistyy ilmassa oleva vesi.Mutta, huomioi, miten tankin metallivaippa toimii kosteus sulkuna kuin muovi talon kosteus sulkuna.Siis tankin ulkopuolella oleva kosteus tai lämötila ei vaikuta tankin sisätilan kosteuspitoisuuteen.Jos tankin sisäpinnalla tapahtuu konsedoitumista, niin kosteus tulee vain tankin sisältä ja tähän tekijään liittyy, miten tankin korkkia tulisi avata mahdollisimman harvoin.Tankkiinhan on suunniteltu alipaine,- juuri tämän tekijän tähden eli ilman tuloa rajoitetaan kosteuden estämiseksi.
PS.
Muuten jarrujärjestelmään ei tule vettä konsedoitumalla, koska jarrujärjestelmän pinnat toimivat höyry/kosteus sulkuna.Siis eivät läpäise kosteutta.
Siis kondesoitumisesta oli kysymys.
Käsittääkseni vesipitoisuuden nousu jarrunesteessä, on tärkein syy vaihtaa neste säännöllisesti.
Aiheuttaa ongelmia nesteen kiehumisena sekä korroosiona sylintereiden pinnoissa.
Siitä milla tavalla vesi tulee järjestelmään, en osaa sanoa. Mutta tämä tarkennuksena, ettei jää mielikuvaa jarrujärjestelmän "vedettömyydestä".
Vaihtovälinä on 3-5 vuotta, automallista riippuen.
Kovilla pakkasilla ja pakkasen kiristyessä ilman suhtellinen kosteus on noin 100%, vaikka ilmassa onkin vähän kosteutta, mutta kosteus huurtuu pinnoille.
Ylipäätään kannattaa pitää tankki täytenä, jolloin sinne kondenstoituu vähemmän vettä.
Aloittajan ohjeelle ja toimintatavalle ei ole mitään teknistä syytä. Itse tulee myös ajettua melko lailla tankki tyhjäksi, siksi että tankilla käynti ei ole älyttämän hauskaa puuhaa. Mielummin tankkaan kerran viikossa kuin kolmesti viikossa.
Jos tiedän että auto on vähemmällä ajolla niin tankkaan se täyteen kondensointia vähentääkseni.
Talossa kosteussulku on vaipana sisäpinnassa, jottei sisäilman kosteus tiivisty rakenteissiin.
Tyhjä tankki on ilmaa täynnä ja pakastuessa tankissa olevan ilman koteus tiivistyy polttoaineen sekaan. Siksi on parempi että tankissa on vähemmän ilmaa.
Ei tankissa ole alipainetta. Kaverin Hondasta oli menny tankin korkin huhotinreikä tukkoon, niin auto ei kulkenu kunnolla kun ei saanu bensaa.
Se on totta, miten TANNKISSA oleva kosteus mahdollistuu tiivistymään vedeksi tai huuruksi jne..., mutta juuri vain se kosteus, joka on tankin sisällä.Tuo tankin vaippa toimii "höyrysulkuna".Jos tankin vaippa olisi kosteutta läpäisevää materiaalia niin tankin sisällä kosteuden muodostuminen olisi runsaampaa, koska kosteutta tulisi kaiken aikaa lisää vaipan läpi.Riippuen olosuhteista.
Niin, Hiacessa ja muissakin autoissa on alipaineistettu tankkki eli tankissa on venttiili,- joka rajoittaa korvaus ilman pääsyn takaisin tankiin polttoaineen vähetessä ja tällä on pyritty juuri siihen, että ilman mukana menisi mahdollisimman vähän kosteutta tankiin.
Tietysti, jos tuo venttiili ei toimi suunnitellusti, niin tankkiin tulee liian suuri alipaine ja siten kuvaamasi ongelma.
kuin ei kannata mutta tapansa kullakin, ainut juuri ennen talvilaatuun vaihtamista olisi hyvä ajaa tankki kohtuu tyhjäksi.
