Emme ajelehdi tuuliajolla ilman päämäärää, vaan päämäärämme on taivas, matkan ohjaajamme ja paras matkaseuralaisemme on Jeesus. Matkallamme kohtaaamme muitakin, jotka ovat varanneet pääsylipun samaan satamaan, kotisatamaan, taivaaseen. Me olemme heikkoja, eksymme välillä suunnasta, silloin tulee Matkanohjaaja ja tarttuu meitä kädestä sanoen: "Tännepäin, jatketaan eteenpäin." On turvallista, kun Matkanohjaaja tuntee tien ja me saamme luottaa itsemme Häneen. "Hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" (Job.12:10).
http://www.youtube.com/watch?v=M9C_1imlGRE&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=M9C_1imlGRE&feature=related
Vastaukset 2
Vanhimmat
oli ammatinvalintatesteissä. Testien ensimmäinen kysymys oli sellainen, joka alkoi lauseella: "Elämäni on.." Lausetta piti itse jatkaa ja tyttö jatkoi: "...Jumalan kädessä." Sitten tuli hetki, jolloin tyttö ja ammatinvalinnanohjaaja kävivät testipapereita läpi ja tyttö tunsi koko ajan, miten ammatinvalinnanpsykologi oli tosiaan huomioinut tuon epätavallisen "Jumalan kädessä" fraasin tuossa ensimmäisessä paperissa.
Tuo tyttö olin minä, Maruanne. Olisi mielenkiintoista lukea, mitä kaikkea muut vastaajat olivat vastanneet. Mitä sinä vastaisit? Onko sinun elämäsi Jumalan kädessä, haluatko niin, toivoisitko sitä? Vai olisitko kirjoittanut, että: "Elämäni on pimeyden peitossa" tai "Elämäni on vailla päämäärää" tai "Elämäni on yhtä kaaosta" tai "Elämäni on tylsää"?
Jos tuo testilappu tulisi tänään eteeni, kirjoittaisin ihan samalla tavalla: "Elämäni on Jumalan kädessä" ja nyt kirjoittaisin rukoillen ja kiittäen, sillä: "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo"( Ps. 127:1).
Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.