Periaatteessa tuosta on hyötyä ainakin tuossa kesälaadusta talvilaatuun vaihdettaessa, mutta tyhjällä tankilla on kondensioveden muodostumisen mahdollisuus. Minä ajan myös samalla tavalla että mahdollisimman tyhjäksi ja sitten tankkaus täyteen, mutta vain laiskuuden vuoksi, ettei tarvitse käydä useita kertoja viikossa tankilla - eli tankkaus mahdollisimman harvoin.
Moottorin kannalta on periaatteessa aivan yksi ja sama onko tankki täysi vai vajaa, kunhan tankista vain tulee ainetta. Tuo tankkaustyyli tietenkään yksin poista moottori- tai polttoaineongelmien mahdollisuutta, sillä auton kuntoon ja kestävyyteen vaikuttaa hyvin moni asia. Ongelmat/ongelmattomuus ovat tavallaan niiden asioiden tulos. Mitään yksittäistä avainta onneen en ole vielä löytänyt :)
Jos tankaat autoa 10 l kerrallaan, niin joudut useammin aukaisemaan säiliön korkin ja joka kerta säiliöön pääsee ilman mukana kosteutta.Lisäksi pistoolin pinnalta voi tankkiin tulla vesipisaroita.
Siis täyden tankin ajettaessa tyhjäksi ja tankatessa se täyteen, niin ilmassa oleva kosteuden pääsy minimoidaan tankin sisälle.
Jos tankin huohotinreikä tukkeutuu, ei kone käy! Usein nähnyt tätä ongelmaa vanhoissa vehkeissä.
Mitä siis tapahtuu kun tankki vajautuu? No, tankkiin menee ilmaa. Mitä käy, kun pakkanen kiristyy?
No, kehittyy huurretta pinnoille!
Mitenkäs, jos tankki on tyhjä? Paljon pintoja kehittyä huurretta!
Entä jos tankki täynnä? Ei juurikaan tilaa huurteelle!
Katsokaas joskus, kun on ollut nollakeli ja kiristyykin lähelle kolmeakymppiä, sitä tankin korkin sisäpuolta?Ainakin mulla oli viimeeksi tanklatessa se valkoisessa huurteessa! Euiköhän sitä ollut sillon myös putkessa korkin ja tankin välillä, sekä tankin tyhjässä yläosassa??
Tarkoitin lähinnä, että tankissa oleva kosteus vain tiivistyy vedeksi/huurteeksi määrätyissä olosuhteissa.Tankin tilavuuden huomioiden, niin tankin sisällä olevassa ilmassa on vähöinen määrä kosteutta.
Jokainen autoilija voi todeta alipaineen korkkia avattaessa.Sihahduksesta.Tankki täytettäessä "korkkia myöten", niin täytettävä polttoaine työntää ilman/kosteuden pois tankista.
Niin, tuo huurtuminen/kondensoituminen tapahtuu silloin, jos tankin sisäpinnat ovat kylmempiä kuin ulkoilma esim. ajettaessa lämpimään halliin ja avattaessa korkki.Uskon, että yleisesti vesi tulee tankkiin polttoaineesta tai suoraan korkista täytettäessä.
Niin, joku tekijä on pahasti pielessä,- jos tankkiin muodostuu haitalllisesti vettä/kosteutta.
"Jos tankin huohotinreikä tukkeutuu, ei kone käy! Usein nähnyt tätä ongelmaa vanhoissa vehkeissä.
Mitä siis tapahtuu kun tankki vajautuu? No, tankkiin menee ilmaa. Mitä käy, kun pakkanen kiristyy?"
No, mistä se ilma menee tankkiin, jos se huohotinreikä on tukossa.
jollakin on ollut oikeasti ongelmia veden kanssa? Suurin syy dieselin ongelmiin on suodatin, jota ei ole vaihdettu vuosiin. Ajan oloon paperisuodatin "limottuu" ja tukkeentuu, vaikka polttoaineessa ei varsinaisesti roskaa olisikaan ja huonokuntoisesta suodattimesta ei diesel kovalla pakkasella mene läpi. Veden kanssa oli ongelmia joskus silloin, kun polttoaineita myytiin maanpäälisistä säiliöistä, ne keräsivät vettä polttoaine litraa kohti enemmän kuin kenenkään auto.
aika huonoa sekoilun imitaatiota yrität vääntää. lopeta jo.
polttoaineessa oleva vesi voi kerääntyä suodattimen pohjalle (vedenerotin) tiheämpänä nesteenä ja sitten kun se jäätyy suodattimessa niin se tukkii suotimen. sen vuoksi olisi hyvä tyhjentää vedenerotin joskus.
Kun puhutaan Dieselin jäätymisestä, niin monasti kyseessä on polttoaineen parafoituminen eli juuri kuvaamasi tilanne eli suodattimen läpäisykyky on jo heikentynyt likaisuuden tähden ja pienikin parafoituminen suodattimen pintaan tukeennuttaa koko suodattimen.
Näin Suomen talvea ajatellen vesi polttoaineessa on jäässä ja onneksi tankissa. Aikoinaan sai polttoaineen mukana vettäkin ja vielä samaan hintaan.
korkki ja muut ilmareiät pitää ehdottomasti tiivistää, mieluimmin mustalla sikakitillä, ettei tankkiin vaan pääse ilmaa......
Kuitenkin talvella ja erityisesti kovemmilla pakkasilla ilma on kuivinta ja kosteussisältö on lähellä nollaa. Luulisi, että kesähelteillä, kun ilman kosteussisältö on moninkertainen, myöskin tankin sisällä tapahtuva kondenssin muodostuminen olisi moninkertaista. Eli määrällisesti kondenssin muodostuminen on talvipakkasilla pienimmillään. Ehkäpä pienikin kondenssimäärä talvella on haitallisempaa kuin suurempi määrä kesällä?
Voiko kesäkeleillä tapahtua kondesoitumista.
"Mistä sitä ilmaa menee jos huohotinreikä on tukkeessa???"
No ei mistään, siksi se on oltavakin auki.
Ja jos todellakin se olisi tiivis ja imu tekisi kovan alipaineen,menisi tankki ruttuun, kuten muovipullo siitä niin juotaessa, että kuuluu lopuksi pusuääni!
sellaiseen asiaan kuin suhteellinen kosteus ja kastepiste. eiköhän se siitä selkene.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosteus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste
kylmä ilma ei pysty sitomaan niin paljon kosteutta kun kuuma ilma->kylmällä ilmalla kosteus tiivistyy (esim lasit huurtuu). tällä hetkellä ilmatieteen laitos ilmoittaa helsingissä suhteelliseksi ilmankosteudeksi 87 %.
"Jokainen autoilija voi todeta alipaineen korkkia avattaessa.Sihahduksesta.Tankki täytettäessä "korkkia myöten", niin täytettävä polttoaine työntää ilman/kosteuden pois tankista."
Jokainen autoilija EI VOI TODETA ALIPAINETTA TANKISSAAN, koska siellä ei ole eikä kuulu olla alipainetta, jos tankin huohotusjärjestely on asiallisessa kunnossa! Minun autoissani parin miljoonan kilometrin taipaleella on ollut tasan yksi auto, jossa huohotusreikä tukkeentui sillä seurauksella, että tankki lommahti lyttyyn ja polttoainetta sen jäljiltä sinne meni 20 litraa vähemmän, kuin olisi pitänyt. Paineilmalla lommautin tankin entiseen muotoonsa ja hankin uuden korkin. Ei ollut alipainetta sitten enää siinäkään autossa.
Kun tankki sitten vajenee, ulkoilmaa menee tankkiin ja ilman kosteus siinä mukana. Senhän takia dieselissä on suodin, että se poistaa veden polttoaineesta!
Suurin veden tuoja tankkiin on itse dieselpolttoaine, joka sisältää sitä enemmän vettä, mitä lämpimämpää se on. Kun tankkaa 5 asteista polttoainetta joka sitten jäähtyy auton tankissa -20 asteeseen, polttoaineesta erottuu vettä=jäätä tankin pohjalle, josta se päätyy suotimen pohjalle, kuten on suunniteltukin, ellei tankata kylmempää ainetta ja aine sitten sopivasti lämpenee vaikkapa 15 asteiseksi, jolloin vesi taas liukenee dieselin sekaan.
Lue Nesteen Polttoaineoppaasta, niin ei tarvitse aivan päättömiä kehitellä.
Jos pysyy plussalla, ei se ilmankosteus mitään haittaa. Kun muodostuu (pakkasella) huurretta tankkiin sisäpinnoille (mitä ei täyteen tankkiin pääse siis muodostumaan, kun ei ole vapaata pintaa) (mikä siis on suuremmassa mittakaavassa, jos suuri ilmankosteus), ei se huurrekaan siellä juurikaan haittaa niin kauan, kun pysyy pakkasella. Mutta kun menee taas plussalle, se huurre sulaa, ja silloin on tankissa vettä. Ja ei ne pari pisaraa siellä mitään haittaa, mutta jos enempi...
Olen ajanut aina näillä paremmilla autoilla, joissa on tämä alipaineistettu säiliö venttiilin avulla.Siitä johtunee, ettei yli 35-vuoteen ole ollut vesi/jäätymis ongelmia autossa.Samoin veden eroittimesta en koskaan ole tavannut vettä,- en kesällä, enkä talvella.
Vesi ei liukene,- vaan erottautuu polttoaineesta ominaispainonsa tähden.
Kirjoitusten perusteella sinulla ei ole autoa ja puhumattakaan kokemuksesta.Ei isin kaikkia puheita kannata uskoa.
Se on totta, miten maasäiliöstä tankattu polttoaine mahdollistaa kondesoimaan, jopa vesihelmiä. Ilmasta, jonka kosteuspitoisuus on korkea. Mutta, se kondesituminen tapahtuu kylmän tankin ulkopinnalle, ei sisälle.Tankkihan on täynnä polttoainetta. Taas polttoaineen lämmetessä kondesoituminen lakkaa.
Siis aivan sama ilmiö kun nostat jääkaapista itsellesi kylmän lasisen limupullon pöydälle ja alat juomaan sitä isin kanssa.Aluksi pinnalle muodostuu kosteutta, kondensoitumista, mutta se häviää pullon lämmetessä.
tosiaan lähellä nollaa sulla tuo ymmärrys ja tietämys, hanki vaikka kosteusmittari niin voit seurata kuinka paljon ilmassa on kosteutta myös talvella.
Oletko koskaan ajatellut että täyttyessään tankin polttoaine työntää ilman edestään pois eli mitä täydempänä tankki on sitä vähemmän siellä on ilmaa! Tankinkorkin avaamisella ei ole mitään konkreettista vaikutusta kosteuden muodostumiseen tankin sisälle! Useissa autoissa muuten muodostuu jopa pieni ylipaine ajaessa joka purkautuu pienennä suhauksena tankinkorkikia avattaessa.
Vettä kondensoituu tankkiin lämpötilojenvaihteluista kuten edellä on todettu. Kondensoituminen on suurinta niillä autoilla jotka säilytetään kotona lämpimässä tallissa ja ajetaan päivittäin ulos kylmään ilmaan. Vesi on polttoainetta kevyempää joten se ajan myötä jää tankin pohjalle. Polttoaineen jäänesto on tehty auttamaan veden tuottamia ongelmia vähentämään. Se sitoo itseensä vettä ja kuljettaa vettä itsensä mukana myös moottoriin jossa se palaa suuremmitta ongelmitta.
Parhaiten veden tuomaa ongelmaa voi estää pitämällä tankki mahdollisimman täynnä ja käyttämällä polttoaineenjäänestoa mikäli autonvalmistaja sen ohjeissaan sallii. Kaikki eivät sitä toisaalta suosittele käytettävän.
Nykyisissä autoissa ei taida enää olla edes vedenpoistotulppaa tankin pohjassa kuten ennen. Nykyäänhän tankit ovat muovia jotka osaltaan vähentävät kondenssiveden muodostusta mutta eivät sitä kuitenkaan kokonaan poista.
"tankissa oleva kosteus vain tiivistyy vedeksi"
-> mitä vähemmän tankissa on ilmaa, sitä vähemmän tankkiin tiivistyy kosteutta
"voi todeta alipaineen korkkia avattaessa.Sihahduksesta"
-> Sulla on huohotinreikä tukkeessa. Kannattaisi puhdistaa.
"Niin, tuo huurtuminen/kondensoituminen tapahtuu silloin, jos tankin sisäpinnat ovat kylmempiä kuin ulkoilma "
-> Ei ei ei ... Huurre tulee siitä kun ilman suhteellinen kosteus nousee 100%:iin. Ylimääräinen vesi ei pysy vesihöyrynä vaan tiivistyy vedeksi tai huurtuu pinnoille. Jos esimerkiksi on lauhaa ja ajaessa tankkiin on menny lämmitä kosteaa ilmaa ja kun ilma alkaa kylmertä niin jossain vaiheessa tankissa oleva ilma ylittää kastepisteen ja kosteus tiivistyy tankkiin. Ulkoilman lämpötilalla ei ole mitään tekemisä asian kanssa vaan tankin sisällä olevan ilman lämpötilalla ja sen sisältämällä kosteudella.
Seuraavan kerran kun käytte tankilla niin laittakaa sytkärin likki palamaan ihan tankinkorkin viereen kun avaatte tankin niin katsotte että kumpaan suuntaan liekki heilahtaa kun sihahtaa, Jos hielahtaa tankkiin päin niin siellä oli alipainetta, jos ulospäin niin oli ylipainetta.
Kyllä Hiacessa on alipaineistettu tankki ja ihan toimivan venttiilin ansiosta ja juuri tuolla alipaineistuksella pyritään siirtämään mahdollisimman vähän vettä tankkiin.No, vähän sitä vettä mahdollistuu muodostumaan kun huomioi tankin tilavuuden ja kostetutta läpäisemättömän vaipan.
"Jos esimerkiksi on lauhaa ja ajaessa tankkiin on menny lämmitä kosteaa ilmaa ja kun ilma alkaa kylmertä niin jossain vaiheessa tankissa oleva ilma ylittää kastepisteen ja kosteus tiivistyy tankkiin. Ulkoilman lämpötilalla ei ole mitään tekemisä asian kanssa vaan tankin sisällä olevan ilman lämpötilalla ja sen sisältämällä kosteudella.
Omassa vastauksessasi sekä kiistät että todistat ulkoilman nimenomaan vaikuttavan kondensoitumiseen tankissa. Lauha ULKOILMA siis kylmenee ja jäähdyttää SISÄILMAN tankissa. Tämä siis saa aikaan kosteuden tiivistymisen tankin seinille. Tätä siis tarkoitetaan kondensoitumisella tässä tapauksessa. Sulla nyt pikasen hakusessa tuo ilman vaikutus tankkiin ja sitä kautta koko kosteuden tiivistymiseen!
Ymmärrät asian tismalleen oikein ja koko kondensoitumisen.Höyrymuodossa olevan veden muuttumisen kondensoitumisen kautta nestemäiseen muotoon ja siten tankin pohjalle/seinämiin..
"Niin, tuo huurtuminen/kondensoituminen tapahtuu silloin, jos tankin sisäpinnat ovat kylmempiä kuin ulkoilma esim. ajettaessa lämpimään halliin ja avattaessa korkki.Uskon, että yleisesti vesi tulee tankkiin polttoaineesta tai suoraan korkista täytettäessä."
Jos korkki avataan, niin kondesoitumista tapahtuu tankin pintojen mollemmin puolin.Lämpimässä ilmassa oleva vesihöyryhän tiivistyy vedeksi kylmällä pinnalla.
"säiliöön pääsee ilman mukana kosteutta"
Mutta kun täytettyyn tankkiin ei jää ilmaa, joten ei jää ilman mukana myöskään kosteuttaa.
"huurtuminen/kondensoituminen tapahtuu silloin, jos tankin sisäpinnat ovat kylmempiä kuin ulkoilma"
Et ole tainnu suuremmin lukea fysikkaa?
Tankin sisäpinta tuskin on peltisäiliössä kovin paljon erilämpöinen kuin ulkopinta?
Ulkolämpötila on pois laskuista, merkitystä on vain tankin sisälömpötilalla ja sen ilman sisältämästä kosteudesta.
.
Jos ajat 20 asteen pakkasessa olleen auton sisätilaan, jossa on 20 astetta lämmintä. Tiedätkö, mitä tapahtuu tankin sisä ja ulkopinnoilla ajatellen kondesoitumista.Siis tankin ulko ja sisä pinta on -20 astetta.
AJAMALLA SE MENEE TYHJÄKSI VAI OLETKO KUULLUT AUTOSTA, ETTÄ AJOSSA TÄYTTYIS?
Kyllä säiliö kannattaa pitää aina mahdollisimman täynnä kondenssiveden muodostumisen vähentämiseksi.
Oletteko huomioineet, että polttonesteen ruiskutuspuolelta virtaa paluuna lämmennyttä polttonestettä takaisin säiliöön?
Korvausilmatonta polttonestejärjestelmää ei ole tullut eteeni, eli voi pian tulla syöttöön häiriöitä, jos ilmaa ei tule mistään tankkiin.
Suomen vaihtelevissa sääoloissa vajaan säiliön sisäpintaan tiivistyy kosteutta lämpötilan vaihteluista. Tulee sitä vettä varmasti huoltoasemien polttoainesäiliöistäkin, joskus takavuosikymmeninä sattui tapauksia, mitkä johtivat korvauksiinkin, ruiskutusjärjestelmien vaurioituessa.
Dieselin tankki kannattaa ajaa tyhjäksi syksyllä ja alkutavesta, jotta saa mahdollisimman puhdasta talvilaatua tankiin. Pienikin määrä kesälaatua heikentää talvilaadun pakakskestävyyttä kohtalokkaasti. Talvilaatu kestää jotain 25, mutta kesälaatu vain 5 astetta. Se huoltsikan pönttökin on jo lantrinkia.
Sitten nuo kondensaatiomantrat ovat ikivanhoja taruja. Ei sillä kondensaatiolla mitään merkitystä ole. On ihan sama missä muodossa vesi siellä pöntössä on. Polttoaine on varsin hygroskooppista eli täysi tankillinen imee enemmän vettä kuin tyhjä.
Mitä kuuraan tulee, niin sehän on ilmasta poistunutta vettä. En ole kuullut kuuraa löytyneen polttoaineesta.
oletko ikinä huomannut tankatessasi että huoltsikalla myydään välilaatua, missä on osa kesälaatuaja osa talvilaatua? Se toimii aivan samoin myös sinun autosi tankissa jos itse otat puoleen tankkiin talvilaatua, silloin sulla on sitä ihan samaa välilaatua, eikä se ole yhtään sen huonompaa kun täysi talvilaatu, mikä muuten kestää alle -30 lämpötilan. Että harhakuvitelmat sikseen!
Mistähän tietosi peräisin? On meinaan tullut noita dieselien ruiskutuslaitteita huollettua ja korjailtua ihan ammatikseen. Ihan legendaa, että täysi tankillinen "imisi" vettä. Mietippä tilannetta, kun ajelet kunnon pakkasesta sisälle lämpimään liki tyhjällä säiliöllä, kurkkaappa jonkin ajan päästä säiliöön, voit hoksia paremmin mistä kysymys.
Mitä tulee dieselpolttonesteen pakkasenkestoon, niin taitaa kesälaatu n. -11 asteessa ja talvilaatu jossain-29 asteen tietämillä alkaa parafiini kiteytyä ja juoksevuus eli pumpattavuus heikkenee.
Syksyllä tietenkin olisi käytön kannalta hyvä, jos pystyisi ajoissa tankkaamaan kaiken talvilaatua. Talvilaadun voitelevat ominaisuudet ovat huonommat ruiskutuslaitteita ajatellen. Samasta syystä ei ole mielekästä käyttää dieselin tankissa mitään nk. jäänestoaineita.
On eletty sellaisiakin aikoja, ettei talvilaadun dieselpolttonestekkään riittänyt, juoksevuutta paranneltiin petroolin avulla. Nykymoottorit eivät ehkä selviäisi siitä, kun ovat pitkälle jalostettuja järjestelmineen.
uteliaisuus heräsi
" Mietippä tilannetta, kun ajelet kunnon pakkasesta sisälle lämpimään liki tyhjällä säiliöllä, kurkkaappa jonkin ajan päästä säiliöön, voit hoksia paremmin mistä kysymys."
Mitä sinne muodostuu ???
Syynä lienee juuri nämä mainitut kesä-/talvidiesel-asiat MUTTA kaikilla autoilla kannattaa ajaa tankki mahdollisimman tyhjäksi ennen tankkausta. Syy? Yksinkertaista vähemmän bensiiniä---> pienempi massa ----> pienempi kulutus.
Tähän aikaan vuodesta Nesteeltä saa säiliöautoon kuumaa tavaraa.Kuljetusvaiheessa lämpötila putoaa nykyisissä eristetyissä autoissa pirun vähän.Esim Naantali-Rovaniemi matkalla 2 astetta.Jos huoltiksen säiliö on esim 10000 litraa ja eristetty,auton tankkaaja maksaa kutistumisen.Lämpimästä p-aineesta tulee kondenssivesi ja vaikka polttoaine on - asteinen jatkaa esim bensa haihtumistaan,siihen lisätty vesi ei haihdu,vaan jää tankkiin.Ja aina kuluttaja maksaa.
Kun puhutaan kondesoitumisesta tässä yhteydessä, tarkoitetaan ILMASSA (aina läsnä-) olevan vesihöyryn TIIVISTYMISTÄ nesteeksi, eli VEDEKSI. Jos ei ole ilmaa (so. tankki täysi), ei ole siinä olevaa vesihöyryä, eikä siten kondesoitunutta vettäkään. Jos on ilmaa (so. tankki tyhjä), ja ilman lämpötila laskee riittävästi, ilman sisältämä vesihöyry tiivistyy sumuksi tai kasteeksi. Yksinkertaista, eikö totta??
Tämä sama ilmiö tapahtuu, oli sitten kesä tai talvi, kunhan lämpötila vain laskee. Kesällä ko. vesi lirahtaa pohjalle sellaisenaan, talvella jäähileinä. Sanoi naapurin Atte mitä tahansa...
Ja se on totta, mitä joku edellä kertoo, kesälaatu pois niin paljolti kuin pystyy ennen talvea, sen sisältämä parafiini pysyy sekoituksessa, ja jos sitä on riittävästi, se tukkii se suodattimet kiteytyessään. Kohtuudella ajatellen, korkeintaan 20% kesälaatua saa olla tankissa jäljellä ekan talvilaadun tankkauksen jälkeen. Tällöinkään ei päästä kuin parinkymmenen asteen kestoon talvilaadun vajaan kolmenkymmenen sijasta.
Tsekkailin erilaisia spekkejä, ja veden ns. laaturaja huoltamoilla on, yhtiöstä riippuen, 200-300 ppm:ää (fysikaalisesti sitoutunutta vettä maanpinnalla on aina, nollaa ei normaalipaineessa esiinny). Tällöin (jonnekin ehkä reiluun 1.000 ppm:ään saakka) vesi ei erkane, vaan on sitoutuneena polttoaineeseen. Tällöin se ei mitään haittaakaan, vaan solahtaa muutaman mikronin suodattimen läpi palotilaan paljon helpomminkin kuin hiilivetymolekyyli, ja itse asiassa, taitaa parantaa palotulosta sisältämänsä hapen vuoksi...
On tämä melekonen urpolandia...
Vasen nimetön on voimaton, ilmeisesti siksi edellä lukee kahteen kertan "kondesointum.."
Pitää tietenkin olla "kondensoitum...".
Jos tämä nyt sitten sinänsä oli mitenkään relevanttia... Anyway...
Tyhjensin kerran erään 11-vuotiaan auton tankin ja polttoaineen lisäksi tuli sieltä 5 litraa vettä, joka toki pysyy tankin pohjalla ja ei välttämättä koskaan joudu suodattimeen tai moottoriin asti.
Nyt tuli muuten sellainen emävale ettei mitään määrää. Jos tarkoitat henkilöauton tankkia aiheuttaisi 5 litraa tankin pohjalla sen että polttoainepumppu imisi vain pelkkää vettä joka taas johtaa tiedät varmaan mihin. Niin moottori ei kävisi lainkaan.
Kun täällä Suoli24:lla alkaa valehtelemaan kannattaa edes yrittää tehdä se niin että edes joku uskoo!!
meni hyvin, mutta ei se vesi kyllä palotulosta paranna sisältämänsä hapen avulla. Vesi on nääs palamistulos jo itsekin. Vety happi = vesi.
Noin tiedoksi että vettä käytetään moottoriurheilussa juuri tehostamaan palotapahtumaa eli lisäämään tehoa. VETY kun sattuu olemaan herkästi syttyvä kaasu! ja sitähän VESI sisältää!! ==> http://www.tuningstudio.fi/portal/tuoteryhmat?productcategory=2540
Voi voi sentään. Veden sisältämällä vedyllä ei ole mitään tekemistä palotapahtuman tehostajana kirjoittamassasi merkityksessä. Vedessä ei ole vetyKAASUA, joka voisi syttyä, vaan vetyATOMEJA happiatomeihin jo valmiiksi liittyneinä. Vettähän käytetään moottorin imuilman jäähdyttämiseen ja palotilan jäähdyttämiseen eikä polttamiseen.
Mm.Aquamist vesiruiskulla nimenomaan ruiskutetaan vettä moottoriin!! Suora lainaus valmistajan tekstistä=> "Parhaisin tuloksiin päästään, kun käytetään sekä kooleria, että Aquamistilla moottorin sisään sumutettavaa vettä. Lisänä veden seassa voidaan käyttää metanolia (max 50%), jolloin tehoa on saatavissa vieläkin lisää!"
Aquamistista lisää==>> http://sporttiauto.com/tuotteet/aquamist/fi_FI/aquamist/
Ennen kuin keksittiin turbo, pakokaasuahdin, joka nimestään huolimatta ei ahda pakokaasua, 'vesisumu' oli kaasarikoneiden potentiaalinen tehonlisääjä. Jos satuit itse, tai isäsi, kysy siltä, joskus kepittämään 'Taunusta' sateella, niin saatoitte huomata vaikutuksen...